KUNNANVALTUUSTON JA HALLITUKSEN KOKOONPANO

TÖYSÄ Töysän kunta on perustettu v. 1865 Kunnan kokonaispinta-ala on 310 km 2, josta vesipinta-alaa 11,52 km 2 Lääni Länsi-Suomen lääni Maakunta Etelä-Pohjanmaa Työvoima- ja elinkeinokeskus Etelä-Pohjanmaa Seutukunta Kalleusluokka 2 Taajama-aste % (2000) 50,6 Asukasluku 31.12.2002 3183 Asukastiheys as/km 2 10,7 Kuusiokuntien 3250 3200 3150 3100 3050 3000 Asukasluku 1986-2002 v. 1986 v. 1988 v. 1990 v. 1992 v. 1994 v. 1996 v. 1998 v. 2000 v. 2002 Elinkeinorakenne (alueella asuva työllinen työvoima toimialan mukaan) 31.12.2001, ennakkotieto Työlliset maa-ja jalostus palvelut tuntematon lkm metsät. % % % % Töysä 1 216 15,9 25,2 56 2,9 E-Pohjanmaa 11,7 29,6 56,3 2,5 Koko maa 4,5 26,2 67,3 1,9 Keskimääräinen työttömyysaste 31.12.2001 (ennakkotieto) 12,8 %. Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2001 % (ennakkotieto ) 118,9 % Lähde: Tilastokeskus KUNNANVALTUUSTON JA HALLITUKSEN KOKOONPANO Valtuusto 21 jäsentä Jussi Suni, kesk. Pj. Kari Keisala, kesk. Arvo Uusimäki, kesk. 1. vpj. Eila Haakana, kesk. Erkki Vainionpää, kesk. 2. vpj. Olli Ahtola, kok. Mauno Vainionpää, kesk jäsenet Rauni Akonniemi, kesk. Tarja Ylimäki, sdp Tapani Ala-Mutka, kesk. Reino Elomaa, kok. Kunnanhallitus 8 jäsentä Timo Harju, kesk. pj. Erkki Vainionpää, kesk. Risto Heinämäki, kesk. vpj. Riitta Sissala, kesk. Kyösti Jauhiainen, sdp jäsenet Rauni Akonniemi, kesk. Tellervo Järvinen, kesk. Reino Elomaa, kok. Heimo Lamminaho, kesk. Risto Heinämäki, kesk. Liisa Levelä-Pohjala, kesk. Jaana Mäkelä, kesk. Sami Pennala, kesk. Sami Pennala, kesk. Liisa Pykälämäki, kok. Tarja Ylimäki, sdp Mika Saarimäki, kesk. Riitta Sissala, kesk. Etukannen taustakuva: Suomenselän karting ry:n suurhanke, Töysän karting-rata, sai pikipinnan loppukesällä 2002 ja avajaiskisat olivat heinäkuussa 2003. Kuva: Kari Kallioniemi. 1

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kunnan uusien kehittämisstrategioiden määrittely aloitetiin keväällä 2002 todenteolla mm. valtuustoseminaarityöskentelyllä. Vuoden mittaan ne kypsyivät siten, että ne voitiin kirjata vuoden 2003 talousarvioon. Jatkossa on tavoitteena niiden edelleen työstäminen ja näkyminen käytännön toteutuksessa ottamalla prosessiin mukaan mahdollisimman laajasti myös henkilöstö. Vuosi 2002 oli elinkeinoelämän kannalta varsin positiivinen. Tuurin kauppakylän voimakas laajeneminen jatkui. Keskisen 1,3 ha:n uudisrakennus mahdollisti Suomen suurimman jouluosaston käyttöönoton. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan myös tulevat suurlaajennukset, kuten n. 1 ha:n elintarvikeosaston rakentaminen. Rakennusoikeus nousi yhteensä 7,7 hehtaariin. Miljoona- ym. tapahtumat ja tempaukset nostivat yrityksiä julkisuuteen ja samalla koko paikkakunnan tunnettavuus lisääntyi. Hyvällä syyllä voitiin ottaa käyttöön myös kunnan uusi slogan: Töysä Hyvän Tuurin kunta. Vuoden 2002 merkittävimpiä hankkeita oli kirkonkylä Tuuri välisen kevyenliikenteen väylän valmistuminen, joka parantaa huomattavasti liikenneturvallisuutta tällä vilkkaalla tieosuudella. Kunnan osuus hankkeesta oli 185 000. Kunnan visioon sisältyvää kirkonkylän ja Tuurin yhteen rakentamista vauhditti myös alueen yleiskaavan valmistuminen. Kirkonkylän Tuurin välille sijoittuu uusi n. 50 ha:n asuntoalue, josta kunta voi tarjota moneen makuun soveltuvia varsin suurikokoisiakin omakotitontteja, joille tavanomaisen kunnallistekniikan lisäksi tarjoutuu mahdollisuus todelliseen laajakaistaan valokaapeliyhteydellä. Kauan esillä ollut yläasteen ja kauppaoppilaitoksen toimitilojen peruskorjaus saatiin syksyllä käyntiin. Nettokustannukset tulevat olemaan valtuuston päättämässä laajuudessa peräti n. 2,5 M. Sen rasittaa kunnallistaloutta enemmän kuin muut aikaisemmat kunnan suurinvestoinnit, koska investointiin ei saatu euroakaan valtionosuutta. Sosiaali- ja terveystoimen käyttömenojen kasvu oli yllättävän rajua jo toisena vuonna peräkkäin. Talousarvioon nähden nettomenojen ylitys oli 565.000. Toki suhteessa muihin kuntiin tunnuslukumme ovat tälläkin sektorilla olleet varsin vertailukelpoiset. Budjettiylityksiä paikkasi varsin hyvin verotulojen 470.000 kasvu talousarvioon nähden. Näin ollen vuosikate jäi edelleenkin positiiviseksi, mutta kokonaistulos oli edellisen vuoden tasoa miinuksella. Ottaen huomioon kunnan velkamäärän alhaisuuden ja rahoitusvarallisuuden Töysä sijoittuu taseellaan edelleen maan kärkikuntien joukkoon. Isot investoinnit kuitenkin nostavat velka-astetta. Paineita tuo myös käyttötalous ellei kustannuskehitystä saada kuriin. Joka tapauksessa Töysän kunnalla on mennyt meikein millä tahansa mittarilla mitattuna kohtalaisen hyvin. Elinkeinoelämä kukoistaa hyvien yrittäjien myötä ja kunnalliset palvelut ovat laadukkaita. Meillä jokainen lapsi ja vanhus saa tarvitsemansa hoidon. Kiitos kunnan päättäjille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2002. Te kaikki olette tehneet hienoa työtä. Tästä on hyvä jatkaa kotikuntamme Töysän kehittämistä. Arto Lamminmäki kunnanjohtaja 2

VALTUUSTON JA HALLITUKSEN TOIMINNASTA Kunnanvaltuusto kokoontui vuoden 2002 aikana 6 kertaa käsitellen kaikkiaan 59 asiaa. Vuoden 2002 aikana valtuusto päätti mm. - uudesta rakennusjärjestyksestä - Töysä-Bonuksen myöntämisestä rakentajille - äänestysaluejaon muuttamisesta siten, että koko kunta yhdistettiin yhdeksi äänestysalueeksi - Kuusiokuntien seutuverkon toteutukseen osallistumisesta - eron myöntämisestä Antti Muhoselle teknisen johtajan virasta ja Ismo Koivusalon valitsemisesta tekniseksi johtajaksi - määrärahan myöntämisestä yläasteen peruskorjausta varten - Etelä- Pohjanmaan alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksesta ja Etelä-Pohjanmaan aluepelastuslaitoksen johtosäännön hyväksymisestä - entisen kuntoutuskodin myymisestä Pekka Kaukoselle - takauksen myöntämisestä Kiinteistö Oy Töysän Tapiolalle asuntolainojen uudelleenjärjestelyyn Kunnanhallitus on kokoontunut vuoden 2002 aikana 21 kertaa ja pykäliä kertyi 211. Kuva Heimo Harju Syyskuussa kunnanhallitus oli pääkaupunkiseudun töysäläisten vieraana. Vierailun organisoijana toimi Mikko Paavola ja iltaa isännöi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen arvokkaissa tiloissa yhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha ( Hypoteekkiyhdistyksen I toimitusjohtaja on ollut itse J.V. Snellman ). Kuvassa kunnanjohtajan esitystä kuuntelemassa Paavolan ja Inhan lisäksi mm. Mikko Hautala, Kaisu Juusela, Arja Ingus ja Ritva Viitamäki. 3

ON HELPOMPI LÖYTÄÄ PERILLE KUN TIETÄÄ MIHIN ON MENOSSA Vuonna 2002 kunnanhallituksen- ja valtuuston jäsenet hieroivat aivonystyröitään kunnan strategiatyön kimpussa. Strategiatyön keskeiset käsitteet Juha Näsi on määritellyt seuraavasti: Strategia on organisaation toiminnan punainen lanka, se on tie kohti määriteltyä tavoitetta. Toimintaympäristö on se maasto johon tie on rakennettava. Visio on se päämäärä, jota kohti ollaan kulkemassa. Voimavarat ovat ne eväät, jotka tätä matkaa varten ovat olemassa. Strategiatyö on valintojen tekemistä, niiden perustelua ja niihin sitoutumista. Kuva. Strategioita pohdittiin mm. valtuustoseminaarissa toukokuussa 2002. Kuva: Arto Lamminmäki Kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat valtuuston ja hallituksen strategiatyöskentelyn tuloksena muodostuneet seuraavanlaisiksi: Visio eli päämäärä, johon kunta toiminnassaan pyrkii Töysä vuonna 2012 Yrittäjyyteen, asumisviihtyisyyteen sekä lapsiin ja nuoriin panostava kasvava edelläkävijäkunta, jonka ydin on kuntakeskus ja sen kanssa yhteen rakentuva Suomenselän monipuolinen palvelu- ja ostosmatkailukeskus Tuuri. Kunnan elinvoimaisuuden perusta on kehityshakuiset yrittäjät, osaava työvoima ja omatoimiset asukkaat. Töysän kunnan kaksi tärkeintä tavoitetta ovat kiteytettyinä: hyvinvoiva asukas ja tyytyväinen asiakas. Strategiat eli tiet kohti päämäärää! Menestyvä ja monipuolinen elinkeinoelämä! Osaaminen kehittämisen tukena! Vetovoimainen asuinkunta! Voimavarojen turvaaminen Strategiatyö ei ole koskaan valmis, vaan se on jatkuva prosessi, jota jatketaan pyrkimyksenä ottaa myös strategioiden keskeinen toteuttaja, kunnan henkilöstö, laajemmin prosessiin mukaan. 4

TÖYSÄ-BONUKSELLA VAUHTIA RAKENTAMISEEN Kunta on vuosien ajan satsannut voimakkaasti riittävän vuokra-asuntotuotannon ylläpitämiseksi, mutta tämän ohella kunnanvaltuusto päätti antaa lisäpotkua omistusasuntojen rakentamiselle Töysä-Bonuksen muodossa. Töysä-Bonuksen uskotaan olevan lisäkannustin monipuolisen tontti-tarjonnan sekä edullisten ja toimivien palveluiden ohella rakentaa Töysään. 120 %:a hipova työpaikkaomavaraisuus osoittaa, että potentiaalisia rakentajia löytyy. Ensimmäinen Töysä-Bonus luovutettiin Miia ja Sami Mäelle lokakuussa 2002 Kuva: Terttu Liesmäki Töysä-Bonuksen ehdoiksi valtuusto hyväksyi: Tuki 30 /huoneistoneliö ( asuinneliö) uudisrakentamiseen ja perusparantamiseen. rakennushankkeen aloitus 01.04.2002 31.12.2003 ( aloituksessa sama määrittely kuin rakennustarkastuksessa) vakituiseen asumiseen. uudisrakennus tai laajennus väh. 60 m2. Perusparannuksen lisäehdot asuinrakennus on ollut tyhjillään tai käyttämättä vakituisena asuntona ennen perusparannuksen aloittamista yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta. perusparannuskustannukset ovat vähintään 35 000. Asuntorahaston hyväksymien enimmäiskustannusten mukaan ja kustannuserittely toimitetaan Asuntorahaston lomakkeella YM 32a.(tai vast.) tukea myönnetään ainoastaan peruskorjattujen ja vakituiseen asumiskäyttöön otettujen tilojen osalta. tukea myönnetään myös asuinrakennuksen osaan tai muuhun rakennukseen tai sen osaan, jos tällaiseen peruskorjattava tai rakennettava asunto täyttää em. muut ehdot. tilojen tulee korjauksen jälkeen täyttää Asuntorahaston vaatimukset. Hakeminen ja myöntäminen myönnetään kun käyttöönottokatsemus on suoritettu ja rakennus otettu vakituiseen asuinkäyttöön myönnetään hänelle, joka myöntämishetkellä on omistaja, ellei myyntitilaisuudessa ole toisin kirjallisesti sovittu asunto voidaan ottaa omaan käyttöön, vuokrata tai myydä Bonus annetaan lahjakirjalla Kunnanvaltuusto tekee päätöksen bonusjärjestelmän jatkosta syksyllä 2003. 5

KESÄDUUNIA NUORILLE Vuonna 2002 kunnan kesätyöllistämistuki edesauttoi n. 200:n 15-25 vuotiaan töysäläisnuoren kesätyönsaantia. Kesätyöllistämistukea maksettiin n. 70:lle eri työnantajalle 81 000 euroa ja lisäksi kunta itse työllisti kesäksi nuoria 15 000:lla eurolla. Tiedossa ei ole, että mikään muu kunta tukisi näin merkittävästi (suhteessa asukaslukuun ) nuorisoaan työnsaannissa. Kesätöissä nuoret saavat mielekästä tekemistä ja arvokasta työkokemusta eikä palkan merkitystä voi myöskään vähätellä. Lisäksi monet pienyrittäjät ovat kokeneet tukirahan tärkeäksi myös yritystoimintansa kannalta, koska se on mahdollistanut lisätyövoiman palkkauksen. Kunnan kesätyöllistämistukisysteemi on voimassa myös v. 2003 ja jatkunee ainakin jossain muodossa tulevinakin vuosina. JOKA TUPAANKO LAAJAKAISTA? Seutukunnan laajakaista-asioita vietiin vuonna 2002 eteenpäin kahden eri hankkeen puitteissa. Valtuusto hyväksyi 24.6.2002 n. 113 000 :n määrärahan, jolla katetaan Töysän osuus Kuusiokuntien ylläpitämän aluetietoverkon laajentamisesta laajakaistaiseksi. Koko hankkeen kustannusarvio on lähes 1,7 milj. :a, josta TE-keskuksen avustus kattaa 45 % ja loput ovat siis kuntien osuuksia. Laajakaistainen seutuverkko luo mahdollisuuksia mm. kuntien palvelujen parantamiselle ja palvelutuotannon yhteistyölle. Lisäksi hyvät tietoliikenneyhteydet ovat vetovoimatekijä, jonka uskotaan houkuttelevan myös uusia asukkaita ja yrityksiä seutukunnalle. Seutuverkon rakennustyöt alkoivat käytännössä keväällä 2003. Kuntien seutuverkkohankkeesta erillisenä on viety eteenpäin kyläverkkohanketta, jota varten perustettiin 17.11.2002 Hakojärven kylätalolla Verkko-osuuskunta Kuuskaista. Töysän kunta on tehnyt periaatepäätöksen kuntaosuuden maksamisesta kaikkien niiden kyläverkkojen osalta, joiden muu rahoitus on järjestynyt (omarahoitus ja EU-rahoitus). Ensimmäisenä on toteutumassa Hakojärven kyläverkko. Tuija Riukulehto oli 17.10.2002 kyläillassa Ylipään nuorisoseuralla kertomassa kyläverkkoasioista. Paikalla oli noin kolmekymmentä asiasta kiinnostunutta Kuva: Terttu Liesmäki 6

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT LÄHELLÄ KUNTALAISTA Sosiaali- ja terveystoimen tuottamien palvelujen kanssa ovat vuoden mittaan tekemisissä lähes kaikki kuntalaiset. Vastaahan toimiala mm. lasten päivähoidosta ja vanhustenhuollosta sekä kuntayhtymien kautta terveydenhuoltopalveluista. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ovatkin n. 63 % kunnan toimintamenoista, joten tämän sektorin menokehityksestä riippuu hyvin paljon koko kunnallistalouden suunta. Kuva Viiskunta Perhepäivähoito on vuosittain järjestänyt vauvajuhlan edellisenä vuonna syntyneille täysäläisvauvoille. Vuoden 2002 juhlassa olivat paikalla lähes kaikki 41:stä kutsutusta vauvasta perheineen. Töysän eläkeläisneuvottelukunta järjesti yhdessä kunnan vapaa-aikaja sosiaalitoimen sekä terveyskeskuksen kanssa 2.10.2002 Iivarissa ikäihmisten liikuntailtapäivän. Ohjelmaan kuului rentouttavaa yhdessäoloa, tietoa terveydestä ja liikuntaa, mm. kävelytesti. Fysioterapeutti Arto Kailajärvi lähettää matkaan Maire Julkun ja Elo Pienimäki odottaa vuoroaan. Kuva: Seppo Harju 7

YLÄASTEEN SANEERAUS JÄTTISATSAUS PERUSOPETUKSEEN Syksyllä 2002 pääsi toden teolla käyntiin pitkään vireillä ollut yläasteen saneeraus, jonka kustannusarvio on n. 2 400 000 :a. Koska saneeraukseen ei saatu valtionapua, hankkeesta muodostuu kallein kunnan täysin omin varoin maksettava investointi kautta aikojen. Saneerauksella saadaan kuitenkin vuosikymmeniksi eteenpäin asianmukaiset tilat sekä koululaisille että koulun henkilökunnalle ja kauppaopetukselle. Saneerauksen ajan, lukuvuoden 2002-2003, yläaste on toiminut hajallaan useassa eri pisteessä. Kuva: Heikki Nikkola Oppilasmääräennusteen perusteella voidaan todeta, että käyttöä koulutiloille riittää myös tulevaisuudessa. Monista maaseutukunnista poiketen Töysässä oppilasmäärä näyttää säilyvän. 2001-02 02-03 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 esiopetus 35 46 41 46 48 38 41-1.- 6. lk.t 276 266 261 265 269 270 245 251 7.- 9. lk.t 121 126 127 127 122 123 149 143 Ajanmukaisten opetustilojen uskotaan auttavan myös pätevän opetushenkilöstön saannissa kun rekrytointitarpeet tulevina vuosina eläköitymisen vuoksi lisääntyvät. Yläasteen syyslukukausi 2003 pääsee päärakennuksen osalta alkamaan jo uusituissa tiloissa. Käsityösiipi valmistuu 10.10.2003 mennessä. Rehtori Heikki Nikkola voi jo remontin osalta vähitellen huokaista helpotuksesta. Kuva Juha Aho-Pynttär/Viiskunta 8

ELINKEINOPUOLELLA VILKASTA Jokainen Tuurin kauppakylässä kävijä voi todeta, että kehitys menee siellä vauhdilla eteenpäin ja töysäläiset voivatkin nauttia kaupunkitason kaupallisista palveluista. Kuva:Taisto Järvinen/Ykköset! Uutena palvelumuotona avattiin toukokuussa 2002 Kuusiokuntien ostosmatkailuprojektin organisoimana matkailuneuvonta Keskisen kauppakadulla. Neuvonnasta saa tietoa seutukunnan matkailupalveluista ja siellä tehdään myös majoitusvarauksia seutukunnan majoitusliikkeisiin. Matkailuneuvonnan toiminta on saanut kiitosta sekä matkailijoilta, että alueen matkailuyrittäjiltä. Matkailuneuvonnassa palvelivat kesällä 2002 mm. Maaria Niemelä, Seija Luosa ja Essi Vuorio. Kaupallisten palvelujen kehityksen ohella Töysän yritykset ovat laajentaneet muillakin rintamilla. Töysässä käynnistettiin mm. yhdeksän teollisuushallin uudisrakentamis- tai laajennushankkeet. Yritystoiminnan vilkkaudesta kertoo myös alla oleva tilasto TE-keskuksen maaseutuosaston myöntämistä pienyritystuista, jossa Töysä on seutukunnan kärjessä. Alma-yritystuet v. 2001-2003, /as Kuusiokuntien seutukunta, tilanne 30.06.2003 Lähde TE-keskus Ähtäri Töysä Soini Lehtimäki Kuortane Alavus 0 50 100 150 200 250 9

Kuva: Taisto Järvinen/ Ykköset! Töysän Vuoden Yrittäjäksi v. 2002 valittiin Keijo Anttila ja vuoden nuoreksi yrittäjäksi Tapani Takamäki. Kuvassa vasemmalta Töysän yrittäjien hallituksen pj. Jari Latvala, sihteeri Terttu Kortesmäki, Keijo Anttila, Tapani Takamäki, Taina Takamäki, kunnanjohtaja Arto Lamminmäki ja elinkeinoasiamies Juhani Ketola. MAATALOUDESSA EPÄVARMUUTTA Perinteisessä maataloudessa EU-tukipolitiikan jatkuvat muutokset aiheuttavat epävarmuutta. Investointeja, tuotannon laajentamista ja muutoksia ei uskalleta toteuttaa, koska tukiehdot ovat taas muuttumassa. Tilaluku vähenee joka vuosi, mutta suurelta lopettamisbuumilta on toistaiseksi vältytty. Sukupolvenvaihdoksia vuonna 2002 tehtiin ennätykselliset viisi kappaletta, mikä johtui osaksi Jatkuvuutta Kuusiokuntien Maatalouteen hankkeessa tehdystä ansiokkaasta neuvonta- ja tiedotustyöstä Toimivat maatilat ja kunnan kautta maksetut maataloustuet 1998 2002. 1998 1999 2000 2001 2002 Toimivat maatilat 206 191 184 178 175 Viljelyksessä oleva peltoala, ha 4 065 4 107 4 247 4 311 4 310 Peltoala/tila, ha 19,7 21,5 23,1 24,2 24,6 Kunnan kautta maks.tuet yht.1000 2 103 2 036 2 641 2 758 2 873 Tukea/ tila, 8 533 10 132 14 486 15 450 16 417 10

TAPAHTUMIA TÖPINÖISTÄ HUKKAROKKIIN Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi vastasivat kesäkuussa pidettyjen Töysän Töpinöiden järjestelystä. Töpinöiden ohjelmasta löytyi jokaiselle jotakin mielenkiintoista ja kävijöitä olikin kiitettävästi. Kuva: Arto Lamminmäki Töpinöiden juhlapuhujana oli töysäläisyntyinen Rakennusliike Skanskan toimitusjohtaja Mauri Niemi (toinen oik.). Vuoden 2002 Tohnisen Äijäksi valittiin toimitusjohtaja Vesa Keskinen (oik.). Töpinöillä oli esillä myös töysäläisyntyisen valokuvaaja Heimo Harjun (vas ) kuvia Töysästä vuosikymmenien takaa. Pääkaupunkiseudun töysäläisä Töpinöillä edusti Mikko Paavola. Töysäläinen elämänmeno olisi paljon harmaanpaa mikäli oltaisiin vain verovaroin tuotettujen kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen varassa. Onneksi meillä on toimeliaita yhdistyksiä ja idearikkaita ihmisiä, joiden ansiosta säpinää riittää. Ilmaisfestivaali Hukkarock on uusia omaperäisiä töysäläistapahtumia. Kuvassa Kuollu Etana esiintymis lavalla kesän 2002 Hukkarockissa. Kuva: Kai Lavila 11

PALJON MUUTAKIN TAPAHTUI Kaukolämpöverkko valmistui käyttökuntoon heti alkuvuodesta 2002. Energia ostetaan Akonkosken Saha Oy:ltä, jossa se tuotetaan kotimaisella polttoaineella, lähinnä puunkuorella. Verkkoon on liitetty kunnan kiinteistöt ydinkeskustassa, rivitaloja ja joitakin liike- ja pientaloja. Kuva: Tapani Uurinmäki Kesällä 2002 valmistui kirkonkylän ja Tuurin välinen kevyenliikenteenväylä ja tievalaistus EU:n, tiepiirin ja kunnan rahoituksella. Kunnan osuus hankkeesta oli n. 25 % eli 185 000. Kuva: Terttu Liesmäki Kunnan ympäristötoimikunta tekee työtä viihtyisän asuinympäristön puolesta. Toimikunnan toimesta mm. perustettiin Koskimaan alueelle puulajipuisto, jonka istutustalkoista syksyltä 2002 viereinen kuva. Kuva: Eino Kuokkanen 12

Toimintakulut kululajeittain 2002 8% 0% 44 % 6% 42 % henkilöstökulut palvelujen ostot aineet ja tarvikkeet avustukset vuokrat ja muut oimintakulut Toimintakulujen jakautuminen hallinnonaloittain 2002 24 % 1% 2% 1% 8% 63 % 1% hallintotoimi maaseututoimi sos.- ja terveystoimi sivistystoimi vapaaaikatoimi tekninen toimi yksityistietoim i 13

14

* 15

16

17

KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan palveluksessa oli vuoden 2002 lopulla 146 henkilöä ja työllistetyt mukaan lukien 150. Kaikkiaan kunta työllisti valtion työllistämistuella vuoden aikana 17 henkilöä, yleisin työllistämisjakso kesti 6 kk. Vakituisesta henkilöstöstä poistui vuoden 2002 aikana 6, joista eläkkeelle siirtyi 4 ja irtisanoutui 2. Osaaikaeläkkeelle jäi 1 henkilö. Vastaavasti uusia henkilöitä palkattiin 4. Kunnan henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2002 lopussa 45 v. 2 kk (31.12.1999 se oli 43 v. 4 kk. ). Kunnan rekrytointitarpeet lisääntyvät merkittävästi ensi vuosikymmenellä. Henkilöstökulujen yhteismäärä oli 5.011.412 euroa. OSALLISTU KILPAILUUN Kuva: Arto Lamminmäki Kerro meille mitä juttelivat Miss Miljoona Marianne Harjula ja elinkeinoasiamies Juhani Ketola vuoden 2002 matkailumessuilla. Lähetä vastauksesi 1.12.2003 mennessä Os. Töysän kunta, Rantatie 2, 63600 Töysä tai sähköpostilla kunta@toysa.fi. Parhaat palkitaan. 18