Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Transkriptio

1 Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto

2 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva energia Sähkön hankinta ja kulutus Teollisuuden energiankulutus Rakennusten lämmitys Öljyn kulutus Energianhankinnan rahallinen arvo Energianhankinnan päästöt

3 Perustietoa Keski-Suomesta Maakuntaan kuuluu 23 kuntaa ja 6 seutukuntaa Suurimmat seutukunnat ovat Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja Jämsä Pinta-ala km 2, josta maata km 2 ja sisävesiä 3245 km 2 Väkiluku noin , väestötiheys melko alhainen 16,5 as/km 2 (Suomen keskiarvo 17,9 as/km 2 ) Maakunnan bruttokansantuote 7197 M, asukasta kohti noin vuodessa* Erikoistumisalat ovat paperiteollisuus, puutuoteteollisuus, metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus Energian tuotanto ja kulutus ovat keskittyneet vahvasti maakunnan suurimpaan kaupunkiin Jyväskylään sekä paperiteollisuuden keskittymiin (Jämsä ja Äänekoski) Tilastokeskuksen viimeisin tieto vuodelta

4 Keski-Suomen energiatase 2012 Tiedot kerätty kyselyillä energialaitoksilta sekä tilastoista, mm. Energiateollisuuden kaukolämpö- ja sähkötilastot Kuntaliiton pienten lämpölaitosten tilasto Ympäristöhallinnon Vahti-tietokanta Tilastokeskuksen rakennusten lämmitystilastot VTT:n LIISA-tietokannan tieliikenteen polttoaineiden kulutus Öljyalan Keskusliiton tilastot Vertailutietoina käytetty aiemmin laadittujen energiataseiden ( ) tietoja Energiataseessa esitetään maakunnan alueen kokonaisenergianhankinta, eli käytetyt polttoaineet ja alueen ulkopuolelta ostettu sähkö (ns. tuontisähkö eli alueen oman tuotannon ylittävä sähköenergiankulutus) Energialähteiden kulutus jaetaan merkittävimpien sektorien mukaan: teollisuus, rakennusten lämmitys, liikenne sekä muu sähkönkulutus (asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen pois lukien rakennusten lämmityssähkö) Energiantuotannon häviöistä huomioidaan alueen oman tuotannon häviöt, jotka on jaettu kulutussektoreille niiden kulutusten suuruuksien mukaisissa suhteissa 4

5 Keski-Suomen energiatase 2012 Öljy 4,1 TWh Kivihiili 0,16 TWh Teollisuus 8,7 TWh Sähkö 47 % Prosessilämpö 53 % Turve 1,9 TWh 5 Puupolttoaineet 4,5 TWh Mustalipeä 2,6 TWh REF ja muut 0,11 TWh Vesivoima 0,20 TWh Tuontisähkö 4,2 TWh Rakennusten lämmitys 4,9 TWh Kaukolämpö 51 % Puu 13 % Öljy 18 % Sähkö 16 % Muu sähkönkulutus 1,4 TWh Tieliikenne 2,7 TWh Bensiini 41 % Diesel 59 % Yhteensä 17,8 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

6 Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen energian kokonaiskulutus 17,8 TWh Paikalliset energialähteet 9,3 TWh Koko energiankäytöstä 52 % Omasta energiantuotannosta 86 % Paikalliset uusiutuvat energialähteet 7,4 TWh Koko energiankäytöstä 42 % Omasta energiantuotannosta 68 % Energian loppukulutuksesta 37 % Mikäli huomioidaan myös tuontisähkön uusiutuvan energian osuus* Uusiutuvat energialähteet 47 % energialähteistä Uusiutuvat energialähteet 44 % energian loppukulutuksesta 6 (* Vuonna 2012 uusiutuvien energialähteiden osuus Suomen sähkönhankinnasta noin 24 %, lähde Energiateollisuus)

7 Keski-Suomen energiatase 2012 Merkittävin energialähde kiinteät puupolttoaineet (osuus 25 % energialähteistä) Merkittävimmät tuontienergianlähteet alueen ulkopuolelta tuotu sähkö (24 % energialähteistä) ja öljy (23 % energialähteistä) Maakunnan alueen sähkönkulutus 5,8 TWh, josta alueen oma tuotanto kattoi 28 % Suurimmat energiankäyttäjät teollisuus (49 % kulutuksesta) ja rakennusten lämmitys (28 % kulutuksesta) 7

8 8 Energiankäyttö Keski-Suomessa 2012 (%)

9 Energiankäytön alueellinen jakautuminen Keski-Suomessa Maakunnan energiankulutus keskittynyt vahvasti Jämsän ja Äänekosken paperiteollisuuspaikkakunnille sekä Jyväskylän kaupungin alueelle Näillä paikkakunnilla käytetään 80 % maakunnassa käytetystä energiasta Yli 90 % maakunnan teollisuuden energiasta 90 % maakunnassa käytetyistä paikallisista energialähteistä Lähes 90 % maakunnassa käytetyistä uusiutuvista energialähteistä Jämsän ja Äänekosken osuus maakunnan teollisuuden energiankäytöstä on peräti 87 %, ja siten niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suuresti koko maakunnan tasolla (Luvut pohjautuvat vuonna 2010 tehtyihin kuntien energiataseisiin) 9

10 10 Keski-Suomen energiankäytön kehitys , GWh

11 11 Energiankäytön kehitys ja maakunnan taloudellinen kehitys

12 12 Keski-Suomen energialähteet 2012 (%)

13 13 Keski-Suomen energialähteiden kehitys , GWh

14 14 Keski-Suomen energialähteiden osuuksien kehitys , %

15 15 Keski-Suomen energialähteiden osuuksien kehitys , %

16 Energialähteet 2012 vs tavoite tavoite* Öljy 4,1 TWh Öljy 2,0 TWh Kivihiili 0,16 TWh Turve 1,9 TWh Puupolttoaineet 4,5 TWh Turve 3,6 TWh Puupolttoaineet 5,4 TWh Mustalipeä 2,6 TWh REF ja muut 0,11 TWh Vesivoima 0,20 TWh Tuontisähkö 4,2 TWh Mustalipeä 2,0 TWh REF ja muut 0,5 TWh Vesivoima 0,13 TWh Tuontisähkö 4,3 TWh 16 * Tavoite linjattu maakunnan Bioenergiasta elinvoimaa ohjelmassa 2010

17 Uusiutuva energia Keski-Suomessa 2012 (vertailu vuoteen 2010) Uusiutuvan energian käyttö kasvoi 8 % vuodesta 2010 ja sen osuus suurempi kuin koskaan Voimakkain kasvu metsähakkeen käytössä, sivutuotepuun käyttö laskenut hieman Merkittävin uusiutuvan energian käyttäjä teollisuus, joka käyttää yli 60 % maakunnan uusiutuvista energialähteistä Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineet lämpö-ja voimalaitoksissa 3840 GWh (kasvua noin 10 %) Mustalipeän käyttö noin 2600 GWh (kasvoi 5 %, vaihtelee metsäteollisuuden tuotannon mukaan) Biokaasun käyttö noin 30 GWh (laski hieman), REF 15 GWh (laski 20 %) ja ruokohelpi 5 GWh (laski 17 %) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö 640 GWh (ei juuri muutosta) Maalämmöllä tuotettu n. 60 GWh (kasvua noin 60 %) Vesivoiman tuotanto 200 GWh (kasvua 60 %, parempi vesivuosi) 17

18 Uusiutuva energia Keski-Suomessa , GWh Uusiutuvan energian käyttö kasvanut etenkin lämpö-ja voimalaitosten puupolttoaineiden käytön vauhdittamana teollisuudessa ja yhdyskunnissa 18

19 Keski-Suomen energiapuuvarat Keski-Suomen energiapuuvaroja on arvioitu eri lähteissä, arviot vaihtelevat välillä 2,9-3,8 TWh Metsätehon ja Pöyryn vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan energiapuuvarojen teknis-ekologinen potentiaali 3,8 TWh Hakkuutähde 1,1-1,3 TWh Kannot 1,3-1,6 TWh Pienpuu 0,9-1,4 TWh Kokonaisuudessaan energiapuun teoreettinen hankintapotentiaali (hakkuutähteet, kannot, pienpuu) on arvion mukaan 7,6-8,6 TWh (Metsäteho ja Pöyry). Mikäli Jyväskylän voimalaitosten polttoainejakauma olisi puun ja turpeen osalta 50/50, olisi maakunnan metsähakkeen käyttö 2,39 TWh (sivutuotepuun käyttö oletettu nykyisen tasoiseksi) 19

20 Sähkönkulutus Keski-Suomen sähkönkulutus 5790 GWh Kulutus laski 6 % vuodesta 2010 teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä Sähkönkulutus sektoreittain (suluissa muutos vuodesta 2010) Teollisuus 3760 GWh (laski 9 %) Asuminen ja maatalous 1190 GWh (laski 3 %) Palvelut ja rakentaminen 840 GWh (kasvoi 3 %) Sähkönkulutus keskittynyt vahvasti energiaintensiivisen paperiteollisuuden paikkakunnille Jämsään ja Äänekoskelle, sekä Jyväskylään jossa palvelusektorin ja rakennusten sähkönkulutus suurta 20

21 21 Keski-Suomen sähkönkulutus , GWh

22 Keski-Suomen sähkön hankinta Maakunnan voimalaitosten sähköntuotanto 1370 GWh Tuotanto laski 20 % vuodesta 2010, johtuen todennäköisesti pitkälti turpeen heikentyneestä saatavuudesta Tuotanto silti selvästi suurempi kuin aikaisemmin 2000-luvulla Vesivoiman tuotanto 200 GWh(kasvua 60 % vuodesta 2010) Vesivoiman tuotanto riippuu vahvasti vesivuodesta, tuotantokapasiteetissa ei muutoksia Sähkön nettotuonti maakuntaan 4200 GWh(oman tuotannon ylittävä sähkönkulutus) Tuonti laski 3 % vuodesta 2010, pitkälti pienemmän teollisuuden sähkönkulutuksen johdosta Tuonti pienempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla Sähkön tuonti silti merkittävä energialähde, ja kattoi 24 % maakunnan kokonaisenergiankulutuksesta ja yli 70 % sähkönkulutuksesta 22

23 23 Keski-Suomen sähkön hankinta , GWh

24 Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus oli 8750 GWhvuonna 2012, kulutus laski noin 7 % vuodesta 2010 Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 4,7 TWhja tuotanto 3,7 TWh(laski noin 1 % vuodesta 2010) Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat: Mustalipeä 46 % Kiinteät puupolttoaineet 40 % Kevyt ja raskas polttoöljy 7 % Teollisuuden sähkön nettokulutus oli 3,8 TWh(laski 9 %), alueen oman tuotannon häviöt mukaan lukien teollisuuden sähkönkulutus 4,1 TWh 24

25 Keski-Suomen teollisuuden energiankulutus , TWh Vuonna 2012 teollisuuden energiankulutus oli tarkastelukauden alimmalla tasollaan 25

26 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen kului energialähteitä 4940 GWh vuonna 2010 Kulutus laski lämpimämmästä säästä johtuen noin 3 % vuodesta 2010 Normitettu lämmityksenenergian kulutus pysyi suunnilleen samana 26

27 Rakennusten lämmitys , GWh (lämmitystarvekorjattu) Kaukolämpö ja sähkölämmitys kasvaneet tasaisesti Puulämmityksen osuus pysynyt suunnilleen samana Maalämmön käyttö kasvanut voimakkaasti, mutta vielä varsin marginaalista Öljyn käyttö laskenut selvästi 27

28 Kaukolämmön energialähteet , GWh Öljyn käyttö laskenut selvästi Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvanut kiihtyvään tahtiin Turpeen käyttö kasvoi voimakkaasti vuonna 2010, mutta väheni selvästi turpeen heikentyneen saatavuuden johdosta 28

29 Öljyn kulutus Öljyn kulutus maakunnassa noin 4100 GWh vuonna 2012, kulutus laski noin 2 % vuodesta 2010 Lämpö-ja voimalaitosten öljyn käyttö laskenut voimakkaasti ja kiinteistöjen lämmitysöljyn käyttö vähentynyt tasaisesti, Tieliikenteen polttoaineiden kulutus kasvanut tasaisesti Jakeluvelvoitteen myötä liikenteen polttoaineista 6 % biopohjaista 29

30 Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjäja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Keski-Suomen alueella käytettyjen energialähteiden rahallinen arvo oli vuonna 2012 noin 828 miljoonaa (M ) Sisältää käytetyt polttoaineet, tuontisähkön ja vesivoiman, pois lukien metsäteollisuuden mustalipeä Käytettyjen polttoaineiden arvo oli yhteensä 621 M Rahallisesti merkittävin energialähde ovat öljytuotteet, joiden arvo 488 M (tästä 77 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo noin 97 M Turpeen arvo noin 27 M Alueen ulkopuolelta tuodun sähkön arvo 197 M (alueen oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Tästä tosin suuri osa metsäteollisuuden sisäistä kauppaa Tuontisähkö ja öljy muodostivat noin 83 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 30

31 Energiantuotannon rahallinen arvo (käyttäjäja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Keski-Suomen alueella tuotetun lämmön ja sähkön arvo oli noin 471 M vuonna 2012 Voima- ja lämpölaitosten tuotannon arvo yhteensä 383 M Tuotetun sähkön arvo noin 74 M Tuotetun prosessilämmön arvo n. 205 M Tuotetun kaukolämmön arvo n. 104 M Kiinteistökohtaisen lämmöntuotannon (polttoaineet) arvo noin 89 M Lämmitykseen käytetty öljy 84 M Puu ja maalämpö 5 M Lämmityksen sähköenergian arvo noin 40 M (sisältyy taseessa omaan tuotantoon ja tuontisähkön arvoon) 31

32 Keski-Suomen energialähteiden ja energian loppukulutuksen arvoja 2012 (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Oma sähköntuotanto 74 M Öljy 488 M Kivihiili 3,9 M Turve 26 M Puupolttoaineet 97 M Teollisuuden prosessilämpö 205 M Kaukolämpö 104 M Kiinteistöjen lämmitys (pois lukien sähkö) 89 M REF ja muut 5 M Vesivoima 9 M Tuontisähkö 197 M Tuontisähkö 197 M Tieliikenne 377 M Bensiini 44 % Diesel 56 % 32 Energialähteiden arvo yhteensä 828 M Energian loppukulutuksen arvo yhteensä M

33 Keski-Suomen energialähteiden arvoja (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljy 332 M Öljy 383 M Öljy 380 M Öljy 488 M Kivihiili 0,8 M Kivihiili 3,9 M Kivihiili 0,7 M Kivihiili 3,9 M Turve 18 M Turve 18 M Turve 33 M Turve 26 M Puupolttoaineet 68 M Puupolttoaineet 72 M Puupolttoaineet 88 M Puupolttoaineet 97 M REF ja muut 4 M REF ja muut 5 M REF ja muut 4 M REF ja muut 5 M Vesivoima 5 M Vesivoima 10 M Vesivoima 6 M Vesivoima 9 M Tuontisähkö 222 M Tuontisähkö 227 M Tuontisähkö 199 M Tuontisähkö 197 M 33

34 Energiatase 2012 ja 201, aluetalous - Turpeella ja metsähakkeella merkittävimmät työllisyysvaikutukset Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Turve 840 htv Turve 490 htv Metsähake 490 htv Metsähake 610 htv Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut Kiinteä sivutuotepuu Kiinteistöjen puu Mustalipeä REF ja muut 34 Vesivoima Tuontisähkö Vesivoima Tuontisähkö Henkilötyövuodet (htv), välittömät ja välilliset vaikutukset, Luvut mukailtu Storhammar ja Mukkala (2011) sekä Pelli (2010) mukaan

35 Energianhankinnan CO 2 -päästöt 35 Keski-Suomen alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 2,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO 2 ) vuonna 2012 Päästöt alenivat noin 15 % vuodesta 2010, johtuen pitkälti turpeen käytön voimakkaasta laskusta Päästöt ovat alhaisimmillaan 2000-luvun aikana, heijastaen matalaa energiankulutuksen tasoa Suurimmat päästöjen lähteet Öljy 39 % päästöistä Tuontisähkö 32 % päästöistä Turve 28 % päästöistä Energianhankinnan päästökerroin 155 kgco 2 /MWh, laski 11 % vuodesta 2010 Energianhankinnan CO 2 -päästöt per asukas olivat 10 tco 2, laskivat 16 % vuodesta 2010 Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt vuonna 2012 olivat noin 8,8 tco 2 per asukas ja energianhankinnan päästökerroin 125 kgco 2 /MWh Eroja selittää pitkälti Suomen keskimääräisen energianhankinnan pienempi turpeen ja tuontisähkön osuus

36 36 Keski-Suomen energianhankinnan CO 2 - päästöjen kehitys , tco 2

37 37 Energianhankinnan CO 2 -päästöjen kehitys , tunnuslukuja

38 Lisätietoa Keski-Suomen Energiatoimisto Lauri Penttinen, 38