DRG-päivien avaus FCG mukana suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän johtamisinstrumenttien kehittämisessä XIII DRG-käyttäjäpäivät 3.12.2015 Lahti Petra Kokko Toimialajohtaja, FCG Konsultointi Oy 3.12.2015 Page 1
Ketä ja mitä hoidetaan? Paljon palveluita käyttävät Alueelliset hoitoketjut Alue-Ecomed Keskeiset asiakassegmentit potilasryhmittely (pdrg, NordDRG ) Episode Builder Miten hoidetaan, mitkä on hoidon kustannukset? Asukas- ja asiakaskohtaiset kustannukset Ydinprosessit KPP, Flow Analyzer Kuka hoitaa, millä resursseilla? Optimaalinen resurssien käyttö, asiakkaiden hoidon tarve, kustannuslaskenta RAFAELA, ICS, ERC FIM, WeeFIM, RAVA, TUVA 3.12.2015 Page 2
Petra Kokko FIN-DRG 3.12.2015 Page 3
Nykytila Petra Kokko Erikoissairaanhoidossa käytössä hyvin heterogeenisesti NordDRG Perusterveydenhuollossa käytössä pdrg tai APR muutamilla kunnilla Sairaanhoitopiirien ja kuntien sekä muiden sosiaali- tai terveydenhuollon palvelutuottajien datat erillisissä tietovarannoissa Kustannuslaskenta (KPP) heterogeenista ja kehittymätöntä erityisesti sosiaalihuollon palveluiden osalta Vaikuttavuuden mittaaminen kehittymätöntä ja tiedon saatavuus heikkoa Yhteiset määritelmät puuttuvat asiakkaiden hoito-tai palvelukokonaisuuksien tarkastelemiseksi Kokonaiskuva asiakkaiden palveluiden käytöstä puutteellinen ja kaukana asiakkaan palvelutarpeesta lähtevästä toiminnan suunnittelusta 3.12.2015 Page 4
FIN-DRG toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä Petra Kokko DRG KPP Vaikuttavuus FIN- DRG 3.12.2015 Page 5
Valtion ohjaus Rahoitus Palveluohjaus Tuotannon johtaminen Asiakassegmentointi horisontaalisesti ja vertikaalisesti Vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaus Monituottajamallin ohjaus ja palveluiden tilaaminen Tietomallien muodostaminen eri käyttäjäryhmille Potilas- ja asiakaskohtainen kustannuslaskenta sekä terveys- ja sosiaaliongelmien ryhmittely Standardoitu kustannustieto (toiminta- ja taloustietojen yhdistäminen) ja diagnoosi- tai tarvepohjainen asiakasryhmittely Potilas- ja asiakastietojärjestelmät, kustannukset Standardoitu tietopohja 3.12.2015 Page 6
Asiakas- ja potilasluokittelujärjestelmät tulevaisuudessa Hankinta, sopimusohjaus ja tulosten arviointi Toiminnan ja talouden ohjaus
Multidimensionaalinen raportointi Ikäryhmä Dg&Tmp Sukupuoli Käyntityyppi Palvelupolku Hoitopolku Subepisodit Käynnit ja hoitojaksot (DRG) Tuottaja (Taso1, taso2 jne) Vaikuttavuus Läpimenoaika Resurssit
Mittaamisen tasot ja porautuminen Oma BM Käyntejä nuorisopsyk poli Palvelupolut [vrt.palvelupaketit] 22 % 18 % Hoitopolut [ MDC ] Subepisodit [pdrg] Palvelukontaktit [ICD, DRG] Välisuoritteet [suoritelaji] 43 d 36 d 20000 20000 15000 15000 10000 10000 5000 5000 0 0 kuntoutus kuntoutus sairaala sairaala avo avo Osastojakso RTG Käynti RTG RTG Toimenpide RTG tutkimus RTG RTG RTG tutkimus RTG tutkimus tutkimus tutkimus tutkimus tutkimus tutkimus
Hankkeen tarkoitus Tuottaa potilas- ja asiakasryhmittelylogiikat ja ohjeistukset kustannuslaskentaan alueellisen SOTEtiedon osalta (Toimijoiden välinen vertailtavuus asiakas- ja terveys/sosiaaliongelma lähtöisesti) Tuottaa yhteisesti hyväksytyt vaikuttavuusmittarit valituille asiakassegmenteille Tuottaa laadukas tietopalvelu alueellisen SOTE-tiedon (tiedon keräys, validointi, jalostus, raportointi ja vertailu), joka mahdollistaa tiedon multidimensionaalisen käytön porautumisineen
Roadmap hankkeelle Terveydenhuollon avohoidon potilasryhmittelyn kehittämisprojekti on käynnistynyt 4/2015 Terveydenhuollon vuodeosastohoitoon sopii NordDRG Classic-ryhmittely, pilotointia myös kunnissa 2016 Erikoissairaanhoidon subepisodien muodostamisen tarpeellisuutta pohditaan terveydenhuollon avohoidon potilasryhmittelyn kehittämistyöryhmässä Suun terveydenhuollon asiakasryhmittely valmistumassa Ikäihmisten hoivapalveluiden kustannuslaskentaprojekti alkamassa Vaikuttavuusmittareiden tietopalveluhanke meneillään (Utilis Sanitas) 1. Valmiiden avo- ja vuodeosastopotilasryhmittelyjen ja KPP-laskennan käyttöönotto koko sote-alueella tai pilottialueilla 2. Terveydenhuollon hoitopolku potilasryhmittelyn luominen ja pilotointi 3. Sosiaalihuollon asiakaskohtaisten kustannuslaskentamallien ja asiakasryhmittelyjen luominen 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketju potilasryhmittelyn luominen ja pilotointi 5. Vaikuttavuusmittareiden valinta hoito- ja palvelupoluille ja tietopalvelun kehittäminen
KPP-laskennan ratkaisu
KPP (kustannukset per potilas) laskentamalli Kustannukset episodeittain Episodi A Episodi B Episodi C Episodi D Kustannukset kontakteittain Episodien muodostaminen pdrg ryhmittelyille kontakteille pdrg-kontakti A pdrg-kontakti B pdrg-kontakti C pdrg-kontakti jne Kustannukset potilaittain ja käynneittäin pdrg ryhmittely toteutuneille kontakteille Potilas A käynti 1 Potilas B käynti 1 Potilas A käynti 2 Potilas C käynti 1 Kustannukset välisuoritteittain Käyntivälisuorite Laboratoriotutkimus Kuvantamistutkimus Kustannuslaskenta suoriteperusteista ja toimintoperusteista laskentamenetelmää käyttäen Kustannukset tileittäin Henkilöstökulut Tarvikekulut Tutkimuskulut Muut kulut 3.12.2015 Page 13
Nykytila Luotu välisuoritelaskentamalli, KPP-malli, on käytössä eri tavoin eri sairaanhoitopiireissä Potilas- ja asiakaskohtaiset kustannukset lasketaan kerran vuodessa jälkilaskentana edellisen vuoden tiedoista Suurin kuluerä on henkilöstökulut, jotka allokoidaan välisuoritteille käyttäen kustannuspaikkatietoa ja selvittämällä jopa yksittäisten henkilöiden työpanoksen jakautumista toiminnoille Joissakin organisaatioissa hyödynnetään RAFAELA hoitoisuusluokitustietoa hoitopäivien kustannuslaskennassa ja satunnaisia työajanseurantatietoja tai sijoitustaulukoita henkilöstökulujen kohdentamisessa välisuoritteille KPP-mallin tuottamia tietoja käytetään hinnoittelussa ja laskutuksessa
KPP-laskennan ratkaisu: Tavoitteet ja toimenpiteet kehittämistyölle Petra Kokko KPP-tiedon käytettävyyden parantaminen > Raportointiratkaisun uudistaminen KPP-tietojen vertailukelpoisuuden lisääminen Laskentatulosten erojen selvittely, ohjeistuksien ylläpito ja kansallisten laskentamallien sisällyttäminen asiakkaiden hyödynnettäväksi Ecomed KPP-ratkaisuun Kustannuslaskentatiedon reaaliaikaisuuden kehittäminen Lähdetietojen rajapintojen kehittäminen Laskennan automatisointiasteen lisääminen Laskentatulosten raportoinnin kehittäminen 3.12.2015 Page 15
Petra Kokko Hoitotyön johdon ratkaisu 3.12.2015 Page 16
Nykytila Petra Kokko Asiakaskeskeisyys on nostettu yhdeksi tärkeimmäksi lähtökohdaksi sote-uudistuksessa Asiakkaiden hoidon/hoivan tarvetta arvioidaan (RAVA, RAFAELA, TUVA, FIM ), mutta miten tietoa käytetään? Hoitoisuusluokitukset ja toimintakyvyn ja avuntarpeen mittarit ovat laajasti käytössä HR-järjestelmät ovat kankeita ja tiedon käytettävyys heikkoa toiminnan suunnittelussa Resurssien käytön ennakointiin ja suunnitteluun käytettävät järjestelmät eivät kohtaa toimintatietojen kanssa Resurssien käytön suunnittelu EI perustu riittävällä tasolla asiakaskohtaiseen tarpeeseen ja ne eivät kohtaa toiminnan suunnittelua 3.12.2015 Page 17
Hoitotyön johdon ratkaisu Petra Kokko Tarve Avuntarve ja toimintakyky Hoitoisuus T&T tiedot Toiminta Kustannukset Osaaminen ja resurssit Suunnittelu ja seuranta Resurssien optimaalinen käyttö Työvuorosuunnittelu 3.12.2015 Page 18
Petra Kokko Kiitos mielenkiinnosta! 3.12.2015 Page 19