A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 12 TONTIN 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS Sik-La KAAVATUNNUS 01:162 KAAVAN PÄIVÄYS 23.9.2010 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 19.11.2010
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 12 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuu 1. kaupunginosan korttelin 12 tontti 1. Tonttijako ei muutu. Kaavan nimi ASEMAKAAVA Kaavan tunnus 01:162 Kaavan päiväys Kaavan laatija xx.x.2010 Reijo Teivaistenaho, Kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014-266 5057 email: reijo.teivaistenaho@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 6.10.2010 Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.200x Kh xx.xx.200x Kv xx.xx.200x 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kiinteistöosakeyhtiö Sik-La on hakenut asemakaavan muutosta tontilleen. Asemakaavan muutoksen tarkoitus mahdollistaa neljännen kerroksen ja pysäköintitilan rakentaminen. Uudessa kerroksessa olisi toimistotiloja. Tätä varten on haettu rakennusoikeuden lisäämistä 450 k-m 2 :lla. Tontille on tehty asemakaavamuutos vuonna 2000 neljännen kerroksen rakentamisen mahdollistamiseksi. Osin virheellisten lähtötietojen takia on käynyt niin, että kaavoitettu lisärakennusoikeus ei riittänytkään. Asemakaavan kerrosalaluku 6552 muutetaan luvuksi 7002.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (3) 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä / sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.200x. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 11.10.2010. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 12. - 29.10.2010 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2010. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.200x. Asemakaava oli kaupunkirakennelautakunnan käsiteltävänä xx.xx.200x 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Taloyhtiö rakennuttaa tai tilaa rakennutuksen rakennusyhtiöltä. Kaava toteutuu lähivuosina. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakatu 11 on Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaa. Se sijaitsee Jyväskylän Lyseon ja vanhan aseman muodostaman akselin varrella aivan Lyseon vieressä. Sik-Lan talossa on toimistoja ja liikehuoneistoja. Rakennuksen ulkokulma on Jyväskylän keskustan merkkipaikkoja. Kokonaan asfaltoitu sisäpiha aukeaa viereisen kauppa- ja viihdekeskuksen suuntaan ja Telefoonikujalle. Läheltä alkaa kaupungin kävelykeskusta. Sik-Lan talo on 1960-luvun kaupunkitalo puhtaimmillaan ja on aikanaan näyttänyt ympäristössään modernilta. Ajan myötä rakennuksen julkisivut ovat likaantuneet ja materiaalit kuluneet. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva ja luonnonolot Alue on Jyväskylän urbaaneinta ympäristöä. Sik-Lan talo on osa Asemakadun sekalaista rakennuskantaa. Koko tontti on joko rakennettu tai kestopäällystetty. Pihalla voi kasvaa pieniä puuntaimia asfaltin rakosissa. Pienilmasto Sik-Lan sisäpihalla voi olla suojaisuutensa ansioista muutaman asteen lämpimämpää verrattuna muuhun ulkoympäristöön. Vesistöt ja vesitalous Sik-Lan kaikki hulevedet johdetaan kaupungin sadevesiverkostoon. Tontin laskennallinen imeytymiskerroin lienee nolla. Maa- ja metsätalous Alueella ei ole maa- eikä metsätaloutta.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (4) Luonnonsuojelu Alueella ei ole suojelukohteita. On mahdollista, että rakennuksen ullakolla majailee lepakoita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Sik-Lan kiinteistössä ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Sik-la on osa Jyväskylän ydinkeskustaa. Kaupunki-/taajamakuva Asemakatu 11 on Jyväskylän kaupungin ydinkeskustaa. Se sijaitsee Jyväskylän Lyseon ja vanhan aseman muodostaman akselin varrella aivan Lyseon vieressä. Sik-Lan talossa on toimistoja ja liikehuoneistoja. Rakennuksen ulkokulma on Jyväskylän keskustan merkkipaikkoja. Kokonaan asfaltoitu sisäpiha aukeaa viereisen kauppa- ja viihdekeskuksen suuntaan ja Telefoonikujalle. Läheltä alkaa kaupungin kävelykeskusta. Sik-Lan talo on 1960-luvun kaupunkitalo puhtaimmillaan ja on aikanaan näyttänyt ympäristössään modernilta. Ajan myötä rakennuksen julkisivut ovat likaantuneet ja materiaalit kuluneet. Työpaikat, elinkeinotoiminta ja Palvelut Sik-Lan kiinteistössä on laaja joukko palvelualan yrityksiä, kuten mm. partureita, fysioterapeutteja, sisustussuunnittelijoita, koulutusyrityksiä, terveyspalveluita, polkupyöräliike, kiinteistövälittäjä, baari, pesulapalvelu, ohjelmistosuunnittelija ja Sonera Oy, Virkistys Sik-Lassa toimii kaavaa tehtäessä Matsi-pubi. Liikenne Sik-La on kaupungin ydinkeskustassa Yliopistonkadun ja Asemakadun kulmauksessa. Ajoliittymä on Yliopistonkadulta tunnelin kautta. Ajo tapahtuu jalkakäytävän yli, jonka takia autoilijoiden tulee noudattaa suurta varovaisuutta. Joissain tilanteissa pihaa ajavat voivat tukkia hetkeksi Yliopistonkadun liikenteen väistäessään jalkakäytävällä kulkijoita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Sik-La on rakennettu 1960-luvulla. Rakennus on oman aikakautensa tuote. Keski-Suomen museon tutkija Anna-Leena Lehto on tehnyt rakennusinventoinnin syksyllä 2010. Anna-Leena Lehdon inventoinnin mukaan: Sik-Lan liikerakennuksen rakennutti Kiinteistö OY Asemakatu 11, jonka nimi muutettiin jo vuonna 1960 Kiinteistö OY SIK-LA:ksi. Rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1959, ja lopputarkastus voitiin pitää 29.2.1960. Piirustukset laati arkkitehti Erkki Kantonen. Rakennukseen on tehty lukuisia muutoksia vuosikymmenten aikana, joista suurin osa on ollut kevyiden väliseinien rakentamista ja joskus myös purkamista. Esim. suuret varastohallit on muutettu toimistohuoneiksi. Kivirakenteisiin seiniin muutoksia on tehty hyvin vähän. Varsinainen julkisivuremontti on tehty rakennuksen alkuperäistä ulkomuotoa noudattaen. Siklan talo oli tontillaan ensimmäinen monikerroksinen kivirakenteinen kerrostalo. Sellaisena talo kuuluu osaksi sitä sotien jälkeisten vuosikymmenten kiivasta rakentamista, joka muutti Jyväskylän keskustan puutalokaupungista kivirakenteisten kerrostalojen alueeksi.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (5) Tontilla on inventointihetkellä voimassa vuonna 2000 vahvistettu asemakaava, jossa tontilla on merkintä K eli liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla. Rakennus on hyvässä kunnossa pientä sisä- ja ulkopintojen kuluneisuutta lukuun ottamatta. Sen tilat ovat kokonaisuudessaan aktiivisessa käytössä. Kiinteistöyhtiö toivoo voivansa korottaa rakennusta yhdellä kerroksella nykyisten ullakkotilojen paikalle. Myös julkisivuremontti on suunnitteilla. Sisäpihalle haluttaisiin mahdollisesti toteuttaa jotakin lisärakentamista, mm. pysäköintitilaa maan alle. Talo sijoittuu rakennusteknisesti ja tyylillisesti murroskauteen. Rakenteellisesti se edustaa paikalla rakennettua tyyppiä: betonirakenteet valettiin paikalla ja osa kantavista seinistä muurattiin. Rakennuksen muoto ja sijoittelu tontille edustivat vielä rakennusjärjestyksen edellyttämää 1950-luvulle jatkunutta umpikortteleiden rakentamisen kautta. Rakennuksen pohjakerros on viistetty aukkokulmaksi rakennusjärjestyksen mukaan. Tyylillisesti talo edustaa uusimpia ihanteita ja materiaalikokeilujen kautta, jolloin metallilevyjen käyttäminen ulkoverhousmateriaalina oli erityisen yleistä. Sen sijaan pihajulkisivun roiskerappaus muistuttaa vielä sodanjälkeisten vuosikymmenten vakioratkaisuja. Julkisivuja jäsensivät Sik-Lan talossa nauhaikkunat. 1960-luvulla korostettiin nauhamaisia ikkuna- ja parvekerivejä. Rakennus on alkuperäisessä käytössään liike- ja toimistorakennuksena ja se on säilynyt arkkitehtuuriltaan hyvin alkuperäisen kaltaisena. Rakennukseen on tehty lukuisia sisäisiä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan ole oleellisesti muuttaneet talon tilanjäsentelyä tai ulkomuotoa. Avarat varastohallit ovat tilatyyppinä kadonneet kokonaan, kun ne on jaettu toimistohuoneiksi. Tällaisia toimistohuoneiden kokonaisuuksia kuului rakennukseen alun perinkin, joten muutosta voi pitää talon arkkitehtuurille luontevana. Suorat keskikäytävät ovat sisäseinämuutosten myötä muuttuneet paikoitellen polveileviksi. Rappukäytävät ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Sik-Lan taloon tehtiin vuonna 1991 julkisivu- ja kattoremontti, jossa noudatettiin tarkkaan rakennuksen alkuperäistä ilmettä. Sik-Lan talon kortteli 12 on sekoitus eri aikojen arkkitehtuuria, joka ei muodosta yhtenäistä ajallista kokonaisuutta vaan vaikutelma on hyvin kerroksellinen. Ennen julkisivuremonttia Tyynelän talo on muodostanut Yliopistonkadulle päin luontevan parin Sik-Lan talolle, mutta inventointihetkellä sen ulkomuoto on hyvin erilainen. Muualla keskustassa on joitakin samantyyppisiä kerrostaloja metallilevyverhoiluineen ja ikkunanauhoineen. Sik-Lan talon Asemakadun puoleisen päädyn seinämaalaus on kuulunut Asemakadun ja Kompassi-aukion katunäkymään jo noin viidenkymmenen vuoden ajan. Tekninen huolto Asemakatu 11 on kytkettynä kaukolämpöön sekä sähkö-, vesi- ja viemäriverkostoon. Erityistoiminnat Alueella ei ole erityistoimintoja. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kiinteistö on ydinkeskustassa, jossa on runsaasti liikenteen melua ja pakokaasupäästöjä. Talvella ja keväällä tilanne on pahimmillaan. Sik-La :ssa ei ole asuntoja. Sosiaalinen ympäristö Sik-La on toimistorakennus, jossa on myös palvelutoimintaa. Toimistoissa työssä käyvät voivat virkistäytyä viihderavintolassa. 2.1.4 Maanomistus Maanomistaja on kiinteistöosakeyhtiö Sik-La.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (6) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Yleiskaavat Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Jyväskylän yleiskaava 1982. Jyväskylässä ollaan aloittamassa uuden yleiskaavan laatimista. Voimassa olevat asemakaavat Tontilla on voimassa asemakaava 01:141 (9.10.2000), jossa tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä. Keski-Suomen museo inventoi rakennuksen. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit Keski-Suomen museo tekee rakennusinventoinnin. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muutoshakemus on käsitelty kaavoituksen sisäisessä palaverissa 19.4.2010. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa 19.8.2010.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (7) 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.3.1 Osalliset Kiinteistöosakeyhtiö Sik-La Oy. 3.3.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 6.10.2010 / sanomalehti Keskisuomalaisessa 12.10.2010 ja maanomistajille 11.10.2010 päivätyllä kirjeellä. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ja kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on kaavan muuttaminen sellaiseksi, että alkuperäinen tarkoitus mahdollistuu. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaava mahdollistaa neljännen kerroksen rakentamisen 1960-luvun kaupunkitaloon. On mahdollista, että huonolla suunnittelulla ja toteutuksella menetetään joitain kaupunkikuvallisia arvoja. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Osallisten tavoitteet tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa neljännen kerroksen rakentaminen riittävän laadukkaasti Jyväskylän keskustassa sijaitsevaan rakennukseen. Keski-Suomen museon lausunnon perusteella asema-
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (8) kaavan suojelumääräyksiä tarkennettiin rakennuksen julkisivun tärkeimpiä ominaispirteitä säilyttäväksi. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET 3.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoja ei ole ollut. 3.5.2 Vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys eivät muut kaava-alueella. Yhdyskuntarakenne tiivistyy paikallisesti jonkin verran. Kaupunkikuva muuttuu Asemakadun ja Yliopistonkadun kulmassa jonkin verran ja uusia palveluita saadaan uuteen kerrokseen. Työpaikat kaupungin keskustassa lisääntyvät vähäisessä määrin. Tontille tulee jonkin verran lisäliikennettä ja pysäköintiä joudutaan rakentamaan lisää. Vaikutukset maisemaan Jyväskylän Lyseon vieressä olevaan rakennukseen tulee yksi kerros lisää. Sik-Lan rakennuksen julkisivujen ja runkorakenteiden tärkeimpiä ominaispiirteitä tuodaan esiin ja suojellaan. Kaupunkikuvaan epäsopivat ikkunatarroitukset pyritään estämään. Vaikutukset talouteen Erityisiä vaikutuksia kaupungin talouteen ei ole. Uusi rakentaminen tiivistää korttelirakennetta vähän. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Yliopistonkadun kevyttä liikennettä uhkaa muutama auto enemmän. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Ei ole vaikutuksia. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Ei ole vaikutuksia. Vaikutukset kulttuuriin. Jyväskylässä keskeinen näkymäakseli Jyväskylän Lyseon ja vanhan rautatieaseman välillä muuttuu Lyseon päässä jonkin verran. Näkymäakseli ei katkea mutta Asemakadun varren eri aikakausien rakennuskanta saa yhden rakennuksen osaan yhden aikakauden edustajan lisää. 3.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehtoja ei ole ollut.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (9) 3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 12. -29.10.2010 ja siitä on saatu 2 lausuntoa. Mielipiteitä ei saatu. Lausunnon antoivat Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Oy ja Keski-Suomen museo. Lausunnot Jyväskylän Energia Oy, vesihuoltopäällikkö Jukka Tyrväinen Tontin kautta on rakennettu vanha jätevesiviemäri, johon saatetaan johtaa myös kortteleiden sisäisiä hulevesiä. Viemärille tulee osoittaa kaavassa varaus maanalaista putkea varten. Kaavaan tulee kirjata määräys, jonka mukaan: Kiinteistön tulee selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä johdetaanko tontilta hule- tai perustusten kuivatusvesiä jätevesiviemäriin. Jos näin tapahtuu, tulee esittää suunnitelma hulevesien erottamiseksi rakennustyön yhteydessä. Keski-Suomen museo, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja amanuenssi Anna-Leena Lehto Keski-Suomen museo on tehnyt Sik-Lan talon rakennusinventoinnin osana Jyväskylän täydennysinventointia syksyllä 2010. Sik-Lan liike- ja toimistorakennuksen rakennutti Kiinteistö Oy Sik-La ja se valmistui 1960. Piirustukset laati SAFA-arkkitehti Erkki Kantonen yksityisessä toimistossaan vuonna 1959. Erkki Kantonen toimi kaupunginarkkitehtina vuosina 1960-1988 ja Sik-Lan talo on yksi Kantosen lukuisista Jyväskylään suunnittelemista rakennuksista. Myös urakoitsijana toiminut rakennusliike A.M. Arjatsalo & Kumpp. oli yksi Jyväskylän suurimmista rakennustoimistoista. Sik-Lan talo oli tontillaan ensimmäinen monikerroksinen kivirakenteinen kerrostalo, joten se kuuluu osaksi sotien jälkeisten vuosikymmenten kilvasta rakentamista, joka muutti Jyväskylän keskustan puutalokaupungista kivikerrostalojen alueeksi. Rakenteellisesti Sik-Lan talo edustaa vielä elementtirakentamisen yleistymistä edeltävää paikalla rakennettua tyyppiä. Tyylillisesti talo edustaa uusimpia ihanteita ja materiaalikokeilujen kautta, jolloin metallilevyjen käyttäminen ulkoverhousmateriaalina oli erityisen yleistä. Jyväskylässä rakennettiin lukuisia metallilevyverhoiltuja kerrostaloja kaudella 1957-1961. Sisäpihan rappausverhoilu tosin muistuttaa vielä sodanjälkeisten vuosikymmenten vakioratkaisuista. Kaikissa julkisivuissa on nauhaikkunat, jotka tulivat uudelleen suosioon jälleenrakennuskauden jälkeen. Rakennuksen muoto ja sijoittelu tontille edustavat vielä rakennusjärjestyksen edellyttämää 1950-luvulle jatkunutta umpikortteleiden rakentamisen kautta. Rakennuksen pohjakerros on katujen kulmauksessa viistetty aukkokulmaksi rakennusjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään liike- ja toimistorakennuksena ja se on säilynyt ulkoarkkitehtuuriltaan hyvin alkuperäisen kaltaisena. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin oleellisia elementtejä ovat metallilevy- ja graniittiverhoilun lisäksi katon korkea otsa katujulkisivujen puolella, viiste katujen risteyksessä, suuret näyteikkunat sekä arkkitehtonisesti muotoillut betonipilarit ja kellarin valoaukot niiden takana. Huomionarvoisia yksityiskohtia ovat myös alkuperäisinä säilyneet myymälöiden ja porraskäytävien metallikarmiset ovet puisine ovenkahvoineen. Myös rappukäytävät ovat säilyneet alkuperäisessä asussa, samoin joidenkin myymälöiden tuulikaapit ja sisäportaikot kaiteineen. Kompassi-aukion puoleinen seinämaalaus on kuulunut Asemakadun katunäkymään jo n. 50 vuoden ajan. Alun perin maalauksen tausta jakaantui useaan eri valöörialueeseen, joita erottivat toisistaan sileät, rappaukseen uurretut raidat. Maalauksen väritystä on myöhemmin yksinkertaistettu.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (10) Keski-Suomen museo ei edellytä rakennuksen suojelua, mutta kaavamääräyksissä olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen oleellisiin piirteisiin. Sik-Lan talo sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla ja aivan maakunnallisesti arvokkaan Jyväskylän lyseon rakennuksen vieressä, joten sen muutostöiden onnistumisella on suuri maisemallinen vaikutus. Keski-Suomen museon mielestä mahdollinen lisäkerros on toteutettava hienovaraisesti rakennukseen itseensä ja lähirakennuksiin suhteuttaen. Rakennuksessa on edellä mainittuja selviä oman aikansa erityispiirteitä, jotka olisi hyvä huomioida katujulkisivujen suunnittelussa. Nauhaikkunoiden, katon korkean otsan, näyteikkunoiden ja ovien alkuperäisilmeen säilyttämisellä olisi tässä keskeinen asema. Suurten ikkunapinta-alojen peittäminen mainosteipeillä estää näkemästä betonipilarien muotoilua kokonaisuudessaan, joten sitä tulisi jatkossa välttää. Päädyn seinämaalauksen alkuperäisväritys olisi hyvä palauttaa, kun seinää seuraavan kerran kunnostetaan. 3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavamääräyksiä ja asemakaavakarttaa tarkennettiin saatujen lausuntojen perustella. Asemakaavakarttaan merikittiin rasite maanalaista johtoa varten. Kaavamääräyksiä täydennettiin rakennussuojeluluonteisilla määräyksillä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus Asemakaavan rakennusoikeutta korotetaan 6552 kerrosalaneliömetristä 7002:n kerrosalaneliömetriin, jotta rakennukseen voidaan rakentaa neljäs kerros. 4.1.2 Palvelut Neljänteen kerrokseen tulee toimistoja, palvelualan yrityksiä jne. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Lisäkerros (IV) kaupungin ydinkeskustaan rakennettavaan taloon ei vaikuta kokonaisuuteen mitenkään. 4.3 ALUEVARAUKSET Tontin käyttötarkoitus säilyy samana. 4.3.1 Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Tontilla on rakennusoikeutta 7002 k-m2 ja kerrosluku 1/1kIV. Rakennusten julkisivujen tulee olla materiaaleiltaan korkealuokkaiset ja vaaleat. Kiinteistön hoidon kannalta välttämättömät asunnot ovat sallittuja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 autopaikka kerrosalan 70 neliömetriä kohti. Autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa 2. kaupunginosan torin alle rakennettuun pysäköintilaitokseen, jonne sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (11) 4.3.2 Muut alueet Muita alueita ei ole. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Uusi rakentaminen liittyminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja muuhun rakennettuun ympäristöön luontevasti. On tärkeää, että kaupungin ydinkeskustassa olevan rakennuksen suunnitteluun ja sen ohjaukseen paneudutaan kunnolla. Asemakaavamääräykset antavat mahdollisuudet tähän mutta myös kelvottomaan toteutukseen. Jyväskylässä toimii kaupunkikuvatoimikunta, jonka käsiteltäväksi kaikki keskustan kohteet joutuvat. Kaupungin keskustaan tulee vähäisessä määrin uusia työpaikkoja ja uusia pysäköintipaikkoja tontille. Lisärakentaminen ei aiheuta kunnallistekniikalle tai muulle infralle erityistä lisäkuormitusta. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Sik-La on kaupungin ydinkeskustassa. Siellä työssä käyvät saavat tottua kaupunkimeluun, pölyyn ja ruuhkiin. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavassa esitetään Telefoonikujalle seuraava määräys: Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Alueen pinta-alasta tulee istuttaa vähintään 10 prosenttia ja 50 prosenttia laatoittaa siten, että kulkualue muodostaa Telefoonikujalle yhtenäisen kokonaisuuden. Alueella sallitaan vähäinen, jalankulkua haittaamaton liiketoiminta. Tarkoitus on kohentaa kaupunkikuvaa vilkkaalla jalankulkualueella. Sik-La :n taloa ei varsinaisesti suojella mutta, koska se on kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla, tarkennetaan kaavamääräyksiä rakennussuojeluluonteisilla määräyksillä. Rakennuksen eteläpäädyn kaupunkikuvallisesti omalaatuinen julkisivu säilytetään määräyksellä: Asemakadun suuntaisen rakennuksen osan Telefoonikujan puoleisen päädyn julkisivun luonnetta ei saa muuttaa. Rakennuksen korjauksien ja uudisosien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida sen sijainti kaupunkikuvallisesti arvokkaalla ja keskeisellä paikalla. Rakennuksen sijainti Jyväskylän keskustassa Lyseon vieressä ja Lyseon sekä vanhan rautatieaseman akselilla huomioidaan määräyksellä: Rakennuksen korjauksien ja uudisosien suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida sen sijainti kaupunkikuvallisesti arvokkaalla ja keskeisellä paikalla. Asemakaavaan merkitään kaavamääräys, jolla edellytetään, että tulevaisuudessa tontin jäte- ja sadevedet erotellaan toisistaan erillisiin järjestelmiin. Kaavamääräys: Kiinteistön tulee selvittää ennen rakennuksen laajentamista koskevan rakennusluvan myöntämistä johdetaanko tontilta hule-
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (12) vesiä- tai perustusten kuivatusvesiä jätevesiviemäriin. Suunnitelma hulevesien erottamiseksi jätevesistä tulee esittää rakennustyön yhteydessä. 4.7 NIMISTÖ Uusia nimiä ei tarvita. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Erillisiä lisäsuunnitelmia ei ole. Kaupungin keskustassa rakentamista ohjataan tarkasti. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Toteutusaikatauluun saattavat vaikuttaa esimerkiksi taloudelliset suhdanteet mutta kaava toteutunee lähivuosina. Vuonna 2000 laadittua asemakaavamuutosta ei oltu ryhdytty toteuttamaan 9 vuoden aikana. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutusta valvoo kaupungin rakennusvalvonta ja kaupunkikuvatoimikunta. Mikäli kaava ei lähde toteutumaan seuraavan 15 vuoden aikana, on todennäköistä, että modernin suojelun hengessä Sik-Lan talo on suojeltava täydellisesti kaavalla 1960-luvun modernismin edustajana.
01:162 / Asemakatu 11, Sik-La / ASEMAKAAVASELOSTUS 19.11.2010 (13) LIITTEET Liite Liite Liite Liite Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pienennös asemakaavakartasta Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavan seurantalomakke