Johdatus viestintään, teema 4: Viestintää virtuaalisessa maailmassa Leif Åberg kevät 2010 Verkkoviestintä viestintää tietoverkon välityksellä internetin www-tekniikan avulla web1.0 ja web2.0 internet, intranet, ekstranet luonnollisesti myös mobiili verkkoviestintä verkkoviestintää voidaan tarkastella henkilökohtaisella tasolla työyhteisöjen tasolla mediatasolla
Näkökulmia verkkoviestintään Verkko viestinnän välineenä: mm verkon ominaispiirteet: roolien vaihdettavuus, interaktiivisuus, tiedon yhteisöllinen tuottaminen, visuaalisuus yms Verkko mediana: monelta monelle viestintää (vertaisviestintää), interaktiivista, avoin julkaiseminen Verkko tilana: virtuaalinen maailma monisuuntainen viestinnän väline, osallistava ja erilaisten yhteisöjen muodostumisen perusta Verkko yhteiskunnallisena ilmiönä: mm verkkodemokratia, digitaalinen kuilu, verkko perinteisten viestintäinstituutioiden haastajana internet: viides valtiomahti? (prof William Dutton, Oxford Internet Institute) muut: lainsäädäntövalta (eduskunta), toimeenpanovalta (hallitus), tuomiovalta (tuomioistuimet) ja tiedonvälitysvalta (mediat) Tarkastelukulmia virtuaaliseen maailmaan Erilaisia paradigmoja: cuelessness-paradigma: keskeisintä verkkoviestinnässä on sosiaalisten vihjeiden ja keskustelun kontekstien puuttuminen cyberspace-paradigma: verkko on yhteisöllinen vuorovaikutuksen tila
Cuelessness-paradigma väittää, että tärkein ero reaalisen ja virtuaalisen viestinnän välillä on vihjeettömyys, cuelessness vihjeettömyydestä on myös etua (Walther 1996): verkossa voi samastua helposti keskustelukumppaniin, koska 1 vastaanottajasta muodostuu idealisoituva käsitys 2 on mahdollisuus optimoida tapa, jolla esittää itsensä 3 asynkronisaatiosta johtuen on mahdollista kontrolloida tulevia ja lähteviä viestejä 4 palautteen kehä mahdollistaa intensiivisen keskustelun kasvattamisen, vaikkei sosiaalisia vihjeitä juuri olisikaan Cyberspace-paradigma: väittää, että verkossa voi syntyä aitoa, mutta erilaista yhteisöllisyyttä, joka näkyy mm keskusteluprosesseissa, rakenteissa ja normeissa (McLaughlin, Osborne & Smith, 1995) keskusteluprosessit: oma kielenkäyttö, lyhenteet, sosioemotionaalinen sisältö, kasvojen säästämisen mekanismit sosiaalisten rakenteiden syntyminen verkkoon: sukupuoliroolit, rituaalit, yhteiset päämäärät, sosiaaliset ja ammatilliset roolit, normit ja yhteiset käytännöt
Henkilökohtainen taso sähköposti, chattailu, mesetys, skypetys, tiedonhaku kuten googlaus tai rss-syötteet RSS (Really Simple Syndication) syötteitä käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön - blogit, uutiset ja podcastit (äänitiedostot) - julkaisemiseen. RSS-käyttäjät käyttävät lukijaohjelmia. Jos uutta sisältöä on tullut edellisen tarkistuksen jälkeen, lukijaohjelma hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle kaupankäynti opiskelu access verkkojulkaiseminen (mm blogit) Laajennettu mieli (extended mind): archive arrange Esimerkki verkon vaikutuksista: blended learning (sulautuva opiskelu) luento, monisteet, ilmoitustaulut, opinto-opas -kirjanen verkko metatiedon lähteenä; opinto-opas, kurssikuvaukset verkko varastona: luentomateriaalit verkossa asynkroninen verkko-opetus: osapuolet eivät viesti reaaliajassa, kasvokkain keskenään. Nauhoitukset, sähköposti, keskustelupalstat, ketjutetut keskustelut ja verkkopohjainen ryhmätyö ovat asynkronista opiskelua. Osallistuja hallitsee opiskeluprosessin tahtia. Riippumatonta sekä paikasta että ajasta. Synkroninen verkko-opetus: tietoverkossa samanaikaisesti tapahtuvaa opetusta. Osanottajat voivat reaaliaikaisesti keskustella keskenään ja yhdessä tuottaa jotain. Riippuvaista ajasta, muttei paikasta (webcasting, etäopiskelu, 2nd Lifen luokka). perinteinen f2fopetus verkkoopetus
Työyhteisöjen taso ensin sisäisen tiedotuksen väline, nyt yhä enemmän myös operatiivista viestintää tuotannon ohjaus, työohjeet verkkojohtaminen, e-management virtuaaliset työryhmät sähköinen tiedotuslehti ja ilmoitustaulu blogit intranet: sisäinen verkko, palomuurin takana ekstranet: mukana tietyt kumppanit internet: avoin kanava ebusiness -> emanagement -> eleadership Virtuaalimaailman uudet haasteet Virtuaalinen organisaatio on organisaatio, joka toimii pääasiassa tietoverkkojen välityksellä (Montola 2003) Kenties koko organisaatioajattelun on muututtava virtuaalisten organisaatioiden myötä (Juuti, 2001) ameebamainen verkosto-organisaatio
Kolme samanaikaista maailmaa Mielikuvi(tuks)en maailma passage, väylä digitaalinen, virtuaalinen maailma passage, väylä analoginen maailma virtuaaliminä fyysinen minä yksilön maailma virtuaaliyhteisö fyysinen yhteisö yhteisö(je)n maailma Leif Åberg 25.9.2008 kännykkä, läppäri, miniläppäri, kämmentietokone, kirja ja muut mielikuvitusta kiihottavat viestimet; oikeista ihmisistä kertovat lehdet (jotka herättävät mielikuvituksen!) CNO S: 1.0: Sharing 2.0: Contributing 3.0: Co-creating työryhmä käyttää myös verkkoa työympäristönä tai siirtyy verkkoon verkkominä astuu verkkoyhteisöön passage, väylä digitaalinen, virtuaalinen maailma passage, väylä analoginen maailma virtuaaliminät: fyysinen olemus ei rajoita; estot poistuvat; fyysisen minän laajennus; jatkumo (2nd life <-> Facebook); mahdollistaa mukanaolon useassa yhteisössä fyysiset minät: eri roolit; kuinka aitoja olemme fyysiselläkään tasolla? yksilön maailma virtuaaliyhteisöt: 2nd life, Habbo Hotel, nettikauppa, nettipokeri, virtuaaliset työryhmät, Collaborative Network Organizations fyysiset yhteisöt: työryhmä, perhe, ystäväpiiri, harrastuspiiri yhteisö(je)n maailma fyysinen minä osallistuu verkkotyöhön tai muuhun yhteisölliseen toimintaan verkossa, omalla nimellä fyysinen minä liittyy työryhmään, on perheen tai ystäväpiirin parissa virtuaaliminä astuu työelämään, kohtaa konkreettisen arjen; Meet it: verkkoyhteisöt kohtaavat naamakkain Leif Åberg 25.9.2008; JAV-kurssi 5.12.2008
verkkomediat uutisjulkaisut erikoisjulkaisut verkkokirjat haasteita Mediataso korvaavuus vai täydentävyys? esitystapa kuten aina, ensin lähdetty vanhasta genrestä etsivät muotoaan professori Colin Sparks, Univ of Westminster: Vanhat mediat suuria, hierarkkisia, eliitin hallinnassa pääosin yksisuuntaisia: eliitiltä joukoille toimintaan vaikuttavat kaupalliset tekijät julkinen sääntely
Uusmedian potentiaali Uusmediat, etenkin internet, omaavat huikean demokraattisen potentiaalin, koska teknologia ei ole kansallista viestintämuoto on dialoginen tilan rajoitukset puuttuvat anonyymisyys lähenee tasa-arvoisuutta teknologia sopii rationaaliseen diskurssiin etsintä mahdollistaa pääsyn suureen tietomassaan access: Uusmedian ongelmat kuka on tänään verkossa? milloin tietyn yhteiskunnan kansalaiset ovat verkostoituneet? entä milloin kehitysmaiden kansalaiset? uusmedian vaikutukset vanhoihin medioihin korvaavuus vai täydentyvyys
Johtopäätökset perinteiset mediat eivät toimi tehokkaasti julkisuuden näkökulmasta uusmedia voisi auttaa, mutta ei vielä lähitulevaisuudessa ongelmana löytää liiketoimintamalli, joka saisi markkinasuuntautuneet viestimet samaan aikaan toteuttamaan julkisuuden prinsiippiä The offline newspaper News source The newspaper Advertising (Purchase) The reader
The online newspaper News Source Online Newspaper Online Advertising Verkkomainonta: bannerit, Googlen AdWords (Log-in) The online `reader ratkaisuja on etsitty kahdesta suunnasta perinteiset mediat: mm kansalaisjournalismi uusmedia: mm verkkovaikuttaminen tai uutistarpeiden mukaan räätälöidyt palvelut deadline-journalismista online-journalismiin
Web 2.0 eli/ja sosiaalinen web Web 2.0 on vakiintunut yleiskäsitteeksi kuvaamaan meneillään olevaa murrosta: entistä suurempi osa verkon sisällöistä on yksityisten ihmisten tuottamaa ja vuorovaikutteista Sosiaalisen webin logiikkaa noudattavia sivustoja on yhä enemmän, esimerkiksi yhteisölliset sivustot Facebook, Twitter, MySpace, YouTube ja Wikipedia "Tekniseen muutokseen liittyy myös kulttuurinen muutos, joka korostaa verkon käyttäjien kasvanutta asemaa aktiivisina toimijoina. Tätä puolta ilmiöstä voidaan kuvata käsitteellä sosiaalinen web. Nämä kaksi käsitettä kuvaavat tavallaan samaa ilmiökenttää eri näkökulmasta: sosiaalinen web täydentää web 2.0:n teknis-taloudellista käsittelytapaa verkon käyttäjien näkökulmalla esittelemällä ihmisille avautuneita uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun ja yhteistyöhön." (Majava 2006) What is Web 2.0? (O Reilly 2005) seitsemän periaatetta, jotka toteutuvat web 2.0 - sovelluksissa: web on alusta web valjastaa kollektiivisen älyn eli parviälyn (esim Wikipedia) tieto on tärkeämpi kuin "Intel Inside" ei enää ohjelmistojen julkaisusykliä kevyet ja helpot ohjelmointiparadigmat ohjelmistojen laiteriippumattomuus ja rikkaat käyttökokemukset
Esimerkkejä web 1.0 -> web 2.0 Web 1.0 Web 2.0 DoubleClick -> Google AdSense Britannica Online -> Wikipedia personal websites -> blogging publishing -> participation Tietoyhteiskuntakeskustelun kolme aaltoa (Helena Tapper) 1 tietoyhteiskunta tietotaloutena, 1940-luvun lopulla painopiste tietosektorin taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa
2 tietoyhteiskunta jälkiteollisena yhteiskuntana, 1960-luvulla painopiste mainframeinformaatiojärjestelmissä ja teledemokratiakokeiluissa 3 tietoyhteiskunta verkostoituneena globaalisena tietoyhteiskuntana, 1990-luvun alusta painopiste information super highwayajattelussa, hajautetuissa verkoissa ja käyttäjissä myös kansalaisyhteiskunnan näkökulma vahvistuu
Information society, informational society ja network society, Manuel Castells in mukaan information society emphasizes the role of information in the society informational society information generation, processing, and transmission become the fundamental sources of productivity and power network society the new economy that is organized around global networks of capital, management, and information, whose access to technological know-how is at the roots of productivity and competitiveness (Castells, M., The Rise of the Network Society, 1996, 21, 471)
Suomi tietoyhteiskunnaksi: kansalliset linjaukset lähtökohtana Suomen selviytymisen kannalta kansantalouteen ja hyvinvointiin kohdistuvat uhat ja paineet teesi: ongelmien ratkaisussa pitkällä aikavälillä viesti- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat keskeisiä keinoja http://www.weforum.org/pdf/gitr/2009/rankings.pdf http://www.insead.edu/v1/gitr/wef/main/fullreport/index.html