Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin valintoihin
Esityksen rakenne 1. Miksi vesiviljelyn sijainninohjausta tarvitaan? 2. Mitä sijainninohjaus on? 3. Miten vesiviljelyyn sopivat vesialueet tunnistettiin? 4. Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus huomioidaan sijainninohjauksessa?
Miksi vesiviljelyn sijainninohjausta tarvitaan?
Vesiviljely nopeimmin kasvavaa elintarviketuotantoa 160 140 Miljoonaa tonnia 120 100 Vesiviljely 80 60 40 Kalastus 20 0 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Suomen vesiviljelytuotanto taantunut ja siirtynyt Ruotsiin Suomalaiset yritykset tuottavat Suomessa 12-13 milj. kg ja Ruotsissa 8-10 milj. kg
Kalan kysynnän kasvu tyydytetään tuontikalalla Enää vajaa kolmannes kotimaista kalaa
Vesiviljelytuotanto hajallaan pienissä yksiköissä Varsinais-Suomen ja Satakunnan laitokset Keskikoko 60 tn
Vesiviljelyn ravinnekuormitus vähentynyt huomattavasti Ravinteiden kokonaiskuormitus Fosforikuormitus Ominaisuuskuormitus puolittunut 1990-luvun alusta Vesiviljely 1-2 % ravinnekuormituksesta
Mitä vesiviljelyn sijainninohjaus on?
Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015 Valtioneuvoston periaatepäätös 2009 Vesiviljely kestävään kasvuun ympäristöja elinkeinopolitiikkaa yhteen sovittamalla Sijainninohjaus keskeinen keino vähentää ympäristövaikutuksia Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015 Rannikon vesienhoitosuunnitelmat Vesiviljelyn sijainninohjaus Varsinais- Suomen maakuntasuunnitelma Lounais-Suomen Ympäristöstrategia
Sijainninohjauksen tavoitteet 1. Tunnistaa vesiviljelyyn sopivat vesialueet, jotta yritykset ja viranomaiset tietävät minne nykyistä vesiviljelyä voi keskittää ja uutta tuotantoa sijoittaa 2. Vähentää sisäsaariston ravinnekuormitusta ja konflikteja vesistön muiden käyttömuotojen kanssa 3. Mahdollistaa vesiviljelyn ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu yhteen sovittamalla elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa 4. Parantaa elinkeinon toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä
Kuka tekee 2010-11: ELY-keskukset: Alueelliset vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmat 2011: MMM: Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma Työryhmä: Kalankasvatuksen ympäristöohjeen päivittäminen 2012: RKTL: Kansallisen suunnitelman SOVA-arviointi
Miten tehdään 1. Vesiviljelyn kehittämisryhmän vahvistamat kansalliset kriteerit 2. Alueelliset työryhmät 3. Kyselyt, asiantuntijakuulemiset 4. Sopivien vesialueiden tunnistaminen paikkatieto-ohjelman ja monipuolisten tausta-aineistojen avulla 5. Virtaus/kuormitusmallinnus Saaristomerellä 6. SOVA-arviointi
Miten vesiviljelyyn sopivat vesialueet tunnistettiin? Varsinais-Suomi ja Satakunta
Veden ekologinen tila Vesiviljelyn kuormitus voi kasvaa, jos vesistön tila ei uhkaa heiketä (vihreä) Vesiviljelyn kuormitus ei saa lisääntyä, mutta nykyistä tuotantoa voi keskittää (keltainen)
Uutta kalankasvatusta ei ohjata 10 metriä matalammille alueille
Loma-asunto- ja kaavapuskurit
Vesiviljelyä ei ohjata kansallispuistoihin Luonnonsuojelualueet
Poissuljetut osat NATURA-alueista Alle 20 metriä syvät alueet, jos vedenalaisia riuttoja tai särkkiä Lintusaaret: 500 m puskuri pesimäaikana
Vesistön muut käyttömuodot huomioidaan
Tunnistetut vesialueet Tuotannon lisääminen mahdollista (violetti ja sininen) Nykyisten laitosten keskittäminen mahdollista (vihreä)
Nykytekniikalla mahdolliset kasvualueet Avomerikasvatus vaatii vielä paljon pitkäjänteistä kehitystyötä
Nykytekniikalla mahdolliset kasvualueet Hotspot alueet noin 1-2 % tunnistetuista vesialueista
Muita tulevaisuuden mahdollisuuksia Tuulipuistot
Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus huomioidaan?
Puskurit rajaavat suurimman osan mahdollisista ristiriita-alueista pois
Kuormituksen mitoittaminen: Tuotantomäärän mallintaminen BEVIS-mallilla Leväpitoisuuden muutos alle 4 %
Meren pohjien tila Pohja Pohjaeläimet
Kalojen kutualueet Suomukalojen kutualueet pääosin matalissa sisälahdissa
Silakan ja siian kutualueet Kutualueita saattaa olla 10 m syvemmällä Vesiviljelyä ei ohjata kutualueille + 100 m suojapuskuri
Kasvillisuus, linnut ja nisäkkäät Kasvillisuus: Vesikasvit alle 10 m syvällä Rakkolevä pääosin alle 10 m syvällä Muita leviä voi olla syvemmällä Riutta- ja särkkä-natura-alueilla 20 m raja, jota syvemmällä ei todennäköisesti ole leviä Merilinnut: Ruokailevat harvoin yli 10 m syvällä Lintusaaret 500 m puskuri pesintäaikana Vesiviljelyllä voi olla myös positiivinen vaikutus Hylkeet: Hylkeiden suojelualueille ei ohjata tuotantoa
SOVA-arviointi 1. Sijainninohjaussuunnitelman ympäristövaikutusten monipuolinen arviointi Velmuaineisto mielellään hyötykäyttöön erityisesti hot spot -alueilta 2. Laaja kuuleminen
Sijainti ja tuotantomäärä ratkaistaan lopullisesti ympäristölupaprosessissa Sijainninohjaussuunnitelma helpottaa prosessia Kiitos tarkkaavaisuudesta!
Keskittämispisteet Suunnitelman mukaisesti toteutettuna leväpitoisuuden nousu ei ylitä 4 % Keskittävät yritykset: 61 % vähemmän yksiköitä, 83 % vähemmän lomakiinteistöjä 500 metrin etäisyydellä laitoksista
Tunnistetut vesialueet
Lyhyellä tähtäimellä mahdolliset alueet Potentiaalisimmat alueet
Avomeritekniikkaa kehitettävä
Muita tulevaisuuden mahdollisuuksia Tuulipuistot
Kestävä tuotanto: Rehun käyttö tehokasta Rehukilolla saadaan enemmän kalaa kuin lihaa ja kalaa
Kestävä tuotanto: Uudet konseptit Arvokkaiden lajien tuotantoon
Nettopäästö t/a Kestävä tuotanto: Ravinteiden kierrätys mahdollista 700 600 500 Nykytilanne Itämerirehu 400 300 200 100 0-100 typpi fosfori
Mallinnus Virtaus Kuormitus
Leväpitoisuuden muutoksen mallinnus