Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Samankaltaiset tiedostot
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Kansallinen ilmastopolitiikka Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energiapoliittisia linjauksia

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jyväskylän energiatase 2014

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2016

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Koneyrittäjien Energiapäivät , Hotelli Arthur, Helsinki

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energian tuotanto ja käyttö

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Petteri Kuuva Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Yli-insinööri Jukka Saarinen Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuuleminen 14.2.

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen ylijohtaja Riku Huttunen Eduskunnan talousvaliokunnan kuuleminen

Viite RES-direktiivi (EUVL L 140, , s. 16); ILUC-direktiivi (EUVL L 239, , s.1)

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Energian hankinta ja kulutus 2011

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano kuntien näkökulmasta. ylijohtaja Riku Huttunen Energiavaikuttajaseminaari, Turku

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä EU:n 2030 linjaukset

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian hankinta ja kulutus 2012

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Energian hankinta ja kulutus

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiapoliittinen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät. Petteri Kuuva Teollisuuden polttonesteet , Tampere

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Tuontipuu energiantuotannossa

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Low Carbon Finland 2050 platform

Transkriptio:

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216

Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio vuoteen 23 ei ole ennuste, vaan projektio jossa energia- ja ilmastopoliittiset politiikkatoimet jäädytetty kevään 216 mukaisiksi havainnollistaa jo päätettyjen politiikkatoimien vaikutus ja riittävyys suhteessa EU:n ja hallitusohjelman energia- ja kasvihuonekaasupäästötavoitteisiin RES % Politiikkaskenaario Perusskenaario Aika

Sektorijako Talouskasvu,energiaverotus (VM, VATT) Maatalouden ei-energiaperäiset khk-päästöt, maatalouden energiankäyttö, kestävät biomassamäärät (MMM, Luke) Jätesektori: jätemäärät ja jätteiden käsittely, khk-päästöt (YM, SYKE) F-kaasujen päästöskenaariot (YM, SYKE) Rakennukset: rakennusvolyymit, lämmitystarve, öljylämmityksen väheneminen (YM, SYKE, VTT, TUT) Työkoneiden energiankäyttö ja päästöt (LVM-YM-MMM, VTT) Liikenne: tie-, vesi-, lento- ja raideliikenne (LVM, VTT) Teollisuuden energiankäyttö, energian kokonaiskäyttö, sähkön ja kaukolämmön hankinta, päästökauppa/ei-päästökauppasektorijako (TEM, konsulttiselvitykset, VTT)

ENERGIAN LOPPUKULUTUS, TWh 35 3 25 2 15 Perusskenaario Tilasto 1 5 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

45 4 35 3 25 2 15 1 5 PRIMÄÄRIENERGIAN HANKINTA, TWh sähkön nettotuonti muu uusiutuva puun pienkäyttö ja pelletit metsähake teollisuuden tähdepuu metsäteollisuuden jäteliemet vesivoima turve ydinvoima kivihiili koksi, masuunikaasut, teollisuuden reaktiolämpö, kierrätysp.a., jäte maakaasu muut öljyt 199 1995 2 25 21 215 22 225 23 bensiini, diesel ml. biokomponentti

16 UUSIUTUVA ENERGIA, TWh 14 12 1 8 6 4 2 muut uusiutuvat liikenteen biopolttoaineet tuulivoima lämpöpumput jäte-, kierr.polttoaine, uus.osuus puun pienkäyttö, pelletit metsähake teollisuuden tähdepuu metsäteollisuuden jäteliemet vesivoima 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

SÄHKÖN KULUTUS, TWh 1 9 8 7 6 5 4 3 2 Lämpöpumppujen sähkö Asuminen (pl. lämpöpump. sähkö) Muu (maatal., liikenne, rakent.) Palvelut Muu teollisuus Metallien jalostus Massa- ja paperiteollisuus Siirtohäviöt 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

SÄHKÖN HANKINTA, TWh 1 9 8 7 6 5 4 3 2 Nettotuonti Tuontia tai lauhdevoimaa Lauhdevoima Ydinvoima Yhteistuotanto, kaukolämpö Yhteistuotanto, teollisuus Tuuli- ja aurinkovoima Vesivoima Sähkön kulutus 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

Paperin ja kartongin sekä metallien tuotanto, sellun vienti [milj. tonnia] Puutavaran tuotanto [milj. m3] 16 14 Puutavara 12 1 Paperi ja kartonki 8 6 Metallien tuotanto 4 2 Sellun vienti 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

Sähkön kulutus ja tuotanto paperin, kartongin ja massan tuotannossa Mt 16 14 Paperin ja kartongin tuotanto, Mt Sellun bruttovienti, Mt Sähkön kulutus, TWh 32 28 TWh 12 Sähkön tuotanto ml. vierilaitokset, TWh 24 1 2 8 16 6 12 4 8 2 4 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

9 Asuin-, liike- ja palvelurakennusten lämmityksen energia, TWh 8 7 6 5 4 3 2 1 turve maakaasu raskas polttoöljy kevyt polttoöljy lämpöpumput puu sähkö kaukolämpö 21 215 22 225 23 kaukolämpö sähkö talokohtainen lämmitys Ei päästökaupassa päästötöntä Päästökaupassa kaikki paitsi pienkaukolämpö

7 6 5 4 HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN LUKUMÄÄRÄT, kpl (muut kuin bensiini- ja dieselautot) Henkilö- ja pakettiautojen lkm PHEV ladattavat Täyssähkö Kaasu FFV flexifuel Vety 3 2 1 215 22 225 23

6 5 LIIKENTEEN POLTTOAINEET, TWh biopolttoaineet diesel, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy raskas polttoöljy, kaasu, vety lentopetroli ja -bensiini sähkö 4 3 2 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

5 45 4 35 3 Ei-päästökauppasektorin khk-päästöt, Mt CO2 ekv F-kaasut AR4 Dityppioksidi AR4 Metaani AR4 CO2; teollisuus, muut päästöt CO2; lämmitys, pienkaukolämpö CO2; työkoneet, maatalous ml. kalkitus CO2; liikenne 25 2 15 1 5 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

EU-tavoitteiden ja hallitusohjelman tavoitteiden saavuttaminen nykyisillä politiikkatoimilla

5 % UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, osuus (%) loppukulutuksesta 45 % 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % RES-direktiivin mukainen tavoite Perusskenaario Tilasto % 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Kärkihanke: Hiilettömän, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 22-luvuulla nousee yli 5 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Linjauksen täsmennys: Uusiutuvan energian osuus lasketaan energian loppukulutuksesta kuten uusiutuvan energian direktiivin (29/28/EY) mukainen tavoite vuodelle 22. Omavaraisuustavoite lasketaan myös energian loppukulutuksesta. Tavoitteeseen huomioidaan uusiutuvan energian lisäksi turve, jäte ja kierrätyspolttoaineet sekä teollisuuden reaktiolämpö. Tilastoinnin rajoitteiden vuoksi uusiutuvasta energiasta ei vähennetä tuontipuun puruja, kuoria ja mustalipeää eikä polttoon menevää tuontihaketta. 17

OMAVARAISUUS JA UUSIUTUVA ENERGIA 5 % 4 % uusiutuvan energian lisäystarve loppukulutuksena noin 1 TWh perusskenaarion kehitykseen nähden 3 % 2 % 1 % Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta % 25 21 215 22 225 23

OMAVARAISUUS JA UUSIUTUVA ENERGIA 5 % 4 % lisäystarve noin 14 TWh uusiutuvan energian lisäystarve loppukulutuksena noin 1 TWh perusskenaarion kehitykseen nähden 3 % 2 % 1 % % Kotimaisten* energialähteiden osuus loppukulutuksesta Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 25 21 215 22 225 23 * Kotimaisiksi laskettu kaikki uusiutuva energia, jäte- ja kierrätyspolttoaine, turve ja teollisuuden reaktiolämpö

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Kärkihanke: Hiilettömän, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 23 mennessä 4 prosenttiin. Linjauksen täsmennys: Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoite määritellään vastaavasti kuin laissa biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/27) kuitenkin niin, että tavoitteessa huomioidaan liikenteen sähkö uusiutuvan energian direktiivin (29/28/EY) mukaisesti ja uusiutuvista energialähteistä tuotettu vety. Uusiutuvilla polttoaineilla tarkoitetaan biopolttoaineita, eli biomassasta tuotettuja nestemäisiä tai kaasumaisia liikenteessä käytettäviä polttoaineita. Sähkön osuus lasketaan ko. direktiivin mukaisesti. Biopolttoaineen, joka on tuotettu jätteistä tai tähteistä taikka syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta, energiasisällön lasketaan täyttävän tavoitetta kaksinkertaisena Osuus lasketaan Suomessa jakeluun toimitetun moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden sekä tie- ja rautatiekuljetuksissa kulutetun sähkön kokonaismäärästä 2

4 % 35 % LIIKENTEEN UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUS tavoite 4 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % Perusskenaario % 25 21 215 22 225 23

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT Kärkihanke: Hiilettömän, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 22-luvun aikana Linjauksen täsmennys: Tuontiöljyn kotimaan käytöllä tarkoitetaan Suomessa kulutukseen luovutetun fossiilisen moottoribensiinin, dieselin, lentobensiinin, kerosiinin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn kokonaisenergiamäärää. Ulkomaan meri- ja lentoliikenteen bunkraus ei sisälly edelliseen. Mukaan ei lasketa myöskään esimerkiksi bitumia, voiteluaineita, jalostamokaasuja, nestekaasua, ja öljykoksia. Puolituksen vertailuvuotena käytetään uusiutuvan energian direktiivin (29/28/EY) ja EU:n takanjakopäätöksen (46/29/EY) vertailuvuotta 25. 22

ÖLJYNKÄYTTÖ, TWh 1 9 8 7 lämmityksen ja työkoneiden bionesteet liikenteen biopolttoaineet dieselöljy, fossiilinen bensiini, fossiilinen kevyt polttoöljy, fossiilinen lentopetroli ja -bensiini raskas polttoöljy 6 5 4 vähennystarve noin 13 TWh 3 2 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

6 5 4 KIVIHIILI, TWh lauhdesähkö teollisuus kaukolämpö 3 2 1 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, Mt CO2 ekv 9 8 7 6 5 4 3 Päästöt yhteensä (AR4) Päästökauppasektori (AR4) 2 Ei-päästökauppasektori (AR4) 1 Tilasto (AR4) 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset, Mt CO2 ekv 4 35 3 25 2 Ei-päästökauppasektori (AR4) Päästökiintiö 213-22 23 tavoite -35%...-37% 15 1 5 199 1995 2 25 21 215 22 225 23

http://www.tem.fi/strategia216