Energiapoliittinen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät. Petteri Kuuva Teollisuuden polttonesteet , Tampere

Transkriptio

1 Energiapoliittinen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät Petteri Kuuva Teollisuuden polttonesteet , Tampere

2 Hallituksen strateginen painopistealue: Biotalous ja puhtaat ratkaisut Hallitusohjelmatavoitteet 2025: Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan. Hallituskauden tavoitteet painopistealueelle Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla. Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä. Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla. Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti. 2

3 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus luvulla yli 50 %, puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ym. hallitusohjelman energiatavoitteet KUVAUS: Laaditaan vuoteen 2030 tähtäävä energiaja ilmastostrategia toimenpiteineen, ml. uusiutuvan energian edistäminen. 9/15 12/16 1/17 4/17 5/17 Strategiatyön organisointi Energia- ja ilmastostrategia, selontekona eduskuntaan Uusiutuvan energian HE Liikenteen biopolttoaine HE Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma selontekona eduskuntaan PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kattava energia- ja ilmastostrategia Energiatuen lisäpanostus 3. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 3

4 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista ja niiden edellyttämiä toimia linjataan vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Tavoitteet ovat kytköksissä EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin kansalliseen toimeenpanoon ja EU:n energiaunionia koskevan tiedonannon tavoitteisiin. Tavoitteet vaikuttavat toisiinsa ja koko energiajärjestelmään, joten uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista ja sen edellyttämiä toimenpiteitä on tarkasteltava yhdessä energiatehokkuus ja ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen kanssa. Strategian valmistelu ja ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmistellaan koordinoidusti TEM, YM, MMM, LVM ja VM valmistelevat tiiviissä yhteistyössä, TEM:llä vetovastuu 4

5 Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu (jatkoa) Energia- ja kasvihuonekaasuskenaarioiden valmistelu Kukin ministeriö oman vastuualueen osalta, TEM kokoaa WEM- ja WAM-skenaariot Tarvittavat taustaselvitykset Skenaarioista laaditaan taustaraportti, josta käy ilmi kattavasti skenaarioiden laadinnan metodologia, taustaoletukset sekä tulokset Strategian valmistelun ohjaus Biotalousministerityöryhmä tai sen erillinen jaos? Virkamiesten yhdysverkko ja sihteeristö Viestintä ja osallistaminen Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota valmistelun avoimuuteen sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistamiseen valmistelussa. kick off tilasuus, www-sivut, blogi, taustaselvitysten ja oletusten julkistaminen, verkkokyselyt otakantaa.fi:ssä, asiantuntijatilaisuudet 5

6 HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana (liittyy tavoitteisiin nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuutta ja kannustaa tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla) EU:n 2030 paketin taakanjako EPKS Tavoite liittyy keskeisesti tavoitteeseen nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin. Pääosa toimista on toteutettava liikennesektorilla. Tämän lisäksi tuontiöljyä on korvattava lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla Jatketaan vuoden 2013 energia- ja ilmastostrategiassa linjatun mineraaliöljyn vähentämisohjelman toimeenpanoa. Hallitusohjelman verolinjaus korottaa lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden veron CO2-komponenttia nostaa kevyen polttoöljyn hintaa ja edistää siten tavoitteen toteutumista. Selvitetään kustannustehokkaita keinoja nopeuttaa nykyisen kiinteistöjen öljylämmityskannan korvautumista normaalia lämmitysjärjestelmien uusimistahtia nopeammin. Tämä tehdään vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. 6

7 HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin Uusiutuvan energian 50 %:n tavoitetta ja erillistä liikenteen 40 %:n tavoitetta pitää tarkastella yhdessä mm. bioenergian raaka-aine pohjan riittävyyden ja koko energiajärjestelmän kannalta.. Liikenteen 40 %:n uusiutuvan energian tavoite (ilman tuplalaskentaa) edellyttää 8 uutta suuruusluokaltaan UPM:n Lappeenrannan biojalostamon kokoista jalostamoa. Laitoksen voisivat olla pääosin metsäbiomassan kaasutukseen tai pyrolyysiin perustuvia laitoksia, jotka eivät vielä ole kaupallisella asteella. Yrityksillä on siten hinta, teknologia ja mm. EUregulaatiosta (ei näkymää 2020-jälkeen) johtuva markkinariski. Biokaasun ja sähköautojen merkitys? ILUC-direktiivin toimeenpano ja kansallista biopolttoaineiden jakeluvelvoite vuoden 2020 jälkeen 7

8 HALLITUSOHJELMAN TEKSTI Korotetaan lämmityksen ja työkoneiden CO2-veroa (-75 M ) Ohjataan yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa vähäpäästöisemmäksi CO2-veron alennuksen poistamisella portaittain. VM ja TEM valmistelevat mallin ja aikataulun. (-90 M ) Lämmityksen ja työkoneiden CO2-veron korotus merkitsee noin 14 %:n suuruista korotusta kokonaisverotasoihin. Teollisuuden osalta veroleikkuri palauttaa noin 80 % veronnostosta. Vaikutus kohdistuu lähinnä lämmön tuotantoon, yhdistettyyn tuotantoon ja kevyen polttoöljyn käyttöön talokohtaisessa lämmityksessä ja työkoneissa. CHP-tuotannon CO2-veron alennuksen poisto portaittain: Käynnistetään selvitys verotuen poistamisen vaikutuksista kaukolämmön ja CHP-tuotannon kilpailukykyyn ja lämmön hintaan, olemassa olevien kaukolämmityskohteiden siirtymiseen lämpöpumppuihin sekä edellytyksiin tehdä CHPkorvausinvestointeja alhaisen sähkön markkinahinnan vallitessa. Veroratkaisun mallia ja aikataulua tarkastellaan vuoteen 2030 tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. 8

9 HE-luonnos energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta: lämmityspolttoaineet Laskentaperusteena oleva CO2-hinta: 44 /tco2 -> 54 /tco2 + 16/12 % Verokertymän mukainen painotettu korotus keskimäärin + 14/12,8 % (OHB/CHP) + 15/11 % + 14/10 % + 13/9 % Lämmityspolttoaineiden veron korotuksen kohdistuminen milj. Teollisuus 9 Rakennustoiminta 9 Liikenne 5 Maa- ja metsätalous 10 Muut työkoneet 3 Talokohtainen lämmitys 17 Kaukolämpösektori 22 Yhteensä 75 *energiaintensiivisen teollisuuden veroleikkurin kautta palautettavan määrän kasvu huomioitu *turpeella energiasisältöveron sijaan energiavero, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin ** yhdistetyssä tuotannossa CO2-vero on puolitettu 9