Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus

Tukikoirakon peruskoulutus Lohjan seudun mielenterveysseuran mallin mukainen tukikoirakoiden valinta ja peruskoulutus Laatija: projektipäällikkö Helena Prepula 31.1.2012 Tukikoirasta hyvinvointia 2011 kehityshanke

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA... 3 Kriteerit koirakolle... 4 Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa... 4 Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana... 4 Tukikoirakoksi hyväksyminen... 5 KOULUTUSOHJELMA... 5 1.päivä: Tukeminen tutuksi (ilman koiria)... 6 2.päivä: Koira työparina (ilman koiria)... 14 1. ilta: Omat voimavarat ja hyvinvointi (koirat mukana)... 22 2. ilta: Yksilöllinen tukikoira (koirat mukana)... 23 3. ilta: Polku toimintaan (koirat mukana)... 24 LIITTEET... Liite 1. Esitietolomake/ koulutushakemus Liite 2. Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku -kuvio Liite 3. Koiran antama tuki perustuu vuorovaikutukseen -kuvio Liite 4. Koirat työparina- kuvio Liite 5. Yhteiskävelyiden, koirakahvilan ja teemaryhmien järjestämisohjeet 2

TUKIKOIRAKON PERUSKOULUTUS ->tavoitteena syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja mielenterveyskuntoutujien tukeminen A. JOHDANTO Tukikoirakon peruskoulutus pohjautuu Suomen Mielenterveysseuran tukihenkilön peruskoulutuksen mallinnettuun sisältöön ja käytäntöihin (Myllymaa & Porkka, Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön -projekti). Näin ollen tukikoirakon peruskoulutuksessa hyödynnetään pitkälti tukihenkilökoulutuksen materiaaleja, erityisesti harjoituksia, pelisääntöjä (esim.poissaolot ja koulutuksen toteutus), koulutusmenetelmiä, lomakkeita ja esityskalvoja soveltuvin osin. Näissä kohdissa tähän koulutusmateriaaliin on merkitty viite ao. aineistoon käyttäen lyhennettä THK (tukihenkilön peruskoulutus) sekä aineiston sivu- /kalvo-/liitenumero, josta tiedot löytyvät. Koulutuksen järjestäjän onkin perehdyttävä koulutusta järjestäessään kumpaankin asiakirjaan. Tukikoirakon peruskoulutus sisältää olennaisena osana koira työparina osuuden. Tämä aineisto on muodostettu inspiraatiota hakien Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liiton (SEY ry) Ystäväeläinkoulutuksen materiaaleista nuorisokoordinaattori Elina Porokan ystävällisellä myötävaikutuksella sekä Suomen Kennelliiton Kaverikoirakoulutuksen koulutusmateriaaleista yhteistyössä Kennelliiton Kaverikoiravastaavan Tiina Muroksen kanssa. B. TUKIKOIRAKOIDEN REKRYTOINTI JA VALINTA Ilmoittelussa noudatetaan THK:n pelisääntöjä (s.22). Koulutuksesta kerätään palaute (lomake-esimerkki THK liite 11 s.99) viimeisenä koulutusiltana. Palautteen avulla saadaan 3

kuvaa koulutuksen onnistumisesta ja se antaa osviittaa tulevien koulutusten kehittämiseen. Kriteerit koirakolle KOIRA: - terve ja asianmukaisesti hoidettu koira - ei saa olla ihmisille eikä toisille koirille aggressiivinen OHJAAJA: - 18 vuoden ikä (vastuukysymysten takia) - riittävä henkinen tasapaino - kyky ja erityisesti halu kehittää koiranlukutaitoa ja koiran hyvinvoinnista huolehtimista Soveltuvuuden arviointi hakuvaiheessa Kurssille haetaan täyttämällä esitietolomake (tämän asiakirjan lopussa liitteenä nro 1) ja varaamalla aika tukikoirakkokurssia järjestävältä kouluttajalta (kehityshankkeessa koordinaattorina toimi projektipäällikkö Helena Prepula) kurssikeskustelua varten. Keskustelun pitävät koulutuksen järjestäjä ja järjestäjäseuran tukihenkilö-/ tukikoirakkostatuksen ja riittävää koirakokemusta ja kiinnostusta omaava henkilö yhdessä. Keskustelussa käydään läpi esitietolomakkeessa annettuja tietoja ja keskusteluun sekä havainnointiin perustuen varmistetaan että koirakolla on sekä tahtoa että edellytyksiä tukitoimintaan. Mikäli haastateltavalla koirakolla ei ole edellytyksiä tukikoirakoksi, heille voidaan tarjota mahdollisuutta osallistua seuran järjestämiin tukikoiratoiminnan avoimiin ryhmiin, kuten yhteiskävelyihin vapaaehtoisena ilman vastuuohjaajan statusta. Soveltuvuuden arviointi kurssin aikana Kurssin aikana koirakon soveltuvuutta toimintaan arvioidaan mm.ryhmätilanteissa (toiset koirat ja ihmiset, kaupunkiympäristössä käveleminen jne). Näin saadaan tietoa koirakon erityispiirteistä ja soveltuvuudesta eri tukimuotoihin (teemaryhmät, koirakahvila, yhteiskävelyt). Kouluttajat myös tarkkailevat tulevien tukikoirien suhdetta omistajaansa. Tarkoituksena ei ole etsiä vikoja koirista vaan todeta, että 4

omistaja todellisuudessa tietää - ja etenkin haluaa parantaa tietämystään siitä - minkälainen koira hänellä on. Kouluttajat käyvät läpi koiranomistajan kanssa huomioitaan koiran käyttäytymisestä ja toimintatavoista sekä antavat vinkkejä hyvistä tavoista pitää huolta/ ohjata/ tukea kyseisen kaltaista koiraa erilaisissa tukikoiratehtävissä. Tukikoirakoksi hyväksyminen - Edellyttää koirakolta hyväksyttyä kurssin suorittamista: o osallistuminen koulutuskertoihin (1 poissaolo sallitaan, joka korvataan kouluttajan määrittelemällä etätyöllä poissaolokertaan liittyvästä aiheesta) - Ennen kurssia ja sen aikana vahvistettu koirakon (sekä ohjaaja että koira) soveltuvuus: esitietokaavake, keskustelu kouluttajien kanssa, koulutuksen suorittaminen hyväksytysti - Hyväksytyt tukikoirakot voivat yhteistyössä paikallisyhdistystensä kanssa toteuttaa tukikoiratoimintaa alueellaan - Mielenterveysseura tukee koirakkoja toiminnassaan. Tukikoiran ohjaaja voi päivittää pätevyytensä seuran tukihenkilöksi käymällä tukihenkilön peruskoulutuksen määrätyt lisäkoulutusosiot tukihenkilökurssin yhteydessä - Tukikoirakot osallistuvat paikallisyhdistyksensä työnohjauksiin ja kertovat toiminnastaan säännöllisesti paikallisyhdistyksille C. KOULUTUSOHJELMA Peruskoulutuksen kesto on yhteensä 25 koulutustuntia (1 koulutustunti = 45 minuuttia). Koulutus koostuu kahdesta koko päivästä (á 6,5 koulutustuntia) sekä kolmesta illasta (á 4 koulutustuntia). Sisällöstä teoriaa on 20 koulutustuntia ja käytännön harjoituksia 5 koulutustuntia. 5

Sisältö koostuu seuraavista osa-alueista: A.TUKIHENKILÖOSUUS (15 koulutustuntia) B.KOIRA TYÖPARINA -OSUUS (10 koulutustuntia) Kurssilaisille jaetaan kurssin aluksi koulutuskansiot, joihin on etukäteen koottu koulutuksen aikana läpikäytäviä kalvosivuja ja muita aiheeseen liittyviä materiaaleja. Näin koulutuksen ryhmätapaamisissa voidaan mahdollisimman hyvin välttää yksisuuntainen luennointi ( perinteiset kalvosulkeiset ) ja keskittyä dialogiseen, osallistavaan ja ryhmätyöhön perustuvaan työtapaan. Tukikoiratoiminnan uutuusarvon vuoksi tarkoitus on enemmän luoda yhdessä uutta ymmärrystä kuin välittää eteenpäin jo olemassa olevaa tietoa. Koulutuksen vapaaehtoiseksi oheislukemistoksi suosittelemme Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa. KOULUTUSKERTOJEN SISÄLLÖT: 1 PÄIVÄ TUKEMINEN TUTUKSI 1. Tutustuminen, apuna esimerkiksi muoviset koirahahmot tai koira-aiheiset tunnekortit (voi tehdä itse tai tilata internetistä). Hahmo tai kortti valitaan oman mieltymyksen mukaan (kyseisen päivän tai yleisen mieltymyksen mukaan). Vuorotellen tehdään esittelyt: kuka, mistä, millainen koirakaveri, ajatuksia ja tunnelmia tänään tässä hetkessä? (Huom. ammatti ja koulutus toissijaisia, ne pyritään sivuuttamaan) -> Flappitaululle voidaan kirjata kysymykset etukäteen 2. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus, sitoumuslomakkeen allekirjoitus ja palautus kouluttajille (tarvittaessa otetaan kopiot osallistujille) (THK liite 7 s.91) 6

Vapaaehtoistyössä toimimisen ehdottomia kulmakiviä ovat luotettavuus ja vaitiolovelvollisuus. Tukikoiraohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Tämä koskee myös koulutusta. Koulutuksessa ja tukikoiratyössä tapahtuneista asioista, nähdyistä tai kuulluista ei puhuta tukikoiratoiminnan ulkopuolella. Sen sijaan tukikoiraryhmän sisällä, työnohjauksessa, voidaan puida ja purkaa asioita vapaasti. 3. Mitä on mielenterveys ja mikä sitä edistää? Pohditaan ensin kukin yksin ja sitten kootaan ajatuksia flappitaululle. Voidaan tarvittaessa jakaa virikkeeksi mielenterveysseuran esitemateriaalia, jossa erilaisia määritelmiä aiheesta. 4. Harjoitus erilaisuudesta. Apuna voi käyttää esim.persona-henkilökortteja, joista valitaan yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä haluaisi toimia ja yksi henkilö sen mukaan kenen tukihenkilönä ei haluaisi toimia. Tämän jälkeen keskustelua omista ensivaikutelmaan liittyvistä ennakkoluuloista sekä omien rajojen tunnistamisen tärkeydestä. 5. Käydään läpi keskustellen mielenterveysseuran keskeiset toimintatavat, joita ovat vuorovaikutus (kohtaaminen) ja auttaminen. Pohditaan mitä ne tarkoittavat ja mitä niillä tavoitellaan. Kurssilaisten jako kahteen ryhmään, joista toinen käsittelee vuorovaikutusta ja toinen auttamista. Ryhmät kokoavat ajatuksensa flappipaperille myöhemmin yhdessä keskusteltavaksi. KOULUTTAJAINFOA: Auttaminen on kokonaisvaltaista kohtaamista, joka perustuu harkittuun vuorovaikutukseen (huom.kurssimateriaalina voi käyttää THK-kalvoja s.107, 110-111), jotka antavat vinkkejä) Vuorovaikutuksessa olemme toistemme peilejä. Tapahtuu osaamisen, elämänkokemuksen, tietojen ja taitojen jakamista. Toiminnan laatu määrää edistääkö toiminta elämän mielekkyyttä, merkityksellisyyttä, tarkoituksellisuuden kokemusta, lisääkö hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuorovaikutuksen perusta on luottamus, joka rakentuu hitaasti (lisälukemistoa esim. Monty Roberts ja Kari Vepsä; luottamuksen 7

portaat : Kiinnostus -> Kontakti -> Luottamus -> Kunnioitus). Vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan käyttää muutosvoimana ja se on sitä joka tapauksessa, tietoisesti tai tiedostamatta. Toiminta tuottaa kokemuksellisuuden kautta oppimista, jonka työvälineenä ovat tunteet. Näin ollen toiminnallisilla menetelmillä on voimakas vaikutus, joka on sekä vahvuus että väärin käytettynä heikkous. Tukitoiminnassa keskeistä on arjen sujumista tukevien keinojen etsiminen ja vahvistaminen yhdessä tuettavien kanssa. Useimmiten hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tuettavien kuuntelulla varmistetaan onnistuminen. Koira on apuna rakentamassa siltaa ihmisten välille, koiralla on kyky päästä ihmisen kuoren läpi. Auttaminen on ihmisarvon kunnioittamista, yhdenvertaisen suhteen tunnustamista (ennakkoluulottomuus, nöyryys), luottamuksen ja toivon vaalimista. Autetaan toista auttamaan itseään löytämään itsestään voimavaroja. Tehdään itsestämme tukijoina tarpeettomia. 6. Vastuu- ja turvallisuuskysymykset Herättelevä keskustelu: Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun työskennellään koirien kanssa tukisuhteissa? Erotellaan fyysinen turvallisuus (esim.kaatuminen, ylirasittuminen), henkinen turvallisuus (stressi, pelko tilanteissa ja hylkäämiskokemukset) Suomen lakien mukaisesti jokainen koiranomistaja on itse vastuussa itsestään ja eläimestään. Tämä koskee myös tukikoiratoimintaa ja niillä mahdollisesti tapahtuvia eläimen aiheuttamia vahinkoja. Vastuukysymysten vuoksi jokainen voi toimia vain oman koiransa kanssa ja ohjaajan tulee olla täysiikäinen Mielenterveysseura tukee kouluttamiaan tukikoirakoita ja auttaa ongelmatilanteissa (erityisesti Lohjan seudun mielenterveysseurassa karttunut asiantuntemus mallin kehityshankkeen myötä) Suomen Mielenterveysseuralla on ryhmähenkivakuutus pätevöidyille tukihenkilöille Paikallisseuran vastuulla tukikoiran ohjaajien vakuuttaminen. Lohjan seudun 8

mielenterveysseura on vakuuttanut Lohjan seudulla toimivat TK-ohjaajat (ryhmätapaturmavakuutus) sekä tuettavat toimintaan liittyvissä kohtaamisissa. Huom. kukin tukikoiran ohjaaja hoitaa omat koiravakuutuksensa erityisesti vastuuvakuutus kannattaa muistaa 7. Mikä sai lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön ja auttamaan? Motiivien pohdintaa ensin yksin (3-5 kohtaa) ja sitten parikeskustelu, lopuksi kerätään flapille. Käydään läpi myös seuran odotukset vapaaehtoisia kohtaan. Tukikoirakkotoiminta on vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyössä tunnistettavissa psykologinen sopimus vs. palkkatyö jossa rahalla korvataan työtä. (apuna THK vapaaehtoistyö-kalvot s.103-106). Se on pyyteetöntä toimintaa, jota voi tehdä vapaa-aikana koiran kanssa. Vapaaehtoistyöstä ei saa rahallista hyötyä, eikä toiminnan asiakkaita laskuteta koirakoiden tekemästä työstä. Tarkoitus on ettei myöskään tukikoirakoille tule toiminnasta paljon kuluja. Seuran kulukorvausjärjestelmä ulottuu tukikoirakkotoimintaan pelisäännöt kustakin paikallisseurasta tarkistettava kuitenkin erikseen, koska ne eroavat alueittain. Kurssi materiaaleineen on maksuton ja vastineeksi saat hyvän mielen ja tunteen siitä että autat, tuet ja piristät joitain ihmisiä koirasi avulla. Toiminnan kautta voit kehittää itseäsi, saat elämääsi lisää omaa aikaa, vastuullista vapaa-ajan toimintaa sekä paljon uusia tuttavuuksia. Toiminta tuo myös koirasi elämään uusia ulottuvuuksia (koiran hyvinvointia tukevaa) sekä uuden työkentän, jossa se voi kokea itsensä tärkeäksi. Vapaaehtoistyö on myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintamuoto ja siihen voi tuntea oman kutsumuksen. Voi edistää välittämisen kulttuuria - muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi omalta osaltaan. 8. Mielenterveysseuran muut tukimuodot, koulutukset ja toiminta THK-KALVOMATERIAALIT APUNA: 9

Käydään läpi paikallisseuran organisaatio ja toiminnan esittely sekä soveltuvin osin seuraavat: kalvo Suomen Mielenterveysseura (THK s.113) liite nro 10 Tukihenkilötoiminnan arvot (s.5) liite nro 4 Koulutustarjonta (s.86), kalvo Koulutustarjonta tukihenkilöille (s.113) kalvo SMS tukihenkilötoiminnassa käytettävät käsitteet ja vapaaehtoistyöntekijänä kehittyminen (s. 112) 9. Mistä seuran tukikoirakkotoiminnassa on kyse? Lähtökohtana on että koira on toiminnassa korvaamaton. Pelkällä läsnäolollaan, huomion antamisella ja kosketuksellaan koirat saavat aikaan myönteisiä vaikutuksia asiakkaissa. Tukikoiratoiminta ei ole kuitenkaan terapiaa, vaikka sillä onkin osin terapeuttisia vaikutuksia. Tukikoiranohjaajat eivät toimi ammattilaisina, vaikka heillä siviilielämässä saattaisikin olla ammatillista pätevyyttä alalle (maallikkoauttajuuden vahvuus on herkkyys!). Tärkeimpänä motiivina tukikoiratoimintaan lähtemisessä tulisi olla aito halu jakaa oman koiran hyvää tekevät vaikutukset, ystävyys ja pyyteetön huomio. Vasta tämän jälkeen huomio kiinnittyy ohjaajan taitoihin tukihenkilönä. Tukikoirakkotoiminta tarjoaa työkaluja ja puitteita oman koiran kanssa muiden ihmisten auttamiseen kullekin koirakolle luontevalla yksilöllisellä tavalla. Lisäksi toiminnan myötä pääsee verkostoitumaan muiden samanhenkisten koirakoiden kanssa. 10. Mitä tehdään mistä toiminta koostuu? Tukikoirakkotoiminta on lähtökohtaisesti ryhmätoimintaa. Tehdään asioita koiriin liittyen ryhmissä. Sen vahvuuksia ovat mm. mahdollisuudet yhteisöllisyyden ja vertaistuen positiivisiin vaikutuksiin. Toiminnan kehityshankkeessa v.2011 mallinnettuja muotoja ovat yhteiskoirakävelyt, teemaryhmät sekä koirakahvila. Yksilötukisuhde edellyttää 10

pätevöitymistä tukihenkilöksi. Katso myös liite 2 Mielenterveysseuran voimaannuttava koirapolku. 11. Ohjaajan tehtävä Pohditaan yhdessä mitkä ovat ryhmänohjaajan tärkeimpiä tehtäviä? Esim. kukin miettii ensin itse ja listaa 3-5 asiaa. Tämän jälkeen ideoiden vertailu vieressä istuvan kanssa. Sitten parit valitsevat mielestään tärkeimmät ideat ja ne kerätään flappitaululle. KOULUTTAJAINFOA: Esimerkkejä ohjaajan tehtävistä: TURVALLISUUS, RENTOUTTAMINEN, ILMAPIIRIN RAKENTAMINEN JOTTA IHMISET VOISIVAT OLLA OMANA ITSENÄÄN TILANTEESSA. ANTAA MAHDOLLISUUKSIA VOIMAANTUMISEN KOKEMUKSIIN, RAKENTAA SILTOJA, ENNAKOI JA SUUNNITTELEE - OTTAA HUOMIOON RYHMÄN TAVOITTEET, VÄLITTÄÄ SEURAN ARVOJA, ON OMA ITSENSÄ JA TUNTEE RAJANSA, OSAA HAKEA APUA TARVITTAESSA, USKALTAA OTTAA VAIKEITAKIN ASIOITA ESIIN, KANTAA VASTUUN KOIRASTA, KOKOAA PELISÄÄNNÖT. OHJAAJA ON MOTIVAATTORI, MAHDOLLISTAJA, KANNUSTAJA, VALMENTAJA, ESIMERKKI, INNOSTAJA, ILMAPIIRIN LUOJA, RAJOJEN ASETTAJA, HERÄTTELIJÄ, USKOTTU, TOIMESSAAN RYHMÄÄ VARTEN jne. Huom. ulottuvuudet ryhmän palveluksessa a) toiminnan hetkellä ja b) toiminnan ulkopuolella (esim. mielikuva luotettavuudesta) Turvallisuuden takaamisesta: Toiminnassa mukana oleminen edellyttää sitoutumista. Koirille syntyy hyvin nopeasti oma ihailijakaartinsa. Tukikoirakkona toimimista auttaa, kun on kärsivällinen, joustava ja tilanteisiin sopeutuva. Vapaaehtoisena toimiessa on tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. On muistettava myös kohdella tuettavia tasavertaisesti. Luotettavuussyistä on erityisen tärkeää, että tuettavat voivat luottaa sovittuihin aikoihin ja paikkoihin ole siis aina ajoissa paikalla. Vältä kaikkia 11

muutoksia. Jos jotain muutoksia kuitenkin on tehtävä, ilmoita niistä ryhmälle hyvissä ajoin. Älä lupaa mitään sellaista mitä et varmasti pysty pitämään. Tärkeää on myös se, että tukikoiranohjaajana huolehdit koirastasi ja ohjaat/ tuet koiraasi toiminnan aikana. Toimit esimerkkinä tuettavien ja muiden vapaaehtoisten suuntaan. Sinun vastuullasi on tulkita koirasi eleitä ja viestejä, autat siten tilaisuuksien sujumista ja onnistumista kaikkien osapuolien näkökulmasta. 12. Oma ohjaajuus vapaaehtoisena: eri-ikäisten kohtaaminen, erilaiset vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät. KOULUTTAJAINFOA: Käytetään apuna SMS:n materiaaleja, mm. vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmistä omansa. Tähän kurssiosioon suosittelemme myös vierailevaa luennoitsijaa. Esim. Lohjan kurssilla vieraili Auli Kiminki, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Paloniemen sairaalasta, perhe- ja psykoterapeutti, joka on myös monipuolinen kennelalan asiantuntija. Kurssilaisten on hyvä päästä kyselemään esimerkiksi mahdollisista mielenterveyshäiriöihin liittyvistä ennakkoluuloistaan. Tukihenkilötyössä niin auttajat kuin autettavatkin ovat kokonaisia ihmisiä. Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, autetuksi ja kohdatuksi siten. Asioiden kohtaaminen tapahtuu kuitenkin maallikkomaisesti. Tarvittaessa kuitenkin on hyvä osata ohjata tuettavaa eteenpäin ammattiavun piiriin. Vapaaehtoisen mielenterveystyön kohderyhmät voidaan jakaa ennaltaehkäisevään mielenterveyttä tukevaan, varhaiseen puuttumiseen/ syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kuntoutusta tukevaan toimintaan. Yhteisenä nimittäjänä kohderyhmillä on vaikeat elämäntilanteet, jotka voivat laukaista eriasteisia kriisejä, jotka oireilevat eri tavoin (ahdistus, masennus jne.). KOULUTTAJAINFO: Tehdään harjoitus ryhmäläisten tunnistamista ja itselleen läheisistä tuettavaryhmistä. Käydään läpi näiden erityispiirteet. Samalla alkaa hahmottua kurssilaisen 12

oma vapaaehtoistyön polku. Muutamia huomioita ja tarkistuslistaa eri-ikäisten kohderyhmien erityispiirteistä: LAPSET -kokoa vanhempien/ huoltajan yhteystiedot jo ennen ryhmän aloittamista -huomaa että lapset riippuvaisia vanhempien/ huoltajan kyydeistä; ota tapaamispaikan valinnassa huomioon -nyrkkisääntönä lapsilla 1 aisti käytössä kerrallaan kerro ensin kuivaharjoitteluna, vasta sitten koiran kanssa -puhu selkeästi ja yksinkertaisesti (erityisesti alle 12v) -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -ovat uteliaita kyselemään, joka edesauttaa oppimista -konkreettinen tekeminen, kokeminen ja tunteminen soveltuu parhaiten (vältä kielikuvia tai teoreettista pohdintaa) -onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa -selkeät säännöt tarpeen lapsilla taipumusta riehaantua ryhmässä, jolloin ohjaajan vastuu koiran hyvinvoinnin takaamisesta korostuu. Asiat tehdään vuorollaan (koiran etu ja lasten tasa-arvoisuus) -vilkkaiden lasten ryhmään ei sovi vilkas koira -muista että lapset omaksuvat hyvin herkästi aikuisten tavan suhtautua koiriin (pelko, kunnioitus jne.). IKÄIHMISET -koirilla on tapana saada myös hiljaisemmat puhumaan, tue tätä -usein ryhmään sopii myös vilkas, eläväinen koira joka ottaa mielellään kontaktia -usein muistellaan mielellään omia musteja, tämä on tärkeä mahdollisuus, jota on syytä tukea -puhu selkeästi ja käytä lyhyitä lauseita -älä kysy liian vaikeita kysymyksiä tai selitä liian vaikeasti (esim. koiran rodut tai käyttötarkoitukset) -osalle koiran koskettaminen voi korvata ihmisen läheisyyttä, tue tätä -dementia voi aiheuttaa poikkeavaa ja yllättävääkin käyttäytymistä, kuten aggressiivisuutta 13

tai sekavuutta. Ymmärrys ja rauhallisuus koiranohjaajalta on tärkeää koirien turvallisuus taaten Oman kohderyhmän valinta ja huomioiminen. Ryhmän ohjaamisessa lisälukemistona esim. Veli Kaukkila & Elisa Lehtonen: Ryhmästä enemmän. Riippuen myös omista kiinnostuksen kohteista voidaan kohderyhmän odotukset huomioon ottaen suunnitella ryhmätoiminnassa erilaista ohjelmaa: mm. tutustua erilaisiin harrastuksiin koiran kanssa (paikalliset mahdollisuudet), tutustua koirarotuihin ja niiden erilaisiin alkuperäisiin käyttötarkoituksiin, opetella koiran kohtaamista ja käsittelyä, tehdä yhdessä hoitotoimenpiteitä, ulkoilla yhdessä ja opetella leikkimään koiran kanssa koiraa motivoivalla tavalla. Pohdintaa kotimatkalle: miten eri tavoin olet huomannut koiran vaikuttavan myönteisesti ihmiseen? 2 PÄIVÄ - KOIRA TYÖPARINA: 1. Kootaan edellispäivän pohdintatehtävää flapille: Miten koira vaikuttaa myönteisesti ihmiseen? APUMATERIAALINA VOI KÄYTTÄÄ liitteitä 3 ja 4: KOIRAN TUKI PERUSTUU VUOROVAIKUTUKSEEN JA KOIRAT TYÖPARINA. Ryhmätyönä kootaan ajatuksia koirien ihmisille hyvää tekevistä ns. välittömistä vaikutuksista. Esimerkkiteemoja 1)vaikutukset mieleen: piristää ja tuo iloa ja merkityksellisyyttä elämään, jäsentää arkea, auttaa elämään hetkessä, antaa elämyksiä, lohduttaa tarvittaessa. 2)Fysiikkaan: säännöllinen ulkoilutus ja silittäminen laskee verenpainetta, lemmikin läsnäolo lievittää stressiä. 14

3)Sosiaaliset vaikutukset: yhdistää muihin koiraihmisiin, tuo turvallisuutta ja rohkeutta, lievittää yksinäisyyttä ). Lisämahdollisuuksia koirakontaktin välillisistä vaikutuksista ihmiselle esim. oppimiseen, tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan, onnistumisen kokemuksiin. 2. Suhde koiran kanssa Tukikoiratoiminta perustuu koiran ja ihmisten hyvinvointiin se on toiminnan punainen lanka. Tukikoiratoiminnan avulla ei kouluteta koiraa, eikä hankita sille meriittejä. Koira saa olla toiminnassa oma itsensä. Ystävyyteen pohjautuva mutkaton suhde koiran ja sen ohjaajan välillä on tärkeämpää kuin käskyttäminen ja temppujen osaaminen. Ystävyyteen pohjautuva suhde mallintaa tuettaville toiminnan tärkeintä pohjaa: empatiaa ja myötätuntoa. Lisäksi luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuva suhde on kaikkein paras turvallisen ilmapiirin rakentaja. Ohjaajan velvollisuus on olla koiran tulkkina sekä suojata koiraa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Tärkeää on erottaa koiran kasvatus ja arkitottelevaisuus sekä esim. koesuoritukseen valmentava temppukoulutus. Ensimmäinen on koiran hyvinvoinnin edellytys, jälkimmäinen ihmisen motiiveista lähtevää toimintaa. Koiraa ei kouluteta tukikoiraksi, ei myöskään pentua. Sen sijaan panostamalla pennun sosiaalistamiseen ja kasvatukseen erityisesti ennen 12 viikkoa, tuetaan koiran kykyä selvitä luonnollisesti erilaisista tilanteista ja paikoista sekä rakennetaan itsevarmuutta muiden koirien ja ihmisten parissa. Tämä on avuksi muun elämän ohella myös tukikoiratoiminnassa. pennut jotka ovat eläneet eristyksissä suhtautuvat vieraaseen ympäristöön ja ärsykkeisiin pelokkaasti, ovat ylireagoivia ja arkoja niillä on myös oppimisvaikeuksia ärsykkeisiin totuttamisen pitää jatkua koko sosiaalistumis- ja 15

nuoruusvaiheen läpi. Nuoruusvaihe kestää n.1v ikään saakka Vastaavasti pennun opettaminen oman talon tavoille tuo mukanaan arkitottelevaisuuden, josta on hyötyä tukikoiratoiminnassa. Koira on tällöin valmennettu oman etunsa mukaiseen käyttäytymiseen ihmisten ja toisten koirien parissa. Se ei kuormitu, stressaa ja väsy niin helposti ja todennäköisimmin pystyy keskittymään tukemiseen ja nauttimaan siitä välittömämmin ilman suurempaa ohjaamista ja totuttamista. Huom. Pentujen luonneominaisuuksissa on eroja osa tästä paketista on jo geeneissä (mm. aggressiivisuus, pelot/rohkeus, haukkuminen ja yhteistyöhalu periytyvät vahvasti) ja näin ollen emme pysty ympäristötekijöiden avulla täysin vaikuttamaan tulevaan käyttäytymiseen vaikka kuinka paljon panostaisimme harjoitteluun. Melko paljon kuitenkin pystymme käyttäytymiseen vaikuttamaan. ongelmat koiran käyttäytymisessä eivät aina suinkaan johdu omistajasta: kasvuympäristö, varhaiset kokemukset, emän opettama malli vaikuttavat Kootaan ja käydään läpi huolella koira työparina -toiminnan eettiset lähtökohdat tukikoiratoimintaan: Toiminnan tulee kaikissa tilanteissa olla toteutettu eettisesti perustellulla tavalla: 1) Koiran hyvinvointi ja tarpeet ovat ykkösprioriteettina, 2) vuorovaikutus ja yhteistyö perustuvat aitoon luottamukseen ja 3) kaikkien läsnä olevien fyysinen ja psyykkinen turvallisuus voidaan taata Toiminta edellyttää aitoa molemminpuoliseen kunnioitukseen, luottamukseen, vapaaseen tahtoon ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa suhdetta oman koiran kanssa. Koira ei ole milloinkaan tekemisen kohde, vaan aina aidosti omalla persoonallaan mukana, tekemässä hommaa yhdessä. On tärkeää, että tukikoirat nauttivat itse toimintaan osallistumisesta. 16

o Villiä ideointia ensin yksin, sitten pareittain ja ryhmässä erilaisista itseä ja omaa koiraa kiinnostavasta toiminnasta mitkä ovat meidän juttuja? 3. Koiran lajinmukainen käyttäytyminen ja kieli (mainostetaan Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit -kirjaa koirakon työtä tukevaksi käsikirjaksi) Pohdintaa: miten koirat viestivät meille? Esim. koira-aiheiset kortit virittäjinä aiheeseen Koirat ja ihmiset ovat samanlaisia, mutta myös erilaisia. Tukikoiratoiminnassa on tärkeää huomioida, että ihmisen työparina on koira jolla on omat lajityypilliset erityispiirteensä. Koirat ovat laumaeläimiä: elämä perustuu jonkin asteiselle yhteistyölle. Keskinäinen käyttäytyminen edellyttää yhteistä kieltä ja käyttäytymisnormeja. Ihminen mieltää kielen ensisijaisesti puheeksi, mutta ymmärtää myös elekielen kommunikointivälineeksi. Elekielen, johon kuuluvat eleet ja ilmeet, ansiota on että ihminen ja koira ymmärtävät toisiaan kohtuullisen helposti. Koiran stressaantuminen ilmenee monella eri tavalla. Jos ympäristö aiheuttaa stressaantumisen, koirat turvautuvat usein rauhoittaviin signaaleihin lieventääkseen stressiä. Rauhoittavat signaalit tunteva ihminen voi huomata helpommin milloin koira on stressaantunut ja vaikuttaa tilanteeseen. 4. Ihminen voi aina valita, haluaako hän olla koiran mielestä uhkaava vai rauhoittava. Koirien kieli muodostuu laajasta joukosta signaaleja, joiden ilmaisemiseen koirat käyttävät kehoaan, naamaansa, korviaan, häntäänsä, ääniä, liikkeitä ja ilmeitä. Koirien synnynnäinen kyky kommunikoida voi myös hävitä tai kehittyä erinomaiseksi sen mukaan millaisia kokemuksia koiralla on elämässään. Merkittävimpiä kaikista koirien käyttämistä signaaleista ovat rauhoittavat signaalit, joita käytetään terveen sosiaalisen arvojärjestyksen ylläpitämiseen, lauman sisäisten ristiriitojen selvittämiseen sekä rauhoittamaan hermostuneisuudesta, pelosta, 17

metelistä tai epämiellyttävistä asioista johtuva tilanne. Koirat pyrkivät välttämään ristiriitoja. Koirat käyttävät signaaleja välittömästi, kun niiden on rauhoitettava jotain. Aina kun koirat ovat valveilla ja kun niiden lähistöllä tapahtuu jotain, ne käyttävät näitä signaaleja. Jos ne tiedostavat tilanteen, ne puhuvat. Tavallisesti täten nimenomaan ihmiset aiheuttavat mahdolliset ristiriitatilanteet. Koiran kielen soveltaminen vuorovaikutuksessa koiran kanssa parantaakin huomattavasti ihmisen suhdetta koiraan. Pohdintaa: Mitä rauhoittavia signaaleja tunnemme? pään kääntäminen katseen pehmentäminen, räpyttely/väistäminen selän tai kyljen kääntäminen kuonon nuolaisu paikalleen jähmettyminen hitaasti liikkuminen liehittely haukottelu merkkaaminen sijaistoiminta (esim. maan kaivaminen tai rapsuttelu) hymyileminen Koirat käyttävät rauhoittavien signaalien ohella myös uhkaavia tai välimatkaa lisääviä signaaleja. Näitä ovat mm. hampaiden näyttäminen, murina, haukkuminen, hyökkäily ja näykkiminen. Näiden signaalien tarkoituksena on saada epämiellyttävät asiat mahdollisimman kauas, pelottaa ne pois. Esimerkiksi stressin lisääntyessä ja rauhoittavien signaalien osoittautuessa toimimattomiksi koira turvautuu välimatkaa lisääviin signaaleihin. Tilannetta ei koskaan tarvitse päästää niin pitkälle. Tarkkailemalla koiraa aktiivisesti voidaan välttää tilanteet, joissa koira kokee että sen täytyy puolustautua. On tärkeää puuttua tilanteeseen ajoissa ja keskeyttää se. 18

Ihmisissä koirat kokevat uhkaavana mm. vihan ja aggression, sen että lähestymme koiraa suoraan kohti, kumarrumme koiran ylle, tuijotamme koiraa tai pitelemme koiraa tiukassa otteessa. Tällaisessa tilanteessa koira tavallisesti yrittää ensin käyttää rauhoittavia signaaleja, paitsi jos uhkaus tulee nopeasti ja yllättäen, kuten silloin kun lapsi kompastuu ja kaatuu koiran päälle. (lähde: Turid Rugaas: Rauhoittavat signaalit) Huolimatta rotukohtaisista eroavaisuuksista voidaan koiria pitää paljon liikkuvina eläiminä ja liikunnan ja muun toiminnan rajoittamista koirien viihtymättömyyttä edistävinä tekijöinä. Koiran luonne muodostuu sen perinnöllisistä taipumuksista sekä koiran saamista kokemuksista ja oppimista asioista. Yleensä kaikki uusi ja epätavallinen on uhkaavaa. Koira voi pelätä tai arastella ihmisiä, uusia tilanteita, toisia koiria tai eläimiä. Pelko voi yhdistyä ääniin, paikkoihin, hajuihin. Pelko voi johtaa pakenemiseen, liikuntakyvyn lamaantumiseen, äänekkääseen hädänilmaisuun tai sijaiskäyttäytymiseen. Reaktio pelkoon on lähes refleksinomainen. Peloille on tyypillistä, että ne vahvistuvat ajan kuluessa. Pohdintaa: Mikä aiheuttaa koiralle stressiä? suoranainen uhka (ihminen tai toinen koira) väkivalta, viha tai aggressio koiran elinympäristössä hihnasta kiskominen, maahan pakottaminen, perässä vetäminen koiralle asetetut liian suuret vaatimukset arkielämässä ja koulutuksessa liikunnan ja muun tekemisen puute / liika liikunta nuorelle koiralle nälkä ja jano se, ettei koira pääse tekemään tarpeitaan paleleminen tai liika kuumuus 19

kipu ja sairaus meteli yksinolo yllättävät pelottavat tilanteet liialliset kiihkeät leikit esim. pallolla tai kepillä jatkuva häiriö, ei mahdollisuutta rentoutua äkilliset elämänmuutokset, esim. jatkuva muuttaminen omistajan negatiivinen tunne tarttuu 5. Koiran kohtaamisesta Tukikoira on ohjaajansa kasvattama oma lemmikki, jota kohdellaan hänen opastamallaan tavalla. Riippumatta ryhmäläisten kokemuksesta ja osaamisesta, tukikoira kohdataan aina ohjaajan antamien neuvojen mukaisesti. Tukikoiratoiminnan tarkoitus tai tavoite ei ole eläimen koulutus. Koira on aina ohjaajansa vastuulla ja hallinnassa eikä ryhmäläisillä ole syytä eikä lupaa alkaa koulimaan tai kontrolloimaan eläintä. Kohtaaminen eläimen kanssa tehdään siis ohjaajan neuvojen mukaisesti hänen annettuaan kontaktiin luvan. Joutuminen vieraaseen paikkaan ja vieraiden ihmisten vaikutuspiiriin voi olla eläimelle stressaavaa siinäkin tapauksessa, että kaikki asianosaiset osaisivat kohdata eläimen oikealla tavalla ja käsittelisivät sitä eläinystävällisesti. Tämä on huomioitava yksilöllisesti kunkin eläimen kohdalta Suurin riski tukikoiratoiminnan alkuvaiheessa on ohjaajan jännittäminen kohtaamistilanteessa asiakkaiden kanssa, jolloin jännitys helposti siirtyy koiraan. Tämän vuoksi ensikohtaamista harjoitellaan erikseen kurssin aikana ensin kuivaharjoitteluna ja sitten oman koiran kanssa. Valmistautuminen auttaa sekä ohjaajaa että koiraa tositilanteessa Ja on hyvä muistaa että asiakkaita 20