Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 081300 K E S K I - N I K I N MÄ E N K A A V A R U N K O, L Ä H T Ö K O H D A T J A T A V O I T T E E T / II
P E R U S T I E D O T 1.1 Sijainti Suunnittelualue sijaitsee kaupungiosassa 86, Nikinmäki käsittäen Pohjois-Nikinmäen eteläosan. Alueen itärajana on Sipoon ja Vantaan raja, etelässä Pohjois- ja Etelä-Nikinmäen jakava Sipoontie, lännessä Lahdentie. Pohjoisessa rajan muodostavat aiemmissa vaiheissa asemakaavoitetut pientaloalueet sekä Siima- ja Karppipuisto -nimiset viheralueet. Suunnittelualueen rajaus on alustava. 1.2 Laajuus Alueen koko on n. 21 ha. 1
L Ä H T Ö T I E D O T 2.1 Maisema Maisemarakenne muodostuu Keravanjoen jokilaakson avoimen viljelymaiseman reunasta ja tähän rajautuvasta metsäpeitteisestä jyrkkien kallioharjanteiden selänteestä, jota pirstovat savi- ja turvepainanteet. Keravanjoenlaakso muodostaa suunnittelualueen kohdalla pohjois-eteläsuuntaisen pitkänomaisen avoimen ja ehyen maisematilan. Tätä avointa peltomaisemaa rajaavat pitkät pohjoiseteläsuuntaiset selänteet idässä Nikinmäessä ja lännessä Jokivarressa. Pohjois- Nikinmäen maasto on erittäin vaihtelevaa: jokikäytävä hallitsee alavaa maisemaa lännessä ja itää ja pohjoista kohti maasto muuttuu kumpuileviksi kalliomäiksi, joiden välissä on kosteita painanteita. 2.2 Luonnon monimuotoisuus (suot metsät ojat) Aluetta luonnehtii varsin monipuolinen ja vaihteleva kasvillisuus erityisesti kaavarunkoalueen itäja pohjoisosassa. Metsäisten kallioiden välisiltä alueilta löytyy mielenkiintoisia pienkohteita kuten reheviä korpia ja lehtorinteitä. Alueen metsä on vanhahkoa ja puulajistoltaan monipuolista. Valtapuuna kuusi seassa lehtipuustoa koivua, haapaa harmaaleppää, pihlajaa ja pari tervaleppääkin. Myös lahopuuta löytyy. Alueen koillisreunassa on isohko korpi, jossa kuusikkoa ja mätästävä pinta. Tästä alueesta länteen päin löytyy toinen pienempi korpisoistuma, jossa tervaleppääkin, sekä avovesipintainen soistuma. Näistä pienemmistä soistumista johtaa etelää kohti maastopainanteessa kostea myös varsin korpimainen vyöhyke. 2.3 Eläimistö Alueen arvokkaat lajit ovat pyrstötiainen ja palokärki. Pyrstötiaisen luokka Suomen uhanalaisten lajien luokittelussa on LC = Elinvoimaiset (Least Concern). Palokärki kuuluu samaan uhanalaisuusluokkaan mutta on lisäksi EU:n lintudirektiivin laji. Alue ei ole päätynyt yleiskaavaan luo-alueeksi eli se ei ole ns. erityisen tärkeä alue. Pyrstötiainen viihtyy yleensä korvessa, jossa on koivikkoa mutta joskus myös nuoressa koivikossa. Palokärjen esiintyminen viittaa taas siihen, että alueella on lahopuuta, sillä se on vanhojen havumetsien laji. Pyrstötiainen saattaa jäädä alueelle, jos kallioiden väliin jää sopivaa, kosteampaa korpimaista paikkaa. Palokärki on myös melko hyvin kaupungistunut laji, ainakin talvisin voi asustella asutuksen liepeillä. Kosteikkoalueet sopisivat myös pikkutikan elinympäristöksi. Tältä alueelta olisi tarpeen päivittää linnustotiedot ja inventoida kasvitkin. Tapio Solonen on vuonna 2003 inventoinut Pohjois-Nikinmäen alueen linnustoa. 2.4 Rakennettavuus (maaperä) Maaperä on moreenia ja kalliota. Lisäksi on joitakin kosteita savisia painanteita. Pohjoisalueella on turvetta kosteikkoalueella. Pohjoisosan laaja turvealue ei ole mielekäs rakennetttava alue. 2
2.5 Tekninen huolto Liikenne Alueen kokoojakatu P itkäsiima on rakennettu valmiiksi suunnittelualueen pohjoispuolella Lahdentieltä ja Karppitien liittymään asti. Pitkänsiiman jatke tulee kulkemaan alueen läpi etelään Sipoontielle. Lahdentieltä on alueelle liittyvä, olemassaolevan asutusta paleveleva Harrikuja-niminen katu. Liittymän säilyminen tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Harrikujalta ei tule olemaan läpiajoa Pitkäsiima-kadulle. Kevyen liikenteen reitti kulkee Lahdentien itäreunaa. Vesihuolto Alueen pohjoisosassa on kosteaa korpimetsää, josta vedet valuvat ojien ja solisevana kiemurtelevan puron kautta Sipoon Träskomosseniin. Sieltä vedet palaavat Sipoontien reunaan takaisin Vantaan puolelle päätyen lopulta Keravanjokeen. Suunnittelualueen länsiosan pintavedet valuvat suoraan ojien kautta Keravanjokeen. Rakennetut vesihuoltolinjat sijaitsevat Sipoontien ja Lahdentien tuntumassa, pohjoisosassa Haukitiellä ja Karppitiellä. Energiahuolto Kaukolämpöverkko sijaitsee noin 2 km päässä alueelta. Muualla Nikinmäessä ei ole kaukolämpöä. Gasumin maakaasuputken Helsingin haara kulkee alueen länsireunassa Lahdentien varressa. 3
2.6 Maanomistus (kts. myös kohta 3.1) 4
5
2.7 Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on vain joitakin rakennuksia. Sipoontien varressa on pieni tilakeskus, jonka puinen päärakennus on 1900-luvun alusta. Tila on vuokrattu hevostilakäyttöön. Jokivarren entinen kansakoulu on piharakennuksineen vuokrattu erityisasumiskäyttöön. Koulun eteläpuolella on asemakaavaan nro 860300 kuuluva, joitakin vuosia sitten valmistunut kuuden sinisen puisen erillistalon kortteli 86 005, joka jää asemakaavan ulkopuolelle, joskin vaikutusalueelle. Vaikutusalueeseen voidaan lukea myös Sipoon puolella oleva omakotitalo, jonne on rasiteellinen ajoyhteys Vantaan kautta suunnittelualueen eteläreunasta. Vuonna 1922 valmistunut Jokivarren entinen kansakoulu on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Se on luokiteltu luokkaan A eli kohde on Vantaan rakennusperinnön kannalta (tai maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti) merkittävä. Se on asemakaavassa nro 860300 osoittettu säilytettäväksi (sr). Lahdentie ja sen reunojen umpeenkasvu on katkaissut rakennetun rinteen yhteyden Keravanjokilaakson kulttuurimaisemaan, mutta toisaalta Lahdentien itäpuolen rakentaminen ei ole niin eheää, että sen näkyminen jokilaaksoon olisi tärkeää. Lahdentien länsipuolella Kervavanjokea seuraava Jokivarrentie on vanha tielinjaus, jolla on paikallishistoriallista merkitystä. Suojelulainsäädännön nojalla suojattuja kohteita alueella ei ole. Jokivarren entinen kansakoulu 6
2.8 Ympäristöhäiriöt 081300 Nikinmäen asemakaavoituksen lähtökohdat Alue on lentomeluvyöhykkeiden ulkopuolella. Sipoontien ja Lahdentien tieliikennemelualue 55-60 db ulottuu suunnittelualueen länsi- ja eteläreunalle. Alue on mainittu yleiskaavaa laadittaessa tehdyssä meluselvityksessä. Vantaan yleiskaavan meluselvityksessä määritetyt kriittiset kohteet ja vuoden 2030 päiväaikaa (klo 7-22) vastaavat melualueet 2.9 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Alueen suunnittelu ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Alue tukeutuu ja täydentää olemassaolevaa rakennetta. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. 7
Yleiskaavatilanne on muuttunut Yleiskaavan 1992 tarkistamisen yhteydessä todettiin, että Sipoon rajan puoleista aluetta ei tarvita työpaikka-alueeksi ja toisaalta asumiseen tarvittiin lisää alueita. Koska Pohjois-Nikinmäen eteläosa sijaitsee Sipoontien ja Lahdentien risteyksessä, johon myös kaupan ja koulukeskuksen palvelut sijoittuvat, katsottiin alueella olevan edellytyksiä omakotiasutusta tiiviimpään rakenteeseen. Uudessa yleiskaavassa asumisen alueet onkin osoitettu tehokkuudella A2, joka tarkoittaa matalaa ja tiivistä rakentamista. Alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Alueelle voidaan sallia asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Yleiskaavan voimaantulo Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 17.12.2007. Vantaan yleiskaava on tullut tämän alueen osalta voimaan 25.2.2009. 8
Uudessa yleiskaavassa alueen pääpaino on asumisessa (A2). Virkistysalueen ja työpaikka-alueen osuus on aikaisempaa pienempi. A2 matala ja tiivis asuntoalue TY teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia VL c K lähivirkistysalue keskustatoimintojen alakeskus maakaasun runkolinja ympyrärivi tarkoittaa ohjeellista ulkoilureittiä Asemakaavatilanne Alueen etelä- ja itäosalla on vanhentunutta rakennuskaavaa 15.2.1959 (Korso 1) ja 23.2.1965 (Korso 2). Alueen pohjoisosassa on voimassa asemakaava nro 860 300, jonka kaupunginvaltuusto on vahvistanut 25.8.2003. Suunnittelualueen pohjoispuolen AO-tontit Karppitiellä, Säynetiellä ja Haukitiellä on kaupunki luovuttanut ja ne rakentuvat parhaillaan. Korttelit 86006 AOR- (rivitalo) ja 86026 AKR- (pienkerrostalo) ovat kaupungin omistamia, mutta eivät ole vielä toteutuneet. Ne on mahdollista ottaa mukaan uudelleen asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaotteessa näkyvät pohjoisosan laajat puistoalueet Siimapuisto ja Karppipuisto. Siimapuiston eteläisin kärki on yleiskaavan tarkistuksessa muuttunut asuinrakentamisen A2-alueeksi. Jokivarren koulun kortteli 86043 on esitetty täydennysrakennettavaksi, mikä on lähtökohta jatkossakin. 9
10
S U U N N I T T E L U N V A I H E E T 3.1 Suunnittelun käynnistyminen (sopimus) Alueen yksityinen maanomistaja ja muun maa-alueen omistava Vantaan kaupunki laativat vuonna 2007 yhteistoimintasopimuksen. Siinä kaupunki sitoutui käynnistämään yleiskaavaehdotuksen periaatteita noudattavan asemakaavamuutoksen valmistelun. Kaavarungon alustava valmistelu aloitettiin sopimuksen mukaisesti vuoden 2008 aikana yhteistyössä maanomistajan kanssa. Maanomistajaa edustaa Profitplan Oy ja rakennusliike Skanska jolla on konsultteinaan asuntoalueen yleissuunnittelun osalta Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy sekä liikenne-, hulevesi- ja luontoselvitysten osalta Ramboll Oy. Yleiskaavan tarkistustyön myötä suunnittelualueen maankäyttö muuttui niin, että asumisen osuus lisääntyi ja työpaikka-alueen osuus pieneni. Sopimukseen sisältyy maanvaihto niin, että yksityisen maanomistajan haltuun tulee jäämään asumiseen osoitettua aluetta (yleiskaavan A2-alueen eteläosa) kun taas työpaikka-alue (TY) tulee jäämään kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen. Kaupungin osuuteen tulee jäämään yleiskaavassa asumiseen osoitettua aluetta (A2-alueen pohjoisosa). Maanvaihto toteutuu yleiskaavan tultua voimaan kyseisellä alueella. Asemakaavatyön edetessä sopimusalueelle tullaan vielä laatimaan kunnallistekniikan sopimus. 3.2 Kaavarungon tarkoitus Kaavarungon ideana on tarkentaa yleiskaavasta johdettuja tavoitteita asemakaavan pohjaksi. Luonnoksin on selvitetty mm. minkälaista ympäristöä yleiskaavan asumiselle esittämä mitoitus A2 (tiivis ja matala) käytännössä tuottaa. Tarkoituksena on selvittää kaikki muutkin alueen asemakaavoituksessa huomioitavat käyttötarpeet ja toiminnot ja varata niille riittävästi tilaa. 3.3 Kaavarungon tavoitteet Työpaikka-alue Tavoitteena on asumisen ja kulttuurimaiseman lomaan sopiva työpaikka-alue, jossa on pienyrittäjille sopivia, n. 2 000-3 000 m² kokoisia tontteja. Tehokkuudella e=0,4 tonteilla olisi rakennusoikeutta n. 800-1 200 k- m². Asuminen Asumisen tavoitteena on monipuolinen asuntotarjonta ja kohtuullinen tehokkuus. Pientalovaltaiselle alueelle tulee voida osoittaa myös pieniä asuntoja, mikä mahdollistaa asumisen alueella eri elämänvaiheissa. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pienkerrostaloja ja kytkettyjä pientaloja. Asuinalueen luonnossuunittelun on tehnyt yksityisen maanomistajan toimeksiannosta Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy yhteistyössä kaupungin kanssa. Luonnoksissa alueen on ajateltu koostuvan koostuu katuun rajautuvien tonttien erillispientaloista sekä yhtiömuotoisista, kytketyistä pientaloketjuista. Rakentamisen esitetty tehokkuus olisi yhtiömuotoisissa kortteleissa e= 0,24-0,27. Omakotitonteilla tehokkuus olisi e= 0, 22-0,25. Rakennusoikeutta tulisi eteläosalle n. 10 900 k - m² ja kaupungin omistukseen jäävälle osalle noin 6 900 k- m². Kerrosluvuksi esitetään pientalokortteleissa valtaosin II, vähäisillä osin III. Asuntoja alueelle saadaan koosta riippuen 130-150 kpl 11
joka tarkoittaisi noin 400 asukasta. Asuinkorttelien tarkkaa toteutustapaa (omakoti- tai paritalo, rivitalo, pienkerrostalo ei ole vielä päätetty). Erityisasumisen alueella Jokivarren vanhan kansakoulun naapurissa kortteli täydennysrakentaan hienovaraisesti tuetun asumisen kuten senioriasumisen tarpeisiin. Erityisasumiselle ja muulle asumiselle on nyt suunniteltu rakennusoikeutta 3 000 k- m², mutta mitotus tarkentuu asemakaavavaiheessa. Palvelut Lähikauppa voidaan yleiskaavamerkinnän (c) mukaan sijoittaa Sipoontien varteen. Koulun ja Sipoontien välissä suunnittelualueen rajalla on lähikaupalle varattu tontti. Suunnittelualueella tutkitaan tarkemmin erilaisten lähipalveluiden toimintaedellytykset lähimpänä P itkänsiiman risteystä sijaitsevalla työpaikkakorttelin tontilla. Kyseinen tontti on toiminnallisesti perusteltu varata ratsastuskoululle, sillä yleiskaavan ohjeellinen ratsastusreitti kulkee lähellä Keravanjoen rannassa Lahdentien länsipuolella. Lahdentien varren maisema-alue voidaan hyödyntää sekä laitumena, että työpaikka-alueen hulevesien viivytykseen. Julkiset palvelut Nikinmäen koulu sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Sipoontien eteläpuolella. Sinne on alueelta osoitettava turvallinen kulkuyhteys. Koska Nikinmäen oppilasmääriä on vaikea ennustaa, varataan suunnittelualueelta tontti, johon voidaan sijoittaa päiväkodin lisäksi koulu tai osia koulutiloista sekä mahdollisesti asukastiloja. Varaus on n. 11 500 m² kokoinen ja sitä voidaan tarpeen mukaan laajentaa pienentämällä erityisasumiselle varattua aluetta. 12
Tekninen huolto Kaukolämpöverkkoon liittymisen mahdollisuutta on selvitetty alustavasti. Liittyminen on mahdollista, kunhan alueen rakentaminen sekä asumisen että työpaikkojen on riittävän tehokasta. Maakaasun käyttö vaatisi paineentasausaseman. Maakaasun ja muidenkin energiamuotojen selvittämistä jatketaan asemakaavavaiheessa. Hulevesien luonnonmukaista käsittely otettiin suunnittelun lähtökohdaksi ja sitä selvitettiin suunnittelun aikana. Periaatteena on, että luonnonmukainen käsittely otetaan perinteisen sadevesijärjestelmän oheen aina kun mahdollista. Viheralueet ja ulkoilureitit Asemakaavassa tullaan varaamaan vähintään yleiskaavan osoittamat viheralueet sekä lisäksi alueen sisäinen puistoyhteys. Yleiskaavan mukainen ohjeellinen ulkoilureitti kulkee alueen etelä- ja pohjoisosan poikki sekä pitkittäin Sipoon rajaa myöten. Tutkitaan mahdollisuus tehdä itärajan reitti osittain Sipoon puolelle jos se maaston säilymisen ja maiseman näkökulmasta olisi parannus. Pohjois-eteläsuuntaisen viheralueverkoston jatkuminen uuden suunnittelualueen läpi kohti Etelä- Nikinmäkeä on tärkeää, mm. koululaisten kulkemisen kannalta. Itä-länsisuuntainen verkosto yhdistää Sipoon suunnan Keravanjoen rannan virkistysreitteihin. Maisemalliset tavoitteet Maiseman näkökulmasta tavoitteena on rakenne, jossa olevia hienoja maastonmuotoja ja puustoa voidaan säilyttää virkistykseen joko viheralueilla tai taloyhtiöiden pihoina. Puuston säilyminen asuntopihoilla on tiiviissä ja matalassa toteutuksessa hankalaa. Alueen länsireuna on osa Keravanjokilaakson avointa maisematilaa. 3.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Luontoarvojen selvittämistä jatketaan Suunnittelualueen eteläosa on hakkuin käsiteltyä talousmetsää ja alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Alueen pohjoisosa sen sijaan on lähes luonnontilaista vanhahkoa kuusivaltaista metsää, joka runsaan lehtisekapuuston vuoksi on luontoarvoiltaan säilyttämisen arvoinen. Virkistysalueeksi jätettävän osuuden osoittautui perustelluksi lisätä hieman suunnitteluprosessin aikana pohjoisosalla. Tehokkuustavoitteen pohdintaa Kaupungin tavoitteena on päästä yleiskaavan mukainen A2 -tehokkuuteen. Suunnittelun edetessä päädyttiin toteuttaa asuinalue osittain yhtiömuotoisena pientaloalueena ja erillistalotontteina omakoti- ja paritaloin. Tässä vaiheessa ei vielä päätetty minkä muotoisena pientaloalueet toteutetaan (pienkerrostalo, rivitalo, kytketty pientalo). 13
3.5 Ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden tarkastelua Asuntorakentaminen Maastonmuotojen säilyttämisen ja hyödyntämisen tavoite on ristiriidassa laadukkaan ja hyvin tiiviin rakenteen syntymiselle. Matalassa ja tiiviissä rakenteessa asuntopihoille ja tonteille on lähes mahdotonta jättää olevaa puustoa. Tehokkaalla pienkerrostaloratkaisulla voitaisiin saada säilymään enemmän puustoa. Skanskan suunnittelijaryhmä ehdotti eteläisen alueen toteutamista omakotitontein ja kytketyin ja erillisin pientaloin perusteena Nikinmäen syrjäinen sijainti Vantaalla ja alueen perinteinen pientaloaluemaisuus. Ulpu Tiurin toimisto laati aluksi kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa sopimusalueelle. Niistä valittiin allaoleva vaihteoehto 1 ja samalla idealla tutkittin koko itäinen A2-alue, niin, että tonttikatu jatkuu myös kaupungin alueen puolelle. 14
Tätä vaihteoehtoa 2 pidettiin hieman yksitoikkoisena ja tonttikatua tehottomana. 15
Kuvassa välivaiheen luonnos asuntoalueesta. Viimeisimmät suunnitelmat ovat liitteenä. 16
Palvelurakentaminen Päiväkodin ja koulutilojen sijoittaminen alueen keskelle on perusteltua. Päiväkodin sijoittamispaikaksi Siimapuiston A2-alue on paras. Sijaintia voidaan tarkistaa kun toiminnan laatu on tarkemmin selvillä. Työpaikka-alue Yrityspalvelut haluavat varata pienyrittäjille sopivia tontteja oikealla mitoituksella Asemakaavalla tullaan ohjaamaan alueen kaupunkikuvaa niin, että toiminta ei häiritse asumista ja toteutuyu korkealuokkaisena. Liikenne Pitkäsiima on mitoitettu joukkoliikennekaduksi, jossa on kevyen liikenteen väylät molemmin puolin. Työpaikka-alueen katu mitoitetaan niin, että toimii myös lastausalueena. Asuntoalueen sisäistä, lenkkimäistä katua ei toteuteta ainakaan helposti läpiajettavana. Kaavarunkotyöhön osallistuneet ja lähtötietoja antaneet, Vantaan kaupunki Marika Bremer Tuula Hurme Krister Höglund Keijo Ikonen Emmi Koskinen Aimo Kurki Erkki Lång Asta Mellais Ilpo Pasanen Reeta Paukku Sinikka Rantalainen Sari Simonen Pirjo Siren Päivi Riehunkangas U-M Rimpiläinen Jari Sainio maisema-arkkitehti asuntotuotannon kehittämispäällikkö ympäristöinsinööri teknisen huollon insinööri liikenneinsinööri, joukkoliikenne toimistoarkkitehti, sivistystoimi liikenneinsinööri suunnittelija, soster liikenneinsinööri suunnittelurakennusmestari, vesihuolto ympäristösuunnittelija suunnitteluavustaja puistosuunnittelupäällikkö suunnittelija, sivistystoimi suunnitteluinsinööri, vesihuolto tonttiasiamies, työpaikkatontit Kaavarunkotyöhön osallistuneet sopimusyhteistyön tai konsulttityön kautta: Pekka Sokka Ilkka Väinämö Ulpu Tiuri Petri Saarelainen Anna Bergman Tarja Ojala Skanska Kodit Oy Profitplan Oy Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy Ramboll (liikenne) Ramboll (hulevedet, luontotiedot) Ramboll (luontotiedot) Vantaalla 8.6.2009 Noora Koskivaara asemakaavasuunnittelija Anitta Pentinmikko aluearkkitehti 17
18
19
20