Työllistämisyksiköiden johdon päivät: Välityömarkkinat tienhaarassa Strategista muutosta tarvitaan Jaana Pakarinen johtaja 2.11.2016 Miksi strategia muuttuu / muutetaan? 2 Toimintaympäristön muutostahti tiivistyy Demografiset, taloudelliset ja teknologiset muutokset, ulkopuoliset toimintaympäristötekijät aiheuttavat paineita sekä koettelevat organisaatioiden muutoskykyä Palvelumallit muuttuvat Tietoyhteiskuntakehitys nopeaa Integroidut ja monikanavaiset palvelumallit Asiakasläheisyyden ja kustannustehokkuuden yhdistäminen Monikanavaisuus = asiakkaat voivat asioida eri kanavien kautta riippuen palvelun tarpeesta ja kyvystä käyttää teknologiaa 1
Järjestöjen roolin muuttuminen uudistuksissa 3 Käsitys paikallisuudesta, kuntien ja alueiden roolista paikallisina toimijoina muuttuu. Kolmannen sektorin merkitys Kuntarakenne perustuu maantieteellis hallinnolliselle paikallisuuskäsityksellä (perinteinen paikallisuuskäsite) Kuntien toimintamallit ja palvelurakenteet on rakennettu kunnan rajojen sisäpuolelle. Kaikille samaa palvelua samalla tavalla ja mieluummin samasta paikasta Kuntapalvelut yli kunta ja aluerajojen, tuottajatarkastelu Kunnat toimivat perinteisen käsityksen mukaisesti, kuntalaiset, järjestöt ja yritykset toimivat jo taloudellisessa, toiminnallisessa ja verkostomaisessa paikallisuudessa (uuspaikallisuus) Jokainen sukupolvi tarvitsee oman näköisensä strategian 120000 Syntyneet 1930 2014 1950 100000 1941 1953 80000 60000 1944 1946 1958 1966 1973 1978 1987 1992 1998 2005 40000 20000 0 Talvisota 30.11.39 13.3.40 Jatkosota 25.6.41 19.9.44 Siirtolaiset 1944, Ehkäisy yleistyy 1960 luvulla Energiakriisi 1970 luvun alussa yleinen elintaso nousee, synnytysikä kohoaa Lama 1993 X vuonna syntyneet ovat synnytysiässä 2
Tavoitteiden määrittely 5 Mitkä ovat organisaation tavoitteet? Perinteinen? Mitä tavoitteiden määrittely tarkoittaa? Minkälainen lähestymistapa Yhteiset keskustelut, tarinat, vaikutusten pohtiminen Aikaisemmat tavoitteet ja niiden jalkauttaminen Resurssointi? Organisaation osaaminen Koko henkilöstön sitouttaminen alusta alkaen Analysointi 6 Missä olemme onnistuneet? Ongelmalähtöinen tarkastelu vahvistaa ongelmien löytämistä. Se, mistä puhumme, alkaa kasvaa. Puhukaamme siis onnistumisista! Mikä toiminnassamme on parasta? Mitä hyvää ja toimivaa meillä on? Organisaatiossa jo olevien toimintatapojen arvostaminen Mitä muut järjestökumppanit tekevät? Mitä sidosryhmät/taustayhteisöt meiltä odottavat? Rakennetaan vahvuuksien päälle ja menestytään paremmin 3
Luodaan skenaariot 7 Millaista toimintamme voisi parhaimmillaan olla? Unohdetaan liian pienten tavoitteiden havittelu Varman päälle tekeminen ei saa aikaan suuria muutoksia Miten uskallamme luoda mielikuvia? Miten tunnistamme tulokselliset vaihtoehdot? Uudet toimintatavat vaativat uudenlaista ajattelua Miten päästään irti vanhasta ajattelusta Perustellaan ja päätetään 8 Miten päätetään? Johto päättää Tietoisuus siitä, millaisia seurauksia päätöksellä on Ketkä ovat mukana avoimuus! Strateginen voima tulee esiin vain silloin, kun uskalletaan tehdä päätöksiä ja valintoja Miten avataan moninäkökulmainen tarkastelu? Päätös voi olla hyvä tai huono. Tärkeintä on, että se on riittävästi pureksittu. Myös yhdessä. Ihmiset tekevät yleensä omasta näkökulmastaan parhaita päätöksiä. Miten viestitään, että ne ovat todella parhaita mahdollisia? 4
Suunnitellaan ja jaetaan vastuut 9 Siirtyminen nykytilasta tulevaisuuteen? Onnistuu vain yhdessä. Henkilöstö otetaan mukaan valintojen teon tueksi Kun onnistumme, miten se näkyy toiminnassamme? Muutoksen asiantuntijuus on käytännön työn tekijöillä Stepit; mitä kokeilemme ensimmäisenä? Seuranta 10 Hyvät toimintamallit käyttöön? Strategisen kielen kääntäminen omaan organisaatioon! Tavoitteiden kääntäminen arkikieleen, ymmärrettävyys lisääntyy? Onnistumisten löytämisen varmistaminen? Millainen tarve osaamisellamme on? Johdon arvostus ja huomio ovat tärkeä ja energisoiva voima Mitä alkaa tapahtua? Jatkuva oppiminen Yhteisen muutoksen suunnittelu on yleensä hauskaa 5
Strateginen muutos vaikuttaa koko johtamiskulttuuriin Jos uusi strategia painottaa edellä kävijyyttä, on tarpeen uusia toimintarakenteita avoimemmiksi, jotta kaikkien ideat tulevat kuulluksi Vates säätiö sr strategia 2030 Missio Yhdistävä yhteistyön rakentaja ja verkostojen kokoaja, kehittävä edelläkävijä, luovasti rohkea tiedon ja käytännön asiantunteva soveltaja Visio Vammaisilla, pitkäaikaissairailla ja osatyökykyisillä henkilöillä on tasavertaiset oikeudet ja käytännön mahdollisuudet työhön Arvot Strateginen tavoite Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden kuntoutuksen ja työllistymisen edistäminen Toimintaympäristön nopeat muutokset Suomen hallitusohjelma Työllisyystilanne kärkihankkeineen ja Lainsäädäntömuutokset kilpailukykysopimus Järjestökentän muutokset Julkinen talous Kokoava yhteistyö Laajat verkostot Neutraali toimija verkostossa Selkeä painopiste toiminnalla Valtakunnallinen asiantuntijuus Asiantuntijuuden ja osaamisen hyödyntäminen Asema osatyökykyisten työllistämisen edistäjänä Monimuotoisen työelämän edistäminen Tuetun työllistämisen asiantuntemus Viestintäosaaminen verkoston käytössä Laajeneva yrittäjyyden tuntemus Rohkeus Asiantuntijuus Muutosvalmius Menestystekijät Tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen Vammaiset henkilöt siirtyvät opintojen jälkeen työelämään koulutuksensa mukaisiin töihin mahdollisesti työelämässä toteutettavan tarvittavan lisävalmennuksen turvin. Kaikissa työllistymiseen tähtäävissä palveluissa tulee olla mahdollisuus ammatilliseen, yksilölliseen työhönvalmentajan palveluun. Vammaiset, osatyökykyiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt nähdään osaavana ja tuottavana työvoimana heidän taustastaan riippumatta. Kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa arvoisesti niin työnhaun, työnteon kuin työssä pysymisenkin suhteen. Työelämän esteettömyys on huomioitu ja sen tuottamat monet edut osataan myös tuoda esille. Vammaisilla ja osatyökykyisillä henkilöillä on mahdollisuus kykyjensä mukaiseen kuntouttavaan ja valmentavaan toimintaan, työsuhteiseen työhön tai avoimille työmarkkinoille johtavaan tuettuun toimintaan. Siirtymät työllistämispalveluista työsuhteeseen onnistuvat ja työllistämisyksiköiden järjestämän työn laatu vastaa tarpeita. Välityömarkkinat ovat osa työelämän kehittämistä. 6
Kiitos! ja Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden kuntoutusta ja työllistymistä edistävät yhteisöt voivat ilmoittaa halukkuutensa liittyä Vatessäätiön taustayhteisöiksi. Tiedustelut: Jaana Pakarinen, puh. 0400 764 793 tai email jaana.pakarinen@vates.fi www.vates.fi 7