Lahden keskustan kehittämisestä Kaupunginvaltuuston tiedotustilaisuus Keskustan kaavoituksesta Yleisten alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta Joukkoliikenne Kh:n ja telan matkan kokemuksista
Nykyisin Keskustavision päätökset Tela 24.8.2004, 253 Kaupunginhallitus 20.9.2004, 615 Hyväksyttiin keskusta alueen kehittämisperiaatteet, kehittämisen visio tuleville 10 15 vuodelle Sitten Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Lahden keskusta alueen kehittämisen jatkosuunnittelua ohjaamaan seuraavat periaatteet: 1. Kaupallista keskustaa vahvistetaan 2. Liikennejärjestelmää kehitetään 3. Kaupunkirakennetta eheytetään 4. Ympäristön laatua kohennetaan
1. Kaupallista keskustaa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia keskustan toiminnalliselle laajenemiselle kortteleiden sisätilojen kehittämiselle Paavolan alueen kaupalliselle muutokselle asumisen lisärakentamiselle
Keskustaan rakennetaan uutta liiketilaa TRIO Rakennusoikeus 44 000 k m 2 49 000 k m 2 Kortteliin yksi tontti Rakennukset yhteen, välitilat katetaan VIIHDEKESKUS SOKOS Lisärakennusoikeus 2 190 k m2 Pt kauppa laajenee Aleksanterinkadun alle Korttelin kehittäminen jatkuu
Keskustaan rakennetaan asuntoja Malskin kortteliin 50 000 k m 2 asuntoja Rauten ja Häklin kortteliin 60 000 k m 2 asunto ja liiketilaa
Keskustaan rakennetaan asuntoja Mariankatu 10 Vapaudenkatu 20 ja Kirkkokatu 19 10 700 k m 2 (+ 4205 k m 2 ) 12 300 k m 2 (+1 725 k m 2 )
ASEMAKAAVOITETTU ASUMISTA Hämeenkatu 12: + 1 725 k m 2 (140 ap, joista 40 ap muualle) Vesijärvenkatu 24: + 1500 k m 2 (1ap/100, pääosa kellariin) Kirkkokatu 19: + 2 705 k m 2 (1ap/100, pääosa kellariin) Hämeenkatu 1: + 1 703 k m 2 ( 1ap/80, pääosa kellariin) TOIMITILAA Trio: + 3 150 k m2 (550ap/46 500) City Sokos: + 2 190 k m2 (164ap/13 500) Keskustaan suunnitellaan asuntoja ja liiketilaa ASEMAKAAVAN MUUTOS VIREILLÄ: ASUMISTA (pääosin) Puistokatu 1 3: + 5 710 k m2 (80ap, 20 k.talolle) Vuorikadun koulun tontti: n. +2 200 k m2 Vapaudenkatu 12 /Kirkkokatu 13 TOIMITILAA (pääosin) Hansa Kauppatori Kulmakatu 5 Hollolankatu 4 TUTKITTU, LISÄSELVITYSTARVETTA Janhusen talon tontti Aleksanterinkatu 17 Siltapuisto KESKUSTELUSSA: Puistokatu 7 Kotila Mallasjuoma / Taidepanimo
2. Liikennejärjestelmää kehitetään P P P P P P P Muodostamalla kaksisuuntainen keskustan kehä Kehän sisäpuolella suositaan joukkoliikennettä kevyttä liikennettä ja turvataan huoltoliikenne Kehän tuntumaan pysäköintilaitokset Toriparkki Joukkoliikenne Kv. liikenne
Keskustan nykyiset liikennemäärät (IHT) 9 Aleksanterinkatua käyttävän liikenteen suuntautuminen
Liikenne ennuste vuodelle 2020 (IHT) 10
3. Kaupunkirakennetta eheytetään Ydinkeskustan ja Vesijärven rannan välistä yhteyttä uudistetaan Uusi kaupunki Kaupunkikeskustan vetovoimaisuutta elvytetään Vanha kaupunki
Ranta Kartanon alue Asemakaava A 2428a 35 000 asumisen k m 2 12 800 liike ja palv. k m 2 7 500 julk. rakent. k m 2
4. Ympäristön laatua kohennetaan Keskustavalaistusta uusitaan Lisätään viihtyisyyttä Paikkoja, joissa pysähdytään ja viihdytään Korkeatasoista arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa Uusia pintoja ja kalusteita Opastusjärjestelmää kehitetään Katuvalaistus, sisääntuloportit, rakennusvalaistus Kaupunkitaidetta
Torialueen asemakaavamuutos A 2251a
Pysäköintilaitoksen ilmastoinnin typpidioksidipäästöt
Pysäköintilaitoksen ja lähiliikenteen typpidioksidipäästöt
Toimikunnan toiminnalliset ehdotukset Lyhytaikaisten pysäköintipaikkojen maksullisuuden lisääminen ja laajentaminen, maksujen rahastoiminen Siltapuiston pysäköintitalon käytön tehostaminen, ja laajentaminen Autopaikkojen rakennuslupakäytännön kehittäminen Yksityisten laitosten käytön tehostaminen sopimuksin Julkisten rakennusten pihojen käyttö asiakaspaikoitukseen
Toimikunnan esitykset uusista pysäköintilaitoksista Vuorikadun pysäköintitalo Alatorin ja kauppatorin pysäköintilaitos Reunan palstan pysäköintilaitos liikerakennuksen yhteyteen Paavolan marketalueen pysäköintilaitos Teatterintalon pysäköintitalo Kalliopysäköintiratkaisu pitkällä tähtäimella
Toimikunnan esitykset kalliopysäköinnistä ja toiminnoista Konsertti ja kokoustiloja Uimahalli Liikuntatiloja Kriisiajan keskus Ym. julkisia ja yksityisiä palveluja Pysäköintitiloja 50 100 metriä maanpinnan alla kalliossa Laajin 5 800 ap, 350 mmk 113 milj. 1 800 ap 168 mmk 55 milj., 30 700 /ap 900 ap 148 mmk 48 milj. e, 53 400 /ap
Miksi toriparkki? Toriparkki on oleellinen osa keskustan kehittämistä, kun tavoitteena on: ydinkeskustan viihtyisyyden parantaminen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen tarpeettoman henkilöautoliikenteen vähentäminen ydinkeskustassa Tehtävänä on korvata keskustasta poistuvaa kadunvarsipaikoitusta ja mahdollistaa keskustan kortteleiden kehittäminen ja lisärakentaminen lisärakentaminen edellyttää autopaikoituksen uudelleen järjestelyä asuntojen autopaikat tonteilla/kellareissa kortteleiden asiakaspaikoitus pysäköintilaitoksissa toriparkissa Keskustan länsipuolinen pysäköintilaitos on olennaisen tärkeä keskustakehän toimimisen ja asiakaspysäköinnin järjestämisen kannalta (erityisesti ensimmäisen kerroksen liiketilojen asiakaspaikoitus) Keskustan yrittäjät ja kiinteistönomistajat ovat valmiita keskustan ympäristön parannustoimenpiteisiin, kadunvarsipysäköinnin vähentämiseen ja muihin keskustavision toimenpiteisiin, mikäli toriparkki toteutuu
P P P P P P Toriparkin vaikutuksia Kadunvarsipysäköinnin korvaaminen Maanalaisen pysäköintimaailman alku Kortteleiden kehittäminen
Toriparkki ja asemakaavojen velvoitepaikat Asemakaavan yhteydessä määritellään kortteleiden autopaikkatarve Jokainen kiinteistö vastaa oman tarpeensa mukaisten pysäköintipaikkojen toteutuksesta (joko tontilla tai sen ulkopuolelle kohtuullisen matkan päässä) Kaavan yhteydessä voidaan edistää keskitettyjen pysäköintiratkaisujen toteutusta Maankäyttösopimukset (esim. Trio, Sokos, Srk.yhtymä, yht 870 000, ) Velvoiteautopaikat, eli osa korttelin autopaikkatarpeesta osoitetaan toteutettavaksi korttelialueen ulkopuolelta ja siitä peritään maksu (etu tai jälkikäteen) Kaupungilla ei ole nyt periaatepäätöstä tai toteutuspäätöstä pysäköintijärjestelyistä, joiden perusteella velvoiteautopaikkoja voitaisiin kohdentaa, vaan osa jo kaavoitetuista kortteleista joutuu itse miettimään mistä puuttuvat autopaikat voitaisiin rakennushankkeen käynnistyessä osoittaa. (Siltapuistossa on vielä jonkin verran vapaita velvoiteautopaikkoja) Kauppatorin asemakaava mahdollistaa jatkossa keskustan (erityisesti länsiosan) kaavoissa kohdennetun velvoiteautopaikkamenettelyn käyttöönoton.
Miten toriparkki? Ensin päätetään asemakaavasta, vasta sen jälkeen toriparkin toteuttamisesta. Kaavoituksen yhteydessä on tähän mennessä selvitetty toteuttamisesta: Toriparkin toteutuksesta ja ylläpidosta sekä rakentamisaikaisesta rahoituksesta vastaa Lahden Pysäköinti Oy (tai mahdollisesti muu Koy/Oy) Hankkeen kustannusarvio on 15,2 milj. (4/2008) n. 27 500 /ap Vuotuiset ylläpito ja toimintakustannukset ovat 0,2 milj. /v Vuotuiset tuotot ovat 0,7 milj. /v Hanke on tehtyjen laskelmien mukaan taloudellisesti mahdollista toteuttaa; Lahden Pysäköinti Oy:n vuotuisilla tuotoilla pystytään kattamaan rahoitus, velvoiteautopaikkojen myynti nopeuttaa takaisinmaksua ja parantaa tuottoja Toriparkin käyttäjät ja sieltä velvoiteautopaikkoja tarvitsevat kiinteistöt maksavat kokonaisuudessaan kaikki pysäköintilaitoksen kustannukset
Miten toriparkit muualla? Toteutetut: Jyväskylä, Jyväs Parkki 1987..88, kaupungin yhtiö Vaasan toripysäköinti, 1995, laajennus 2003, kaupunki ja kiinteistöyhtiöt Kuopion toriparkki 1990, kaupungin yhtiö Tampereen pysäköintitalo 2003, kaupungin yhtiö Kotkan toriparkki 2006, kaupungin yhtiö Suunnitteilla: Mikkeli Joensuu Rovaniemi Oulu Turku yhtiö perustettu, kaupunki ja yksityiset pääosin kaupungin omistama yhtiö hanke vireillä suunnitteilla kaava valmisteilla, yksityinen toteutus Kaikkien suurten ja keskisuurten kaupunkien ydinkeskustojen asiakaspaikoitus perustuu rakenteellisiin autopaikoitusratkaisuihin, joko pysäköintitaloihin, liikekortteleiden omiin paikoitushalleihin tai torien alla oleviin pysäköintilaitoksiin
Matkakeskuksen ympäristön hankkeita Yleiskaava kv 9.11.1998 10 2 9 5 3 7 6 8 4 1 HTC
Matkakeskushankkeen eteneminen? Kaavoituspäätös tarkistetun hankesuunnitelman pohjalta (Kt) Matkakeskuksen sisällöllinen ja kaavallinen suunnittelu (Mk + Kt + kiint.omist.) Kysymyksiä: Kaupungin satsaukset ja rooli kehittämisessä? Kaavoitus pääosin muiden kuin kaupungin omistamalle maalle? Maanomistajien ja kaupungin yhteinen näkemys kehittämisestä? Eteläisen kehätien toteutuksen ajoituksen vaikutus? Alueen maanomistustilanne RHK VR Yhtymä Oy