Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Transkriptio

1 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita

2 Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden prosesseista syntyi vuonna 2010 yhteensä 1,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Asukasta kohti lasketut päästöt olivat 7,9 tonnia. Päästöt kasvoivat 3,5 prosentilla edellisestä laskentavuodesta 2007 ja ne olivat 10,5 prosenttia suuremmat kuin Kioton vertailuvuonna Pormestareiden ilmasto-sopimuksen vertailuvuoden 2005 raja ylittyi reilulla 9 prosentilla. Laskelmat tehtiin syksyllä 2011 uusimmalla käytettävissä olleella Kasvener-laskentamallin versiolla (kevät 2007).

3 Päästöt: Toiminnot Työkoneet 2,2 % Maatalouslämpö 0,0 % Teollisuuslämpö 8,4 % Jätehuolto 2,7 % Liikenne 18,1 % Muu sähkö 23,3 % Maatalouden suorat päästöt 0,3 % Sähkölämmitys 3,9 % Kaukolämpö 35,2 % Erillislämmitys 5,8 % Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi kaukolämmön tuotannosta. Sähkön päästömäärään sisältyy Tampereen ulkopuolelta hankittu ns. ostosähkö. Erillislämmityksen päästöt syntyvät kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä. Liikenne sisältää Tampereen alueen tie- ja raideliikenteen kasvihuonekaasupäästöt.

4 Päästöt: Energialähteet Puupolttoaineet 0,2 % Turve 18,7 % Bensiini ja diesel 19,3 % Polttoöljyt 11,3 % Muut uusiutuvat 0,0 % Ostosähkö 3,5 % Maakaasu 47,1 % Suurin osa Tampereella kulutetusta maakaasusta kului lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Puupolttoaineiden pieni kasvihuonekaasupäästöosuus johtuu puun poltosta syntyvistä metaanipäästöistä. Kuviossa on eroteltu ostosähkön tuotannon päästöt erilleen muun polttoaineen käytön päästöistä.

5 Päästöt: Sektorit Muu julkinen sektori 4,1 % Maa- ja metsätalous 0,5 % Kaupunki 4,3 % Palvelut 15,0 % Erittelemättömät 20,8 % Teollisuus 19,7 % Kotitaloudet ja kiinteistöt 35,6 % Suurin kasvihuonekaasupäästösektori oli Tampereella kotitaloudet. Erittelemättömät-ryhmään sisältyvät liikenteen ja jätteiden käsittelyn päästöt, joita ei jaettu tietojen puuttumisen vuoksi eri kulutussektoreille. Kuviossa ei ole mainittu teollisuuden prosessien suoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat Tampereella käytännössä nollatasolla.

6 Päästöt: Kehitys toiminnoittain 1000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia Maatalouden suorat päästöt Jätehuolto Muu polttoainekäyttö Liikenne Muu sähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö Lämmityspäästöihin vaikuttaa sää. Vuonna 2010 tarvittiin lämmitykseen liki neljännes enemmän polttoaine-energiaa kuin vuonna Muu polttoainekäyttö sisältää teollisuuden ja maatalouden lämmön tuotannon sekä työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt.

7 Päästöt: Kehitys energialähteittäin hiilidioksidiekvivalenttitonnia Ostosähkö Muut uusiutuvat energialähteet Puuperäiset polttoaineet Turve Muut fossiiliset Dieselöljy Bensiini Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Maakaasu Kuviossa on erikseen ostosähkön osuus. Maakaasun kulutuksen kasvua on taittanut yhteistuotannossa käytetyn puun osuuden kasvu, myös teollisuuden kulutus on pienentynyt. Maakaasun, turpeen ja öljyn kulutusmääriin ja siten päästöihin vaikuttaa tarkasteluvuoden säätila.

8 Päästöt: Kehitys energialähteittäin hiilidioksidiekvivalenttitonnia Tuontisähkö Muut uusiutuvat energialähteet Puuperäiset polttoaineet Ydinvoima Turve Muut fossiiliset polttoaineet Dieselöljy Bensiini Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Maakaasu Kivihiili Kuvio sisältää ostosähkön energialähteet, joissa myös tuontisähköä, ydinvoimaa ja kivihiiltä

9 Päästöt: Kehitys sektoreittain 1000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia Erittelemättömät Maa- ja metsätalous Muu julkinen sektori Kaupunki Palvelut Teollisuus Kotitaloudet Kotitalouksien ja palvelujen energiankäyttöosuuksiin vaikuttaa jonkin verran vuosittainen lämmitystarpeen vaihtelu. Erittelemättömät-osa sisältää sektoreittain erottelemattoman liikenteen sekä jätteiden ja jätevesien käsittelyn päästöt.