1(9) Ylimuonion käyttösuunnittelu KEKSUTELUMUISTIO 12.4.2014 YHTEISTYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika Perjantai 28.3.2014 klo 8-14 Paikka Muonion kunnan valtuustosali, Puthaanrannantie 15 Läsnä: Riitta Lönnström (pj.), Kirsi-Marja Korhonen, Jyrki Tolonen, Matti Keränen, Matti Myllykangas, Juha Niemelä, Katja Muotka, Rainer Määttä, Kyösti Pietikäinen, Pertti Yliniemi, Yrjö Perkkiö, Ilkka Paaso, Markku Rauhala, Annakaisa Heikkonen ja Pauliina Kulha (siht.) Kokousta ennen Pertti Yliniemi kysyi Kyösti Pietikäisen ja matkailuyrittäjien puolesta, voitaisiinko Metsähallituksen puolesta tehdä hakkaamatta jättämisen laskelmia ja sopia alueen korvauksista. 1. Avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:10 R. Lönnström: Kokous voidaan aloittaa saman tien ja keskustella asiasta kokouksen sisällä. Tätä prosessia on viety eteenpäin nimenomaan maakuntakaavan mukaisen käyttösuunnitelman laatimisen pohjalta. P. Yliniemi: Meillä on sopimus voimassa ja haluamme keskustella siitä, että sitä voitaisiin jatkaa. Miksi sopimuksen voimassaoloaikana aletaan tehdä jotain käyttösuunnitelmaa ja suunnittelemaan hakkuita. K. Korhonen: Tämän käyttösuunnitelman teon prosessia on tehty yhdessä yrittäjien ja yhteistyöryhmän kanssa. On ollut nimenomaan tarkoitus keskustella asioista yhteisesti. P. Yliniemi: Onko sinulla valtuuksia alkaa puhumaan tällaisesta Metsähallituksen puolesta? K. Korhonen: En sanonut näin. R. Lönnström: Tämä keskustelu voidaan lopettaa tähän, sopimusasiat eivät kuulu tähän työryhmään. P. Yliniemi: Olisin kuitenkin toivonut, että tästä korvausasiasta neuvoteltaisiin, meillä on alueella voimassa oleva sopimus ja nyt suunnitellaan kuitenkin jotain muuta. R. Lönnström: Täällä ollaan tekemässä alueelle käyttösuunnitelmaa. Lopetamme keskustelun tästä asiasta. Käytiin läpi läsnäolijat (ks. pöytäkirja). Kauko Sieppi Liepimän Kyläyhdistyksestä ei ollut paikalla. Puheenjohtaja totesi, että kokouksesta tehdään lopuksi yhteinen päätöspöytäkirja. Hän kysyi myös kokouksen ohjelmasta, halutaanko lisäyksiä tai keskustelua. M. Myllykangas: Missä vaiheessa voidaan keskustella mahdollisista muista esiin nousseista asioista, ulkopuolelta kokousaiheiden? R. Lönnström: Loppukeskustelussa voidaan varata aika myös mahdollisille muille esiin nouseville asioille.
2(9) 2. Kunnan selvitys MMM:n kannasta pohjoisosan maankäytön mahdollisuuksista J. Niemelä esitti kunnan selvityksen maa- ja metsätalousministeriön kanssa pohjoisosan jättämiseksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. MMM:sta saatu sähköpostiviesti jaettiin yhteistyöryhmälle osana kokousmateriaalia. Niemelän mukaan Metsähallituksen ja yrittäjien välistä palaveria olisi toivottu pidettäväksi jo ennen neuvotteluja ministeriön kanssa. Juha Ojalan vastaus maa- ja metsätalousministeriöstä painotti, että alueen käytön muuttaminen suojelualueeksi edellyttäisi valtioneuvoston tai eduskunnan päätöstä. Niemelän mukaanyrittäjien puolesta käyttösuunnitelmaan halutaan seuraavat reunaehdot: Kaikki aihkit jätettäisiin hakkuissa koskematta. Maakuntakaavaa päivitettäessä tarkasteltaisiin MU2-alueen rajausta ja käyttötarkoitusta tarkasteltaisiin uudelleen, ja mahdollisesti esitettäisiin kaavaselosteeseen alueen käyttötarkoituksen muuttamista muotoon matkailu- porotalous- ja metsätalousvaltainen alue. Niemelän mukaan lisäksi on epäilyä siitä millaista olisi maisemametsänhoitomallin jälki, koska ei ole ollut mahdollisuutta käydä katsomassa Ylläksellä tehtyjä maisemahakkuita paikan päällä. Toive olisi, että maisemametsänhoidon mallikohde tehtäisiin Miasniemeen, ja siitä saatujen kokemusten perusteella mahdollisesti laajemmalle. Samalla tehtäisiin sisäänajo mahdolliselle yhteistyöryhmälle. Keskustelu Y. Perkkiö: Miasniemen sijainti voi olla epäselvä, koska kaikkialla ei käyty eilen ajamassa. J. Niemelä: Valmis talvitie tulee kuvioille Miasniemessä, ei tarvittaisi erillistä tietä. M. Rauhala: Palaan pohjoisosan suojeluasiaan, joka otettiin eilen uudestaan esille maastossa ja jota esitin. Tässä asiassa tuntuu jäävän yksin. Perustelin mielen muuttumista eilen maastossa sillä, kun Kii veti viivan kartalla Vittavaaran ja Mustavaaran välille. Maastossa Mustavaaraan ei kuitenkaan tullut enää kätkäsuvantolaisia, vaan he menivät suoraan kahville. Kiin esitys tuli edellisessä kokouksessa esitykseni jälkeen ja yllättäen. Katsottiin kartalta Miasniemen sijaintia ja keskusteltiin aiheesta. M. Rauhala: Yllätyin muutenkin eilisestä reissusta siitä, kun Perkkiön Yrjö vietti meidät johonkin metsikön rämisköön eikä kunnolliseen metsikköön. R. Lönnström: Onko tässä nyt tarvetta hakea sopiva kohde maisemametsänhoitokohteeksi? Voitaisiinko Miasniemeen suunnitella yhteistyönä tällainen kohde? M. Myllykangas: Miten sitten tällaisella alueella toimisi puunkuljetus? K. Korhonen: Ei tuolle alueelle ole tehty mitään leimikkosuunnitelmia, joten sitäkään ei ole suunniteltu. R. Määttä: Tällaisia hakkuita ei sitten ymmärtääkseni mukaan ole tehty, joten olisi hyvä ajatus tehdä ensiksi pienelle alueelle pahimman pahan välttämiseksi. K. Korhonen: Tästä tulisi maanlaajuinen pilotti, vastaavalla tavalla maisemaa huomioivia hakkuita ei ole tehty edes Ylläksen ympäristössä. Y. Perkkiö: Tässä tulee sitten myös huomioida mahdollinen kelkkareitin uusi sijainti Miasvaaran itäpuolella ja hakkuiden näkyvyys. R. Lönnström: Onko yksimielisyyttä tai muita mielipiteitä siitä, että tällaisia maisemametsänhoitohakkuita voitaisiin alkaa suunnittelemaan? Ei puheenvuoroja tai kommentoitavaa.
3(9) 3. Suunnitelmaluonnoksen mukaiset maankäyttöratkaisut K. Korhonen esitteli edellisen kokouksen perusteella laaditun esityksen maankäyttöratkaisuista ja kertasi sovitut maisemametsänhoidon periaatteet, joihin oli lisätty kirjaus aihkien säästämisestä (ks. Liite 1). Kartta ja maankäyttöratkaisujen kuvaus oli toimitettu ennakkoon kokousmateriaalissa osana Ylimuonion käyttösuunnitelman luonnosta. K. Korhonen: Ylimuonioon esitettyjen Metsähallituksen omiin päätöksiin perustuvien suojelukohteiden laajennusten osalta aluejohtajan valtuudet ovat äärirajoilla. Jos alueelle perustetaan lisää suojelumetsiä, niin niiden lopullinen voimaan tulo vahvistetaan seuraavan luonnonvarasuunnitelman tekemisen yhteydessä. Aluejohtajat tekevät alustavan päätöksen jo aiemmin. Keskustelu P. Yliniemi: Jos tällainen maisemametsänhoito tehtäisiin jollekin alueelle nyt, niin millä aikajänteellä tehtäisiin seuraava? Mielestäni tällaiset ovat kirjattavia asioita. K. Korhonen: Tarkoituksena ei ole tehdä koko alueen hakkuuta yhdellä kertaa. P. Yliniemi: Tässä puhutaan myös luottamuksen rakentamisesta muoniolaisten ja Metsähallituksen kanssa. P. Kulha: Missä tahansa päin Muoniota harvennnuskertojen väli on noin 15-20 vuotta. R. Lönnström: Olisivatko nämä ylös kirjattavia asioita? Myllykangas kertoili esimerkkejä metsänhoitokohteista Ylimuoniossa. R. Lönnström: Tässä mietitään nyt toimenpiteiden sijoittumista alueella mahdollisen maakuntakaavan päivitykseen saakka. Ikuisuuksia tässä ei pystytä kuitenkaan suunnittelemaan. M. Rauhala kertoi Valten kämpän ympäristön metsikön historiasta. J. Niemelä: Mustavaaran ja ympäristön laajuisen alueen käsittely koko laajuudessaan veisi noin 100 vuotta. Seuraavan maakuntakaavan laadintaan mennessä tällaisesta alueesta olisi käsitelty maisemametsänhoidolla vain viidennes. K. Korhonen kuvasi, millaista metsänhoito voisi alueella olla. P. Yliniemi: Nyt puhutaan muoniolaisten puolesta, ja silloin 10 vuoden tarkasteltava aikajänne on lyhyt. Seuraavan kymmenen vuoden päästä tässä voi olla keskustelemassa eri ihmiset. Pitäisi tehdä suunnitelmaa ja sopimuksia pitkälle aikajänteelle. Seuraavassa maakuntakaavassa huomioitavista asioista tulisi tehdä kirjaus. K. Muotka: Miten suojeltavat aihkit jätetään pystyyn metsässä, voiko siitä olla varmuutta? Keskustelua aihkeista ja luottamukseen perustuvasta työskentelystä ylipäätään. M. Rauhala: Onko kellään mahdollisuutta sanoa siitä, kun Metsähallitus on muuttumassa, niin mikä arvo näillä sopimuksilla sitten enää on? R. Lönnström: Yhteiset sopimukset ovat oikeudellisesti sitovia.
4(9) J. Niemelä: Olisi hyvä, että käyttösuunnitelma saataisiin tehtyä. Maakuntakaavaan tehtävät päivitykset ovat myöskin määrääviä, joten käyttösopimuksella ja siihen tehtävillä kirjauksilla me turvataan myös omat oikeutemme kaavatyön yhteydessä tuolla alueella. I.Paaso: Maakuntakaavaan tulee saada pysyvä merkintä, jota ei muuteta. Yliniemen esittämä asia tulee ottaa huomioon kirjauksena. J. Tolonen: Jos tästä käyttösuunnittelusta tehtäisiin kestoltaan yli maakuntakaavan prosessin pituinen, niin kaavan laadinnassa joudutaan ottamaan käyttösuunnitelma myös huomioon. M. Myllykangas: Hahmottelin asiaa näin, maakuntakaavaa laadittaessa lisätään kirjaus, että turvataan matkailun- ja poronhoidon toimintamahdollisuus. Tällainen keskustelu on kuitenkin valtakunnallisesti ainutlaatuista. J. Niemelä: Maakuntakaavaan tehdään päivitys, ja tälle sopimukselle tehtäisiin voimassaolon takaraja esimerkiksi vuoteen 2040. K. Korhonen: Me voidaan tehdä käyttösuunnitelma pitemmälle ajalle, mutta me ei voida tehdä käyttösuunnitelmaan kirjauksia asioista, joita edellytettäisiin maakuntakaavan päivittämisessä. J. Niemelä: Nämä kirjaukset tulee voida upottaa maakuntakaavaan, kun sitä tarkastellaan uudestaan. R. Lönnström: Käyttösuunnitelmaa ja sen voimassaoloa voitaisiin tarkastella, kun maakuntakaavaa päivitetään. P. Yliniemi: Kiin kanssa käydyn keskustelun perusteella todettiin, että tässä tapauksessa voimassa ollut sopimus Metsähallituksen ja matkailuyrittäjien välillä kannattaa purkaa. Sopimusrikkomusten välttämiseksi. K. Korhonen: Mielestäni jo ensimmäisessä kokouksessa esitettiin, ja Kyösti (Pietikäinen) oli tällöin paikalla, että tästä suunnitelmasta tulisi sellainen, että korvaussopimuksia ei enää tarvittaisi. A. Heikkonen esitteli Ylimuonion maankäyttösuunnitelmaluonnoksen karttaa. R. Lönnström: Kysymys kuuluu, hyväksytäänkö tämä kartta osaksi suunnitelmaa? T. Kuosmanen: Miksi tässä ei nyt näy kartalla Nirrojärven kulmassa oleva palopilkka suojelumetsänä? Keskustelua aiheesta, sisällytetäänkö tämä yksittäinen pieni metsikkö suojelumetsiin. P. Yliniemi: Vuontisjärven rantaan tehtävä kaavaa mietityttää, kun alueella sijaitsee oma kämppä. Mitkä ovat tässä reunaehdot? Muonion kunnassa ei ole mielekästä kaavoittaa erämaajärviä ympäröiviä alueita. Se ei kuulu Muonion kehittämisstrategiaan ja siitä pitää keskustella. R. Lönnström: Keräsen Matti kertoo kaavoituksesta kohta tarkemmin. T. Kuosmanen: Könkäsenjärven Hautaniemeen merkittyä tukikohtaa tulisi siirtää oikeaan paikkaan pohjoisemmaksi. P. Yliniemi: Merkinnät moottorikelkkareittien osalta ovat rajallisia. Olisiko mahdollista lisätä näitä reittisuunnitelmia? K. Korhonen: Tässä on matkailuyrittäjien merkitsemät käytössä olevat reitit. Metsähallituksella ei ole mitään eilisellä maastoretkeilyllä esille tullutta koiravaljakkoreitin linjausta vastaan.
5(9) M. Rauhala: Paliskunta tulee vastustamaan kaikkia uusia reittejä tuolla alueella. T. Kuosmanen: Kartalla Mielmukkavaaran päälle on merkattu reittimerkintä, eiköhän näistä epävirallisistakin reiteistä ja tarpeista päästä paikallisesti sopimukseen. Esimerkiksi Käsivarressa pystytään hyvässä yhteistyössä sopimaan väliaikaisten reittien käytöstä poromiesten, yrittäjien ym. Kanssa, voitaisiinko niin tehdä täälläkin? P. Yliniemi: Onko kaikille järville tarvetta päästä kelkalla? Y. Perkkiö: Kaikille parhaille kalastus järville pääsee jo nyt, kannatan Tomin ehdotusta. Epävirallisten reittien suunnittelu on kannatettavaa, kuten Tomi ehdotti. Virallisilla kelkkareiteillä ei esimerkiksi koiravaljakot pysty enää kulkemaan. K. Pietikäinen: Ongelma on se, että virallisilla kelkkareiteillä ei pystytä valjakkoja enää ajamaan, ja tulisi saada uudet reitit valjakoiden käyttöön. Jonkinlainen lopputalven reitti olisi hyvä saada pohjoisosan läpi, eikä uran sijainnilla ole suurta väliä kunhan siitä pääsee kulkemaan (näytti kartalle poikittain selkien ylitse länsi-itä suuntaisesti). Tästä olisi hyvä neuvotella myös paliskunnan kanssa. K. Korhonen: Me voimme tehdä yrittäjien kanssa reittisopimuksia, paliskuntien kanssa neuvotellen. J. Niemelä: Minusta on hyvä, että voidaan neuvotella yrittäjien, Metsähallituksen ja paliskunnan kanssa. Muonion kunnalla ei ole varaa perustaa ja pitää yllä uusia virallisia reittejä. M. Rauhala: Paliskunta tulee varmasti suhtautumaan kriittisesti näihin reitteihin. Eikö näihin löytyisi tiepohjia ja muita mitä käyttää? K. Pietikäinen: Pitäisikö maakuntakaavasta poistaa koko matkailumerkintä alueelta? J. Tolonen: Meilläkään ei ole mahdollisuutta perustaa uusia reittejä, mutta mitään ei ole sitä vastaan että kunta ottaa niitä hoitaakseen esimerkiksi yhteistyössä yrittäjien kanssa. M. Myllykangas: Eri toimijoiden kanssa voitaisiin tehdä yhteistyönä reittien ylläpitoa. R. Lönnström: Selväksi kävi, että Metsähallitus ei halua ottaa vastuuta eikä kunta halua ottaa vastuuta. Mutta yhteisesti voidaan sopia reittien käytöstä. 4. Yhteistyöryhmän esitys maankäyttöratkaisusta A. Heikkonen esitteli käyttösuunnitelmaluonnoksen tulevan kirjauksen maankäyttöratkaisusta sekä perustettavasta työryhmästä ja siitä keskusteltiin. R. Lönnström: Onko näistä kirjauksista yksimielisyys vai onko kommentoitavaa? P. Yliniemi & K.Pietikäinen: Onko tämä kirjaus työryhmästä nyt lopullinen? Onhan kunnassa muitakin matkailuyrittäjiä. K. Korhonen: Voidaanhan tähän liittää vaikka kuinka monta tahoa, mutta sellainen kokous on käytännössä vaikea järjestää. K. Pietikäinen: Jos Harrinivan perään lisättäisiin Olos sinne kokoonpanoon, niin olisi siinä jo varaedustaja. P. Yliniemi: Entä se Vuontisjärven kaavoitus?
6(9) Päätettiin käsitellä tarkennukset rakentamiseen kaavoitettaviin alue-esityksiin, ennen kuin yhteistyöryhmä päättää esityksestään Ylimuonion maankäyttöratkaisuksi. 5. Tarkennukset rakentamiseen kaavoitettaviin alue-esityksiin Laatumaan Matti Keränen esitteli Vuontisjärven kaavoitusta koskevan ehdotuksen (liite 2). Keränen kertoi, että Laatumaa ei ole ollut aiemmin suunnittelemassa alueelle kaavoitusta, se on otettu esille tämän projektin yhteydessä. Laatumaa on käynyt maastossa katsomassa mahdollista kaavoitettavaa aluetta. Metsät on aikoinaan harsittuja, käsiteltyjä ja puusto iältään vaihtelevaa. Maaston, maiseman ja muiden olosuhteiden puolesta esitetty alue sopii hyvin kaavoitettavaksi. Vanhat rakennetut mökit tulisivat kaavassa lomamökkitonteiksi. Lisäksi huomioitaisiin matkailun tukikohdiksi tarkoitetut kohteet. Niiden ei välttämättä tarvitsisi sijaita järven rannalla. Kysyntääkin varmaan olisi vaikka varsinaista markkinatutkimusta ei Laatumaa vielä ole tehnyt. Keskustelu M. Myllykangas: Metsähallitus on aikoinaan luopunut kalaistutuksista Vuontisjärvellä, se olisi hyvä palauttaa. M. Keränen: Varsinkin kansallispuistojen läheisyydessä ja muutoinkin pyritään luontaisten kalakantojen säilyttämiseen. P.Yliniemi: Vuontisjärven ranta on erämaisimpia järvenrantakohteitamme. Erämaisen alueen lomamökkitonteiksi kaavoittaminen ei ole Muonion matkailustrategian mukaista. Erämaisuuden säilyttäminen ilman tiestön tai vesi- ja sähköjohtojen vetämistä olisi tärkeää tulevien sukupolvien kannalta. Matkailun käyttöä palvelevan laajemman kokonaisuuden kaavoittaminen jonnekin muualle olisi sen sijaan kannatettavaa. J. Niemelä: Kaavoitettavat lomarakentamisen tontit tulisivat RA-tonteiksi ja näin myös vuokratontit lunastettaviksi. Pohjoisosan RM-rakentaminen olisi merkittävä tuolla kaavamerkinnällä, ja koko kaavan tulisi olla matkailua palveleva. Muita mökkitontteja on tarjolla nokko kunnan alueella, kun hallinto-oikeus hellittää. Kaavaan tulisi myös Pienipuukeron ym. osalta MU-merkintä, joka säätelisi metsien käsittelyä. M. Rauhala: Kaavoitusta ei varmaankaan vedettäisi aivan liki puiston rajan pintaan, pohjoispuolella on vanhoja mökkejä ja kämppiä muutama. Yksityismaiden kaavoituksesta tulisi varmasti sanomista. Olemassa oleva tie on jo nyt poronhoidon kannalta hankala, ei uusien teiden rakentamista tuolle alueelle. Onko olemassa suojavyöhyke puiston rajaa vasten? R. Lönnström: Suojavyöhykkeiden olemassaolo tarkasteltaisiin kaavoituksen yhteydessä. K. Muotka: Alue on tärkeä paikallisten virkistyspaikka, nämä jokamiehenoikeudet tulee kaavoituksessa säilyttää. K. Pietikäinen: Alueelle tulee kehittää nimen mukaisesti: Vuontis - Kaunis, soma, koskematon. Ja pääasiassa matkailun palvelukseen tulevia rakennuksia. Nykyinen Matin kämppä on ahdas kolo, jossa käy paljon vierailijoita. I. Paaso: Olemassa olevat tontit tulisi kaavoittaa, ja uudetkin niin, että niille tulisi lunastamisoikeus. Mitään valtavaa tonttikaavoitusta pilvin pimein ei tule tehdä.
7(9) J. Tolonen: Yksityiskohtien sopiminen on kaavaprosessin tehtävä. Yleisluonnehdinnasta voitaisiin tehdä merkintä tähän suunnitelmaan. R. Lönnström: Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Kaavoitus tapahtuu avoimesti ja vuorovaikutteisesti, ja nämä yksityiskohtaisemmat tarpeet on siellä mahdollista ottaa esille. M. Myllyniemi: Vuontisjärven kaavoituksen yhteydessä tulisi säilyttää alueen erämainen luonne. J. Niemelä: Kun vertaa tilannetta jo muualla tehtyihin oikeusvaikutteisiin rantakaavoihin, niin yksityismaiden kaavoituksesta tulee tuollakin alueella varmasti keskustelua. M. Rauhala: Luonnonsiikaa tuolla järvellä on runsaasti, ja alueella on vanhoja nautintaoikeuksia paikallisilla yhteisiin vesialueisiin. Veneiden säilytyspaikat ym. tulee muistaa ottaa huomioon kaavoituksessa. P.Yliniemi: Kun kyseessä on Metsähallituksen hallinnassa oleva vesialue, tulisi selvittää onko mahdollista merkitä alue virkistyskalastusalueeksi? Sellaisena se voisi olla valtakunnallisesti merkittävä virkistyskalastuskohde. R. Lönnström: Niin, on hyvä muistaa että kaava ei ole aina vain rakentamista varten. M. Keränen: Kaavoituksen kustannukset on aina saatava hyötynä saatava takaisin. Onko matkailuyrittäjillä sitten kiinnostusta alueen käyttöön ja kaavoittamiseen? P. Yliniemi: On ja Metsähallitus hyötyisi muutenkin hyvin tonttien myynnistä. J. Tolonen: Kansallispuiston reunaan jätettävä suojavyöhyke pitäisi ottaa huomioon tässä jotenkin. R. Lönnström: Tällainen suojavyöhykkeen jättäminen käydään tietenkin kaavoitusprosessissa läpi, esimerkkinä Pallaksen kaavoitus. Puheenjohtaja otti uudelleen käsittelyyn kohdan 3 (yhteistyöryhmän esitys Ylimuonion maankäyttöratkaisusta), jotta päätökset saadaan kirjattua pöytäkirjaan. A. Heikkonen kävi läpi pöytäkirjaan tehdyt kirjaukset yhteistyöryhmän esitykseksi Ylimuonion maankäyttöratkaisusta sekä rakentamiseen kaavoitettavista alueista. Puheenjohtaja pyysi työryhmää esittämään mahdolliset korjaukset, jotta päätökset näistä kohdista voidaan tehdä. P. Yliniemi: Merkintä loma-asutusrakentamisesta tulee poistaa. Vanhat tontit pysyvät, mutta uusia ei tule. R. Lönnström: Ranta-asemakaava on maaomistajasta lähtevä projekti, johon voidaan ottaa mukaan yksityisiä maanomistajia maksutta tai maksua vastaan. R. Lönnström kysyi, onko edelliseen keskusteluun lisättävää tai huomautettavaa? Ei kommentteja. Hyväksyttiin pöytäkirjan merkinnät kohtien 1. Yhteistyöryhmän esitys Ylimuonion maankäyttöratkaisusta ja 2. Tarkennukset rakentamiseen kaavoitettaviin alueisiin. Lounastauko klo 11:30 12:20
8(9) 6. Ylimuonion käyttösuunnitelmaluonnoksen sisältö ja kehittämisesitykset A.Heikkonen esitteli Ylimuonion käyttösuunnitelman luonnoksen sisällön ja kehittämisestiykset (liite 3). Keskustelu Puheenjohtaja pyysi esittämään kommentteja ja korjauksia luonnokseen, ja niistä merkittävimmät kirjattiin pöytäkirjaan. Y. Perkkiö: Kohtaan kelkkareitin linjauksen siirtäminen Miasvaaran länsipuolelle pitäisi korjata tekstiin itäpuolelle. R. Lönnström: Korjataan Natura-aluetta koskevaan kohtaan, että se koskee vain vesialuetta. Kaavatilannetta koskevaan osioon tulisi tehdä päivitys kunnan tuoreen kaavoituskatsauksen pohjalta. Muonio-Hetta postipolkua koskevaan kohtaan tulisi lisätä maininta siitä, että sitä kehitetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana reittinä. Y. Määttä: Kalastus-kohtaan pitäisi laajentaa kuvausta Vuontisjärven kalastuksesta. K. Korhonen: Reittien kehittämistä koskevaan osioon lisätään maininta yrittäjien reittisopimuksista ja niihin liittyvistä neuvotteluista (ks. pöytäkirja). Käytiin Ylimuonion suunnittelualueen kehittämisesitykset reittien, rakenteiden ja tukikohtien osalta läpi kartalla. Uusipalon kodasta keskusteltiin. Metsähallituksella ei ole aikomusta ylläpitää Uusipalon kotaa. Sitä ei ole erikseen otettu käyttösuunnittelun yhteydessä esille. Kotaa pidetään hienona, torasjärveläisten ja melojien taukopaikkana. J. Tolonen: Puiston puolen väellä ei ole edellytyksiä kaikkien syrjäisempien rakenteiden ylläpitoon. Käyttösuunnitelmassa todetaan, että alue ei ole luontopalveluiden painopistealuetta. Kirjattiin pöytäkirjaan maininta siitä, että Uusipalon kodan ylläpidosta neuvotellaan perustettavassa paikallisessa yhteistyöryhmässä. Puheenjohtaja kysyi, onko tarvetta pyytää käyttösuunnitelmaan lausunnot. Päätettiin, ettei lausuntokierrokselle ole tarvetta, ja tämä sopi kaikille läsnäolijoille. M. Myllykangas: Käyttösuunnitelman nimi tulisi muuttaa niin, että viitataan valtion metsiin. Tässä voidaan ymmärtää kehittämisen koskevan esimerkiksi Ylimuonion kylää. Käytiin keskustelua siitä, miten käyttösuunnitelma otsikoidaan. Ehdotuksina mm. Ylimuonion valtion maiden käyttösuunnitelma, Muonion pohjoisosien valtion maiden käyttösuunnitelma. Päätettiin, että käyttösuunnitelman nimeksi tulee Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma (ks. pöytäkirja). 7. Kokouspöytäkirjan allekirjoitus Tarkistettiin, hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kokouksen päätöspöytäkirja kahtena kappaleena (toinen kunnalle ja toinen Metsähallitukselle).
9(9) 8. Yhteisen tiedotteen laatiminen kokouksen tuloksista Laadittiin yhteinen tiedote sanamuotoja hioen. Haluttiin selvittää, kuka antaa vastauksia lehdistölle ja muihin kysymyksiin. Otsikointiin haluttiin nostaa esille ratkaisun löytymisen tärkeyttä, ja ingressiin metsäkiistan sovintoa, maisemametsänhoidon pilottiluonteisuutta ja yhteistyöryhmän merkitystä prosessissa. Tiedote hyväksyttiin läsnä olevien kesken julkaistavaksi samana päivänä. 7. Loppukeskustelu ja kahvit Kokous päätettiin hyväntuuliseen loppukeskusteluun noin klo 14. Muistion laati Pauliina Kulha. Liitteet 1. Suunnitelmaluonnoksen mukaiset maankäyttöratkaisut (Korhonen) 2. Vuontisjärven kaavoitus (Keränen) 3. Ylimuonion käyttösuunnitelmaluonnos (Heikkonen)