Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010 Koulutuksen seurantaraportit 2012:1
Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 Eero K. Niemi (toim.) AIHEKOKONAISUUKSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA-ARVIOINTI 2010
Opetushallitus ja tekijät Koulutuksen seurantaraportit 2012:1 ISBN 978-952-13-5037-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5038-2 (pdf) ISSN-L 1798-8934 ISSN 1798-8934 (painettu) ISSN 1798-8942 (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 2012
SISÄLLYS ESIPUHE... 10 JOHDANTO... 11 1. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN EERO K. NIEMI Tavoitteet ja arvioinnin tarkoitus... 13 Projektiryhmä ja sen tehtävät... 14 Otanta ja arviointiaineisto... 14 Arvioinnin vaiheet... 16 Koetehtävien valinta... 16 Arvioinnin aikataulu... 17 II. OPETTAJAKYSELY EERO K. NIEMI A. Opetussuunnitelma ja opetus... 19 B. Koulun toimintakulttuuri... 25 C. Eheyttäminen... 38 D. Arvot ja asenteet... 39 IIIA. IHMISENÄ KASVAMINEN LASSE LIPPONEN IHMISENÄ KASVAMINEN... 43 Mittarin luonne... 43 Tieto-osioiden kuvaus... 44 Asenneosioiden kuvaus... 45 Mittarin tarkistus ja toimivuus... 45 TIEDOT... 46 Yleistaso... 46 Tytöt ja pojat... 48 Alueellisia eroja... 48 TOIMINTA JA ASENTEET... 50 Yleistaso... 50 Tytöt ja pojat... 51 Alueellisia eroja... 53 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 56 ATT VÄXA SOM MÄNNISKA SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 58 3
IIIB. IHMISENÄ KASVAMINEN RITVA JAKKU-SIHVONEN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TAVOITTEET... 61 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO KOULUTUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA... 62 ARVIOINNIN MITTARISTA JA AINEISTOSTA... 63 Tieto-osioiden kuvaus... 64 Asenteita, käsityksiä ja kokemuksia mitanneiden osioiden kuvaus... 64 Mittarin rakenne... 65 Aineiston analyysi ja käsittely... 66 SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVÄT TIEDOT... 67 Yleistaso... 67 Tytöt, pojat ja tasa-arvoon liittyvä tietäminen... 67 Alueellinen vaihtelu tietämisessä vähäistä... 67 SUKUPUOLTEN TASA-ARVOON LIITTYVIÄ ASENTEITA JA KÄSITYKSIÄ... 68 Yleistä... 68 Segregaatio-orientoituneisuus... 69 Koulun tyttösopivuus... 70 Tyttöjen ja poikien asenteet... 70 Suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välisiä asenne-eroja... 72 Asenteiden ja tietämisen yhteys... 73 KOKEMUKSET KOULUN TOIMINNASTA... 73 Yleistä... 73 Sukupuoleen liittyvä kiusaaminen... 74 Opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin liittyviä kokemuksia... 75 Opettajan toimintaan liittyviä kokemukset... 76 Kannustavaa opinto-ohjausta... 77 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUTEEN KUULUVIEN ASIOIDEN OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ... 78 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA.. 79 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 80 ATT VÄXA SOM MÄNNISKA: JÄMSTÄLLDHET MELLAN KÖNEN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 81 Liitetaulukko 1. Survolla tehdyn faktoriratkaisun reliabiliteetit siten, että mittausvirheet eivät korreloi.... 82 Liitetaulukko 2. Ryhmien tytöt/pojat vertailtavuuden toteamiseksi tehty transformaatioanalyysi faktoreista.... 82 LÄHTEET... 83 4
IV. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS INKERI RUOKONEN JA SEIJA KAIRAVUORI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET... 87 ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS... 88 Tieto-osiot... 89 Asenneosiot... 90 Toimintaosiot... 92 TIEDOT... 93 Tiedollinen osaaminen yleisesti... 93 Sukupuolten ja kieliryhmien erot... 93 Alueellista tarkastelua... 94 ASENTEET... 94 Asennoituminen yleisesti... 94 Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin... 95 Asennoitumisen alueellista tarkastelua... 96 TOIMINNALLINEN OSAAMINEN... 97 Toiminnallinen osaaminen yleisesti... 97 Toiminnallinen osaaminen sukupuolen ja kieliryhmien mukaan vertailtuna 98 Toiminnallisen osaamisen alueellista tarkastelua... 99 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA... 100 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA... 101 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 102 KULTURELL IDENTITET OCH INTERNATIONALISM SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 103 LÄHTEET... 104 V. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO SIRKKU KOTILAINEN JA REIJO KUPIAINEN VIESTINTÄ JA MEDIATAIDOT... 107 Aihekokonaisuuden tavoitteet... 107 ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS... 109 Tieto-osiot... 110 Asenneosiot... 111 Toimintaosiot... 112 TIEDOT... 113 Tiedollinen osaaminen yleisesti... 113 Sukupuolten ja kieliryhmien erot... 113 Alueellista tarkastelua... 114 5
ASENTEET... 114 Asennoituminen yleisesti... 114 Asennoituminen sukupuolittain ja kieliryhmittäin... 115 Asennoitumisen alueellista tarkastelua... 115 TOIMINNALLINEN OSAAMINEN... 116 Toiminnallinen osaaminen yleisesti... 116 Sukupuoli, kieliryhmät ja alueellisuus... 117 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA... 119 Aihekokonaisuuden opetuksesta yleisesti... 119 Aihekokonaisuuden opetuksesta sukupuolen ja kieliryhmien mukaan... 119 Aihekokonaisuuden opetuksesta alueellisesti... 119 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA... 120 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 121 KOMMUNIKATION OCH MEDIEKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 122 LÄHTEET... 124 VI. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS TOM GULLBERG TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR... 127 UTVÄRDERINGSENKÄTENS KARAKTÄR OCH UTGÅNGSPUNKTER... 130 Utvärderingen av faktakunskap... 130 Utvärdering av attityder... 133 Utvärdering av handling och färdigheter... 134 KUNSKAPER... 135 Behärskning av kunskap generellt... 135 Kunskaper i relation till kön och språk... 135 Regionala dimensioner... 136 ATTITYDER... 137 Utvärderingen av attityder i generell mening... 137 Attityder relaterade till språk och kön... 139 Regional utvärdering av attityderna... 141 UTVÄRDERING AV HANDLING OCH FÄRDIGHETER... 142 Handling och färdigheter generellt... 142 Handling och färdigheter med avseende på språk och kön... 143 Regionala aspekter på handling och färdigheter... 146 ELEVERNAS UPPFATTNING OM UNDERVISNINGEN AV TEMAOMRÅDET... 147 HUR HAR TEMAOMRÅDETS MÅLSÄTTNINGAR UPPNÅTTS?... 148 SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 151 TEMAOMRÅDET DELTAGANDE, DEMOKRATI OCH ENTREPRENÖRSKAP PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 153 KÄLLOR... 155 6
VII. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA ANNA UITTO AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET... 157 MITTARIN LUONNE... 159 TIETO-OSIOT... 160 Asenteita mittaavat osiot... 162 Toimintaosiot... 165 TIEDOT... 165 Yleistaso... 165 Tytöt ja pojat... 165 Alueellisia eroja... 165 Yleistaso alueittain kuntaluokituksen mukaan... 165 Tytöt ja pojat alueittain kuntaluokituksen mukaan... 166 Yleistaso lääneittäin... 166 Kieliryhmien vertailu... 167 ASENTEET... 167 Yleistaso... 167 Tytöt ja pojat... 167 ALUEELLISIA EROJA... 168 Yleistaso alueittain... 168 Tytöt ja pojat alueittain... 168 Kieliryhmien vertailu... 169 TOIMINNALLINEN OSAAMINEN - EKOLOGISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN TOIMINTA OMASSA ELÄMÄSSÄ... 170 Yleistaso... 170 Tytöt ja pojat... 171 Alueellisia eroja... 171 Yleistaso alueittain... 171 Tytöt ja pojat alueittain... 172 Kieliryhmien vertailu... 173 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA... 173 TIEDOLLISEN OSAAMINEN, ASENTEIDEN JA TOIMINNALLISEN OSAAMISEN VÄLISET YHTEYDET... 174 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA... 175 Tiedollinen osaaminen... 175 Asenteet... 175 Taidollinen osaaminen ekologisesti kestävä toiminta omassa elämässä... 176 Asenteiden, tiedollisen ja taidollisen osaamisen väliset yhteydet... 177 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 178 ANSVAR FÖR MILJÖ, VÄLFÄRD OCH EN HÅLLBAR UTVECKLING SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 180 LÄHTEET... 182 7
VIII. TURVALLISUUS JA LIIKENNE BRITA SOMERKOSKI AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET... 185 MITTARIN LUONNE... 186 Tieto-osiot... 187 Käsitykset ja asenteet... 188 Taito-osiot... 188 TIEDOT... 189 Yleistaso... 189 Tytöt ja pojat... 190 Alueellinen vertailu... 190 Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa... 191 KÄSITYKSIEN JA ASENTEIDEN OMAKSUMINEN... 191 Yleistaso... 191 Sukupuolten erot... 192 Alueellinen vertailu... 192 Erot suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa... 192 TOIMINTA... 192 Yleistaso... 193 Tytöt ja pojat... 193 Alueellinen vertailu... 195 Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen vertailu... 196 SANALLISET TEHTÄVÄT... 197 Millaista sinun mielestäsi on turvallinen tulevaisuus?... 198 Millainen sinun mielestäsi on turvallinen kaupunki?... 299 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETUKSESTA... 200 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA... 201 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 202 TRYGGHET OCH TRAFIKKUNSKAP SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 203 LÄHTEET... 204 Liite... 205 8
IX. IHMINEN JA TEKNOLOGIA ESA-MATTI JÄRVINEN JA AKI RASINEN JOHDANTO... 207 AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEET... 208 Ihminen ja teknologia... 208 ARVIOINTIKYSELYN LUONNE JA TOIMIVUUS... 209 Tieto-osiot... 209 Asenneosiot... 211 Toiminta... 211 TIEDOT... 212 Tiedollinen osaaminen yleisesti... 212 Mikä on teknologiaa?... 212 Teknologian kehittäminen, kestävä kehitys ja kädentaidot... 212 ASENTEET... 215 Asennoituminen yleisesti... 215 Asennefaktorit... 216 Asennoituminen sukupuolittain, kieliryhmittäin ja alueittain... 216 TOIMINNALLINEN OSAAMINEN... 218 Toiminnallinen osaaminen yleisesti... 218 Väittämät... 218 Pyykkipojasta moneksi... 219 Toiminnallinen osaaminen sukupuolten ja kieliryhmien mukaan vertailtuna... 220 OPPILAIDEN NÄKEMYS AIHEKOKONAISUUDEN OPETTAMISESTA... 221 HAVAINTOJA AIHEKOKONAISUUDEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA... 223 PÄÄTELMIÄ JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 224 MÄNNISKAN OCH TEKNOLOGIN SLUTSATSER OCH UTVECKLINGSFÖRSLAG... 226 LÄHTEET... 228 9
ESIPUHE Yhdeksännen vuosiluokan aihekokonaisuuksien seuranta- arviointi on ensimmäinen Opetushallituksen aihekokonaisuuksiin kohdistuva arviointi. Aihekokonaisuuksien arviointi perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen tekemään tulossopimukseen. Arvioinnilla on haluttu saada erityisesti tietoa siitä, miten aihekokonaisuudet toteutuvat opetuksessa ja miten Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksille asetetut tavoitteet on saavutettu. Raportin tuloksista toivotaan olevan erityisesti hyötyä koulutuspolitiikasta päättäville sekä opetuksen kehittämisestä ja uusien opetussuunnitelmien laatimisesta vastaaville tahoille. Kunkin aihekokonaisuuden arvioinnista on ollut päävastuussa yksi kyseessä olevan alan asiantuntija. Kiitän erityisesti aihekokonaisuuden arvioinnin asiantuntijaryhmää, joka teki suuren työn aihekokonaisuuksien koetehtävien laadinnassa ja niiden esitestauksessa. Ryhmään kuuluivat professori Lasse Lipponen, yliopistonlehtori Tom Gullberg, dosentti Esa-Matti Järvinen, professori Sirkku Kotilainen, dosentti Inkeri Ruokonen, dosentti Anna Uitto, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski sekä Opetushallituksesta tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio sekä arvioinnin alkuvaiheessa erikoistutkija Jari Metsämuuronen ja opetusneuvos Kaija Salmio (toinen projektipäällikkö 30.4.2010 asti). Kiitoksen ansaitsevat myös esitetestaukseen osallistuneet Armilan koulu Lappeenrannasta, Kuoppanummen koulukeskus Nummelasta, Nurmijärven Yhteiskoulu Nurmijärveltä ja Telakkakadun koulu Suolahdesta sekä niiden 9. vuosiluokan oppilaat ja erityisesti koulujen rehtorit ja opettajat, jotka vastasivat esitestauksen toteuttamisesta kouluissa. Arviointiin mukaan tulleet otoskoulut osallistuivat kiitettävästi arvioinnin suorittamiseen ja noudattivat tunnollisesti annettuja ohjeita. Erityinen kiitos myös otoskoulujen rehtoreille ja opettajille myötämielisestä suhtautumisesta arvioinnin toteuttamiseen. Projektin kuluessa apuna on ollut talvella 2010 2011 hallinnon harjoittelija Jussi Heinonen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin liittyvän opettajakyselyn tulosten tilastoaineiston käsittelyä ja arviointiin liittyvän oppilaskyselyn tulosten käsittelyä ja avovastausten kirjaamista. Kiitän myös Opetushallituksen virkamiehiä, joista erityisen kiitoksen ansaitsevat erikoistutkija Jorma Kuusela ja tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen ja tutkimussihteeri Mari Huhtanen. Tutkimussihteeri Tuija Koskela on vastannut arviointiaineiston viimeistelystä ja postituksesta sekä oppilaiden vastauslomakkeiden koodauksesta. Julkaisusihteeri Sirpa Ropposta kiitän raportin ulkoasun viimeistelystä ja taitosta. Jokaisen aihekokonaisuusartikkelin lopussa on päätelmiä ja kehittämisehdotuksia koskevasta kappaleesta myös ruotsinkielinen käännös. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2012 Eero K. Niemi 10
JOHDANTO Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2004) sisältämät aihekokonaisuudet ovat: Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne ja Ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuudet heijastelevat ympäröivän maailman ilmiöitä, jotka liittyvät toisiinsa. Ne sisältävät monia näkökulmia ja kokonaisuuksia ja ne antavat mahdollisuuden vastata uusiin koulutukselle asetettuihin haasteisiin. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämä ajatus aihekokonaisuuksien osalta on, että kunta- tai koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin laaditaan oma suunnitelma aihekokonaisuuksien toteuttamiseksi. Aihekokonaisuussuunnitelmassa tulisi näkyä myös yhteydet koulun ulkopuoliseen maailmaan. Paikallisen näkökulman tuominen suunnitelmaan on oleellista, jotta lähiympäristöä opitaan tuntemaan. Aihekokonaisuuksissa on kyse sellaisista asioista, joita oppilaat kohtaavat arkielämässä ja joista tulisi selviytyä itse. Oppilaat olisi hyvä saada pohtimaan asioita ja niiden ratkaisuja ja toimimaan oikeilla tavoilla. Viime aikoina esimerkiksi turvallisuus- ja ilmastokysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Elämän taitoa ja hallintaa sekä konfliktien käsittelyä tarvitaan aina; niitä voidaan oppia monien aihekokonaisuuksien avulla. 11
I. ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Eero K. Niemi
SEURANTA-ARVIOINNIN TOTEUTUS Seuranta-arvioinnin valmistelu aloitettiin talvella 2009 kuulemalla Opetushallituksen opetussuunnitelma-asiantuntijoita. Kuulemisen yhteydessä saatiin taustatietoa sekä aihekokonaisuuksien asiasisällöistä että niihin vaikuttaneista tekijöistä. TAVOITTEET JA ARVIOINNIN TARKOITUS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) aihekokonaisuuksien tavoitteena on, että niitä toteutetaan kaikissa oppiaineissa ja että niiden käyttö lisää oppiaineiden välistä yhteistyötä. Aihekokonaisuudet on valittu ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, jotka eivät välttämättä tule opetetuiksi yksittäisissä oppiaineissa tai ne tulevat esille vain tietyistä näkökulmista. Useiden eri näkökulmien samanaikainen opettaminen parantaa ymmärtämistä. Tavoitteena on myös opetussuunnitelman ja koulun toimintakulttuurin muuttaminen entistä paremmaksi. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisen tulossopimuksen mukaisesti aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnissa selvitetään: miten aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on kirjattu koulujen opetussuunnitelmiin, miten ne toteutuvat opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa, millaiset ovat oppilaiden tiedot, taidot, asenteet ja valmiudet aihekokonaisuuksien suhteen, miten eheyttäminen toteutuu ja parantaako se oppimisen edellytyksiä, miten koulujen toimintakulttuuri muuttuu, miten oppiaineiden välinen, koulun sisäinen ja koulun ulkopuolinen yhteistyö toteutuu ja miten aihekokonaisuuksien jatkuvuus toteutuu eri oppiaineissa. Arvioinnin tavoitteena on antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa arvioitavasta asiasta. Arvioinnin tavoitteena on myös tuottaa kehittämisen kohteita. Ne asiat, joita arvioidaan, nousevat tavattoman nopeasti tärkeiksi kouluissa opetettaviksi aiheiksi. Oppimistuloksilla ei tarkoiteta vain tiedollista osaamista, vaan myös taidot, sosiaalinen ja kommunikatiivinen osaaminen kuuluvat oppimistuloksiin. Aihekokonaisuuksien osalta on aiheellista muistaa, että kyse ei ole vain tiedollisten asioiden hallinnasta, vaan myös taidollisten, sosiaalisten ja toiminnallisten valmiuksien osaamisesta sekä koulun toimintakulttuurista ja sen kehittämisestä. 13
Projektiryhmä ja sen tehtävät Opetushallitus asetti 4.8.2009 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli toimia asiantuntijaelimenä suunniteltaessa ja raportoidessa syksyllä 2010 toteutettavaa perusopetuksen aihekokonaisuuksien arviointia. Opetushallituksen tavoitteena oli arvioida, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) asetettujen seitsemän aihekokonaisuuden tavoitteet on saavutettu perusopetuksen osalta. Seuranta-arvioinnin tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa aihekokonaisuuksien eheyttävistä vaikutuksista ja koulujen toimintakulttuurin muutoksista. Tehtävien avulla pyrittiin selvittämään aihekokonaisuuksiin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä, soveltamista sekä niiden sisältöjen hallintaa ja koulukohtaisia toteuttamistapoja. Asiantuntijaryhmän projektipäälliköiksi kutsuttiin opetusneuvos Eero K. Niemi ja opetusneuvos Kaija Salmio (30.4.2010 saakka) Opetushallituksesta sekä sihteereiksi tutkimussihteeri Mari Huhtanen ja sihteeri Ritva Saurio Opetushallituksesta. Muiksi jäseniksi kutsuttiin erikoistutkija Jari Metsämuuronen (18.3.2010 saakka) Opetushallituksesta, filosofian tohtori Tom Gullberg Åbo Akademista, kasvatustieteen tohtori Esa-Matti Järvinen Oulun yliopistosta, dosentti Sirkku Kotilainen Jyväskylän yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Inkeri Ruokonen Helsingin yliopistosta, kasvatustieteen tohtori Brita Somerkoski Pelastusopistosta ja dosentti Anna Uitto Helsingin yliopistosta. Otanta ja arviointiaineisto Koulujen valinta tehtiin siten, että arviointiin mukaan tulleet koulut edustivat maamme kouluja kooltaan, alueellisesti, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Näin otosperusteisesti valituista kouluista otettiin mukaan kaikki 9. vuosiluokkien oppilaat. Yhteensä arviointiin tuli 113 koulua ja 8 448 oppilasta (ks. Taulukko 1 ). Koska aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otanta tehtiin samanaikaisesti taito- ja taideaineiden otannan kanssa, toivat lähes samanaikaisesti toteutettavat arvioinnit oman haasteensa otantaan. Lisäksi samanaikaisesti otanta tehtiin äidinkieli- ja kirjallisuus sekä modersmål och litteratur-oppiaineiden arviointia varten. Kaikille arvioitaville oppiaineille piti saada edustavat otokset. Kokonaan ei vältytty siltä, etteikö samassa koulussa olisi ollut myös toinen arviointi. Arviointiin otettiin tarkoituksella yliedustus ruotsinkielisiä kouluja, jotta voitiin tehdä kieliryhmittäisiä vertailuja. Otantaan otettiin vain sellaiset koulut, joissa yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden määrä oli vähintään viisi. Arviointiraportissa käytetään alueellisena yksikkönä läänirajoja, koska arviointityön aloittamisen aikana läänijako oli vielä voimassa. 14
Taulukko 1. Otokseen mukaan tulleet koulut ja oppilaat lääneittäin, kuntaryhmittäin ja kieliryhmittäin. Yläluokkien opetusta antavat koulut N = 738* Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otoskoulut N = 113 Aihekokonaisuuksien seuranta-arvioinnin otosoppilaat N = 8 448 % n % n % LÄÄNIT Etelä-Suomi 36,2 36 31,9 3 044 36,0 Länsi-Suomi 35,8 41 36,3 3 363 39,8 Itä-Suomi 11,9 14 12,4 586 6,9 Oulu 10,7 13 11,5 909 10,8 Lappi 5,4 9 8,0 546 6,5 KUNTARYHMÄT Kaupunkimaiset 54,2 59 52,2 5 045 59,7 Taajaan asutut 17,1 21 18,6 1 853 21,9 Maaseutumaiset 28,7 33 29,2 1 550 18,3 KIELIRYHMÄT Suomenkieliset 95,3 98 86,7 7 481 88,6 Ruotsinkieliset 4,7 15 13,3 967 11,4 *Koulut, joissa 9. vuosiluokan oppilaita on vähintään 5. 15
Arvioinnin vaiheet Arviointi toteutettiin nelivaiheisesti seuraavasti: 1. Otokseen valittujen koulujen (113) opettajakunnille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Rehtoreita pyydettiin pitämään opettajainkokous, jossa opettajat vastaisivat esitettyihin kysymyksiin. 2. Projektiryhmän jäsenet laativat kukin omasta aihekokonaisuudestaan yhteistyössä itselleen valitsemansa avustajan kanssa kaksi koetehtäväsarjaa vuoden 2010 alussa. Koetehtäväsarjat sisälsivät aihekokonaisuuteen liittyvät asennekysymykset sekä tieto- ja taitokysymykset. 3. Kaikkien seitsemän aihekokonaisuuden tehtävät esitestattiin neljässä yläkoulussa Nurmijärvellä, Vihdissä, Suolahdessa ja Lappeenrannassa. Esitestaukseen osallistui keväällä 2010 yhteensä 467 oppilasta. Esitestaus käsitti kustakin aihekokonaisuudesta kaksi eri koeversiota (A- ja B-versiot). Esitestausversiot lähetettiin kouluihin sekajärjestyksessä siten, että kukin oppilas vastasi kahteen eri aihekokonaisuuskysymyssarjaan. 4. Arviointi suoritettiin otokseen valituissa kouluissa viikolla 45 marraskuussa 2010. Lopulliseen arviointiin osallistui 110 yläkoulusta yhteensä 8 448 oppilasta. Kukin oppilas vastasi yhtä aihekokonaisuutta käsittävään kysymyssarjaan. Koetehtävien valinta Jokaisen esikoeversion osiosta laskettiin osioiden keskeiset klassiset osioparametrit tehtävien vaikeustaso eli ratkaisuprosentti ja osioiden erottelukykykorrelaatio. Osioiden ominaisuuksia tutkittiin IRT-mallituksen avulla. Oleellisena vaiheena koetehtävien valinnassa oli luotettavien osioiden löytäminen aihekokonaisuuksien osaamista mittaaviksi tekijöiksi. Osioista pyrittiin löytämään ne, joiden korrelaatio mittarin summaan oli suurempi tai yhtä suuri kuin 0,40 ja jotka mittasivat osaamista loogisesti siten, että paremmat oppilaat saivat osiosta suuremmalla todennäköisyydellä oikean vastauksen (Metsämuuronen 2006, 166 168). Päätettiin, että kukin kokeeseen osallistuva oppilas vastasi vain yhtä aihekokonaisuutta koskevaan kyselyyn. Oppilaiden vastausten tilastollisessa tarkastelussa on käytetty muun muassa riippumattomien otosten t-testiä, varianssianalyysia (ANOVA), jonka parittaiset vertailut on tehty Tukeyn testillä sekä Pearsonin kaksisuuntaisella korrelaatioanalyysilla. Koska suurissa aineistoissa ryhmien t-testillä lasketut ryhmien väliset erot ilmenevät herkästi tilastollisesti merkitsevinä, vertailtavien ryhmien erojen suuruutta on tutkittu laskemalla ns. efektikoko (d, Cohen 1988). 16
ARVIOINNIN AIKATAULU Otokseen valittujen koulujen rehtoreille lähetettiin joulukuussa 2009 kirje, jossa selvitettiin arvioinnin tarkoitusta ja mitä arviointiin liittyy ja miten koulu oli valittu otokseen. Samoin kerrottiin, että arviointiin liittyy keväällä 2010 tehtävä tietokonepohjainen kysely opettajakunnalle aihekokonaisuuksien opettamisesta ja syksyllä 2010 pidetään otoskoulun oppilaille aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja mittaava koe sekä oppilaiden suhtautumista aihekokonaisuuksiin mittaava asennetesti. Otoskoulujen rehtoreille lähetettiin helmikuussa 2010 sähköpostitse opettajakunnan käsiteltäväksi kysely ja rehtorin piti palauttaa kyselylomake Opetushallitukseen maaliskuussa 2010. Aihekokonaisuuksien arvioinnissa kerättiin opettajilta tietoa aihekokonaisuuksien toteutumisesta kevätlukukaudella 2010. Lokakuussa 2010 otoskoulujen rehtoreille lähetettiin oppilaiden kyselylomakkeet. Kirjeessä kerrottiin, että koulun kaikkien yhdeksännen vuosiluokan oppilaiden tulee osallistua arviointiin ja arviointi tulee toteuttaa 9. 11.11.2010 välisenä aikana. Kuhunkin kouluun lähetettiin kaikkia seitsemää aihekokonaisuutta arvioivat koevihkot. Kullekin oppilaalle tuli jakaa sattumanvaraisesti yksi seitsemää aihekokonaisuutta mittaava koevihko. Arviointiin sai käyttää aikaa 60 minuuttia. Rehtorin tuli palauttaa koevihkot Opetushallitukseen viimeistään 19.11.2010. Kouluissa tuotettu arviointiaineisto koodattiin ja analysoitiin Opetushallituksessa. Analyysitulokset annettiin keväällä 2011 kullekin aihekokonaisuudesta vastaavalle työryhmän jäsenelle. 17
II. OPETTAJAKYSELY Eero K. Niemi
OPETTAJAKYSELY Opetushallitus lähetti kyselyn perusopetuksen aihekokonaisuuksien seuranta-arviointiin osallistuville kouluille. Opettajilta tiedusteltiin muun muassa opetussuunnitelmaan ja opetukseen liittyviä asioita, koulun toimintakulttuuria, opetuksen eheyttämistä sekä arvojen ja asenteiden huomioon ottamista. Arviointiin valittiin satunnaisotannalla 113 koulua. Rehtoreita pyydettiin järjestämään opettajakokous, jossa lomakkeen kysymykset käytäisiin läpi ja muodostettaisiin keskustellen opettajakunnan yhteiset vastaukset kysymyksiin. Kysely lähetettiin 98 suomenkieliseen ja 15 ruotsinkieliseen kouluun. Vastaukset saatiin 70 suomenkieliseltä ja 7 ruotsinkieliseltä koululta. Keskimääräinen vastausprosentti oli 68 %, ruotsinkielisten koulujen osalta 47 %. Seuraavassa esitellään koulujen vastauksia kysymyksittäin. A. Opetussuunnitelma ja opetus Kysymykseen, onko opetussuunnitelmassanne tehty aihekokonaisuuksien tavoitteisiin ja sisältöihin kuntakohtaisia lisäyksiä, 64 prosenttia kouluista vastasi, että on tehty lisäyksiä. Koulukohtaisia aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä koskevia lisäyksiä koulujen omiin opetussuunnitelmiin oli tehty hieman alle puolessa (46 %) kouluista. Avokysymyksellä kysyttiin lisäksi, millaisia koulukohtaiset lisäykset olivat. Koulukohtaiset lisäykset olivat enimmäkseen aihekokonaisuuksien integroimista eri oppiaineisiin sekä erilaisia paikallisia hankkeita. Kysymykseen, miten aihekokonaisuudet näkyvät koulunne tuntijaossa, kouluista 36 prosenttia ilmoitti aihekokonaisuuksien näkyvän tuntijaossa jonkin verran, 21 prosenttia kouluista ilmoitti että ne näkyvät vähän, ja 33 prosenttia ilmoitti, etteivät aihekokonaisuudet näy tuntijaossa lainkaan. Selvästi tai erittäin selvästi aihekokonaisuudet näkyivät tuntijaossa vain noin joka kymmenennessä koulussa (Kuvio 1). Ei lainkaan Vähän Jonkin verran Selvästi Erittäin selvästi Kyselyssä haluttiin selvittää myös, kuinka selviä opettajien mielestä ovat opetussuunnitelman perusteissa esitetyt kunkin aihekokonaisuuden kolme keskeistä tavoitetta. 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Suhteellinen osuus kouluista (%) Kuvio 1. Aihekokonaisuudet tuntijaossa. 19
Toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä Tunnistaa oikean ja väärän Ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuuden 5,3 3,2 9,5 3,2 3,2 9,5 16,8 22,1 25,3 56,8 65,3 74,7 5,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Vaikeaselkoinen Erittäin selkeä Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuudessa opettajien mielestä kaikkein selkein tavoite oli toimii ryhmän ja yhteisön jäsenenä" (92 %). Tavoite tunnistaa oikean ja väärän oli 87 prosentin mielestä selkeä tai erittäin selkeä. Vähiten selkeä tavoite oli ymmärtää oman itsensä ainutkertaisuus (Kuvio 2). Kuvio 2. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä Ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden Arvostaa omaa kulttuuriperintöään 1,1 3,2 3,2 7,4 6,3 11,6 8,4 8,4 11,6 14,7 22,1 23,2 55,8 56,8 66,3 0 10 20 30 40 50 60 70 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Kulttuuri- identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden selkein tavoite oli arvostaa omaa kulttuuriperintöään, jota 78 prosenttia koulujen opettajista piti selkeänä tai erittäin selkeänä. Tavoite ymmärtää oman kulttuurinsa monimuotoisuuden oli selkeä tai erittäin selkeä vastaajista 65 prosentille ja tavoite omaa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä 63 prosentille (Kuvio 3). Kuvio 3. Kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 20
Suhtautuu kriittisesti median välittämiin sisältöihin Kehittää tiedonhallintataitoja Ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti 1,1 2,1 14,7 10,5 8,4 7,4 13,7 11,6 10,5 12,6 11,6 60,0 63,2 72,6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Viestinnän ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteet arvioitiin melko selkeiksi. Opettajista 84 prosentin mielestä tavoite ilmaisee itseään monipuolisesti ja vastuullisesti oli selkeä tai erittäin selkeä. Tavoite suhtautuu kriittisesti median välittämiin taitoihin oli selkeä tai erittäin selkeä 74 prosentille vastaajista (Kuvio 4). Kuvio 4. Viestintä- ja mediataidon aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi Osaa käsitellä muutoksia ja epävarmuutta Ymmärtää yhteiskunnan toimivuuden 2,1 2,1 5,3 5,3 6,3 11,6 9,5 14,7 24,2 36,8 38,9 38,9 43,2 61,1 0 10 20 30 40 50 60 70 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteista selkein oli ymmärtää yhteiskunnan toimivuus. Koulujen opettajista 66 prosenttia ilmoitti sen olevan selkeä tai erittäin selkeä. Opettajista 41 prosentin mielestä tavoite osaa käsitellä muutosta ja epävarmuutta oli selkeä tai erittäin selkeä ja tavoite toimii innovatiivisesti päämäärän saavuttamiseksi vain 39 prosentin mielestä tavoite oli selkeä (Kuvio 5). Kuvio 5. Osallistuvan kansalaisuuden ja yrittäjyyden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 21
Rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta Arvioi oman koulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksia Ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden 7,4 10,5 8,4 5,3 7,4 6,3 14,7 11,6 22,1 60,0 71,6 74,7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Opettajista 86 prosentin mielestä ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteet ymmärtää ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välisen yhteyden ja arvioi oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutusta olivat selkeitä tai erittäin selkeitä. Tavoite rakentaa valinnoilla omaa ja yhteistä tulevaisuutta oli selkeä 71 prosentille opettajista (Kuvio 6). Kuvio 6. Ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. Toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä Toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti Tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 2,1 5,3 4,2 4,2 15,8 3,2 2,1 21,1 17,9 71,6 75,8 76,8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Suhteellinen osuus kouluista (%) Erittäin vaikeaselkoinen Vaikeaselkoinen Ei mielipidettä Selkeä Erittäin selkeä Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteet olivat kokonaisuudessaan hyvin selkeitä opettajien mielestä. Tavoite toimii vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä oli selkeä tai erittäin selkeä 93 prosentille opettajista. Tavoite tunnistaa turvallisuus- ja terveysriskejä 95 prosentille, ja tavoite toimii onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti 92 prosentille opettajista olivat selkeitä (Kuvio 7). Kuvio 7. Turvallisuuden ja liikenteen aihekokonaisuuden tavoitteiden selkeys. 22