ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1

2 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon energiatase 4. Primäärienergialähteiden käyttö 5. Lämpö- ja sähköenergiankulutus 6. Liikenne ja polttoaineiden CO 2 -päästöt 7. Kuntakohtaisia tietoja Etelä-Savosta 8. Etelä-Savo verrattuna muihin maakuntiin ja Suomeen 9. Johtopäätökset ja huomiot 2

3 Perustietoa Etelä-Savon maakunta koostuu 17 kunnasta (vuonna 2009) Väkiluku 2008: Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Kokonaispinta-ala 1,9 milj. ha, josta maapinta-alaa 1,4 milj. ha 3

4 Tutkimuksen tausta ja tavoite Energian tuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla Kotimaisia biopolttoaineita hyödyntämällä nostetaan energian tuotannon omavaraisuutta ja luodaan työpaikkoja alueelle Tutkimuksen tavoitteena on selvittää energiantuotantolaitosten energiakäyttö vuonna 2008 Energiataseen perusteella voidaan kartoittaa millaiset mahdollisuudet on korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla, erityisesti öljyjä sekä verrata tapahtuneiden muutosten vaikutusta aiempien energiataseiden avulla 4

5 Tausta ja toteutus Rahoitus: Aikataulu: Toteutus: LTY Mikkelin alueyksikkö: Prof. Tapio Ranta, DI Essi Hämäläinen. Lähtötietojen kerääminen tiedon jalostaminen energiatasetta varten kuntakohtaiset energiataseet tulosten raportointi energiataseen päivittäminen 5

6 Energiataseen hyödyt Tietämys nykytilanteesta Tulevaisuuden ennustaminen Tietojen päivitettävyys Toimenpiteiden kohdentaminen Toimenpiteiden vaikutus (kansainvälinen, kansallinen, maakunnallinen, kunnallinen) Energian säästö, energiatehokkuus Teollisuuden rakenne Omien maakunnallisten resurssien riittävyys 6

7 Lähtötiedot Lämpö- ja voimalaitokset sekä teollisuus (suuret käyttäjät) kysely suoraan laitoksilta ja toimijoilta Energiateollisuus ry: Kaukolämpötilasto 2007 Kuntaliitto: Tietoja pienistä lämpölaitoksista Primäärienergialähteiden kuntakohtainen käyttö Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto energiayhtiöt Erillislämmitys Tilastokeskuksen rakennustietokanta Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto Metla jakeluverkon haltijat 7

8 Laskentaperusteet 1/3 Lämmönkulutus on jaettu teollisuuslämpöön ja rakennusten lämmitykseen kauko- ja aluelämmöllä sekä erillislämmityksellä kaukolämpönä käsitellään myös taajamien pienempiä verkkoja Häviöihin sisältyvät kattila- ja siirtohäviöt häviöt on laskettu käytetyn primäärienergian ja myydyn/tuotetun energian erotuksena suurimmat laitokset ovat ilmoittaneet sekä käytetyt primäärienergialähteet että tuotetun energian, jolloin häviöt vastaavat tutkimuksessa todellisuutta sähköenergian siirrossa verkostohäviö 5 % Liikennesektori rajattu varsinaisen tutkimuksen ulkopuolelle vertailuna VTT:n LIISA-tietokanta ja sen tulokset 8

9 Laskentaperusteet 2/3 Tutkimuksessa kuntarajojen sisällä tuotettu sähköenergia käsitellään kulutettavan kunnassa, riippumatta voimalaitosten omistussuhteista Turvetta ja tuontisähköä tilastoidaan tutkimuksessa erillään fossiilisista ja uusiutuvista energialähteistä hiilidioksidipäästöiltään turve ja tuontisähkö on huomioitu Tuontisähkö on jaettu yksityiskohtaisessa tarkastelussa uusiutuvilla ja uusiutumattomilla (fossiiliset ja ydinvoima) tuotettuun sähköenergiaan jako kunnissa toimivien verkkoyhtiöiden sähkönhankinnan rakenteesta kuvaa energiahuollon tilaa paremmin kunnissa, joissa suuri tuontisähkön osuus Hiilidioksidipäästöt on laskettu maakunnan polttoaineiden käytön perusteella päästökertoimet: Tilastokeskus tuontisähkön CO 2 -päästöt Suomen sähkön hankinnan perusteella 9

10 Laskentaperusteet 3/3 Erillislämmitteisten rakennusten energian käytön laskentaperusteet kevyt polttoöljy (η = 85 %): Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton myyntitiedot, vähennettynä muuta kautta kerätyllä lämpö- ja voimalaitoskäytöllä sekä työkoneiden käyttämällä öljyllä sähkö (η = 100 %): Tilastokeskuksen rakennustietokannan rakennustilavuuden ja keskimääräisen ominaislämmönkulutuksen perusteella (55 kwh/rak-m³) puun pienkäyttö (η = 70 %): Metsätilastotiedote 26/2009, Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008 (kyselytutkimus) 10

11 Energiahuollon rakenne Etelä-Savossa energiataseen kannalta merkittäviä toimijoita n. 55 kpl Energiayhtiöt Teollisuus Erilaiset yhteisökeskukset 11

12 Etelä-Savon energiatase 2008 Puuperäiset 3,2 TWh Yhdyskunta Lämmön kulutus 2,8 TWh - teollisuuslämpö 0,8 TWh -kaukolämpö0,9 TWh - erillislämmitys 1,1 TWh (ei sis. sähkölämmitystä 0,3 TWh) Tuontisähkö 1,0 TWh Vesivoima 0,03 TWh Polttoöljyt 0,8 TWh Turve 0,7 TWh Muu 0,17 TWh Maakunnan sähkön tuotanto: 0,6 TWh 5,9 TWh ei sisällä liikennettä Sähkön kulutus 1,6 TWh - yksityiset & maatalous 0,8 TWh - jalostus 0,4 TWh - julkinen ja palvelu 0,4 TWh Häviöt 1,5 TWh Liikennepolttoaineet 1,8 TWh 12

13 Primäärienergialähteet ,9 TWh Tuontisähkö 17 % Vesivoima 1 % Turve 12 % Puu 53 % Muut: mm. kivihiili, nestekaasu, biokaasu Polttoöljyt 14 % Muu 3 % Uusiutuvat: 55 % (Suomi 27%, ilman liikennettä) Fossiiliset: 16 % (Suomi 41 %) Turve ja tuontisähkö: 29 % 13

14 Uusiutuvat energialähteet ,3 TWh Uusiutuvien osuus 55 % primäärienergiasta puupolttoaineet 3,2 TWh kiinteä sivutuote 1,4 TWh pienkäyttö 0,9 TWh metsähake 0,8 TWh muu puu 0,1 TWh (mm. pelletit ja briketit, kohdassa muut) vesivoima 0,03 TWh muut 0,008 TWh (mm. biokaasu) Puun pienkäyttö 28 % Vesivoima 1 % Muut 3 % Teollisuuden sivutuote 43 % Metsähake 25 % 14

15 Fossiiliset energialähteet ,8 TWh Fossiilisten osuus 16 % primäärienergiasta polttoöljyt 0,8 TWh raskas 0,15 TWh kevyt 0,65 TWh muut 0,04 TWh (nestekaasu ja kivihiili) Fossiilisten käyttö suurinta: Joroinen, Juva, Heinävesi, Pieksämäki ja Pertunmaa POK 77 % POR 18 % Nestekaasu 4 % Kivihiili 1 % 15

16 Rakennusten lämpöenergian bruttokulutus 2,6 TWh kaukolämpö 0,9 TWh tuotetaan 100 % yhdyskunnan KL- ja teollisuuden laitoksissa kevyt polttoöljy 0,5 TWh sähkö 0,3 TWh puun pienkäyttö 0,9 TWh (sis. metsähakkeen pienkäytön ja jalosteet) Muut 0,001 TWh Puun pienkäyttö 35 % Kaukolämpö 34 % Sähkö 12 % POK 19 % 16

17 Rakennusten lämpöenergian bruttokulutus Etelä-Savossa verrattuna koko Suomeen Etelä-Savo 2,6 TWh Suomi 80,7 TWh Kaukolämpö 34 % POK 19 % Kaukolämpö 40 % Sähkö 18 % Puun pienkäyttö 35 % Sähkö 12 % Muut 4 % Lähde: Energiatilasto vuosikirja 2006 Muut: turve, hiili, raskas polttoöljy Puun pienkäyttö 18 % Kevyt polttoöljy 18 % Maakaasu 2 % 17

18 Pientalojen päälämmitysmuodot Etelä-Savossa 2008 (yht kpl) Sähkö kpl (39,1 %) Puu kpl (38,7 %) Kevyt polttoöljy kpl (14,0 %) Muu tai tuntematon kpl (3,6 %) Kauko- tai aluelämpö kpl (3,3 %) Maalämpö 555 kpl ( 1,3 %) Lähde: Tilastokeskus, rakennusten lämmitysmuodot kunnittain

19 Sähköntuotanto energialähteittäin Etelä-Savossa ,6 TWh Vesivoima 3 % Muut 0 % Kivihiili 1 % Turve 31 % Puuperäiset 65 % Muut 0,45 %: biokaasu 19

20 Sähkön nettohankinta Etelä-Savossa ,6 TWh Vesivoima 2 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 30 % Nettotuonti 66 % Yhteistuotanto, teollisuus 2 % 20

21 Sähköenergian kokonaiskulutus Etelä-Savossa ,6 TWh Asuminen ja maatalous 45 % Jalostus 22 % Julkinen ja palvelu 28 % 1. Mikkeli 30 % 2. Savonlinna 20 % 3. Pieksämäki 12 % 4. Ristiina 8 % 5. Muut 30 % Tuontisähkön osuus maakunnan sähkön kokonaishankinnasta 66 % Häviöt 5 % 21

22 Liikenteen polttoaineiden vaikutus Etelä-Savon energiataseeseen (yht. 7,6 TWh) Liikennepolttoaineiden käyttö 1,8 TWh Huomioitaessa fossiilisena polttoaineena, primäärienergialähteiden jakauma seuraavanlainen => Muu 2 % Liikenne 24 % uusiutuvat 56 % -> 43 % fossiiliset 12 % -> 35 % Puu 43 % Suomi 2007* uusiutuvat 25 % Polttoöljyt 9 % fossiiliset 48 % ydinvoima 17 % muut 10 % *2008 tulokset ilmestyvät Vesivoima 0 % Tuontisähkö 13 % Turve 9 % 22

23 Polttoaineiden käytön hiilidioksidipäästöt Etelä- Savossa 2008 yht. 0,73 milj. tco tco Polttoöljyt Nestekaasu Kivihiili Turve Tuontisähkö 23

24 Uusiutuvat 45 % Uusiutuvat 69 % Primäärienergialähteet maakunnissa ja koko maassa (HUOM! ilman liikennettä) Kymenlaakso ,6 TWh Etelä-Karjala ,3 TWh Fossiiliset 37 % Tuontisähkö 12 % Turve ja muut 6 % Fossiiliset 21 % Turve ja muut 1 % Tuontisähkö 9 % Ydinvoima 19 % Tuontisähkö 3 % Turve ja muut 10 % Suomi 2007* 359 TWh Uusiutuvat 27 % Fossiiliset 41 % * Tilastokeskus, energian kokonaiskulutus 2007 ( ) Uusiutuvat 56 % Uusiutuvat 74 % Etelä-Savo ,8 TWh Fossiiliset 12 % Tuontisähkö 17 % Pohjois-Karjala ,0 TWh Turve ja muut 15 % Fossiiliset 16 % Turve ja muut 7 % Tuontisähkö 3 % 24

25 Sähkön nettohankinta Ydinvoima 25 % Suomi 2007* 90,3 TWh CHP, kl 16 % Nettotuonti 37 % Kymenlaakso ,6 TWh Vesi- ja tuulivoima 20 % CHP, kl 3 % Vesi- ja tuulivoima 16 % Nettotuonti 14 % Lauhdutus ym 16 % CHP, teollisuus 13 % Nettotuonti 38 % Etelä-Karjala ,9 TWh Lauhdutus 6 % Vesivoima 27 % CHP, teollisuus 34 % Etelä-Savo ,6 TWh Vesivoima 2 % CHP, kl 30 % * Energiateollisuus ry, sähkövuosi 2007 CHP, kl 4 % CHP, teollisuus 31 % Nettotuonti 66 % CHP, teollisuus 2 % 25

26 Sähköenergian kulutus Yksityinen ja maatalous 25 % Suomi 2007* 90,3 TWh Kymenlaakso ,6 TWh Julkinen ja palvelu 8 % Häviöt 4 % Julkinen ja palvelu 18 % Jalostus 53 % Etelä-Karjala ,9 TWh Jalostus 76 % Häviöt 5 % Yksityinen ja maatalous 11 % Etelä-Savo ,6 TWh Jalostus 22 % Jalostus 80 % Julkinen ja palvelu 6 % Häviöt 5 % Asuminen ja maatalous 45 % * Energiateollisuus ry, sähkövuosi 2007 Yksityinen ja maatalous 9 % Häviöt 5 % Julkinen ja palvelu 28 % 26

27 Maakuntien vertailu Etelä-Savon maakunta energiankulutukseltaan huomattavasti pienempi kuin Kaakkois-Suomen maakunnat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Etelä-Savon erityispiirteenä maaseutumaisuus sekä pieni ja keskisuuri teollisuus Kaakkois-Suomelle tyypillinen suuren mittakaavan metsäteollisuus puuttuu Uusiutuvan primäärienergian määrä melko suuri etenkin metsähakkeen käyttö voimakasta hyvistä metsävaroista johtuen Etelä-Savon alueella asuu n. 3,0 % Suomen väestöstä 1,6 % Suomen primäärienergiasta, 3,6 % puupolttoaineista 27

28 Johtopäätökset Etelä-Savossa uusiutuvien polttoaineiden käyttö selkeästi maan keskiarvoa suurempaa (uusiutuvat: yli 50 %, Suomi: 27 %, ilman liikennettä) Puulla ja turpeella merkittävä vaikutus Etelä-Savon energiataseeseen (yht. 66 %) yksityinen sektori suurin energiankuluttaja mekaaninen metsäteollisuus merkittävin teollisuuden kuluttaja Tulevaisuudessa: pienissä lämpölaitoksissa hakkeen kilpailukyky parantunee fossiilisten polttoaineiden kallistuessa vaihtoehtoisten energialähteiden osuus tulee hitaasti nousemaan (biokaasu, pelletit, maalämpö jne.) metsähake ainespuunhakkuiden sivutuotteena potentiaalia lisätä esim. kantojen käyttöä (METLA) hyödynnetään jatkossa entistä suuremmassa mittakaavassa erillislämmitteiset rakennukset fossiilisten polttoaineiden käyttö laskussa uusiutuvat polttoaineet (mm. pelletit) ja lämpöpumput nousussa 28

29 Ongelmia/haasteita/huomioita Sama tieto pyritty keräämään useasta suunnasta julkiset/maksulliset tilastot + suora kysely toimijoilta Päivityksen ollessa näin lähellä edellistä, aivan kaikkia toimijoita ei päivitetty Pienissä kunnissa yksittäisen toimijan tietojen puuttumisella suuri merkitys kunnan taseeseen, maakunnan tasolla ei merkitystä Ei avointa toimipaikkarekisteriä Suuri osa alussa kartoitetuista 30 toimijasta saatiin mukaan energiayhtiöt mukana Kuntakohtainen tarkastelu (tietosuoja) yksittäisen toimijan tietoja ei julkaista 29

30 Kiitoksia! Useilla pienillä muutoksilla voidaan saavuttaa jotain vähän suurempaa! Muutokset eivät tapahdu hetkessä vaan ne vaativat aikaa! 30