Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Transkriptio

1 Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

2 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys Matalasuhteen vaikutukset energianhankintaan ja - kulutukseen Teollisuuden energiankulutus maakunnassa Voimalaitosten polttoaineet ja tuotanto Sähkön kulutuksen kehitys Öljyn kulutuksen kehitys 2

3 Keski-Suomen taloudellinen kehitys Laskusuhdanne alkoi Suomessa vuoden 2007 lopulla BKT putosi kiihtyvällä vauhdilla aina vuoden 2009 loppuun saakka, jolloin saavutettiin pohja (kts. seuraava kuva) Eri arvioiden mukaan talous kasvaa hitaasti vuonna 2010 ja kiihtyy hieman vuosina Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 8,0 prosenttia vuonna 2009, mikä on poikkeuksellisen jyrkkä pudotus maamme taloushistoriassa 3

4 Suomen BKT:n, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, % Lähde: Tilastokeskus 4

5 Keski-Suomen taloudellinen kehitys Reaalitalouden vaikutukset rantautuivat Suomeen etenkin rajusti laskeneen vientikysynnän kautta Tätä kautta myös suuri vaikutus Keski-Suomeen, sillä vahvimmat erikoistumisalat ovat vientivetoisia (paperi-, puutuote-, kone- ja laiteteollisuus) (Keski-Suomen aikajana 1/2010) 5

6 Matalasuhdanteen vaikutus Matalasuhdanteen vaikutukset näkyvät maakunnan energiankulutuksessa Teollisuuden energiantuotanto ja siihen liittyvä polttoaineiden käyttö Teollisuuden sähkön kulutus Liikenteen polttoaineiden käyttö kuitenkin kasvanut Vuosi 2009 oli aiempia vuosia kylmempi Lämmitystarveluku 9 % suurempi kuin vuonna 2008 ja 3,5 % suurempi kuin 2006 Lämmitysenergian osalta kulutus kasvanut 6

7 Teollisuuden energiankulutus Eniten polttoaineita, sähköä ja lämpöä käytetään Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla Teollisuuden osuus noin 55 % maakunnan energiankulutuksesta ja 70 % maakunnan sähkön kulutuksesta Prosessilämmön osuus noin 28 % maakunnan energiankulutuksesta, käyttäjiä pääasiassa metsäteollisuuden laitokset, sekä myös kone- ja laiteteollisuus ja elintarviketeollisuus pienempinä käyttäjinä Prosessilämmön tuotanto tapahtuu teollisuuden ja yhdyskuntien voima- ja lämpölaitoksissa Suurin tuotanto voimalaitoksissa ( GWh) Tuotantoa myös lämpölaitoksissa ( GWh, mm. sahoilla) Suurimmat prosessilämmön tuotannon paikkakunnat ovat Jämsänkoski, Äänekoski ja Jyväskylä 7

8 Keski-Suomen voimalaitosten polttoaineet ja tuotanto GWh Voimalaitosten polttoaineet Voimalaitosten tuotanto

9 Keski-Suomen voimalaitosten tuotanto Prosessilämmön tuotanto laskenut vuodesta 2006, kaukolämmön kulutus noussut tasaisesti, sähkön tuotanto seuraa näitä GWh Sähkö Pros lämpö Kaukolämpö

10 Keski-Suomen voimalaitosten polttoaineet , GWh Muut Biokaasu REF Puupolttoaineet Jäteliemet Turve Kivihiili POK POR

11 Keski-Suomen sähkön kulutus , GWh Teollisuuden sähkön kulutus seuraa teollisuustuotannon kehitystä ja aiheuttaa suurimmat muutokset maakunnan kulutukseen Teollisuus Palv ja rak Asuminen ja maatal

12 Sähkön kulutus suurimmilla kuluttajilla 2009, GWh Neljä kuntaa kattaa kulutuksesta 88 %, kulutuksen lasku on voimakkainta niissä kunnissa joissa teollisuuden osuus suurin Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Yhteensä Osuus K-S kulutuksesta Muutos 2009/2008 Muutos 2009/2006 Jämsä % -16 % -19 % Jyväskylä % -4 % -9 % Äänekoski % -8 % -11 % Laukaa % 3 % -9 % 12

13 Keski-Suomen sähkön hankinta , GWh Sähkön kulutuksen laskun myötä kasvussa ollut sähkön tuonti väheni - oma CHP tuotanto melko tasaista, vesivoiman tuotanto vaihtelee suuresti, mutta sen merkitys on pieni GWh Vesivoima CHP-voimalaitokset Tuonti

14 Keski-Suomen öljyn kulutuksen kehitys Tieliikenteen polttoaineissa kasvava trendi, POK ja POR (lämpö- ja voimalaitokset, lämmitys) vähenevät Öljyn kulutuksen kehitys, GWh Kevyt ja raskas polttoöljy Tieliikenteen bensiini ja diesel