SELVITYS JA ESITYS Dnro 441/D.a.6/29.9.2016 Inarin kunnan sivistyslautakunta Sivistystoimen johtaja Irja Seppänen Inarin koulun rehtori Ilkka Korhonen SAAMEN KIELTEN ASEMA JA SAAMENKIELISEN OPETUKSEN TILANNE INARIN KOULUSSA 1. Selvityksen tausta Inarin koulua (Anára skuvla/ Aanaar škovla/ Aanar škooul) käyvien saamenkielisten lasten huoltajat ovat pyytäneet Saamelaiskäräjiä selvittämään saamenkielisen opetuksen järjestämisessä ja saamen kielten asemassa koulussa ilmenneitä puutteita ja avustamaan niiden korjaamisessa. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa saamen kielen taidosta ja kielen käytön heikkenemisestä koulun opetusjärjestelyiden ja muun toiminnan seurauksena. Lisäksi taustalla on huoli lasten koulumenestyksestä ja opetussuunnitelmassa määriteltyjen oppimistavoitteiden saavuttamisesta oppiaineissa, joiden opetusjärjestelyt eivät tue oppimista parhaalla tavalla. Huolta on myös opettajien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Inarin koulussa on neljä opetuskieltä: suomi, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Kaikilla koulun opetuskielinä toimivilla saamen kielillä on takanaan lyhyt historia koulun opetuskielinä. Oppiaineina niitä on opetettu 1970-luvulta alkaen. Inarin- ja pohjoissaamenkieliset oppilaat saavat pääosan opetuksesta omalla kielellään. Koltansaamenkieliselle oppilaalle opetetaan omalla kielellä ortodoksista uskontoa, jonka opetus saadaan etäyhteyksin Sevettijärven koululta. Lasten huoltajat ovat esittäneet huolensa mm. seuraavista asioista: 1) Saamenkielisissä opetusryhmissä työskentelevällä koulunkäyntiavustajalla ei ole inarin- eikä pohjoissaamen kielen taitoa, minkä takia opetustilanteista tulee kielellisesti sekavia, opettajan täytyy tulkata tunneilla ja oppilaiden oikeus omakieliseen opetukseen vaarantuu. 2) Alkuopetuksen oppilaille tarkoitettu iltapäivätoiminta on järjestetty tavalla, joka johtaa lasten saamen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Pohjoissaamenkielisen iltapäiväkerhon ohjaajalla ei ole saamen kielen taitoa, minkä takia toiminnan kielenä on suomen kieli. Inarinsaamenkieliset lapset saavat päivittäin yhden tunnin iltapäivätoimintaa omalla kielellään. Lopun iltapäivätoiminnasta ohjaa saamen kieltä osaamaton koulunkäyntiavustaja. Toiminnan seuraukset ovat vanhempien mielestä vakavat. Lapset ovat alkaneet puhua keskenään suomen kieltä sekä koulussa että vapaa-ajalla. Koska lapset ovat kaksikielisiä, siirtyminen yksinomaan suomen kielen käyttämiseen on helppoa ja koulun toiminta edistää tätä kielenvaihdosta. 3) Suomi saamenkielisille -oppiaineen opetus on syksystä 2016 alkaen järjestetty vanhempia kuulematta inarin- ja pohjoissaamenkielisille oppilaille yhdessä ryhmässä, opetuskielen ollessa pohjoissaame. Inarinsaamenkieliset oppilaat oppivat siten suomen kieltä heille Škovlim-já oppâmateriaaltoimâttah/ Škooultõs- da vuä pstemaaunâskoontâr Sámi Parliament/ Office for Education and Instruction Material SAJOS FIN-99870 Anár/ Aanaar/ Aanar/ Inari Tel. +358 (0)10 839 3100 www.samediggi.fi ovdanamma.sohkanamma@samediggi.fi etunimi.sukunimi@samediggi.fi
2 (11) vieraalla saamen kielellä, mikä heikentää opetussisältöjen ymmärtämistä ja siten oppimistuloksia. 4) Inarinsaamenkielisessä opetuksessa on yhdistelmäoppitunteja, joissa on oppilaita usealta (jopa neljältä) luokka-asteelta ja ala- ja yläkoululaisia samassa ryhmässä. Esimerkkinä mainitaan matematiikka, jonka oppitunneista lähes kaikki ovat yhdistelmätunteja. Seurauksena useiden, oppimistilanteissaan toisistaan kaukana olevien oppilaiden samanaikaisesta opettamisesta, opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin tavoitteisiin pääseminen on vaikeaa. Opettajalla ei ole mahdollisuutta keskustella, selvittää ja harjoitella matematiikan tehtävien ratkaisemista oppilaiden kanssa yhdessä, joka olisi oppimisen kannalta tärkeää kaikille, erityisesti yläluokkien oppilaille. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, ettei oppiaineessa ole inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja neljännestä luokasta eteenpäin. Tällaisten opetusryhmien opetuskieli vaihtuu helposti suomeksi, koska oppilaat joutuvat tekemään paljon itsenäistä työskentelyä suomenkielisten oppimateriaalien pohjalta eikä opettajalla ole mahdollisuutta keskustella ja selittää heille opittavia asioita inarinsaameksi. 5) Koltansaamea äidinkielenään puhuvalle oppilaalle ei ole järjestetty oman äidinkielen opetusta. Esiopetuksessa äidinkielessä annettu opetus on vaihtunut ensimmäisellä luokalla pitkän vieraan kielen (A2) opetukseksi, johon osallistuu lisäksi kaksi koltansaamea uutena kielenä oppivaa oppilasta. 6) Saamen kielillä annettavaa erityisopetusta ei ole, mikä johtaa erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien saamenkielisten oppilaiden ongelmien kasautumiseen. Saamenkieliset oppilaat ohjataan suomenkieliseen erityisopetukseen. Koulu ei ole aktiivisesti selvittänyt mahdollisuutta saada saamenkielistä erityisopetusta naapurikunnista. 7) Inarinsaamenkielisten opettajien sijaisina toimivat lähes poikkeuksetta yksikieliset suomenkieliset henkilöt. Tilanne johtaa siihen, etteivät oppilaat etene saamenkielisen opetuksen oppiaineissa vakituisen opettajan poissa ollessa. Tilanne vaarantaa, erityisesti yhdistettynä muihin saamenkielisen opetuksen puutteisiin, lasten oikeuden omakieliseen opetukseen. 8) Koulun yhteiset tapahtumat, retket ja leirikoulut järjestetään lähes poikkeuksetta vain suomenkielisinä, mikä on yhdenvertaisuusperiaatteen, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 sisällytetyn kielitietoisuuden periaatteen ja myös Saamen kielilain säännösten vastainen toimintatapa. 9) Koulun koteihin suunnattu tiedotus toteutetaan lähes poikkeuksetta vain suomen kielellä, mikä on selvästi saamen kielilain vastainen toimintatapa. 10) Koulun kielimaisema on saamen luokkia ja koulun ulkoseinällä olevia nimitekstejä lukuunottamatta yksipuolisen suomenkielinen, mikä vaikuttaa lasten omaa kieltään koskeviin asenteisiin, saamen kielten muilta oppilailta saamaan arvostukseen ja oman kielen käyttämisen luonnollisuuteen kouluyhteisössä. Yhdistettynä kahteen edelliseen huomioon koulun kielimaiseman suomenkielisyys rikkoo yhdenvertaisuusperiaatteen lisäksi myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 sisällytettyjä kielitietoisuuden ja kielikasvatuksen periaatteita. Tilanne vahvistaa mielikuvaa ja asennetta saamen kielten vähempiarvoisuudesta kouluyhteisössä.
3 (11) 11) Opettajien ja muun henkilökunnan rekrytointi hoidetaan suomen- ja saamenkielisten työpaikkojen osalta samalla tavalla, ilmoittaen avoinna olevat tehtävät haettaviksi virallisin ilmoituksin mm. http://www.te-palvelut.fi/te/fi/ -sivustolla. Saamenkielisen henkilökunnan saatavuus on kuitenkin suomenkielistä henkilökuntaa vaikeampaa. Saamenkielisiin tehtäviin haetaan usein työntekijää pienemmällä työ- tai opetusvelvollisuudella, mikä tarkoittaa käytännössä pienempää kuukausipalkkaa ja siten myös pienempää mielenkiintoa avoinna olevien tehtävien hakemiseen. 2. Saamenkielisen opetuksen kehittyminen koulussa Pohjoissaamenkielinen opetus käynnistyi koulussa 30 vuotta sitten, lukuvuoden 1986-87 alussa alkuopetuksesta ja jatkui vähitellen ylemmille luokka-asteille. Yläkoulun vuosiluokilla pohjoissaamenkielinen opetus käynnistyi lukuvuonna 1998-99. Siihen saakka saamenkielistä opetusta saaneiden oppilaiden opetuskieli vaihtui suomeksi yläkoulun vuosiluokille tultaessa. Inarinsaamenkielinen opetus käynnistyi alkuopetuksesta syksyllä 2000 ja on sittemmin laajentunut alakoulusta myös yläkoulun vuosiluokille, kattaen nyt useimmat perusopetuksen oppiaineista. Opetuksen käynnistyminen vuosituhannen vaihteessa seurasi varhaiskasvatuksessa vuonna 1997 käynnistynyttä saamen kielipesätoimintaa ja inarinsaamen kielen elvyttämistä. Koltansaamenkielinen opetus käynnistyi kuluvana syksynä yhdelle oppilaalle annettavana ortodoksisen uskonnon opetuksena (ei näy alla olevassa kuviossa). Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät ovat kehittyneet seuraavasti: Kuva 1. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät Inarin koulussa 1980-1990 -luvuilla 20 15 15 15 17 10 5 3 2 3 3 3 2 6 7 7 5 10 Pohjoissaamenkielinen 0 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Kuva 2. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärät Inarin koulussa 2000 -luvulla 30 25 20 15 10 5 0 20 18 18 17 16 13 13 14 11 12 8 23 8 29 13 29 11 27 12 27 13 24 14 24 15 26 15 25 14 25 25 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 30 Inarinsaamenkielinen Pohjoissaamenkielinen Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä ja saamenkieliseen opetukseen käytetty tuntimäärä on kasvanut Inarin koulussa vuoden 1999 alussa voimaan tulleiden uudistettujen koulusäädösten
4 (11) seurauksena. Lukuvuonna 2015-2016 saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä muodosti jo lähes 40 % koulun koko oppilasmäärästä. Inarinsaamenkielisen opetuksen käynnistyessä, lukuvuonna 2000-2001, saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä oli vielä noin 16 % koulun koko oppilasmäärästä. Saamenkielisten opetusryhmien lisäksi pohjoissaamen vieraan kielen opetusta annettiin lukuvuonna 2015-2016 yhteensä 28:lle ja inarinsaamen vieraan kielen opetusta yhteeensä 16:lle oppilaalle. Kuluvan lukuvuoden (2016-2017) oppilasmäärät eivät ole vielä tiedossa. Koulussa työskentelee kuluvana lukuvuonna yhteensä viisi pohjoissaamenkielistä päätoimista opettajaa ja viisi inarinsaamenkielistä päätoimista opettajaa. Lisäksi yksi suomenkielisen opetuksen opettajista antaa myös pohjoissaamenkielistä teknisen käsityön opetusta ja yksi inarinsaamenkielisen opetuksen opettajista myös suomenkielistä biologian ja maantiedon opetusta. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut erityisesti perusopetuslain 10 :ään kirjattu saamenkielisten oppilaiden opetuskieltä koskeva, koulutuksen järjestäjälle osoitettu velvoite yhdessä samaan aikaan (1999) voimaan tulleen saamelaisopetuksen erityisen rahoitussäännöksen kanssa. Inarin koulu oli pitkään ainoa kahta saamen kieltä opetuskielenään käyttänyt koulu. Inarinsaamenkielinen opetus on sittemmin alkanut myös Ivalon alakoulussa. Saamenkielinen oppimateriaali puuttuu edelleen useista inarinsaamen kielellä opetettavista oppiaineista. Saamelaiskäräjät on lisännyt erityisesti inarin- ja koltansaamenkielisen oppimateriaalityön resursseja, mutta oppimateriaalien valmistuminen kaikkiin oppiaineisiin ja kaikille luokka-asteille on työlästä ja aikaa vievää. Inarinsaamenkielisen opettajan työ, samoin kuin inarinsaamenkielinen oppimateriaalityö on vielä pioneerityötä. Inarinsaamenkielistä opetusta antavat opettajat ovat ensimmäistä opettajasukupolvea ja eri oppiaineiden materiaaleja valmistetaan nyt inarinsaamen kielellä ensimmäistä kertaa saamelaisten opetushistoriassa. Inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puuttuminen mm. historian opetuksesta on johtanut opettajan vaikeisiin tilanteisiin hänen pyrkiessään itse luomaan uutta terminologiaa opetustilanteessa. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on ryhtynyt avustamaan opettajaa vaikeassa tilanteessa konkreettisesti. Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, että työnantaja on mahdollistanut opettajalle inarinsaamen kielen lisäkoulutuksen työajalla. Pohjoissaamenkielinen oppimateriaalityö käynnistyi 1970-luvun lopulla, mutta sen resurssit olivat pitkään täysin riittämättömät. Pohjoissaamenkielisen opetuksen oppimateriaaleja valmistettiin aluksi lähinnä kielen opetukseen, sittemmin enenevässä määrin myös muihin perusopetuksen oppiaineisiin. Myös pohjoissaamesta puuttuu edelleen perusoppimateriaaleja. Osa käytössä olevista materiaaleista on jo vanhentuneita ja useat edellyttävät päivittämistä syksyllä 2016 käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman sekä opetussuunnitelman perusteissa ja perusopetuksen tuntijaossa toteutettujen muutosten takia. Uudistamistarve koskee kaikkia saamen kieliä. Koltansaamen kielellä annettava opetus ja koltansaamenkielisen oppimateriaalin tilanne on saamen kielistä heikoin, mikä tulee huomioida sekä koulussa että oppimateriaalityössä. Kaikissa kolmessa saamen kielessä tarvittaisiin nopeasti digitaalisia aineistoja, joita saamenkielisen opetuksen opettajat voisivat joustavasti soveltaa opetukseensa. Tämä työ on alkamassa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa. Oppimateriaalityön varoja on lisätty tuntuvasti 2010-luvulla, mutta ei tarpeeksi. Saamelaiskäräjät on laskenut oppimateriaalivarojen tarpeen noin kaksinkertaiseksi nykyisiin resursseihin (500.000 /vuosi) nähden erityisesti digitaalisen oppimateriaalityön kalleuden takia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
5 (11) edellytetään tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja kaikilla luokka-asteilla. Oppimateriaalitilanne kokonaisuudessaan on nähtävissä Saamelaiskäräjien verkkosivuilta www.samediggi.fi > julkaisut. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen oppilasmäärien kehittyminen on nähtävissä Saamelaiskäräjien verkkosivuilta www.samediggi.fi > toiminta > koulutus. 3. Perusopetusta koskevat säännökset Perusopetusta koskevat säännökset, koulutuksen järjestäjää koskevat velvoitteet ja oppilaan oikeudet on kirjoitettu Perusopetuslakiin (L 628/1998) ja -asetukseen (A 852/1998), Valtioneuvoston tuntijakoasetukseen (A 422/2012) sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 (OPH:n määräykset ja ohjeet 2014/96). Perusopetuslain 10 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Oppilaan huoltaja valitsee opetuskielen. Lain 12 :n mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Lain 30 :ssä säädetään oikeudesta saada opetusta. Säännöksen mukaan oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee säännöksen mukaan muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään mm. äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääriin kuuluvasta Suomi saamenkielisille-oppiaineesta, joka on tarkoitettu saamen kieltä ja kirjallisuutta äidinkielen oppiaineena oppiville oppilaille. Opetuksen tavoitteena on oppilaan korkeatasoiseen kaksikielisyyteen kasvamisen tukeminen ja edellytysten luominen sille, että oppilas voi saavuttaa jatkoopinnoissa vaadittavan kielitaidon molemmilla kielillä sekä toimia tasavertaisena jäsenenä suomenja saamenkielisessä yhteisössä. Paikallinen opetussuunnitelma laaditaan ja opetuksen tavoitetaso määritellään suomen kieli- ja kirjallisuus -oppimäärää soveltaen. Opetuksen laadinnassa otetaan huomioon oppilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta sekä perheen ja muun ympäristön tarjoaman tuen määrä oppilaan suomen kielen kehittymiselle. Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 9 käsitellään kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. Saamelaisia ja saamenkielisiä oppilaita koskien opetuksen erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä antaa heille mahdollisuus omaksua saamelainen kulttuuriperintö. Tavoitteena on mm. lisätä oppilaiden valmiuksia toimia saamenkielisessä ympäristössä vahvistaen saamen kielen osaamista ja kielen käyttöä. Opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan koko kouluyhteisön toimintaa koskevaa ja oppiainerajat ylittävää kielitietoisuuden periaatetta, kielikasvatusta ja kulttuuriseen moninaisuuteen kasvamista. Kielitietoisuuden teema nykyisessä laajuudessaan on perustetekstissä uusi. Kielitietoisuudella tarkoitetaan kielellisten taitojen kehittämisen lisäksi mm. erilaisten kulttuurien ja ryhmien välisen ymmärryksen lisäämistä sekä kunnioittavaa ja vastuullista toimintaa vähemmistöasemassa olevia ryhmiä kohtaan. Luvussa 4.2. (sivu 26) todetaan kielitietoisen yhteisön tunnistavan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.
6 (11) Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin koulun tulisi arvioida uudelleen saamenkielisen opetuksen järjestelyt, opettajien sijaisjärjestelyt sekä erityisopetuksen tilanne siten, että lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden määräykset toteutuvat. Vanhempien oikeutta lastensa opetuskielen valintaan tulee kunnioittaa. Kouluun tulisi pikimmiten palkata saamenkielentaitoiset koulunkäyntiavustajat, jotta saamen kielet pysyvät saamenkielisen opetuksen opetuskielinä. Opettajan sijaisina työskentelevien henkilöiden tulee hallita ko. ryhmän opetuskieli. Mikäli koulu antaa tai suunnittelee antavansa Suomi saamenkielisille- tai jonkun muun oppiaineen opetuksen jollakin muulla kuin oppilaan omalla kielellä, asiasta tulisi keskustella ja sopia huoltajien kanssa etukäteen. On kuitenkin tärkeää, että Suomi saamenkielisille-opetusta antaa kaksikielinen, oppilaidensa molemmat kielet hallitseva opettaja. Kaksikielinen opettaja pystyy kehittämään oppilaidensa kielitietoisuutta mm. kielten rakenteita, ilmaisuja ja sanastoja vertailemalla. Kaksikielinen opettaja pystyy rikastuttamaan kaksikielisille lapsille jo lähtökohdiltaan luonteenomaista kielitietoisuutta. Koulun tulisi ottaa huomioon koltansaamen kielen erityisen uhanalainen tilanne ja sitä äidinkielenään puhuvien lasten ja vieraana kielenä oppivien lasten pieni määrä. Jokainen äidinkielenään koltansaamea puhuva lapsi on oikeutettu saamaan tasokasta opetusta omassa äidinkielessään. Koulun tulisi harkita saamenkielisten opettajien määrän lisäämistä, mikä mahdollistaisi opetusryhmien jakamisen useampaan. Opetusryhmien kokoa on koululta saadun tiedon mukaan kasvatettu mm. sen takia, että isomman ryhmän on tutkimuksissa todettu kehittävän oppilaan sosiaalisia taitoja. Saamelaiskäräjät muistuttaa kuitenkin opetussuunnitelman perusteisiin kirjatusta määräyksestä, jonka mukaan saamelaisoppilaiden opetuksen erityisenä tavoitteena on tukea heidän kasvamistaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä. Omaan yhteisöön sosiaalistuminen vaarantuu opetustilanteessa, jossa saamen kieli ei voi kehittyä vaan vaihtuu suomen kieleksi. Näin on vaarana tapahtua yhdistelmäoppitunneilla, joilla opetettavissa oppiaineissa ei ole vielä saamenkielistä oppimateriaalia eikä opettajalla ole mahdollisuutta olla ajatuksellisesti ja sanallisesti läsnä kaikille tunnilla oleville oppilailleen. Opettaja on oppilailleen opetussuunnitelman perusteisiin kirjoitetun mukainen kielellinen malli - oppiaineisiin liittyvän uuden sanaston, ilmaisujen ja terminologian juurruttaja. Jokainen opettaja antaa oppilailleen oppiaineesta riippumatta myös kielikasvatusta. Tämä opetussuunnitelman perusteisiin kirjoitettu periaate ei toteudu, mikäli opetusryhmät muodostetaan luokka-asteiltaan liian laajoiksi. Lisäksi kuvatun kaltaiset opetusjärjestelyt uhanalaisella saamen kielellä annettavassa opetuksessa voivat rikkoa perusopetuslain 30 :ssä säädettyä oppilaan oikeutta opetukseen. Säännöksen mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
7 (11) 4. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevia säännöksiä sisältyy sekä Perusopetuslakiin (L 628/1998, 8a luku) että Opetushallituksen vuonna 2011 antamiin Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin (OPH:n määräykset ja ohjeet 2011/1). Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Laki ja toiminnan perusteista annettu määräys edellyttävät, että koululaisten aamuja iltapäivätoimintaa järjestettäessä otetaan huomioon mm. eri kieliryhmien ja eri kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten tarpeet samoin kuin paikalliset erityispiirteet. Perusteiden mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Koteja kannustetaan osallistumaan yhteistyöhön ja edistetään huoltajien aktiivista roolia. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Saamelaiskäräjien huomiot: Saamelaiskäräjien mielestä Inarin koulun tulisi uudelleenarvioida saamenkielisille lapsille tarkoitetun iltapäivätoiminnan järjestämistapa siten, että iltapäivätoiminnan kielenä säilyy lasten opetuskielenä oleva saamen kieli. Toiminnassa tulee ottaa huomioon perusopetuslaissa ja tämän toiminnan perusteissa mainittu kasvatuskumppanuus ja yhteistyö lasten huoltajien kanssa. 5. Saamenkielisen opetuksen merkityksestä ja kielitietoisuuden periaatteesta koulutyössä Saamen kielten uhanalaisuudesta johtuen varhaiskasvatuksella ja kouluopetuksella on merkittävä tehtävä saamen kielten ja niihin saumattomasti liittyvän oman kulttuurin siirtämisen varmistamisessa uusille sukupolville. Inarin kunnalla on tässä erityisen suuri vastuu, koska se on Suomen suurin saamelaiskeskittymä yhteensä noin 2200:lla saamelaisella kuntalaisellaan. Tiedot perustuvat vuonna 2015 toteutettujen saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottuihin tilastoihin. Tilastojen mukaan Inarin kunnassa on yhteensä 215 alle 10-vuotiasta saamelaislasta ja 201 11-17-vuotiasta saamelaislasta ja -nuorta. Molemmat luvut ovat noin kolminkertaisia Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan, Utsjoen, vastaaviin lukuihin verrattuna. Saamenkielisen opetuksen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla tieto siitä, että kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat uhanalaisia kieliä, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisia. Uhanalaisuudella tarkoitetaan sitä, että kielten siirtyminen uusille sukupolville on vaarantunut ja monissa tapauksissa katkennut kokonaan. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja vähemmän käytetyn kielen asemassa kaikissa ympäristöissään, myös vahvimmilla alueillaan. Uhanalaisuudestaan huolimatta ne ovat kuitenkin edelleen myös ensiksi opittuja äidinkieliä. Äidinkielen puhujat ovat sanastoiltaan ja ilmaisuiltaan rikkaiden saamen kielten tulevaisuuden tärkeimpiä rakentajia. Saamea vieraana kielenä oppivat puolestaan ovat merkittävin resurssi saamen kielten tulevaisuuden puhujayhteisöjen laajenemisessa. Inarin koulu on tällä hetkellä oppilasmääriltään kunnan merkittävin saamelaisopetusta perusopetuksessa järjestävä koulu ja sen oppilaissa on molempiin edellä mainittuihin ryhmiin ja kaikkiin saamen kieliryhmiin kuuluvia saamen kielen puhujia ja oppijoita.
8 (11) Kielitietoinen kouluyhteisö ottaa saamen kielten tilanteet, niiden lyhyen opetuskielihistorian sekä puutteet oppimateriaalin saatavuudessa ja opettajatilanteessa huomioon toiminnassaan. Saamenkielinen opetus ymmärretään merkittäväksi tekijäksi saamen kielten siirtämisessä ja juurruttamisessa uusien sukupolvien aktiivisesti käyttämiksi, sanastoiltaan ja ilmaisuiltaan rikkaiksi kieliksi. Koulutyön onnistumisen varmistavat parhaiten saamen kielten erityisten tilanteiden ja kielten lyhyen historian oppivelvollisuuskoulun opetuskielinä huomioon ottavat opetusjärjestelyt. Tämä edellyttää erityistä kielitietoisuuttaa mm. haettaviksi julistettavista opetustehtävistä päättäviltä tahoilta ja lukujärjestysten laatijoilta. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 26). Saamelaiskäräjien huomiot: Saamelaiskäräjät kutsuu Inarin kunnan sivistyslautakunnan tutustumaan Saamelaiskäräjien työhön koulutus- ja oppimateriaaliasioissa sekä keskustelemaan saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin edistämismahdollisuuksista kunnan kouluissa. Saamelaiskäräjät toivoo läheisempää yhteistyötä kunnan sivistystoimen kanssa. 6. Yhdenvertaisuuden periaatteesta koulutyössä Yhdenvertaisuus on jokaiselle kuuluva perusoikeus ja ihmisoikeus, jota koskevat lausumat sisältyvät mm. Suomen perustuslakiin (L, 731/1999), Yhdenvertaisuuslakiin (L 1325/2014), Perusopetuslakiin ja kaikkiin keskeisiin Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. Yhdenvertaisuusperiaate kuuluu ihmisoikeuksien ytimeen. Sen lähtökohtana on yleinen syrjintäkielto: ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (L 1325/2014, 8 ). Yhdenvertaisuusperiaatteessa ei kuitenkaan ole kysymys ainoastaan suoran ja epäsuoran syrjinnän, kiusaamisen tai vihapuheen torjumisesta ja toimista suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Yhdenvertaisuusperiaatteessa ei myöskään ole kysymys yksilöiden ja ryhmien samanlaisesta, yhdenmukaisesta kohtelusta, jollaiseksi se usein ymmärretään. Yhdenvertaisuusperiaatteessa on syrjintäkiellon lisäksi kysymys myös kaikkia julkisia toimijoita koskevasta positiivisesta toimintavelvoitteesta yhteiskunnassa ja tässä tapauksessa kouluyhteisössä heikommassa asemassa olevia yksilöitä ja ryhmiä kohtaan. Tämä positiivisen erityiskohtelun periaate koskee alkuperäiskansa saamelaisten lisäksi kaikkia muita heikommassa asemassa olevia. Positiivisen erityiskohtelun periaate edellyttää sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla kouluyhteisössä on mahdollista saavuttaa todellinen yhdenvertaisuus eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien oppilaiden ja eri kielillä annettavien opetusryhmien kesken. Yhdenvertaisuuslain 6 määrittelee koulutuksen järjestäjän velvollisuuden yhdenvertaisuuden edistämiseen seuraavasti: Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen
9 (11) edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä. Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin koulun tulisi arvioida opetusjärjestelyitä, iltapäivätoimintaa ja saamen kielten asemaa koulun muussa toiminnassa ja koulun kielimaisemassa yhdenvertaisuuden näkökulmasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Koululla on Saamen kielilakiin perustuva mahdollisuus käyttää tiedotustoiminnassaan hyväksi Saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston palveluita. Saamen kielen toimisto valmistaa käännöksiä kaikille viranomaisille ja julkiselle hallinnolle. Tiedotteiden ja muiden tekstien käännöspyynnöt tulee tehdä toimistolle riittävän ajoissa. Saamelaiskäräjät muistuttaa lisäksi Inarin kuntaa syrjintälautakunnan antamasta Enontekiön kuntaa koskeneesta päätöksestä (11.12.2008), joka koski mm. kunnan järjestämää saamenkielistä perusopetusta. Syrjintälautakunta katsoi (päätöksen kohta 4), ettei perusopetuslain 10 :ssä säädetty saamenkielisen opetuksen järjestämisvelvollisuus toteutunut kaikilta osin Hetan koulukeskuksessa, jossa saamelaislasten tunteja oli pidetty yhdistämällä heitä suomenkieliseen ryhmään, ja osa oli jäänyt kokonaan pitämättä. Enontekiön kunta oli vedonnut vaikeuksiin saada päteviä saamenkielisiä henkilöitä hakemaan opettajan virkoja. Lautakunta katsoi, että koska kyse oli kunnan lakisääteisestä velvollisuudesta, johon kunnan tulee varata riittävät resurssit, resurssipulalla tai muulla vastaavalla seikalla ei ollut merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa tässä yhteydessä. Syrjintälautakunta perusteli päätöstään myös Saamen kielilaista (L 1086/2004) saamelaisten kotiseutualueen kunnille seuraavista velvoitteista: Lisäksi huomioon on otettava Enontekiön kunnan olevan saamelaisten kotiseutualuetta, jolloin viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamenkielellä. Tämän voidaan katsoa merkitsevän sillä tavoin korostunutta järjestämisvelvollisuutta, että vastuullisten viranomaisten on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi. Tähän velvoittaa myös perustuslaki, jossa on erikseen säädetty saamelaisten oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Perusoikeusuudistuksella perustuslakiin otettu saamelaisia koskeva säädös tuli voimaan 1.8.1995, ja Saamen kielilaki 1.1.2004 sekä yhdenvertaisuuslaki 1.2.2004, joten Enontekiön kunnalla on ollut useiden vuosien ajan mahdollisuus ryhtyä toimenpiteisiin saamenkielisten palveluiden järjestämiseksi asianmukaisesti. Enontekiön kunta ei näin ollen ole osoittanut, että se olisi ryhtynyt kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi saamenkielisen väestön perusopetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Edellä ja muutoin päätöksestä ilmenevin perustein syrjintälautakunta katsoo, että
10 (11) Enontekiön kunnassa kaikki saamenkieliset lapset eivät ole saaneet perusopetusta äidinkielellään kuten laki edellyttää. Kaikki suomenkieliset lapset ovat kuitenkin saaneet perusopetusta suomenkielellä. Näin saamenkielisiä lapsia on kohdeltu heille haittaa aiheuttaen heidän etnisestä taustastaan johtuen heidän kotiseutualueellaan epäsuotuisammin kuin suomenkielisiä lapsia on kohdeltu. Päätös: Syrjintälautakunta päätti kieltää Enontekiön kuntaa jatkamasta tai uusimasta saamenkieliseen väestöön kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 6 :n vastaista etnistä syrjintää päivähoidon, terveydenhoidon, vanhustenpalvelujen ja perusopetuksen järjestämisessä. Syrjintälautakunta asetti saamenkielistä väestöä koskevan syrjintäkiellon välittömäksi noudattamiseksi Enontekiön kunnalle 5000 euron suuruisen uhkasakon. 7. Saamelaisopetuksen rahoituksesta Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja Saamelaiskäräjät tekivät 1990-luvun lopulla tiivistä yhteistyötä, aikaansaaden yhteisen esityksen saamelaisopetuksen rahoituksesta. Eduskunta oli juuri uudistanut kuntien valtionosuusjärjestelmän, jossa saamelaisopetusta ei oltu huomioitu ja tämä opetus oli vaarassa kutistua olemattomiin. Kuntien ja Saamelaiskäräjien yhteistyön ansiosta vuonna 1998 aikaansaatu saamen opetuksen rahoitussäännös (L 635/1998, muutos L 1186/1998, 43 2 mom.) merkitsi poikkeusta juuri hyväksyttyyn uuteen valtionosuusjärjestelmään ja sitä voi pitää alkuperäiskansan oman kielen ja omakielistä opetusta koskevana positiivisena erityiskohteluna. Säännös kirjattiin muutoksena juuri säädettyyn opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin ja se tuli voimaan yhtä aikaa muun uudistetun lainsäädännön kanssa (1999) seuraavassa muodossa: Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia. Valtioneuvoston päätöksen mukaan edellytyksenä valtionavustuksen saamiselle vuoden 2002 loppuun saakka oli, että oppilasryhmän keskikoko kunnassa oli vähintään viisi (5). Valtioneuvosto alensi rahoituksen edellytyksenä olevaa kuntakohtaista opetusryhmän keskikokovaatimusta vuoden 2003 alusta alkaen kolmeen (3). Uuden rahoitusjärjestelyn seurauksena saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat saaneet noin sadan prosentin rahoituksen järjestämänsä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen palkkamenoihin. Kuntien saama valtion rahoitus on kannustanut lisäämään saamen kielen ja saamenkielistä opetusta, koska valtionavustuksen määrä on sidoksissa annetun opetuksen määrään. Uuden säännöksen voimaan tulon jälkeen saamen opetuksen ja muiden kunnallisten palveluiden väliseen resurssikilpailuun ja siitä seuraaviin etnisiin kiistoihin ei enää ole ollut aihetta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki uudistettiin vuonna 2009 ja saamen opetuksen erityisrahoitusta koskeva säännös, samoin kuin valtioneuvoston määrittelemät perusteet säilytettiin entisellään (L 1705/2009, 45 1 mom. ja A 1769/2009). Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saama valtionavustus oli uudistuksen alkuvuosina yhteen laskettuna noin 1 milj. euroa. Summa on yli kaksinkertaistunut 17 vuodessa ollen vuoden 2016 valtion talousarvi-
11 (11) ossa 2,2 milj. euroa. Valtionavustuksen kaksinkertaistuminen kertoo ennen muuta saamenkieliseen opetukseen käytetyn tuntimäärän kasvusta, mikä on nähtävissä myös Inarin koulussa. Saamelaiskäräjien huomiot: Inarin kunnalla ei ole rahoitukseen liittyviä ongelmia saamenkielisen opetuksen opettajamäärän kohtuullisessa kasvattamisessa, koska kunnalla ei ole vaikeuksia täyttää rahoituksen saamisen ehtona olevaa kolmen oppilaan keskimääräistä ryhmäkokoa koskevaa ehtoa. Saamelaiskäräjät esittää, että Inarin kunta Suomen suurimpana saamelaiskeskittymänä ottaa tässä esitetyt näkökohdat vakavasti ja ryhtyy toimenpiteisiin Inarin koulussa ilmenneiden saamenkielisen opetuksen järjestelyiden ja saamen kielten aseman korjaamiseksi kouluyhteisössä. Saamelaiskäräjät on valmis yhteistyöhön asiassa. Esityksestä päätti Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja. Heikki Paltto, I varapuheenjohtaja Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi 010 8393 112