Kuntoutuksen tutkimuksen seminaari 25-26.11.2010 Työvalmennus - näyttöön perustuva ammatillisen kuntoutuksen käytäntö? Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1 työhön paluu/pääsy = vaikuttavuus A? B? (ammatillinen) kuntoutus = musta laatikko Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2
Toimintaa koskevia kysymyksiä mikä on toiminnan tavoite? - työhön paluu ja työllistyminen tavoitteena, esim. työeläkekuntoutus: 60-70%:lla erittäin tärkeä tavoite työssä jatkaminen tai sinne palaaminen (Järvikoski ym 2010) kelan työhönvalmennus: kokopäiväinen ansiotyö (28%), osa-aikainen ansiotyö (25%) erittäin tärkeä tavoite, mutta noin kolmella neljästä erittäin tärkeänä tavoitteena oli fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen (Härkäpää ym 2010) onko työhön paluu/työllistyminen edelleen yhtä vahva tavoite kuin muutama vuosikymmen sitten (Murphy 2009) kuntouttajilta usein kuultu vastaus, kun tavoitteita ei saavuteta: asiakkaiden moninaiset ongelmat ja motivaation puute, työnantajien asenteet, työttömyysaste, järjestelmän sudenkuopat entä toiminnan toteutus? millaisten mekanismien kautta lopputavoitteeseen päästään? interventio- ja ohjelmateoriat muutokset ja muutoksen edellyttämä toiminta (esim. Chen 2005) toiminnan kriittiset osatekijät toteutuksen ydinsisällöt (esim. Bond ym. 2008) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 3 Ammatillinen kuntoutus ja sen toisiaan täydentävät perusstrategiat Työvoiman tarjonta - näkökulma: kuntoutujan työmarkkinallisiin valmiuksiin vaikuttaminen henkilökohtaisten resurssien kehittäminen ammatillisten valmiuksien ja työn hallinnan kehittäminen ammatillinen täydennyskoulutus työelämätaitojen ja sosiaalisten taitojen valmennus työtehtäväspesifisen osaamisen arviointi, kokeilu ja valmennus työn edellyttämän fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentaminen Työvoiman kysyntään vaikuttaminen sopivien töiden etsiminen ja räätälöinti työolojen suunnittelu ja sovittaminen työpaikkojen asenteisiin ja rekrytointikäytäntöihin vaikuttaminen perehdytys- ja sopeutumisajan tuen tarjoaminen työnantajille (Järvikoski & Härkäpää 2004) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 4
Esimerkki 1: Kelan työhönvalmennuksen kehittämistarpeet (Härkäpää ym. 2010) Palveluntuottajien mainitsemat keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet: valmennuksen aloitus pehmeämmin ja vaiheittain rytmittämismahdollisuus asiakkaan tarpeiden ja kunnon mukaan osallistumisvalmiuden selvittäminen, oikea-aikaisuus yksilöohjauksen riittävyyden varmistaminen kuntoutusprosessista huolehtiminen: palvelusta toiseen siirtyminen, palvelun tavoitteellisuus Kuntoutujien raportoimat keskeiset kehittämis- ja muutostarpeet: yksilöohjaus: yksilöllisen tuen riittämättömyys, terveydentila paremmin huomioon, oman osaamisen parempi huomioon ottaminen valmennussuunnitelman määrätietoisempi seuranta, tavoitteiden tarkistaminen useammin työharjoittelu: liian kaukana työelämän vaatimuksista, toiveena kokeilla taitoja ja jaksamista oikeassa työpaikassa valmennuskeskuksen ulkopuolella siirtymävaiheen tuki puuttuu Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 5 Esimerkki 2: Kysyntä-näkökulman toteutuminen? Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 6
Työnantajien ja kuntouttajien käsityksiä onnistuneen yhteistyön ominaispiirteistä 10 yleisintä tekijää (Fabian ym. 1995) Työnantajien käsitys Kuntouttajien käsitys 1. Jatkuvan seurannan tarjoaminen 1. Työnantajan joustavuus 2. Työntekijätarpeen ymmärtäminen 2. Työnantajan luovuus 3. Työn vaatimusten ymmärtäminen 3. Valmius tehdä työjärjestelyjä 4. Työn ja tekijän onnistunut yhteensovittaminen 4. Yrityskulttuuri tukee monimuotoisuutta 5. Työtekijän osaamisen tunteminen 5. Työnantajalla avoin keskustelutyyli 6. Nopea reagointi ongelmatilanteissa 6. Työnantaja ilmaisee suoraan ja rehellisesti epäilyksensä 7. Tieto yrityksen tarpeista 7. Työnantajat ovat valmiita ottamaan riskejä 8. Valmius sovittaa työnhakijan taidot työn vaatimuksiin 8. Kysymyksiä esittävät työnantajat 9. Sopiviin työtehtäviin tutustuminen 9. Vastaanottavaiset työnantajat 10. Työntekijöitä tarjotaan moniin työtehtäviin 10. Työnantajat, joilla on hyviä kokemuksia vajaakuntoisista työntekijöistä Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 7 Työnantajien näkökulma kokemus työllistämisestä muokkaa asenteita myönteisemmiksi ammatillisen kuntoutuksen tukimuodot tuntemattomia työnantajat kaipaavat tukea ja opastusta tukimuotojen käytössä ja työllistämisessä näihin seikkoihin enemmän huomiota toiminnassa? (ks. esim. Ala-Kauhaluoma & Härkäpää 2006, Stensrud 2007, Waterhouse ym. 2010, Chan ym. 2010) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 8
Näyttöön perustuva työvalmennus Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 9 Työvalmennuksen tutkimusnäyttö valtaosa tutkimuksista tehty USAssa, erityisesti mielenterveyskuntoutujien tuetusta työllistymisestä eurooppalaisia tutkimuksia vielä vähän (ks. kuitenkin esim. van Erp ym. 2007, Burns ym. 2007, Spjelkavik & Evans 2007) pohjoismainen selvitys meneillään (AFI) mukana Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska ja Suomi (Spjelkavik ym 2010) työvalmennusta koskeva kansallinen tutkimus käynnissä (, Kela, TEM) (Härkäpää ym. 2010) suomalaisissa hankkeissa työllistyneiden määrät: avoimilla työmarkkinoilla 30-77 % (esim. Härkäpää ym. 2000, Narumo ym. 2001, Yli- Paavalniemi 2004, Härkäpää & Peltola 2005, Valkonen ym. 2006) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 10
Työvalmennuksen laatukriteereitä Fidelity scale for the Individual Placement and Support (IPS) model, Gary Bond et al. 1997, 2001, 2008 Tuetun työllistymisen palvelustandardi, FINSE, 2001 QUIP - Quality in Practice: Stakeholders View of SE Initiatives, 2003 Quality standards framework for SE providers, EUSE, 2005 Evidence-Based Supported Employment Kit, SAMHSA 2009 (http://mentalhealth.samhsa.gov/cmhs/communitysupport/toolkits/employment/) Supported Employment Toolkit, EUSE 2010 (www.euse.org) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 11 Kriittiset osatekijät tavoitteen näkökulmasta - tutkimusnäyttö Bond, Psych Rehab J 2004, 27, 4, 345-359 (ks. myös Bond et al. 2008) 1. Toiminnassa keskitytään etsimään työtä avoimilta työmarkkinoilta 2. Palvelu on avoin kaikille, asiakkuutta ei evätä esim. arvioidun työllistymismahdollisuuden mukaan 3. Työn etsintä on ripeää 4. Asiakkaan omat valinnat ja toiveet keskeisellä sijalla 5. Tuki on yksilöllistä eikä sen kestoa ole rajattu 6. Työvalmentajat toimivat yhteistyössä hoitotahon kanssa 7. Taloudellisia etuisuuksia koskeva neuvonta ja ohjaus osa palvelua 8. (Työvalmentajan työajan käyttö ja asiakasmäärä) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 12
Työvalmennus on näyttöön perustuvaa toimintaa Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 13 mutta ei ole (vielä) ammatillisen kuntoutuksen käytäntö toiminnan toteuttaminen näyttöön perustuvien periaatteiden mukaisesti johtaa todennäköisimmin myös toiminnan tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavaksi osoitettu toimintamalli ei kuitenkaan tuota tavoiteltua lopputulosta, jos sitä ei kyetä toteuttamaan sen peruskriteerien mukaisesti ei siis riitä, että tiedetään mitä pitäisi tehdä, pitää tietää myös miten se tehdään: mitkä ovat onnistuneen toiminnan edellytykset Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 14
Näyttöön perustuva työvalmennus toimivaksi käytännöksi toiminnan tavoitteiden selkeä määritteleminen konkreettinen kuvaus käytännön toiminnan toteutusperiaatteista: mitä niiden soveltaminen tarkoittaa käytännössä ja millaisia ovat palvelun rakenteelliset vaatimukset, esim. henkilöstö, organisaatio, palvelun olennainen sisältö kysyntänäkökulmaa korostavan työotteen terävöittäminen rahoittaja-/järjestäjänäkökulma: taloudelliset kannustimet, kytkennät rahoituksen ja tavoitteiden saavuttamisen ja laatuvaatimusten noudattamisen välillä; säädökset ja politiikat palveluorganisaation johtoon liittyvät tekijät: sitoutuneisuus, vahva johtajuus, miten näyttöön perustuvaa toimintaa priorisoidaan organisaatiossa toiminnan toteutuksen ja tulosten seuranta: toiminnan seuranta ja palaute, palaute noudattamisen asteesta, konkreettiset suositukset toiminnan parantamiseksi kyky käyttää palautetta hyväksi, vastuuhenkilön sitoutuminen yhteinen ymmärrys siitä, että työvalmennus on kontekstivapaa toimintamalli (vrt. Schneider 2010, Spjelkavik 2010, Bond ym. 2009, Rapp ym. 2009, Marshall ym.2008, van Erp 2007) Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 15 Kristiina Härkäpää, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 16