Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Ylitorniolla 2009-2011

Samankaltaiset tiedostot
Verenpaine-potilaan hoitopolku

Terveyden edistäminen

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri

Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön edistäminen. - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010

Ranuan terveyskeskuksen vastaanoton toiminnan kehittäminen. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksy 2010

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston

Tornion terveyskeskuksen virka-ajan päivystystoiminnan kehittäminen. Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010

Neuvolan perhetyön kehittäminen Torniossa Pilottikohteen väliraportti kattaen PaKaste -työskentelyjaksot vuonna 2010

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Sähköinen hyvinvointikertomus. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Kemin terveyskeskuksen ajanvarausvastaanoton kehittäminen

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

terveyden tila - PaKasteen - perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Hyvä Potku Kaijonharjun terveysasema

Valtioneuvoston asetuksen 380/2009 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen Kemijärven kaupungille

Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi Piia Niemi Mustonen

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

Suun terveyden edistäminen lapsilla, nuorilla ja ikäihmisillä Pelkosenniemen ja Savukosken kunnissa

IKÄÄNTYVIEN NEUVONTAPALVELUIDEN JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KOTIKÄYNTIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÄNTÖÖN SAATTAMINEN SALLAN KUNNASSA

Lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn kehittäminen Simon terveyskeskuksessa. - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso

Akuutti TULES-potilaan hoitopolku sairaala Lapponiassa. Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän työttömien terveystarkastukset. - PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa Asiakaskehittäjät & kokemusasiantuntijat

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

Kolarin terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun avulla yhteistyössä UULA hankkeen kanssa

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Ylä-Savon toimintasuunnitelma /6

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta. Suomen Lääkäriliitto ry:n lausunto

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

VESOTE-SEMINAARI

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Sähköisen asioinnin kehittäminen Lapinlahden kunnan perusterveydenhuollossa

Loppuraportti Hyvä Potku -hanke Kokkolan ja Kruunupyyn terveysasemilla

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Kiireettömään hoitoon pääsy

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Terveyskioski on Lahden sosiaali ja terveystoimen ja Sitran yhteistyössä käynnistämä kaksivuotinen terveydenhuollon kokeiluja tutkimushanke

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

Terveysasemien asiakasraadin tapaaminen Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

PALVELUSETELIKOKEILU. Sosiaaliohjauksen kuvaus valinnanvapauskokeiluissa

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Transkriptio:

Verenpainepotilaan hoitopolun kehittäminen Ylitorniolla 2009-2011 Pilottikohteen väliraportti kattaen Eija Pietikäisen perusterveydenhuollon PaKaste- työskentelyjaksot 2010 Eija Pietikäinen 14.11.2010 1

Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto 3 2. Ylitornion hoitopolkujen selkeyttäminen, lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyn kriteerien luominen, sairausloma-käytäntöjen selkeyttämien sekä sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto koko terveyskeskuksessa 3 3. Tavoite 5 4. Toteutus 5 5. Tulokset ja tuotokset 8 6. Arviointi 8 7. Pohdinta 9 2

1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Ylitornion hoitopolkujen selkeyttäminen, hoitaja-lääkärityöparityöskentelyn kriteerien luominen ja sairauslomakäytäntöjen selkeyttäminen sekä sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto koko terveyskeskuksessa Ylitornion terveyskeskuksessa kehittämisen kohteina PaKaste -hankkeessa ovat: o kansansairauksien hoitopolkujen kehittäminen, alkaen verenpainetautia sairastavan potilaan hoitopolun selkeyttämisestä ja uudistamisesta o Sähköisen ajanvarauksen käytön laajentaminen koko terveyskeskukseen vähitellen myös neuvolatoimintaan o Vastaanoton lääkäri - hoitaja -työparityöskentelyn kehittäminen yhtenäiseksi kaikkien työparien osalta o Sairasloman myöntämisen ja sairaan lapsen hoitovapaakäytännön selkiyttäminen 3

Lähtötilanne Verenpainepotilaiden hoito ja ohjaaminen koetaan neuvolan terveydenhoitajia kuormittavaksi. Verenpainepotilaan hoitopolku on potilaan näkökulmasta sekavahko ja ammattilaisten työnjako ja toimintakäytännöt eivät ole erityisen tehokkaat. Marja Somervallin työnjakohankkeen puitteissa tekemään verenpainepotilaan hoidon kehittämissuunnitelmaa ei ole vielä täysin hyödynnetty. Tilastointi puuttuu manuaalisen ajanvarauskirjan perusteella toteutuvien vastaanottokäyntien osalta. Koska Pegasoksen sähköistä ajanvarausta ei käytetä kattavasti, ohjelman tilastointiominaisuudet jäävät hyödyntämättä tilastojen tuottamisessa. Esimerkiksi terveydenhoitajien seurannassa ja hoidossa olevien RR potilaiden lukumääriä ja käyntimääriä ei tällä hetkellä tarkasti tiedetä. Jos käytössä olisi kattavasti Pegasoksen sähköinen ajanvaraus, kaikki käynnit tilastoituisivat vastaanottokoodin mukaan. Koska keskistetysti / toisesta toimipisteestä ei voida antaa vastaanottoaikoja terveydenhoitajille, vaikka nämä toimivatkin keskeisesti kansansairauksien hoitopolkuliuissa, potilaat on ohjattava soittamaan erikseen suoraan terveydenhoitajille tai menemään neuvolan käytävälle pyytämään aikaa. Mahdollisuus aikojen antamiseen hoitopolun seuraavaan vaiheeseen ei siis kaikilta osin onnistu edellisen vaiheen toimijalta, mikä estää palveluketjujen muodostumisen kuntalaisen ja myös ammattihenkilöiden kannalta sujuvaksi. Äkillisten, lyhyiden sairaslomien myöntämisessä ja sairaan lapsen hoitovapaata varten tarvittavien todistusten antamisessa on työnjaollista kehittämistä ja selkiytettävistä käytännöistä tulee tiedottaa. Kun ei ole selvää ohjetta, kuntalaiset soittavat heti aamusta useisiin terveyskeskuksen puhelinnumeroihin saadakseen vastauksen ja tarvitsemansa todistuksen. Terveydenhoitajat vastaavat puhelimeen koko päivän, vaikka selkeä puhelinaika saattaisi rauhoittaa työaikaa ja hyvin informoituna parantaisi myös kuntalaisten saamaa palvelua. Lääkäri- hoitaja työparityöskentelyn työnjaossa on eroa eri työparien / henkilöiden välillä. Tarvitaan selkeitä kriteerejä esimerkiksi aluehoitajan toimintavaltuuksien määrittelemi- 4

seksi. Tavoitteena on pidettävä sitä, että kaikki pystyvät toimimaan yhteneväisen käytännön mukaisesti 3. Tavoite Tavoitteena on, että hoitopolut ovat kuntalaisten ja ammattihenkilöiden näkökulmasta selkeät ja saumattomat. Verenpainepotilaan hoitomalli on vaikuttava ja se perustuu selvään ja tehokkaaseen työnjakoon eri ammattiryhmien ja toimipisteiden kesken. Jatkossa joko projektin aikana tai sen jälkeen uusia toimintatapoja otetaan soveltuvin osin myös muiden kansansairauksien hoitopolkuihin, kuten esim. diabetes, sydän ja verisuonisairaudet sekä reuma. Tavoitteena on myös, että sähköinen ajanvaraus on riittävän kattavasti käytössä vastaanottotoiminnassa ja että lääkäri-hoitaja työparimalli pohjautuu yhdessä sovittuun työnjakoon. Terveydenhoitajien ja aluehoitajien sekä kotisairaanhoidon yhteistyö ja työnjako on sujuvaa sekä kansansairauksien hoitoketjuissa että erikseen määriteltävien tehtävien osalta. Verenpainetaudin hoitopolkuun rakennetaan sisään Ikihyvä mallia mukaileva elintapaohjaus siten, että se sisältää sekä ryhmäohjausta että yksilöohjausta. Potilaalle tarjotaan tiettyjen kriteerien perusteella jompaakumpaa ohjausmuotoa. Suunnitteilla olevan uudistetun verenpainetaudin hoitopolun ja siihen kiinteästi liittyvän elintapaohjauksen yhdistelmän mahdollista käyttökelpoisuutta pohjaksi muidenkin kansansairauksien hoitopolkumalleille on visioitu. Perusteena on se, että vaikka Ikihyvä -ryhmäohjausmalli on ensisijaisesti kehitetty diabeteksen ennaltaehkäisyyn riskiryhmille, sillä on todettu olevan myönteistä vaikuttavuutta myös muiden kansansairauksien syntyyn ja puhkeamiseen vaikuttaviin tekijöihin. 4. Toteutus Ylitorniolla vastaanotto- ja päivystystoiminnan kehittämistehtäviä on useampia ja osa kohteeksi valituista palveluprosesseista on muutettu ja tehtävä on siis toteutunut ilman, että niiden toimintaprosesseja on tarvinnut avata. Aluehoitajien ja terveydenhoitajien kesken on sovittu uudesta työnjaosta ja palvelukäytännöstä lyhytaikaisten sairausloma- 5

todistusten ja sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvien todistusten kirjoittamisessa. Lyhytaikaiset sairauslomat myöntää aluehoitaja ja sairaan lapsen väliaikaisen hoitovapaan edellyttämän todistuksen saa neuvolan terveydenhoitajalta, jolta vanhemmat voivat tarvittaessa saada sairastuneen lapsen hoito-ohjeita. Myös Ylitornion kunta on muuttanut lyhytaikaisten sairauslomien käytäntöä omien työntekijöidensä osalta: omailmoituskäytäntö on otettu käyttöön ja siihen on luotu tietyt kriteerit. Asiakasprosessit tulee kuitenkin vielä kuvata ja julkistaa kuntalaisille tiedottamisen tarkoituksessa kunnan internet sivuilla. Kansansairauksien hoitopolkujen uudistaminen on aloitettu verenpainetautia sairastavan potilaan hoitopolusta ja siihen liittyvästä terveysneuvonnan ja terveyden edistämisen uudesta toimintamallista. Se on edellyttänyt lukuisten toimintaprosessien avaamista ja kuvaamista. Ylitorniolle ehdotettava kokonaisvaltainen omahoitoa ja Ikihyvä - elintapaohjausta hyödyntävä, näyttöön perustuva verenpainetaudin hoitopolkukuvaus työnjakoineen ja päätöksentekoineen on työn alla, mutta jo varsin pitkällä. Joitakin siihen liittyviä toiminnan osaprosesseja on jo muutettu ja uudistuksia otettu käyttöön, mutta vasta kokonaisuuden hahmottaminen ja sen kokeilu käytännössä mahdollistaa mallin hyväksymisen joko sellaisenaan tai tarpeellisiksi todettavin muutoksin tai sen hylkäämisen. Erilaisiin päätöksentekoa edellyttäviin hoitopolkujen vaiheisiin tarvitaan vielä kriteereistä sopimista ja vastuista ja oikeuksista päättämistä. Nämä ovat asioita, joista päättävät kunnan edustajat. Jo tehtyjen ja osittain myös tulossa olevien muutosten vaikutuksia henkilöstön työhön on arvioitu vastaanotolla muun muassa tekemällä SWOT analyysi. Sitä hyödynnetään kehittämistyössä jatkossa. Tämä raportti on pilottikohteen näkökulmasta vasta väliraportti, joten lopullisia tuloksia ei vielä mahdollista dokumentoida. Aloittaessani kehittäjätyöntekijänä maaliskuussa 2010 etsin tietoa kirjallisuudesta. Hoitopoluista löytyi paljon tutkittua tietoa ja kirjallisuutta johon tutustuin ja internet-sivustot tulivat tutuiksi. Kehittämistyön pohjalle valikoitui muutama tutkimus ja aikaisempi projektityönä tuotettu hoitopolku. Näistä tarkemmat tiedot tulee lopullisen raporttiin, sekä hoitopolkujen kuvauksiin prosessikaavioihin. 6

Työskentelyjakson alkuvaiheessa tarkensin nykyiset käytännöt ja vapaiden haastatteluiden avulla keräsin tietoa siitä, mitä toiveita sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla oli käytäntöjen uudistamiseksi. Ennen työskentelyjaksojani perusterveydenhuollon suunnittelija PaKaste -hankkeesta oli jo selvittänyt yleisellä tasolla osastonhoitajan ja vastaavan terveydenhoitajan kanssa Ylitornion kansansairauksiin, erityisesti RR- tautiin, liittyvien toimintakäytäntöjen ongelmakohtia. Terveydenhoitajien vastaanottojen verenpaineasiakkaiden määrää pyrittiin arvioimaan määräaikaisella laskennalla, joka ei kuitenkaan kaikkien terveydenhoitajien osalta onnistunut. Näin tieto kuormittavaksi koetun potilasryhmän todellisesta koosta jäi edelleen epävarmaksi ja tuki osaltaan tavoitetta saada kaikki vastaanottokäynnit Pegasos tilastoinnin pariin. Tukenani tässä projektissa on ollut koko ajan haketyöntekijä sekä vastaanoton henkilökunta ja terveydenhoitajat. Vastaanoton osastotunneilla olemme käyneet asioita läpi ja olen niissä saanut kiitettävästi aineksia tehtävääni. Näitä kokoontumisia jatketaan edelleen, sillä työ jatkuu vielä. Kehittämistyössä on ollut yksi sairaanhoitaja irrotettuna omasta työstään ja hänen apunaan on ollut avopuolen henkilökunta, jolta kehittäjätyöntekijä on saanut tarvitessaan ohjausta, neuvoja ja tietoja. Kehittäjätyöntekijän työajoista on lähetetty erillinen työajanseuranta, joten siitä ei tässä väliraportissa enempää. Kehittämistyön tiedottamista ei ole vielä ollut kuntalaisten suuntaan, mutta henkilökuntaa on tiedotettu miltei päivittäin asian etenemisestä. Keskustelua verenpaineasiakkaan hoitopolusta on käyty usein ja tullaan edelleen käymään. Osastotunneilla tiedottaminen jatkuu samoin palaverit terveyskeskuksen johdon kanssa. Kuntalaisille asiasta tiedotetaan kun kehittämistyöstä saadaan lopullisia tuloksia selkiytettyjen asiakasprosessien muodossa. 7

5. Tulokset ja tuotokset Lopulliset tuotokset tulevat sitten myöhemmin ja ne dokumentoidaan loppuraporttiin tarkemmin. Tässä väliraportissa on kuitenkin lyhyt kuvaus tulevaan. Meneillään olevan kehittämistyön tuloksena Ylitorniolle saadaan toimiva verenpainepotilaan hoitopolku, jonka pohjalta voidaan kehittää hoitopolkuja myös muihin kansansairauksiin. Verenpainepotilaan hoitopolku tullaan mallintamaan QPR ohjelmalla ja niiden lisäksi käytäntöön tulee tiivistetyt mallit asiakkaan hoitopolusta ja vuosikontrolli-käytännöistä. Kaavioista tulee helppolukuiset ja selkeät, jolloin esim. uusi työntekijäkin löytää helposti tiedot. Osa tultaneen jatkossakin kuvaamaan Word piirtotoiminnoilla ja ne tallennetaan yhteiselle asemalle, jonka käyttöön saannista sovitaan ATK- asiantuntijan kanssa. Sähköiseen muotoon tallennettavat prosessit ja niihin liittyvät ohjeet toimivat työntekijöille toimintakäsikirjana (laatukäsikirja). Sairausloma-käytännöistä on tehty päätökset, joista tiedotteet julkaistaan kunnan intranet- ja internet-sivuilla. Tiedotteessa on selkeästi esillä puhelinnumerot ja puhelinajat, joihin akuuteissa sairaustapauksissa otetaan yhteyttä. Myös muita terveystoimen yhteystietoja koskien on työn alla lentolehtinen, joka tulee jakoon kunnan toimipisteisiin, sillä terveyspalvelujen käyttäjäkunnasta vain osa hakee tietoa netistä. Myös kunnan lehdessä tiedotetaan uusista ja kulloinkin vallitsevista käytänteistä määräajoin. Sähköistä ajanvarausta ei ole vielä kattavasti otettu käyttöön, mutta asia etenee. Terveydenhoitajilla on ollut lähiaikoina useita henkilöstömuutoksia ja töiden uudelleen jakoa. Ne selvitellään ensin ja sen jälkeen tulee ajankohtaiseksi sähköinen ajanvaraus. 6. Arviointi Kyseessä on väliraportti, joten kokonaisarviointia on vaikea tehdä tässä vaiheessa. Väliarviontina voidaan mainita, että verenpainepotilaan kokonaisvaltainen hoito muuttuu selkeämmäksi ja hoidon jatkuvuus paranee. Asiakkaat hyötyvät hoitopolusta ja he osaavat ottaa yhteyden oikeaan henkilöön ja heidän luukuttaminen loppuu. Asiakkaan ohjaus elintapamuutokseen on hallittua ja suunnitelmallista, jolloin tuloksellisuus kasvaa. 8

Työnjakoa sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien välillä on jo selkeytetty, samoin kuin lääkäri-hoitajatyöparien työskentelyä. Uudessa käytännössä tulee terveydenhoitajille jäämään enemmän aikaa tehdä elintapa-ohjausta yksilö- tai ryhmäohjauksen muodossa. Asiakkaan vuosikontrollit tapahtuvat suunnitellusti ja sairaanhoitajalla on oikeudet tehdä valmistelut sovitun kaavan mukaan. Asiakas saa yhden puhelun aikana monta asiaa hoidettua. Tämä muutos on lähtenyt asiakkaan näkökulmasta ja se selkeyttää varmasti käytännön toimintaa myös hoitohenkilökunnan kannalta arvioituna. Mutta kuten alussa todettiin, kehittämistyö on vielä kesken, joten sen lopullista arviointia ei voi vielä tehdä. 7. Pohdinta Kehittämistyön tuotoksena tulevaa hoitopolkumallia ei vielä ole voitu kokeilla käytännössä, koska sen lopullinen muoto on vielä kehittämisvaiheessa. Kesällä suoritettiin harjoitusvaihe, jossa verenpaineasiakkaat siirtyivät sairaanhoitajien vastaanotolle. Tämä kokeilu osoitti, että asiakkaan kannalta hoitokäytännöissä ollaan menossa parempaan suuntaan. Asiakkaat kokivat tämän menetelmän hyväksi, he tiesivät kenen ottavat yhteyttä. SWOT analyysin avulla selvitettiin vastaanotonhoitajien kokemuksia verenpaineasiakkaan hoidosta ja tuloksia käytetään hoitopolun edelleen kehittämiseen. Tulevaisuudessa terveyden edistämisellä on iso merkitys asiakkaiden hoidossa ennaltaehkäisevässä muodossa ja tähän pitää reagoida. Ylitorniolle on suunnitteilla AMK- jatkotutkintoon liittyvänä kehittämistehtävänä Omahoito piste, jossa kuntalaiset voivat tehdä mittauksia, tarkistaa omia tottumuksiaan ja elintapojaan sekä saada tietoa hakemalla sitä netistä sekä pisteeseen järjestettävistä painotuotemuotoisista tiedotteista ja ohjeista. Koska Ylitornion kunta on laaja ja välimatkat pitkiä, näitä omahoitopisteitä tullaan järjestämään useampia eri puolille kuntaa, jolloin ne ovat mahdollisimman laajasti asiakkaiden saatavilla. 9