Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1

2 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön kehitys Uusiutuva energia Sähkön hankinta ja kulutus Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Arvioita energianhankinnan rahallisesta arvosta Arvioita energianhankinnan päästöistä 2

3 Perustietoa Keski-Suomesta Vuonna 2010 maakuntaan kuului 23 kuntaa ja 6 seutukuntaa Pinta-ala km 2, josta maata km 2 ja sisävesiä 3245 km 2 Väkiluku noin , suurimmat seutukunnat ovat Jyväskylä, Saarijärvi Viitasaari ja Jämsä Maakunnan bruttokansantuote 7 592,2 M, asukasta kohti bruttokansantuote noin vuodessa (vuonna 2007) Erikoistumisalat ovat paperiteollisuus, puutuoteteollisuus, metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus Energian tuotanto ja kulutus ovat keskittyneet vahvasti paperiteollisuuden keskittymiin (Jämsän ja Äänekosken seudut) sekä maakunnan suurimpaan kaupunkiin Jyväskylään 3

4 Keski-Suomen energiatase 2010 Tiedot kerätty kyselyillä energialaitoksille sekä tilastoista, mm. Energiateollisuuden kaukolämpö- ja sähkötilastot Kuntaliiton pienten lämpölaitosten tilasto Ympäristöhallinto Vahti-tietokanta Tilastokeskuksen rakennusten lämmitystilastot VTT:n LIISA-tietokannan tieliikenteen polttoaineiden kulutus Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto Vertailutietona käytetty aiemmin valmistuneiden energiataseiden ( ) tietoja Energiataseessa esitetään maakunnan alueen kokonaisenergianhankinta, eli käytetyt polttoaineet ja alueen ulkopuolelta ostettu sähkö (oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus, ns. tuontisähkö) Energianlähteiden kulutus jaotellaan merkittävimpien sektorien mukaan Energiantuotannon häviöistä huomioidaan alueen oman tuotannon häviöt, jotka on jaettu kulutussektoreille niiden kulutusten suuruuksien mukaisissa suhteissa 4

5 Keski-Suomen energiatase 2010 Öljy 4,2 TWh Kivihiili 0,04 TWh Teollisuus 9,5 TWh Sähkö 49 % Prosessilämpö 51 % Turve 3,2 TWh 5 Puupolttoaineet 4,1 TWh Mustalipeä 2,5 TWh REF ja muut 0,12 TWh Vesivoima 0,13 TWh Tuontisähkö 4,3 TWh Rakennusten lämmitys 5,1 TWh Kaukolämpö 50 % Puu 13 % Öljy 19 % Sähkö 17 % Muu sähkönkulutus 1,5 TWh Tieliikenne 2,6TWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Yhteensä 18,6 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

6 Keski-Suomen energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus maakunnan alueella 18,6 TWh, kulutus kasvoi n. 5 % vuodesta 2008 Paikalliset energianlähteet 10 TWh Koko energiankäytöstä 54 % Omasta energiantuotannosta 86 % Paikalliset uusiutuvat energianlähteet 6,9 TWh Koko energiankäytöstä 37 % ja Omasta energiantuotannosta 59 % Energian loppukulutuksesta (EU-laskennan mukaisesti) 34 % Mikäli huomioidaan myös tuontisähkön uusiutuvan energian osuus* Uusiutuvat energianlähteet 44 % energianlähteistä Uusiutuvat energianlähteet 42 % energian loppukulutuksesta * Suomen keskimääräisen sähköntuotannon kertoimen mukaan n. 30 % 6

7 Keski-Suomen energiatase 2010 Merkittävimmät energianlähteet alueen ulkopuolelta tuotu sähkö (23 % energianlähteistä) ja öljy (22 % energianlähteistä) Suurin paikallinen energianlähde kiinteät puupolttoaineet (22 % energianlähteistä) Maakunnan alueen sähkönkulutus 6,2 TWh, josta alueen oma tuotanto kattoi 30 % Suurin energiankäyttäjä teollisuus (51 % kulutuksesta) 7

8 Energiankäyttö Keski-Suomessa 2010 (%) Liikenne 14 % Muu sähkön kulutus 8 % Rakennusten lämmitys 27 % Teollisuus 51 % 8

9 Energiankäytön alueellinen jakautuminen Keski-Suomessa Maakunnan energiankulutus keskittynyt vahvasti Jämsän ja Äänekosken paperiteollisuuspaikkakunnille sekä Jyväskylän kaupungin alueelle Näillä paikkakunnilla käytetään 80 % maakunnassa käytetystä energiasta 93 % maakunnan teollisuuden energiasta 90 % maakunnassa käytetyistä paikallisista energialähteistä 86 % maakunnassa käytetyistä uusiutuvista energialähteistä Jämsän ja Äänekosken osuus maakunnan teollisuuden energiankäytöstä on peräti 87 %, ja siten niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suuresti koko maakunnan tasolla 9

10 Keski-Suomen energiankäytön kehitys , TWh 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Muu kulutus (sähkö) Tieliikenne Rakennusten lämmitys Teollisuus 10

11 Keski-Suomen energiankäytön kehitys , TWh (lämmitystarvekorjattu) Keski-Suomen lämmitystarvekorjattu energiankulutus TWh 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Muu kulutus (sähkö) Tieliikenne Rakennusten lämmitys Teollisuus 11

12 Energiankäytön kehitys 2008 ja 2010 (Energiantuotannon häviöt eritelty) Teollisuus 8,5 TWh Rakennusten lämmitys 3,9 TWh Liikenne 2,6 TWh Muu sähkön kulutus 1,2 TWh Teollisuus 8,3 TWh Rakennusten lämmitys 4,3 TWh Liikenne 2,6 TWh Muu sähkön kulutus 1,3 TWh Tuotannon häviöt 1,6 TWh Tuotannon häviöt 2,1 TWh Yhteensä 17,8 TWh Yhteensä 18,6 TWh Energiataseessa alueellisen lämmön- ja sähköntuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteiden osuuksien mukaisesti. Alueen energiantuotannon häviöt ovat kasvaneet erityisesti suuremman lauhdesähkön tuotannon johdosta. 12

13 13 Energiatase 2010 vs tavoite

14 Suomen BKT:n, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, % Lähde: Tilastokeskus 14

15 Keski-Suomen talouden ja energiankäytön kehitys Vuonna 2008 alkanut matalasuhdanne vaikutti selvästi maakunnan energiankulutukseen Vastaavasti 2009 alkanut talouden nousu on saanut energiankulutuksen kasvuun, mutta etenkin teollisuuden kulutus on vielä selvästi jäljessä huippuvuosista Teollisuuden jalostusarvo Teollisuustuotannon bruttoarvo Yritysten toimipaikkojen liikevaihto Teollisuuden energiankulutus Keski-Suomen kokonaisenergiankulutus (lämmitystarvekorjattu) Talouslukujen lähde Tilastokeskus

16 Keski-Suomen energialähteet 2010 (%) Vesivoima 1 % Tuontisähkö 23 % Ref ja muut 1 % Mustalipeä 14 % Puupolttoaineet 22 % Öljy 22 % Turve 17 % Kivihiili 0,2 % 16

17 Keski-Suomen energialähteiden kehitys , GWh Tuontisähkö Vesivoima Ref ja muut Mustalipeä Puupolttoaineet Turve Kivihiili Öljy 17

18 Energialähteet 2008 ja 2010 (TWh) Öljy 4,1 TWh Öljy 4,2 TWh Kivihiili 0,19 TWh Kivihiili 0,04 TWh Turve 1,8 TWh Turve 3,2 TWh Puu 4,0 TWh Puu 4,1 TWh Mustalipeä 2,2 TWh Mustalipeä 2,5 TWh REF 0,02 TWh REF 0,02 TWh Muut 0,11 TWh Muut 0,10 TWh Vesivoima 0,22 TWh Vesivoima 0,13 TWh Tuontisähkö 5,1 TWh Tuontisähkö 4,3 TWh YHT. 17,8 TWh YHT. 18,6 TWh 18

19 Keski-Suomen energianlähteiden osuuksien kehitys , % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Paikalliset energianlähteet Uusiutuvat energianlähteet Puu+mustalipeä Puupolttoaineet Turve 0 %

20 Keski-Suomen energianlähteiden osuuksien kehitys , % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Tuontisähkö Kivihiili Öljy 10 % 0 %

21 Uusiutuva energia Keski-Suomessa 2010 Polttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa (vertailuvuosi 2008) Metsähakkeen käyttö noin 1620 GWh (kasvua noin 35 %) Kiinteä sivutuotepuu 1880 GWh (laski 12 %) Mustalipeä 2500 GWh (kasvoi 13 %, vaihtelee metsäteollisuuden tuotannon mukaan) Biokaasu 31 GWh (kasvua 18 %) REF 19 GWh (laski 5 %) Ruokohelpi 6 GWh (kasvua 200 %) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineen käyttö (kiinteistöjen pelletti- ja puukattilat) 636 GWh (ei juuri muutosta) Maalämmöllä tuotettu n. 40 GWh (kasvua 47 %) Vesivoiman tuotanto 126 GWh (laski 43 %, huono vesivuosi) 21

22 Keski-Suomen energiapuuvarat Keski-Suomen energiapuuvaroja on arvioitu eri lähteissä, arviot vaihtelevat välillä 2,9-3,8 TWh Metsätehon ja Pöyryn vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan energiapuuvarojen teknis-ekologinen potentiaali 3,8 TWh Hakkuutähde 1,1-1,3 TWh Kannot 1,3-1,6 TWh Pienpuu 0,9-1,4 TWh Kokonaisuudessaan energiapuun teoreettinen hankintapotentiaali (hakkuutähteet, kannot, pienpuu) on arvion mukaan 7,6-8,6 TWh (Metsäteho ja Pöyry). Mikäli Jyväskylän voimalaitosten polttoainejakauma olisi puun ja turpeen osalta 50/50, olisi maakunnan metsähakkeen käyttö 2,39 TWh (sivutuotepuun käyttö oletettu nykyisen tasoiseksi) 22

23 Sähkönkulutus Keski-Suomen sähkönkulutus oli 6160 GWh vuonna 2010 Sähkönkulutus sektoreittain (suluissa muutos vuodesta 2008) Teollisuus 4120 GWh (laski 10 %) Asuminen ja maatalous 1222 (kasvoi 11 %) Palvelut ja rakentaminen 813 GWh (kasvoi 8 %) Sähkönkulutus keskittynyt vahvasti energiaintensiivisen paperiteollisuuden paikkakunnille Jämsään ja Äänekoskelle, sekä Jyväskylään jossa palvelusektorin ja rakennusten sähkönkulutus suurta 23

24 Keski-Suomen sähkönkulutus , GWh Teollisuus Palv ja rak Asum ja maatal

25 Keski-Suomen sähkön hankinta Maakunnan voimalaitosten sähköntuotanto 1700 GWh Tuotanto kasvoi 54 % vuodesta 2008 Tuotanto suurempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla, etenkin Keljonlahden voimalaitoksen vaikutuksesta Vesivoiman tuotanto 126 GWh (laski 43 % vuodesta 2008) Sähkön nettotuonti maakuntaan 4330 GWh (oman tuotannon ylittävä sähkönkulutus) Tuonti laski 15 % vuodesta 2008, pienemmän teollisuuden kulutuksen ja suuremman oman tuotannon johdosta Tuonti pienimmillään kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla Sähkön tuonti silti merkittävä energianlähde, ja kattoi 23 % maakunnan energiankulutuksesta ja 70 % sähkön kulutuksesta 25

26 Keski-Suomen sähkön hankinta , GWh Tuonti CHP-voimalaitokset Vesivoima

27 Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus oli 9,5 TWh vuonna 2010, kulutus laski 2 % vuodesta 2008 Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 4,8 TWh ja tuotanto 4,2 TWh (laski 2 % vuodesta 2008) Teollisuuden sähkön nettokulutus oli 4,1 TWh ja tuotannon häviöt mukaan lukien 4,7 TWh (laski 3 %) Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat: Mustalipeä 2,2 TWh (45 %) Kiinteät puupolttoaineet 1,8 TWh (37 %) Turve 0,5 TWh (10 %) 27

28 Keski-Suomen teollisuuden energiankulutus , TWh Teollisuuden energiankulutus kasvoi ennätysalhaisesta vuodesta 2009, mutta jäi yhä melko alhaiselle tasolle 12,00 10,00 8,00 6,00 Prosessilämpö Sähkö 4,00 2,00 0,

29 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen kului energianlähteitä 5110 GWh vuonna 2010 Kulutus kasvoi poikkeuksellisen kylmästä säästä johtuen peräti 18 % vuodesta 2008 Myös normitettu lämmityksenenergian kulutus kasvoi 5,5 % Merkittävin lämmitysmuoto kaukolämpö, jonka osuus noin 50 % rakennuksen energianlähteistä Maalämpö 1 % Öljy 19 % Sähkö 17 % Puu 13 % Kaukolämpö 50 % 29

30 Rakennusten lämmitys , GWh (lämmitystarvekorjattu) Kaukolämpö ja sähkölämmitys kasvaneet tasaisesti Puun osuus pysynyt suunnilleen samana Maalämmön käyttö kasvanut voimakkaasti Öljyn käyttö laskenut selvästi Maalämpö Öljy Puu Kaukolämpö Sähkö

31 Kaukolämmön energianlähteet , GWh Öljyn käyttö laskenut selvästi Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvanut Turpeen käyttö kasvoi voimakkaasti Keljonlahden voimalaitoksen myötä Kivihiili Öljy Turve REF Biokaasu ja muut Puu Mustalipeä

32 Öljyn kulutus Öljyn kulutus maakunnassa 4170 GWh vuonna 2010, kulutus kasvoi 3 % vuodesta 2008 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (osuus, muutos vuodesta 2008) Liikenteen bensiini ja diesel 2600 GWh (62 %, kasvua 2 %) Voima- ja lämpölaitokset 590 GWh (16 %, kasvoi 10 %) Kiinteistöjen lämmitys 910 GWh (22 %, laski 1 %) Keski-Suomesta ostettuja liikennepolttoaineita kulutetaan myös maakunnan ulkopuolella Keski-Suomi läpiajomaakunta Öljyn käyttö keskittynyt etenkin Jyväskylän seudulle, jossa kulutetaan 38 % maakunnan öljynkäytöstä 32

33 Keski-Suomen öljyn kulutuksen kehitys Tieliikenteen polttoaineiden kulutus kasvanut tasaisesti Lämpö- ja voimalaitosten sekä kiinteistöjen öljyn käyttö vähentynyt tasaisesti Kevyt ja raskas polttoöljy Tieliikenteen bensiini ja diesel

34 Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Keski-Suomen alueella käytettyjen energianlähteiden rahallinen arvo vuonna 2010 oli noin 710 miljoonaa (M ) Edellä mainittu arvo ei sisällä metsäteollisuuden mustalipeää Mikäli mustalipeä hinnoitellaan kiinteän polttoaineen hintatason mukaan, esim. kiinteä sivutuotepuu 17 /MWh, on sen arvo noin 42,6 M Energiantuotannon polttoaineiden arvo yhteensä 506 M Rahallisesti merkittävin energianlähde öljytuotteet, joiden arvo 380 M (tästä 77 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo noin 88 M Turpeen arvo 33 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 199 M (alueen oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Tästä tosin suuri osa metsäteollisuuden sisäistä kauppaa Tuontisähkön ja öljyn kustannusten osuus 81 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 34

35 Energiantuotannon rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Keski-Suomen alueella tuotetun lämmön ja sähkön arvo 476 M Voima- ja lämpölaitosten tuotannon arvo yhteensä 413 M Tuotetun sähkön arvo noin 84 M Tuotetun prosessilämmön arvo n. 224 M Tuotetun kaukolämmön arvo n. 105 M Kiinteistökohtaisen lämmöntuotannon (polttoaineet) arvo noin 63 M Öljylämmitys 60 M Puu ja maalämpö 3,3 M (Sähkölämmitys 37 M, sisältyy sähköntuotantoon/tuontisähköön) 35 Käytetyt hinnat: Kauko- ja prosessilämpö 52,85 /MWh Sähkö 46 /MWh Kiinteistökohtainen lämmitys ja liikenteen polttoaineet arvotettu polttoaineiden ja sähkön hintojen mukaan

36 Keski-Suomen energianlähteiden ja energian loppukulutuksen arvot 2010 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 84 M Öljy 380 M Kivihiili 0,7 M Turve 33 M Puupolttoaineet 88 M Teollisuuden prosessilämpö 223 M Kaukolämpö 105 M Kiinteistöjen lämmitys (poislukien sähkö) 63 M REF ja muut 4 M Vesivoima 6 M Tuontisähkö 199 M Tuontisähkö 199 M Tieliikenne 294 M Bensiini 48 % Diesel 52 % 36 Energianlähteiden arvo yhteensä 711 M Energian loppukulutuksen arvo yhteensä 967 M

37 Keski-Suomen energianlähteiden arvoja (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljy 332 M Öljy 383 M Öljy 380 M Kivihiili 0,8 M Turve 18 M Puupolttoaineet 68 M REF ja muut 4 M Vesivoima 4,8 M Kivihiili 3,9 M Turve 18 M Puupolttoaineet 72 M REF ja muut 5,2 M Vesivoima 9,9 M Kivihiili 0,7 M Turve 33 M Puupolttoaineet 88 M REF ja muut 4 M Vesivoima 6 M Tuontisähkö 222 M Tuontisähkö 227 M Tuontisähkö 199 M 37

38 Energiatase 2010 ja aluetalous - Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset Polttoaineentuotanto Energiantuotanto Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Turve 560 htv Turve 280 htv Metsähake 350 htv Metsähake 140 htv Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut 38 Vesivoima Tuontisähkö Vesivoima Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset, Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (2011) sekä Pelli (2010) mukaan

39 Energianhankinnan CO 2 -päästöt Maakunnan alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 3,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO 2 ) vuonna 2010 Suurimmat päästöjen lähteet Turve 1,23 MtCO 2 (38 % päästöistä) Öljy 1,11 MtCO 2 (34 % päästöistä) Tuontisähkö 0,90 MtCO 2 (28 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 11 % vuodesta 2008, johtuen pitkälti turpeen käytön voimakkaasta lisääntymisestä Energianhankinnan päästökerroin 175 kgco 2 /MWh, kerroin kasvoi 6 % vuodesta 2008 Energianhankinnan CO 2 -päästöt noin 11,9 tco 2 per asukas, päästöt per asukas kasvoivat noin 10 % vuodesta 2008 Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 n.11 tco 2 per asukas 39

40 Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys , tco Muut Tuontisähkö Öljy Kivihiili Turve

41 Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys , tunnuslukuja 110 Keski-Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöjen kehitys (indeksi 2004 = 100) 105 Päästökerroin kgco2/mwh Päästöt per asukas 100 kwh/asukas

42 Lisätietoa Keski-Suomen Energiatoimisto Lauri Penttinen, 42