Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Dementian varhainen tunnistaminen

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Muistisairaudet saamelaisväestössä

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)

Muistisairaana kotona kauemmin

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Lääkkeet muistisairauksissa

Haasteellinen. opastan läheisiä?

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Muistisairauksien koko kuva

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Hyvän hoidon kriteeristö

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Kuka tietää lääkityksesi?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

COPD:n hoidon porrastus

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

PALKOn avoin seminaari

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Kuinka selvitä lääkehoidon haasteista. Mila Munsterhjelm Farmaseutti LHKA Hollolan apteekki

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Optimimalli. Viitasaari

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Lääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Transkriptio:

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju: suunnitelmallinen seuranta ½ - 1 vuoden välein sairastuneen ja hänen omaisensa selviytymistä tukevat oikea-aikaiset toimenpiteet muistipotilaat tarvitsevat paljon räätälöityjä terveys-sosiaaliliikunta-liikenne-kulttuuri-viestintä palveluita Lääketieteellinen hoito Muistisairaudet käypä hoito suosituksen mukaan, 2010 - Kaikille harkittava hoitoa lzheimer-lääkkeillä Yksilöllinen kuntoutus- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan säännöllisesti

Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 lzheimerin taudin eteneminen + lääkehoidon aloitus KOTIHOIDON KESTO Lääkehoidon aloitus LITOSHOIDON LYKKÄÄNTYMINEN 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ika (v) TURVLLINEN KEHOITO Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Marjukka Vallimies-Patomäki Ylitarkastaja, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lääkehoidon toteuttaminen Lääkäri kirjoittaa reseptin ja vastaa siitä Potilaan informointi: lääkäri ja hoitaja Lääkehoidon toteutuminen ja seuranta moniammatillisena yhteistyönä Edellyttää kaikkien hoitoon osallistuvien henkilöiden lääkehoidon eri vaiheiden ja kokonaisuuden hallintaa Edellyttää saumatonta tiedonkulkua Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, STM:n julkaisuja 2013:11 Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma (itsehoito- ja reseptilääkkeet), on tehtävä monia lääkkeitä käyttäville henkilöille osana palvelusuunnitelmaa Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa TI, jos on epäselvä lääkitys, potilaan tilan tai hoitopaikan muutos, uusi lääke entisten lisäksi

Lääkehoidon todellisuus Läheiset, KSH, kotipalvelu, potilas avainasemassa Hoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana Toimii seurannan aitiopaikalla Huolehtii, että lääkkeitä käytetään oikein Seuraa lääkkeiden vaikutuksia / sivuvaikutuksia Pitää yhteyttä omaisiin muistisairaita hoidettaessa Raportoi hoitavalle lääkärille, jos muistisairaan voinnissa muutoksia Muistisairaan lääkehoidon toteutumista tulee seurata systemaattisesti ja seuranta kirjataan sairauskertomukseen (vrt Uudenkaupungin muistikutsujärjestelmä)

Muistisairaan lääkehoidon seuranta Ensimmäinen seurantakontakti 1-3 kk aloituksesta Yleensä hoitaja toteuttaa puhelimitse Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus jos ongelmia, yhteys lääkäriin Seuraava käynti 6 8 kk:n hoidon jälkeen Lääkärin ja hoitajan yhteistyönä, tarvittaessa sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti Lääkityksen siedettävyys ja teho Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 12 kk:n kuluttua Tiheämmin, jos ongelmia Lääkärin ja hoitajan yhteistyönä, tarvittaessa sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti lzheimer-lääkkeet setyylikoliiniesteraasientsyymin (KE:n) estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: donepetsiili, ricept R, Donepezil R, Doneratio R galantamiini, Reminyl R, Galantamin R rivastigmiini, Exelon R, Rivastigmin R Memantiini, joka salpaa glutamaatti-välitteisiä NMD (N-metyyli-D-asparagiinihappo)- reseptoreja: Ebixa R, Memantin R

Lääkehoidon tavoitteet potilaan henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen omatoimisuuden ylläpitäminen tilan vakiinnuttaminen käytösoireiden lievittäminen Näytön aste lzheimer-lääkkeiden tehosta eri oireiden osalta 6 kk:n kestoisten tutkimusten mukaan lievässä ja keskivaikeassa lz- taudissa Lääke Kognitio Käytösoireet Omatoimisuus Yleisvai - kutelma Donepetsiili B B Rivastigmiini B C Galantamiini B B Memantiini

Millaisia hoitovasteita odotettavissa? NNT lukujen perusteella joka 7:llä tila stabiloituu tai paranee. Joka 12:lla yleisvaikutelma paranee KE-hoidolla Lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden koheneminen Vaikeassa vaiheessa käytösoireiden helpottuminen 8 / 10 hyötyy lääkehoidosta (Timo Erkinjuntti, suullinen tieto) Lääkehoidon tehon arviointi Lääkehoidon tehon arviointi perustuu kognition, omatoimisuuden ja käytösoireiden selvittelyyn Keskeistä on potilaan ja omaisen haastattelu, jolla selvitetään tilan muutokset Tilassa tapahtuneet muutokset suhteutetaan hoidon vaikeusasteeseen diagnoosihetkellä

Tehon arvioinnin apuvälineet Hoitaja tekee Kognitio, MMSE MMSE huononee lzheimerin taudin lievässä vaiheessa vuosittain ilman lääkehoitoa 1-3 pistettä, keskivaikeassa 3-6 pistettä Toimintakyvyn arviointi DL, IDL tai DCS-DL (=lzheimer s Disease Cooperative Study - civities od Daily Living) Muistisairauden vaikeusasteen määrittäminen CDR Clinical Dementia Rating Scale GDS-FST Global Reterioration Scale/Functional ssessment Staging Jos ajokortti, TMT-a (=Trail Making Test)

Kolinergisten lääkkeiden sivuvaikutuksia NNH lukuina (montako potilasta pitää hoitaa, jotta yksi saa haittavaikutuksen) Haittavaikutus Pahoinvointi Donepetsiili 10 mg DONERTIO 13 Rivastigmiini 6-12 mg EXELON 3 Galantamiini 16-24 mg GLNTMIN 5 Oksentelu 15 4 10 Ripuli 12 14 50 Heitehuimaus 36 8 18 Ruokahaluttomuus 19 9 21 Päänsärky = lume 9 20 Unettomuus 17 = lume = lume Lihaskouristukse t 18 ei tietoa ei tietoa Sivuvaikutukset - Mitä seurata? KE-lääkkeet (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) pahoinvointi, ripuli, lihaskrampit, päänsärky, käytösoireita paino, ravitsemustila, ruokahalu. KE-lääkkeet (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) sydämen sykkeen hidastuminen, rintakipu RR, sydämen syke Rivastigmiinilaastari - ihottuma Memantiini ummetus, heitehuimaus. Jos esiintyy, yhteys lääkäriin

Mikä aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä? Muistisairauden aiheuttavan taudin neurokemialliset ja neuropatologiset tekijät Ympäristöperäiset tekijät Muistisairaan persoonallisuus Muistisairaan ja hoitajan väliset vuorovaikutuksen ongelmat Somaattiset sairaudet

Käytösoireiden ennakointi Olisi aloitettava jo muistisairauden diagnoosivaiheessa Tulisi tunnistaa ja erottaa asiat, jotka ovat sairastuneelle tärkeitä siitä, mitä toiset pitävät sairastuneelle tärkeänä. Parasta, jos sairastunut itse kertoisi, mikä on tärkeää, ulkopuoliset voisivat havainnoimalla nähdä mikä toimii, mikä ei Käytösoireen kohtaamiseen voidaan ennaltaehkäisevästi vaikuttaa, kun tunnetaan sairastuneen tavat ja tottumukset sekä elinympäristö ja läheisten voimavarat. Haastavan käyttäytymisen arviointi Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen Potilaan ja läheisen haastattelu: mieliala, ahdistuneisuus, psykoottiset oireet, levottomuus, persoonallisuuden muutos Tarvittaessa yleismittari: NPI, neuropsychiatric inventory tai oirekohtaiset mm depressiomittari

Haastavan käyttäytymisen arviointi Mitä potilas sanoo? Mitä tekee? Miten käytösoire esiintyy ja missä tilanteessa? Mitä omainen kertoo? Pyri löytämään käytösoireen tarkoitus Miksi muistisairas käyttäytyy tai tuntee näin? Etsi ja selvittele onko somaattinen sairaus aiheuttajana? rvioi, onko kyseessä lääkkeen sivu- tai haittavaikutus? Haastavan käyttäytymisen hoito Useimpien käytösoireiden osalta lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Omaisen ohjaus tärkeää Laitoksissa henkilökunnan koulutus lzheimer-lääkkeet ensi sijaisia Osa käytösoireista häviää yleensä itsestään, joten jos muuhun lääkehoitoon (psyykelääke) mennään, on hoito tilapäistä. Lääkehoidon pituus korkeintaan 12 viikkoa

Unettomuuden hoito muistisairailla Missä näyttöä? Unihygienian parantaminen, päivittäinen kävely yhdistettynä 2500 luksin kirkasvalohoitoon aamuisin vähentävät yöllisten heräämisten määrää ja masennusoireita kotona asuvilla lzheimerpotilailla (JGS 2005;53:793-802) Melatoniinia suositellaan dementoituneiden uni-valverytmin parantamiseksi sekä tueksi bentsodiatsepiinijohdannaisten vieroittamiseen (Clin Geriatrics 1997;8:17-26) Unettomuuden hoitokeinoja Päiviin toimintoja, ei päiväunia, ulkoilua Samat iltarutiinit Kahvi+suolapala Kipulääke ntidepressiiva, mirtatsapiini 15 mg ¼-½ tabl Unilääke vain tarvittaessa Kirkasvalolamppu aamuisin + melatoniini iltaisin Rauhoittavaa musiikkia

Lääkehoidon jatkaminen Lääkehoito vaihdetaan, jos sairaus etenee nopeasti, potilaan tila heikkenee, tulee sivuvaikutuksia KE-estäjän yhdistäminen memantiiniin Lääkehoidossa ei tule pitää yli kuuden viikon taukoja Milloin lääke on syytä lopettaa? Jos lääkehoidon valvonta ei onnistu Potilaalla vaikeita haittavaikutuksia Hoitovastetta ei saavuteta millään lääkkeellä tai lääkeyhdistelmällä ts tila huononee nopeasti Lääkkeillä ei ole saavutettavissa enää hyötyä vaikeassa dementiassa

Entä muut pitkäaikaissairaudet? Muistisairaalla on keskimäärin 3-5 muuta pitkäaikaissairautta sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma, COPD, tukija liikuntaelinsairaudet Muistisairaan muu lääkehoito on suhteutettava hänen muistisairautensa vaikeusasteeseen. Selkeä lääkekortti, josta sovitaan kuka pitää sen ajan tasalla Kiitos! Jussi Ripsaluoma