Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
|
|
- Aarne Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä
2 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut yritys Toimialakeskittynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin Analyyttinen tietoon pohjautuva lähestymistapa Uusinta tutkimustietoa käytännönläheisesti hyödyntävä Liiketoiminta-alueemme ovat Projektimuotoinen johdon konsultointi Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt Kuntien toiminnanohjaus Kotimainen henkilöstön omistama kasvuyritys Noin 60 asiantuntijaa, toimistot Helsinki, Turku ja Tukholma Laaja ymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta Keskittynyt vain SoTe toimialalle Lääkärien ja hoitajien mukana olo Kansainvälinen verkosto ja projektikokemus Toiminnan taustalla kansainvälisesti noteerattu korkeatasoinen tutkimus Asiakkaina sairaanhoitopiirit, kunnat, muut julkiset organisaatiot, säätiöt, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat ja vakuutusyhtiöt Yli 400 toimeksiantoa: Asiakaskohtaisesti räätälöidyt kehityshankkeet, joiden aiheina mm. tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, kustannusten analysointi ja toiminnan uudelleenorganisointi 2
3 Yhteenveto tuloksista Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä Palvelukäyttöä analysoitiin yhdistämällä Oulun kaupungin asukkaiden suoritteet ja kustannukset Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon henkilötason tiedoista vuodelta 2013 Kokonaiskustannuksista kunta on suurin palveluiden rahoittaja (70 %), Kela ja kotitaloudet puolestaan rahoittavat 14 % ja 12 %, ja työterveydenhuollon osuus on vain 4 % Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 % Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon yhteiskustannuksista Kelan kustannukset ja työterveyshuollon kustannukset kohdistuvat osittain eri väestönosalle kuin kunnan kustannukset Merkittävimmät asiakasryhmät ovat aikaisempien tutkimusten mukaisesti vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, vammaispalveluiden asiakkaat, päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat sekä somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat. Uutena ryhmänä nousee esiin paljon Kelan korvauksia saavat, joista selkeimpänä ryhmänä paljon lääkekorvauksia saavat. Monikanavainen rahoituksen merkitys korostuu eniten palveluita tarvitsevalle 10 %:lle väestöä Eniten palveluita tarvitsevista jopa 65 % käyttää sekä kunnan että Kelan rahoituskanavaa, kun taas muusta väestöstä vain 36% käyttää kunnan ja Kelan rahoituskanavien yhdistelmää Eniten palveluita tarvitsevien asukkaiden Kelan kustannukset ovat lääkekustannusten lisäksi kuntoutusta, matkoja ja vammaistukia; työterveyshuollon osuus puolestaan on heillä pieni Eniten palveluita tarvitsevilla Kelan rahoitusosuus koostuu lääkkeistä (39 %), matkoista (6 %), kuntoutuksesta (18 %) ja vammaistuista (25 %). Työterveyshuollon osuus muista kuin kunnan maksamista palveluista on vain 7 %. Muun väestön Kelan ja työterveyshuollon rahoitusosuus on tyypillisesti työterveyshuoltoa (46 %) lääkekorvauksia (27 %) hammashuollon (7 %) sekä yksityislääkärivastaanottojen ja tutkimuksen ja hoidon korvauksia (7 %) Vain yhtä rahoituskanavaa ja siilomaista palvelujärjestelmää tarkastelemalla on vaarana, että kaikkia tekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon päätöksenteossa Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa asuvan vanhuksen ja pitkäaikaishoivassa asuvan vanhuksen vuosikustannuksen ero kutistuu 25 prosentista 13 prosenttiin, kun huomioidaan pelkkien suorien kustannusten sijaan kaikki kunnan ja Kelan kustannukset 3
4 Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Oulussa 2013 (yht. 645,3 M, 3198 / asukas) Tutkimuksen toteutus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % [VALUE] M (12%) 375 [VALUE] /asukas M (4%) 143 /as. [VALUE] M (14%) 436 /asukas [VALUE] M (70%) 2244 /asukas) Kotitaloudet Työterveys Kela Kunta Tässä selvityksessä analysoitiin rahoituskanavat ylittävää palvelukäyttöä yhdistämällä Oulun kaupungin asukkaiden suoritteet ja kustannukset Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon henkilötason tiedoista vuodelta 2013 Kaupungin maksamista palveluista mukana ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut Kelan maksamista palveluista ja etuuksista mukana ovat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet sekä työtulovakuutuksen alaisista etuuksista sairauspäiväraha ja kuntoutusraha Työterveyshuollon palveluista mukana ovat lääkäri- ja hoitajakäynnit, diagnostiikan kustannukset sekä erikoislääkärikonsultaatiot Kaikista palveluista on kerätty lisäksi tieto asiakasmaksuista sekä asiakkaan omavastuuosuudesta Mukana ei ole YTHS:n palveluita eikä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta maksettuja palveluita Selvityksen rajaukset Kustannuksiin otettiin mukaan suorat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä palveluita korvaavat etuudet (esim. omaishoidon tuki) Työterveyshuollon kustannuksissa on mukana sekä Kelan että työnantajien maksama osuus Asiakkaan itse maksamat kustannukset eivät ole mukana asiakkaan kokonaiskustannuksen määrittämisessä Kunnan toimeentulotukea, Kelan työtulovakuutuksen alaisia etuuksia, työttömyyspäivärahaa ja muuhun kuin palveluasumiseen myönnettyä asumistukea ei ole huomioitu analyysissa 4
5 Eniten palveluita tarvitseva 10% asukkaista muodostaa 74% kunnan, Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvisevien asiakkaiden kustannuksia Asukasryhmien eri rahoituskanavista saaman kustannuksen osuus (%) rahoituskanavan kokonaiskustannuksesta 100 % 2% 90 % 80 % 70 % 60 % 6% 12% 4% 10% 4% 10% 20% % 80-90% 70-80% 60-70% Kun kunnan kustannuksiin lisätään Kelan ja työterveyden kustannukset, kustannuskertymä loivenee Kela ja työterveyshuolto kohdistavat osan kustannuksistaan eri väestönosalle kuin kunta 50 % 50-60% 40 % 30 % 20 % 74% 80% 81% 78% 40-50% 30-40% 20-30% Työterveyden kustannuskertymä poikkeaa muista työterveyden piirissä on rajoitettu osa kuntalaisista, jolloin pienempi määrä asukkaita kerryttää kaikki kustannukset 10-20% 10 % 0 % Kaikkien rahoituskanavien kokonaisuus Kunnan kustannukset Kelan kustannukset Työterveyden kustannukset Eniten ko. rahoituskanavan palveluja tarvitseva 10% asukkaista Kustannukset eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta 5
6 Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?* Eniten palveluita tarvitsevan 10 % kokonaiskustannusten jakautuminen** 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 3% 2% 24% 6% 5% 17% 8% Muut Lääkekorvaukset yksin ylittävät kalliin rajan Kalliit somaattiset potilaat (ei sos.palveluita) Psykiatristen palveluiden asiakkaat (ei sos. palveluita tai päihdepalveluita) Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 36 % kustannuksista Sosiaalipalveluasiakkaat *** 20 % 10 % 0 % 33% Lastensuojelun asiakkaat Vanhuspalveluiden asiakkaat 64 % kustannuksista * Huom: kattaa 74 % Oulun, Kelan ja työterveyshuollon kustannuksista. Asiakkaan maksama osuus ei ole mukana kustannuksissa. ** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Päihdepalveluiden asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalveluita, Vastaavasti ryhmä kalliit somaattiset potilaat sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalveluiden tai psykiatrian asiakkaita. ***Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä 6
7 Eniten palveluita tarvitsevat käyttävät useaa palvelusiiloa Väestön jakautuminen eri tyyppisten palveluiden käytön lukumäärän mukaan* 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 8 palvelua 5% 7 palvelua 9% 6 palvelua 15% 5 palvelua 21% 4 palvelua 6% 3 palvelua 19% 2 palvelua 36% Eniten palveluita tarvitsevat 10 % käyttävät keskimäärin 4,9 palvelua tai etuutta. Muut kunnan asukkaat käyttävät keskimäärin 1,9 palvelua tai etuutta. 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 4 palvelua 24% 3 palvelua 17% 2 palvelua 5% Eniten palveluita tarvitseva 10 % 1 palvelu 27% 0 palvelua 9% Muut asukkaat (keskiarvo 4,9) (keskiarvo 1,9) Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista kerryttäviä asukkaita. * Eri palvelutyypeiksi on laskettu: Vanhusten asumispalvelut, kotona asumisen tukeminen, terveyskeskuksen vuodeosasto, avoterveydenhuolto (sisältäen mm. pth-avopalvelut, päivystyksen ja kaupungin oman erikoissairaanhoidon), mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalitoimen asumispalvelut, lastensuojelun palvelut, sosiaalitoimen etuudet (poislukien toimeentulotuki), kelan palvelua korvaavat etuudet, Kelan korvaama kuntoutus, Kelan korvaamat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet (pl. kuntoutus), työterveys, sairaanhoitopiirin psykiatriset erikoisalat, ja lisäksi sairaanhoitopiirin somaattisen erikoissairaanhoidon kaikki erikoisalat omina palveluinaan 7
8 Enemmän palveluita tarvitsevien palveluita rahoittavat tyypillisimmin sekä kunta että Kela Vähän palveluita käyttävien palvelut tulevat tyypillisesti yhdestä rahoituskanavasta Eniten palveluja tarvitsevien ja muiden oululaisten käyttämät rahoituskanavat 100 % 90 % 80 % N = N = % 9% 4% 9% Ei palveluja Eniten palveluja tarvitsevista asukkaista 65 % on käyttänyt vähintään kahta rahoituskanavaa. 70 % 60 % 50 % 32% Työterveys Kela Kunta Eniten palveluita tarvitsevista asukkaista yhtä rahoituskanavaa käyttäneet ovat käyttäneet kunnan palveluita. 40 % 30 % 20 % 10 % 51% 7% 2% 24% 14% 12% Kela ja työterveys Kunta ja työterveys Kunta ja Kela Kunta, Kela ja työterveys Lopulla 90 % kuntalaisista palvelukäyttö keskittyy yhteen rahoituskanavaan ja ainoastaan 36 prosenttia heistä käyttää kunnan ja Kelan rahoituskanavan yhdistelmää. 0 % Eniten palveluita tarvitseva 10% Muu 90% 420 M 74 % kokonaiskustannuksesta 149 M 26 % kokonaiskustannuksesta Jos asiakkaan kokonaiskustannuksista vähintään 95 % on yhdeltä rahoittajalta, on hänet merkitty yksin tämän rahoittajan asiakkaaksi. Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein %) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluita. 8
9 Kelan kustannuksista vammaisetuudet ja kuntoutus korostuvat paljon palveluita tarvitsevilla asukkailla Vähän palveluita käyttävillä korostuvat työterveys sekä yksityislääkärit, tutkimus ja hoito Kelan maksamien palveluiden ja etuuksien sekä työterveyshuollon kustannusten osuus asukasryhmissä 100% 90% Kustannus keskimäärin Kela: 2978 Työterveys: 224 7% Kustannus keskimäärin Kela: 153 Työterveys: 133 Työterveys Eniten palveluita tarvitsevilla asukkailla kustannuksissa korostuvat lääkkeet (39 %) ja vammaisetuudet (25 %), kuntoutus (17 %) sekä matkat (6 %). 80% 70% 25% 46% Kelan Kelan palvelua korvaavat etuudet: Eläkkeensaajan asumistuki palveluasumiseen Vammaistuet Työterveyshuollon ja yksityislääkäripalveluiden osuus on pieni. 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 17% 6% 39% Eniten palveluita tarvitseva 10% 5% 6% 3% 7% 4% 27% Muu 90 % Erityishoitoraha Kelan sairaanhoitovakuutuksen alaiset Kelan etuudet: sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet Kuntoutus Matkat Tutkimus ja hoito Hammaslääkärit Yksityislääkärit Lääkkeet Muilla 90%:lla kuntalaisista työterveyshuolto kattaa lähes puolet (46%) Kelan ja työterveyshuollon yhteenlasketuista kustannuksista. Lääkkeet ovat tässäkin ryhmässä merkittävin Kelan kustannuskokonaisuus. Muita merkittäviä ryhmiä ovat hammashuolto (7 %) sekä yksityislääkärivastaanottojen ja tutkimuksen ja hoidon korvaukset (yht. 7 %). Kaikki oululaiset asukkaat on jaettu ryhmiin heidän kokonaiskustannustensa suuruuden perusteella. Kokonaiskustannukset muodostuvat kunnan maksamista palveluista, Kelan maksamista palveluista ja työterveyden kustannuksista. Ne eivät sisällä asiakkaan itse maksamaa osuutta. Vähiten kustannuksia omaavien oululaisten (kallein %) joukossa suurin osa ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluita. 9
10 Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoivan välinen kustannusero pienenee merkittävästi, kun huomioidaan asukkaiden muu palvelukäyttö sekä Kelan maksamat tuet Vähintään 10 kuukautta ympärivuorokautisen palvelun piirissä olleiden kustannusjakauma ( /asiakas) N= % -17% -25% N= Kela: Palvelua korvaavat etuudet Kela: Sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet Sosiaalitoimen etuudet (pl.toimeentulotuki) Kotona asumisen tukeminen Terveyskeskuksen vuodeosasto Kustannusvaikutuksia arvioidessa tulisi huomioida kaikkien palveluiden käytön kustannukset Tehostetun palveluasumisen nettokustannus on 25 % alle pitkäaikaishoivan nettokustannusten Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 17 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvat kustannukset kaikista kunnan maksamista palveluista Pitkäaikaishoiva Teh.palv.as. Somaattinen erikoissairaanhoito Avoterveydenhuolto (sis. kunnan ESH) Vanhusten asumispalvelut Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 13 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle aiheutuvat kustannukset Tarkastelussa mukana yli 75-vuotiaat palveluita käyttäneet. Pitkäaikaishoiva-asiakkaalla kustannukseen sisältyy hoito, huolenpito, asuminen ja ruoka. Tehostetussa palveluasumisessa kustannukseen sisältyy hoito ja huolenpito, mutta asiakas maksaa erikseen vuokran ja ruuan sekä on terveysaseman asiakas. Tehostetun palveluasumisen asiakkaissa ei ole mukana niitä, jotka ovat saaneet palvelusetelin. Palvelusetelin kustannus kunnalle on pienempi kuin oman tai ostetun tuotannon palveluasumisen, sillä se ei kata asumisvuorokauden hintaa kokonaan. 10
11 Yhteenveto johtopäätöksistä Koska vain 10% väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja käyttää laajalti koko palvelujärjestelmää, on tämän 10%:n palveluiden parempi koordinaatio ja palvelutarpeen ennaltaehkäisy kriittistä Eniten palveluita tarvitseva 10% väestöstä käyttää keskimäärin viittä palvelukokonaisuutta vuoden aikana Ensisijaisesti palveluiden parempaa koordinaatiota ja ennaltaehkäisyä tulisi toteuttaa jo nykyisellään kunnan rahoitusvastuun alle kuuluvissa palveluissa (erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto-sosiaalipalvelut) Vaikka erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kuuluvat saman rahoituskanavan alle, toimivat ne nykyisellään siiloina, joiden välillä hoitoketjujen hallinta ja kustannusten seuranta on haastavaa Palveluiden paremman koordinaation toteuttamiseksi kaiken palvelukäytön tiedon integraatio kriittistä Palveluiden koordinointi ja ennaltaehkäisy on kuitenkin haastavaa myös monikanavaisen rahoitusjärjestelmän päätöksenteon hajanaisuuden ja tiedon läpinäkyvyyden puutteen vuoksi Päätöksenteko asiakkaalle tarjottavista palveluista on hajautunut monelle taholle, jotka eivät välttämättä tiedä toisistaan Asiakasta kulloinkin palveleva asiantuntija ei aina tiedä, mitä kaikkia palveluita asiakas on jo saanut, etenkin, jos hän käyttää montaa eri palvelua. Tällöin on vaikea suunnitella palvelukokonaisuutta. Myös ne asiakkaat, joilla on kohonnut riski joutua raskaimpien palveluiden piiriin, saattavat jäädä tunnistamatta, kun kaikki tieto riskitekijöistä ei välttämättä välity hoitopäätöstä tekevälle taholle. Rahoituskanavien yhdistäminen palvelisi erityisesti eniten palveluita käyttävien asiakasryhmien tarpeita, ja tästä näkökulmasta kriittisiä olisivat Kelan lääkekorvausten, kuntoutuksen, matkojen ja vammaistukien yhdistäminen samaan rahoituskanavaan asiakkaiden muiden palveluiden rahoituksen kanssa Eniten palveluita käyttävistä yli 60 % on saanut palveluita sekä kunnan että Kelan maksamana. Kelan maksama osuus koostuu etupäässä lääkekorvauksista, kuntoutuspalveluista sekä vammaistuista. Työterveyshuolto ja Kelan korvaamat yksityislääkäri-, hammaslääkäri- sekä tutkimus- ja hoitopalvelut kohdistuvat pääasiallisesti siihen 90% asukkaista joka käyttää vain 26 % palveluista ja joiden palvelukäytön koordinointi ei ole yhtä kriittistä Nämä asiakkaat käyttävät keskimäärin vain 1,9 eri palvelua, joten heille ei muodostu merkittäviä kunnan sektorit tai rahoituskanavat ylittäviä palvelukokonaisuuksia 12
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää
LisätiedotKohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre
Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu
LisätiedotRahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki
Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %
LisätiedotHuoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.
Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotPaljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi
1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotPaljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa
Paljon palveluita tarvitsevien asukkaiden palveluiden integraatio ja ennaltaehkäisy sote-uudistuksessa NHG:n näkemys 4.11.016 Paljon palveluita käyttävä asiakas tarvitsee henkilökohtaisen vastuutahon uudessa
LisätiedotMihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa?
Mihin perustuu hyvinvointipalvelujen arvoverkko nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin kaupungin elinkeinopäivä 2015 Vesa Kämäräinen 23.4.2015 NHG:n missio: Parempia palveluita rajallisilla resursseilla Nykyinen
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet
LisätiedotBenchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen
Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic
LisätiedotSosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille
Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö & Minna Ylikännö, johtava tutkija, Kelan tutkimus Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuus
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotMiten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.
Miten saamme haltuun paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat esh:n ja pth:n yhteistyönä? Sirkku Pikkujämsä, terveysjohtaja, Oulun kaupunki 14.11.2013 Paljon terveyspalveluita käyttävä potilas (Koskela
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotTurku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585
LisätiedotTerveysturvan menestystarinat
Terveysturvan menestystarinat Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Yhteiset palvelut, Kela, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 SAIRAUSVAKUUTUS (4.67 mrd) Vakuutetun sairausvakuutusmaksu
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotTHL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi
THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvertailu perusturvakuntayhtymä Karviaisen osalta
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvertailu perusturvakuntayhtymä Karviaisen osalta 21.11.2018 Yhteenveto Kenneth Sandströmin ja Erkki Eerolan keskustelussa todettiin että Vihdin ja Karkkilan kuntien
LisätiedotMonikanavarahoitusta. yksinkertaistetaan ylijohtaja Outi Antila Etunimi Sukunimi
Monikanavarahoitusta yksinkertaistetaan 17.4.2018 ylijohtaja Outi Antila 1 17.4.2018 Etunimi Sukunimi Mitä tarkoittaa monikanavarahoitus? Rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
Lisätiedot- Tavoite - Soten vaikutus
Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus
LisätiedotSairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
Lisätiedot(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Vahanne, Iho -06 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 474 341 506 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen
LisätiedotTyöterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Työterveyshuolto 5.1 5.2 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina 1964 2016 (4.5.2018) Kuvio Aineisto Työterveyshuollon piiriin kuuluvien
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotSuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa ISBN 978-952-213-717-3 Lukijalle 3 4 Sisällysluettelo
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
Lisätiedot#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta
Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotSoteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe
Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi
LisätiedotKustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotVanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen
Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava
LisätiedotTEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI
TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Muutokset mahdollisia 18.10.2017 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotMiten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015
Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa
LisätiedotAvohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet
Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotMiten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka
Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan?
LisätiedotMiten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja
Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan? Mitä vaikuttavuutta vertaillaan? Laatumääritelmät
LisätiedotVanhuspalvelujen palveluseteliprojekti
Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Kuntatalousfoorumi 3.6.2010 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki Sitran Palvelusetelihanke T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Palvelusetelin arvo Tehostettu
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotKotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy
Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotSiun sote palvelupaketeissa 2014
palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi
Lisätiedot2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen
2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotTietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta
Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta Projektipäällikkö Katja Klemola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 18.2.2016 1 Palveluintegraation
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotKelan rooli soten rahoituksessa?
Kelan rooli soten rahoituksessa? Näkökulmia muun muassa kustannusten hillintään Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö Sote ja talous, THL 27.4.2017 2 Arviot Kelan
LisätiedotTerveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotSuomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja
Suomalaisten sote 15.3.2019 Sisältö Tavoitteet Tie eteenpäin Tasa-arvoiset palvelut jokaiselle suomalaiselle koko Suomessa Kotikunta - maakuntamallin pohjalle Vanhuspalvelut osana sotea Tavoitteet: Tasa-arvoiset
LisätiedotKuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys
Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys 1,5 miljardilla eurolla ta 28.3.2019 Pekka Kallionpää Suomessa järjestetään ta 1,5 miljardilla vuosittain Kuntoutuspalvelut Suomessa 2016, M 1,5 mrd. -ARVIO-
LisätiedotPERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019
PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019 Perusturvan hallinto Hyvinvointilautakunta vahvistaa sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I-tasolla. Perusturvajohtaja, johtava
LisätiedotKustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta
Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja
LisätiedotToimialan toiminnan kuvaus
Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMaakuntavaltuuston seminaari Yhteiset- ja työikäisten palvelut
Maakuntavaltuuston seminaari 24.2.2017 Yhteiset- ja työikäisten palvelut JANNE FORSBERG, ryhmän pj. janne.forsberg(at)ylasavonsote.fi p. 040 712 1040 POSOTE PALVELUKOKONAISUUDET vs. KANSALLISET PALVELUPAKETIT
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotJOENSUU TOTEUMA TP TAVOITE
JOENSUU Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI
TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotVÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA
VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA PKPK verkoston työpaja 18.9.2018 19.9.2018 Laita data töihin / Mikko Peltola 1 TAVOITE Antaa perustietoa rekistereistä
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusnäkymät. 27.09.2012 Markku Pekurinen 1
Terveydenhuollon rahoitusnäkymät 27.09.2012 Markku Pekurinen 1 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Maria
Sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut Maria Pernu @PernuMaria 22.8.2019 Raporttien saatavuus Suomen Kuntaliitto ry:n kotisivuston Sosiaali- ja terveysasioiden alta löytyy Tilastot ja erillisselvitykset.
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotHelsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014
Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden
LisätiedotKehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua. Toni Ruohonen 15.4.2015
Kehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua Toni Ruohonen 15.4.2015 Tietoa hoitotoiminnasta on paljon entäpä kokonaiskuva? Tietoa hoitotoiminnasta
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa
Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa Loppuraportti, liite 2 23.6.215 Sisältö 1 Johdanto ja tiivistelmä 2 Palvelukohtaiset kehittämistoimet ja säästöpotentiaali Liitteet
LisätiedotKuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen
Kuulemistilaisuus STM -valinnanvapauden laajentaminen 2.11.2016 Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kokemuksia valinnanvapaudesta Sitran tukemana Valinnanvapaus Oulussa (VALO) 1-hanke (vastaanottopalveluiden
Lisätiedot