Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development Uusi avaus Laurea Business Ventures Aviapolis aktivoimaan kasvavaa yritysaluetta Laurea@Cambridge Entrepreneurial Boot Camp Kehittäjä
Vastaava päätoimittaja Petteri Ikonen Päätoimittaja Kaarina Murtola-Jokiniemi Toimitussihteeri Eija Tepponen, viestinnän opiskelija Toimittajat Harri Ahola tietojenkäsittelyn opiskelija Mercy Maina Degree Programme in Business Management Pasi Parviainen Degree Programme in Business Management Teea Tiljander liiketalouden opiskelija Kansikuva Minna Tuomainen, viestinnän opiskelija Laurean opiskelijoita Cambridgen yliopistossa syksyllä 2007. Ulkoasu ja taitto Jenni Kiviniemi, viestinnän opiskelija Laurean mediakeskus Valo Toimitusneuvosto Petteri Ikonen (pj.) Harri Haapaniemi Päivi Korhonen Paula Lehto Ari Nieminen Pirjo Vuotovesi Suorapostituksen osoitteet Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset viestinta@laurea.fi Julkaisija Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, FI-01300 Vantaa, Finland www.laurea.fi, +358 9 8868 7787 Painopaikka Lönnberg Print & Promo ISNN 1796-9107 2/2007 3 Pääkirjoitus 4 Moni-ilmeinen Living Lab Living Lab -tutkimusmenetelmät perustuvat ihmiskeskeiseen ja monialaiseen tieteenväliseen lähestymiseen sekä yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. 6 Aviapolis aktivoimaan kasvavaa yritysaluetta Aviapolis on on kehittyvä kansainvälisen kaupan keskus, joka parhaillaan nousee Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille. 8 Mentorointi yhdistää työelämän ja opiskelijat Laureassa mentorointi on ollut opiskelijoiden ja työelämän yhdistäjä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Laureassa on käytössä monenlaisia mentoroinnin tapoja ja muotoja. 10 Uusi avaus - Laurea Business Ventures synnyttää uutta liiketoimintaa Laurea Business Ventures on Laurean uusi liiketoiminnan oppimisyksikkö, joka keskittyy kasvuyrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. 12 Keksimisen edellytykset ja työvälineet Keksiessään henkilö löytää uuden hyödyllisen ratkaisun todelliseen ongelmaan. 13 Opetusteknologian hyödyntämistä aikuiskoulutuksessa Uusi teknologia kehittää ja monipuolistaa opetusteknologiaa. 14 Laurea kehittäjänä työhallinnossa Laurea-ammattikorkeakoulu osallistui yhtenä kouluttajana valtakunnallisen työvoimaneuvojien PD-koulutukseen. 16 LbD yrityksen ja opiskelijoiden yhdistäjänä Yritysten ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on hyvin keskeinen osa Laurean LbD-toimintamallia. 17 ProAMK kehittää yhteistä opiskelija- ja opintohallinnon tietojärjestelmää ProAMK on opetusministeriön ja opetusministeriön toimialaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen rahoittama tietohallintohanke, jossa määritellään ja toteutetaan ammattikorkeakouluille yhteinen opiskelija- ja opintohallinnon tietojärjestelmä. 18 Uusi tradenomikoulutus innovaatiotoiminnan vahvistajaksi yhdessä yritysten kanssa Paradigman muutos ohjaa tradenomikoulutuksen kehittämistä innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi yhdessä yritysten kanssa. 20 LbD encouraging innovativeness in joint Japanese-Finnish elderly care research and development project Active-project aims to develop better and more cost effective elderly care services by combining Finnish and Japanese know-how. 22 Towards RoadMap for Contacts with Asia How can you in your region benefit from economic growth in Asia? 24 From business idea to practice Joonas Turkama and CoreFinland The new study programme places more emphasis on actually doing things rather than reading about them. With his new company CoreFinland Ltd, Joonas Turkama is doing just that. 25 Promoting expertise in international trade Laurea is launching a new educational platform, Food Industry and Trade International Management (FITIM), to train professionals. 26 Entrepreneurship learning experiences Great opportunities: Laurea business ventures Increasing students business competencies. 27 Laurea@Cambridge Entrepreneurial Boot Camp Co-operation between Laurea University of Applied Sciences and the Centre for Entrepreneurial Learning (CfEL) at the University of Cambridge. 28 Boosting entrepreneurial spirit through the competence-based curriculum Laurea offers its students opportunities for developing and learning generic competences 29 Uutissivut 36 Yhteystiedot Kehittäjä
Pääkirjoitus Tähtäimessä palvelukokemus Maamme teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen mukaan Suomen elinkeinorakenne vahvistuu ja uudistuu innovatiivisten ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien avulla. Laurea on jo vastannut haasteeseen muun muassa vahvistamalla kansainvälisiä verkostoja. Meidät on hyväksytty, tiukkojen kriteerien läpäiseminä, eurooppalaiseen Living Labs -verkostoon EnoLL:iin. Tämä verkosto on osa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jossa yritykset, viranomaiset ja kansalaiset yhteisvoimin luovat, kehittävät ja testaavat uusia palveluja, liiketoimintaa, markkinoita ja tekniikoita arjen ympäristöissä. Opiskelijamme ovat Entrepreneurial Boot Camp -ohjelman avulla verkottuneet ja saaneet tuntumaa kansainvälisten markkinoiden kilpailutilanteesta Cambridgen yliopiston yrittäjyysoppimiskeskuksessa. Palvelukonseptoinnissa vahva kansainvälinen asiantuntijuus on merkitävä lisä Laurean ja sen toiminta-alueen uuden osaamisen synnyttämisessä. Palveluliiketoimintamallien kehittämisessä Laurea on hyppäämässä uuteen palvelumuotoilun aikakauteen. Palvelumuotoilu (Service Design) on ajassa ja paikassa tapahtuvien kokemusten muotoilua, jotka tavoittavat ihmiset erilaisten kosketuspisteiden kautta. Tämän uuden liiketoimintaa kehittävän näkökulman avulla Laurea pyrkii avaamaan uusia monialaisia näkökulmia palvelu- ja hyvinvointisektorin liiketoiminalle. Focus on service experience According to Finnish Funding Agency of Technology and Innovations, Finnish economy can grow and develop with the help of globally competitive service concepts and business models. Laurea University of Applied Sciences has answered this challenge by strengthening its international networks. Recently Laurea was accepted to be a member of European Living Labs Network, EnoLL. This network is based on cooperation between public, private and the third sector. Aim of this cooperation is to create new services, markets and techniques in every day life environments. Laurea s students have been given the possibility to study at Centre for Entrepreneurial Learning (CfEL) at the University of Cambridge through Entrepreneurial Boot Camp programme and network and test their ideas there. This cooperation supports Laurea s international expertise. In developing business models Laurea is starting a new Service Design Era. The focus of Service Design is designing service experiences in time and space which reach customers through touchpoints. Laurea s emphasis is to open new possibilities for service and welfare business. Petteri Ikonen Vastaava päätoimittaja, Executive Editor Tutkimusjohtaja, Research and Developement Director Kehittäjä 3
Restonomiopiskelijat Noora Alén (vas.) ja Maisa Lieto European Network of Living Labs -tapahtumassa Brysselissä. Laurea hyväksyttiin Living Lab -verkoston jäseneksi 17.10.2007. Moni-ilmeinen Living Lab Living Lab -tutkimusmenetelmät perustuvat uudella tavalla monialaiseen ajatteluun: ihmiskeskeiseen lähestymiseen, tieteenväliseen monialaiseen yhteistyöhön, yritys-oppilaitos-synergiaan sekä aitoihin elämisen ympäristöihin pohjautuviin empiirisiin tietoihin. 4 Kehittäjä
Living Lab -konseptin on alunperin kehittänyt professori William Mitchell. Hänen mukaansa käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan aidoissa kotiympäristöissä tunnistaa, rakentaa prototyyppejä, arvioida ja varmistaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvitaan yhä enemmän evoluutiomaisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä. Living Lab on keskeinen instrumentti toteutettaessa eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa ja Lissabonin strategian mukaista toimintaa, jolla pyritään kehittämään EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue. Living Labit ovat avoimia innovaatioalustoja, jotka tarjoavat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluja tosielämän ympäristöissä. Lähtökohtana on käyttäjävetoinen t&k-toiminta sekä systeemisten innovaatioiden synnyttäminen rikkaassa yhteistyössä kansalaisten, yritysten, julkisten toimijoiden ja tutkijoiden kesken. Living Lab -lähestymistavan hyödyt nähdään erityisesti ICT-pohjaisten ratkaisuiden kehittämisessä, mutta soveltamismahdollisuudet ovat periaatteessa rajattomat kaikessa t&k-toiminnassa. Laurean tapa integroida ammattikorkeakoulun kolme tehtävää opetus, t&ktoiminta ja aluekehitys luo kestävän ja luontevan lähtökohdan toimia käyttäjävetoisesti, inhimillisten tarpeiden ja arvojen pohjalta. LbD:hen perustuva innovaatioprosessi mahdollistaa vahvan vuorovaikutuksen loppukäyttäjien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa erilaisissa t&k-projekteissa. Lisäksi Laurean erilaiset kehittämisympäristöt, kuten BarLaurea Leppävaarassa, Well Life Center Otaniemessä ja User Driven Innovation Centre Keravalla sekä Laurean aktiivinen rooli asuin- ja yritysalueiden kehittäjänä koko metropolialueella tekevät Laureasta vahvan Living Lab -toimijan. Living Lab -toimintatapa tuo entistä selkeämmin palveluiden loppukäyttäjät ja kansalaiset laurealaisen LbD-mallin keskiöön opiskelijan rinnalle. Living Labin tuomat mahdollisuudet opiskelijoille Opiskelijoille Living Lab -lähestymistapa tarjoaa hyvän tilaisuuden olla kehittämässä uudenlaista innovaatiotoiminnan kulttuuria. Aidoissa ja autenttisissa ympäristöissä, Living Labeissa, asiakkaat ovat alusta asti mukana viemässä innovaatioprosessia eteenpäin yhdessä opiskelijoiden, yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Tämä mahdollistaa opiskelijoille syvällisemmän ja käytännönläheisemmän osaamisen myös kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista. Keravan User Driven Innovation Centren (UnIC) keskeistä osaamista edustavat käyttäjäkeskeinen suunnittelu (User Centered Design) sekä siihen kiinteästi liittyvät käyttäjä- ja käytettävyystutkimus. T&k-hankkeissa on sovellettu monipuolisesti erilaisia käyttäjätutkimuksen metodeja. Lisäksi User Driven Innovation Centressä on kehitetty käyttäjäkeskeisen suunnittelun prosessimallia sekä käyttäjäkeskeisiä tutkimusmetodeja. Käytössä on lisäksi mobiili käytettävyyslaboratorio, joka mahdollistaa käytettävyyden evaluoinnin käyttäjän arkiympäristössä. BarLaurea Leppävaarassa on Laurean ensimmäinen varsinainen Living Lab. Bar- Laurea on toimiva ravitsemuspalvelujen kehittämiskeskus, jossa käy päivittäin yli 600 asiakasta. BarLaureassa tehdään jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä yhteistyössä yritysten kanssa ja kerätään samalla toimialaan liittyvää informaatiota. Well Life Center puolestaan on ICT:tä vahvasti hyödyntävä monipuolinen Living Lab -ympäristö, jossa on kehitetty muun muassa HyvinvointiTV. HyvinvointiTV mahdollistaa virtuaalisten ja osallistavien hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja kehittämisen yhdessä asiakkaiden kanssa. HyvinvointiTV:n kehittämisen lähtökohtana on ollut tukea ikääntyvien elämänlaatua ja mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Nyttemmin HyvinvointiTV-tutkimushankkeet ovat laajenemassa myös muihin käyttäjäryhmiin. Euroopan Living Lab -verkosto Laurea (Laurea Living Labs network) hyväksyttiin 17. lokakuuta 2007 jäseneksi syksyllä 2006 perustettuun, eurooppalaiseen Living Lab -verkostoon, johon kuuluu tällä hetkellä 51 erityyppistä Living Labia ympäri Eurooppaa. Tämän verkoston tuomat hyödyt ovat merkittävät Laurealle ja sen kumppaniverkostolle. Se tuo mahdollisuuden benchmarkata ja vaihtaa hyväksi havaittuja käytänteitä sekä kehittää yhdessä Living Lab -toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä. Verkoston kautta löytyvät myös potentiaaliset yhteistyökumppanit käyttäjäyhteisöineen erilaisiin t&k-hankkeisiin. Laurean kumppanuusyrityksille se on luonteva kanava verkostoitua ja sijoittua kansainvälisille markkinoille. Teksti Teea Tiljander Kuva Satu Luojus Kehittäjä 5
Aviapolis aktivoimaan kasvavaa yritysaluetta Aviapolis on pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava yritysalue. Se on kehittyvä kansainvälisen kaupan keskus, joka nousee parhaillaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille. Laureassa on käynnistynyt opetusministeriön rahoituksella yhteishanke, nimeltään Aviapolis ja LbD sekä vaikuttava innovaatiotoiminta. Hanke jakautuu kokonaisuudessaan kahteen pääsektoriin, joista toinen yhdistää Aviapoliksen matkailuun ja toinen asumiseen. Aviapoliksen matkailun kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Leppävaaran ja Keravan / Järvenpään matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetushenkilöstön yhteistyönä ja opiskelijoiden Learning by Developing -projekteina. Hyvinvointiosaamisen ja Aviapolis-lähiympäristön kehittämisen osuutta tehdään koko Laurean tasolla Tikkurilan Laurean koordinoimana. Aviapolis ja matkailu linkittyvät vahvasti yhteen Muista lentokenttäkaupungeista poikkeavan sijainnin ja sisällön vuoksi Aviapolista luonnehditaan ilmaisulla the next generation hub. Alueen tulevaisuutta leimaa voimakas jatkokehittäminen paitsi matkailu- ja liikennepalveluiden, myös muiden palvelujen osalta. Aviapolis-alueen matkailuasioita koordinoi Vantaan kaupunki, jonka projektitoiminnan tavoitteena on edistää matkailualan yritysten verkottumista, tehostaa matkailualan palvelujen markkinointia, sekä edistää uusien palvelujen ja palvelukonseptien kehittymistä yhteistyössä alueella jo toimivien yritysten kanssa. Laureassa matkailuhankkeen tavoitteena on kehittää Aviapolis-alueen kehitysympäristöä ja matkailua ainakin lyhytlomatarjonnan sekä kokous- ja tapahtumapalvelutarjonnan näkökulmista. Aviapoliksen 6 Kehittäjä
matkailu -nimeä kantava projekti jaetaan kahteen vaiheeseen. Pilottivaiheen aikana yritysten kanssa yhteistyössä tehtävä kartoitus liittyy kehittämisympäristön analysointiin. Sitä seuraavan kehittämisvaiheen tavoitteena on nostaa Aviapolisalueen innovaatiokapasiteettia. Toimenpiteiksi hahmotetaan tässä vaiheessa esimerkiksi kehittämisen työverstaat, innovaatioalustan ja -alustojen kehittäminen, sekä alueen innovatiiviset palvelutuotteiden kehittämistyöt. Aviapolis-projektin päätarkoitus liittyy näin ollen matkailuyritysten innovatiivisen osaamisen lisäämiseen. Projektin toteutus tarjoaa Laurealle uusia yhteyksiä alan yrityksiin ja luo pohjaa myös pysyvälle yhteistyölle. Aviapolis osana lähiympäristönsä hyvinvointia Aviapolis aluetta voidaan tarkastella myös osana uuden, kaavoitusvaiheessa olevan, tuhansien ihmisten asuinalueen Marja-Vantaan sekä suunnitteilla olevan kehäradan muodostamaa kokonaisuutta. Kehärata tulee yhdistämään tällä hetkellä Vantaanlaaksoon päättyvän paikallisradan, lentokentän ja Tampereelle menevän pääradan. Leppävaaran Laurean turvallisuusalan opiskelijat kartoittavat parhaillaan kolmen olemassa olevan paikallisaseman turvallisuusriskejä ja tuloksia tullaan hyödyntämään suunnitteilla olevan kehäradan paikallisasemien suunnittelussa. Living Lab -ajattelun toimintatapoja voidaan hyödyntää ennakoinnissa ja suunnittelussa. Keravan Laurean opiskelijat ovat jo aiemmin hyödyntäneet Living Lab -mallia Helsingin Arabianrannan suunnittelussa. Myös Hyvinkään Laureassa asumisterveyden ja asumisturvallisuuden ympärille rakennetuista hankkeista saatuja kokemuksia voidaan soveltaa tulevalla asuinalueella. Otaniemen Laureassa vastaavanlaisia oppimisympäristöjä tarjoutuu Espoon alueella suunnitteilla olevista Suurpellon ja Histan alueista. Lisäksi hyvinvointiosaamisen näkökulmia tuo konkreettiseen kehittämistyöhön ja osaksi opiskelijoiden oppimisympäristöä Laurean projektiryhmä, johon asiantuntijajäsenet tulevat eri alueyksiköistä. Aviapolis-alueen sisälle suunnitellaan Vantaan kaupungin omistamaa Vivamushyvinvointikeskusta. Alustavat neuvottelut on käyty ja konkreettinen yhteistyö tämän keskuksen kanssa on käynnistymässä kuluvana syksynä. Myös Vivamus tarjoaa monipuolisen ja pitkäkestoisen innovaatioalustan. Teksti Teea Tiljander Kuvat www.aviapolis.fi Eija Tepponen Vas. lehtori Leena Alakoski, yliopettaja Armi Jyrkkiö ja lehtori Annica Isacsson ovat hankkeen keskeisiä toimijoita. Kehittäjä 7
Lohjalla käynnistyneen kielimentoroinnin osallistujia yhteistapaamisessa. Kuva: Ulla Kaukola Mentorointi yhdistää työelämän ja opiskelijat Laureassa mentorointi on ollut opiskelijoiden ja työelämän yhdistäjä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Laureassa on käytössä hyvin monenlaisia mentoroinnin tapoja ja muotoja. Mentoroinnilla tarkoitetaan tavoitteellista vuorovaikutussuhdetta, jossa osaava ja ammatillisesti kokenut henkilö eli mentori tukee ja ohjaa nuorempaa kehittymishaluista henkilöä eli aktoria työelämässä ja ammatillisessa kehittymisessä. Keskeisin mentoroinnin muoto Laureassa on opiskelijamentorointi. Sillä pyritään opiskelijoiden ammatillisen kasvun tukemiseen ja työelämävalmiuksien edistämiseen koulutuksen aikana. Lehtori Soili Vento käynnisti Laureassa ensimmäisen sosiaalialan mentorointiprosessin syksyllä 1998. Opiskelijamentorointia Lohjalla Lohjan Laureassa liiketalouden yksikössä opiskelijamentorointia on tehty vuodesta 2002. Parhaillaan on alkamassa neljäs mentorointiryhmä. Lohjalla mentorointia koordinoivan lehtorin Ulla Kaukolan mukaan mentoreina on ollut erilaisissa työtehtävissä olevia henkilöitä mm. pankinjohtajia, yrittäjiä ja kiinteistönvälittäjiä. -Opiskelija on voinut toivoa mentoria toivealaltaan, Kaukola kertoo. Kaukolan mukaan Lohjan Laurea on luonut raamit mentoroinnille, mutta prosessin onnistumisesta ovat aktori ja mentori kantaneet itse vastuun. -Aktori ja mentori ovat tavanneet kahden kesken 6-10 kertaa, yleensä mentorin työpaikalla. Kaikki mentorit ja aktorit ovat kokoontuneet yhteistapaamisiin noin kahden kuukauden välein puolitoistavuotisen prosessin aikana. Yhteistapaamisissa on käsitelty yleisesti työelämään liittyviä aiheita kuten työpaikan vaikeita tilanteita, hyvää johtajuutta, työn ja perheen yhteensovittamista sekä työnhakua. Lisäksi apuna on ollut verkko-oppimisympäristö, Kaukola kuvaa käytänteitä. Kaukolan mukaan prosessien päätyttyä sekä aktorit että mentorit ovat olleet työskentelyyn tyytyväisiä. Mentorit ovat kiittäneet erityisesti sitä, kuinka he ovat voineet levittää tietoa alastaan työuraansa aloitteleville nuorille ja näin samalla laajentaa verkostojaan. Moni mentori on kertonut prosessin syventäneen myös heidän omaa työnkuvaansa ja osaamistaan. Opiskelijat puolestaan ovat kertoneet mentoroinnin kehittäneen ja syventäneen heidän ammattitaitoaan ja myös rohkaisseen heitä uskomaan omiin kykyihinsä. Moni opiskelija on myös mentoroinnin kautta saanut mahdollisuuden tehdä hankkeita mentorin työpaikkaan tai saanut mentorin yrityksestä harjoittelupaikan. Lohjalla mentorointi on laajentunut myös kielimentoroinniksi yhteistyössä ruotsinkielisen Yrkeshögskolan Sydvästin kanssa. Kyseisen prosessin aikana sekä suomen- että ruotsinkieliset opiskelijat ja mentorit ovat parantaneet kielitaitoaan tekemällä joustavasti yhteistyötä molemmilla kielillä. 8 Kehittäjä
Yrittäjyysmentorointia Leppävaarassa Laurean Leppävaaran liiketalouden koulutusohjelmassa toteutettuun mentorointihankkeeseen on sovellettu Naisyrittäjyyskeskuksen kehittämää mentorointimallia. Hankkeen projektipäällikkönä on toiminut lehtori Merja Wirman. Hänen mukaansa hankkeen tavoitteena on ollut tukea ja auttaa yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria tarjoamalla heille mentoreiksi kokeneita yrittäjiä. -Syksyllä 2005 käynnistynyt ja kesällä 2007 päättynyt hanke on ollut avoin sekä Laurean opiskelijoille että muillekin yrittäjyydestä kiinnostuneille nuorille, Wirman kertoo. -Olen kokenut mentoroinnin hyvin mielenkiintoiseksi ja omaa ammattitaitoani syventäväksi. Mentorointi on myös rohkaissut ja tukenut minua ryhtymään yrittäjäksi, toteaa Joonas Turkama, joka on ollut projektissa mukana aktorin ominaisuudessa. Turkama perusti hankkeen aikana yrityksen CoreFinland Oy, jonka toimitusjohtajana hän nykyään toimii. Laureassa mentorointia on myös käytetty yhtenä toimintamuotona Keravan kaupungin kasvatus- ja opetusviraston Tsemppiä viimeisiin työvuosiin -hankkeessa. Lisäksi Laureassa on toteutettu seniorimentorointia, jossa ovat toimineet 2007 2012 eläkkeelle siirtyvät ja Laureassa vähintään 10 vuotta työskennelleet henkilöt. Yrittäjyysmentorointihankkeen kordinaattori lehtori Tapio Nurminen, projektipäällikkö lehtori Merja Wirman sekä CoreFinland Oy:n toimitusjohtaja opiskelija Joonas Turkama. Kuva: Eija Tepponen Opiskelija Marianne Nurmi tapaamassa mentoriaan Anne-Mari Nivukoskea. Kuva: Ulla Kaukola Mentoroinnin kehittäminen jatkuu Laureassa. Vantaan kaupungin kotihoidon kanssa on käynnistymässä mentorointiprojekti, jossa kehitetään luovia ja kuntouttavia ryhmämenetelmiä yhdessä Vantaan kotihoidon ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tämän Lume-projektin mentoroinnista vastaavat projektipäälliköt Hannele Niiniö ja Piukku Kilpikivi Tikkurilan Laureasta. Lisätietoja Piukku Kilpikivi Projektipäällikkö piukku.kilpikivi@laurea.fi Teksti Eija Tepponen Yritystoiminnan mentorointiprojektin päätöstilaisuus 30.5.2007. Kuva: Eija Tepponen Kehittäjä 9
Laurea Business Ventures käynnistyy Otaniemen Laureassa vuoden 2008 aikana. Uusi avaus - Laurea Business Ventures synnyttää uutta liiketoimintaa Laurea Business Ventures on Laurean uusi liiketoiminnan oppimisyksikkö, joka keskittyy kasvuyrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Laurea Business Ventures aloittaa toimintansa Otaniemessä Well Life Centerin yhteydessä vuonna 2008. Laurea Business Venturesin keskeiset tavoitteet Yksikön keskeisenä toimintatapana on opiskelija- ja asiakaskeskeinen LbD-pohjainen työskentely, joka keskittää toiminnan osaksi oikeita liikeyrityksiä ja koko innovaatiojärjestelmää. -Laurea Business Venturesin tavoitteena on ensisijaisesti uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä kasvuyrittäjyyden edistäminen. Toimintatavan mottona voisi olla Aristoteleen mukaan Asiat, jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemäl- lä niitä, Laurea Business Ventures -hankkeen vetäjä Leena Nieminen kertoo. Niemisen mukaan uuden yritystoiminnan synnyttäminen merkitsee uusien opiskelijalähtöisten yritysten alkuunsaattamisen ja niiden toiminnan laajentamisen ja ylläpitämisen tukemista. -Toiminnan painopisteitä ovat uusien tuote- ja palveluideoiden kerääminen yhteistyössä Otaniemen vireän osaajayhteisön kanssa sekä niiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen, Nieminen toteaa. -Olemassa olevaa yritystoimintaa pyrimme kehittämään esimerkiksi markkinoinnin ja liiketoiminnan prosessien kehittämishankkeilla. Kasvuyritysten tukemisessa keskeisiä asioita ovat rahoitusratkaisut ja kansainvälisille markkinoille pääsyn mahdollistaminen. Molemmat ovat kovia haasteita yrittäjille ja näissä pyrimme kehittämään osaamista, Nieminen jatkaa. Laurea Business Venturesissa alkuunsaatetut uudet yritykset voivat olla miltä tahansa alalta, vaikkapa hyvinvointialaan liittyviä, teknologiapohjaisia tai tietointensiivisen palvelualan yrityksiä. 10 Kehittäjä
Laajaa yhteistyötä Yritysideoiden kehittelytyötä tehdään yhteistyössä esimerkiksi Well Life Centerin, TKK:n Innovaatiokeskuksen, alueen johtavan yrityskehittäjän Technopolis Ventureksen ja koko Otaniemi-yhteisön kanssa. Alueella toimii Pohjois-Euroopan johtava tiedepohjainen teknologiakeskittymä, jonka suuri haaste on saada entistä suurempi osa huippututkimuksestaan vietyä globaaleille markkinoille. Tulevaisuudessa siintävän tutkimuksen huippuyliopiston myötä haaste ei tule ainakaan pienenemään, joten tekemistä riittää Laurea Business Ventureksellekin. Laurea Business Ventures onkin suora vastaus vuorineuvos Kari Neilimon raporttiin, jossa korostetaan ammattikorkeakoulujen käytännöllisen osaamisen roolia yhteistyössä yliopistojen kanssa. Yksikössä syntyvä osaaminen on suoraan liiketoiminnan tarpeita palvelevaa yrittäjämäistä työskentelyä. Opiskelijat keskiössä Laurea Business Venturesin toimintatapana on tiimimäinen ja LbD-pohjainen työskentely. Se mahdollistaa Laurean opiskelijoiden ja heitä opettavien ohjaajien yhteistyön yrittäjämaailman kanssa. Uudessa yksikössä lähtökohtana on, että opiskelija voi tehdä kaikki opintonsa perustamansa oman yrityksen puitteissa tai kehittämällä jo olemassa olevaa yritystä. -Toimintaympäristöstä muodostetaan sellainen, että se tukee aktiivisia opiskelijoita rohkeasti syventämään ja kehittämään ammattitaitoaan, Nieminen kuvaa tulevaa toimintaa. Laurea Business Ventures -yksikön kansainvälisinä esikuvina ja yhteistyökumppaneina toimivat alkuvaiheessa Center for Entrepreunerial Learning Cambridgen yliopistosta (CfEL) ja University of Essexin School of Entrepreneurship and Business. Laurean opiskelijoiden kansainväliset yrittäjyysohjelmat (esimerkkinä ohjelma Cambridgessa) tulevat jatkossakin liittymään kiinteästi Laurea Business Ventures -toimintaan. siellä sijaitsevat yritykset ja muut toimijat sekä Tapiolan ja Otaniemen alueen muut yritykset. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden metropolialueen kehittämishakuistenyritysten ja organisaatioiden kanssa, varsinkin nopeasti kasvavalla Ruoholahden alueella osana koko pääkaupunkiseudun uutta elinkeinostrategiaa. Liiketoiminnan kehittämishankkeet voivat kohdistua esimerkiksi asiakkuuden hallintaan, markkinoinnin ja myynnin kehittämiseen, kansainvälistymisen suunnittelun toteuttamiseen ja liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Toiminnan alku ja ensimmäiset opiskelijat Keväällä 2008 Laureassa jo opiskelevia liiketalouden ohjelman opiskelijoita siirtyy Laurea Business Venturesiin. Tällöin toiminta alkaa Well Life Centerin ja Otaniemen alueen yritysten kehittämisprojekteilla. Oma sisäänotto alkaa syksyllä 2008. Haku Laurea Business Venturesiin toteutetaan yhteishaun yhteydessä. Hakijat haastatellaan, jotta toiminnasta todella kiinnostuneet opiskelijat erottuisivat hakijoiden joukosta. Englanninkielinen ohjelma on keskeinen osa toimintaa, sillä toiminta-alueella sijaitsee jo tällä hetkellä paljon kansainvälisiä ja englantia työskentelykielenään käyttäviä yrityksiä. Laurea Business Venturesiin toivotaan yrittäjyyshenkisiä ja käytännölliseen työskentelyn orientoituneita opiskelijoita. -On tärkeää, että opiskelija on aidosti kiinnostunut tarttumaan erilaisiin haasteisiin ja kehittämään liiketoimintaa samalla syventäen omia tietojaan ja taitojaan. Opiskelija voi myös saada toivomaansa tukea esimerkiksi tilanteessa, jossa hän tahtoisi jatkaa sukupolvenvaihdoksen johdosta vanhempiensa yritystä. Niemisen mukaan myös ulkomaalaiset ja ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat keskeinen osa Laurea Business Ventures -yksikköä, sillä Business Venturesin toinen työskentelykieli tulee olemaan englanti. Näin vastataan kansainvälistymisen uusiin haasteisiin. Laurea Business Venturesin tulevaisuus Niemisen mukaan Laurea Business Venturesista on tarkoitus kehittää vuodelle 2009 oma ja ainutlaatuinen koulutusohjelma. Ylempi amk-tutkinto on myös suunnitteilla. Niemisen mukaan tavoitteena on myös, että yksikön toiminta synnyttäisi mahdollisimman pitkäikäisiä ja kannattavia yrityksiä ja että toiminnan myötä opiskelijoille syntyisi mahdollisuus päästä osalliseksi kansainvälisiä yritysverkostoja. -Olisi myös ihanteellista, että Laurea Business Venturesiin osallistuneista opiskelijoista voitaisiin koota alumnityyppinen verkosto, joka tulevaisuudessa opastaisi ja tukisi uusia yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita, Nieminen suunnittelee. Teksti ja kuvat Eija Tepponen Liiketoiminnan kehittämisympäristönä ja -kohteina toimivat Well Life Center ja Koulutusalajohtaja Leena Nieminen siirtyy Laurea Business Venturesin vetäjäksi. Kehittäjä 11
Keksimisen edellytykset ja työvälineet Keksiessään henkilö löytää uuden hyödyllisen ratkaisun johonkin todelliseen pulmaan ja toteuttaa tämän ratkaisun muidenkin käytettäväksi joko ilmaiseksi tieteellisen julkaisemisen kautta tai kaupallisesti tuotteistamalla. Laureassa noudatetaan keksintöilmoituksen käsittelyssä korkeakoulukeksintölain periaatteita. Lain lähtökohtana on, että keksijän on aina viipymättä tehtävä korkeakoululle kirjallinen keksintöilmoitus, kun hän on tehnyt lain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Lakia sovelletaan vain keksintöihin, jotka ovat patentilla suojattavissa. Lain soveltamispiiriin kuuluvat kaikki korkeakoulun palveluksessa olevat henkilöt, tosin opiskelijat vain ollessaan korkeakoulun palveluksessa esimerkiksi tutkimusharjoittelijoina. Tee demo Yliopettaja Pauli Laine ja lehtori Petri Oikkonen keskusteluun syventyneinä. On paljon keksintöjä, kuten hyviä menettelytapoja, joiden jakaminen ihmiskunnan yleiseksi hyväksi on tuotteistamista järkevämpää. Tuotteistamiseen päädyttäessä keksijää auttaa Laurean järjestelmä esimerkiksi Keksintöilmoituksen käsittelyprosessissa ja uutuustutkimuksessa. Keksimisen edellytyksiä ovat ongelman yksinkertaistaminen ja pelkistäminen. Keksinnön ideointivaiheessa kannattaa ainakin hetkeksi unohtaa luovaa ajattelua mahdollisesti haittaavat kaupalliset realiteetit ja keskittyä vain ongelman ratkaisuun. Kun keksinnöllinen idea sitten syntyy, sitä voi usein kehittää kaupallisesti mielekkäämmäksi. Itse olen saanut eniten ideoita epävirallisissa tilanteissa luotetun keskustelukumppanin seurassa. Ideasta puhuminen, sen sanominen ääneen, selkeyttää ajatuksia. Vähiten ideoita minulle syntyy tietokoneen ääressä tai isossa ryhmässä, jossa on tarkoitus ideoida. Pahimpia ideantappajia ovat epäluottamus ja kyynisyys. Idean pilkkaaminen herkässä kohdassa saa keksijän visusti kätkemään ajatuksensa. Keksinnön heikkojen puolien osoittaminen ja liika realistisuus idean vasta muotoutuessa ehkäi- see myös luovan prosessin etenemistä. Monet ihmiset tuntuvat myös ajattelevan, että kaikki on jo keksitty. Käsittääkseni näin ei ole, vaan maailman monimutkaistuessa on yhä enemmän keksittävää. Mieti vaikka, kumpaan saa enemmän jänniä lisukkeita, auraan vai tietokoneeseen! Kuvaa idea Keksintöilmoitus on keksijän tärkeimpiä työvälineitä. Sen avulla idean saanut kuvaa, mitä on keksinyt ja mitä varten. Työntekijän velvollisuus on ilmoittaa työnantajalleen keksinnöstä. Vapaamuotoisesta keksintöilmoituksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: keksijän/keksijöiden nimet yksikkö keksinnön nimitys keksinnön kuvaus (erillisellä liitteellä) keksijän näkemys siitä, millaisessa yh teydessä keksintö on syntynyt (nk. avoimessa tutkimuksessa tai sopimustutkimuksessa) keksijän/keksijöiden allekirjoitukset tutkimushankkeen vetäjän tai yksikön esimiehen allekirjoitus ilmoituksen päiväys. Toinen keksijän tärkeä väline on valmiudet toimivuuskokeilu-tyyppisen demon tekemiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi teknisellä alalla sitä, että osataan tehdä tietokonesimulaatio, jolla osoitetaan, että keksintö on käytännössä toteutettavissa ja toimii. Keksimisestä kiinnostuneet voivat osallistua Tie innovaattoriksi -kursseille, joita pidän marraskuussa 9. ja 30. päivä. Kurssit ovat perjantaisin 10 13. Kursseilla kannustan ihmisiä luovaan ideointiin ja kerron, miten he voivat kehittää itseään keksijöinä! Teksti Pauli Laine Yliopettaja pauli.laine@laurea.fi Kuva Kanerva Mantila Kirjoittajasta: Artikkelin kirjoittaja on koulutukseltaan musiikintutkija. Hän on työskennellyt ennen Laureaan tuloaan mm. Nokia Mobile Phonesissa ja Nokia Research Centerissä audioasiantuntijana. Näissä toimissa hän on tehnyt runsaasti keksintöilmoituksia ja tehnyt niitä tänä vuonna myös Laurealle. Hänen nimissään on kolme patenttia sekä lukuisia patenttihakemuksia. 12 Kehittäjä
Opetusteknologian hyödyntämistä aikuiskoulutuksessa Miltä kuulostaisi suullinen online-tentti? Olisiko mukava suorittaa täysin virtuaalisesti verkon välityksellä vaikkapa espanjan kieliopinnot? Webex ja Wiki uusia oppimisen työvälineitä Oppimiskäyttöön sopivia työvälineitä kehitetään koko ajan. Esimerkki tällaisesta on Teknillisen korkeakoulun Laurealla lisensoima Webex. Webexin avulla on mahdollista suorittaa tenttejä verkon kautta, saada ohjausta ja tuutorointia sekä keskustella reaaliaikaisesti. -Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan www-selaimen ja kuulokkeen ja mikrofonin käsittävän head setin avulla käytettävä Webex on jo tuonut matka-ajan sekä matkustuskustannusten säästöä, toteaa kehityspäällikkö Irma Mänty, joka on toiminut opettajien käyttöön soveltuvan uuden teknologian rohkaisijana. Opiskelu tehostuu ja joustavuus lisääntyy, kun ei tarvitse enää osallistua luentoihin paikan päällä. Kaikesta huolimatta on tärkeää, että myös laadukkaita lähitapaamisia järjestetään. -Aikuiskoulutuksen osalta Webexin kaltainen etäneuvotteluväline on kohdannut myös ennakkoluuloja mutta opiskelijat tottuvat uusiin työvälineisiin nopeasti. Uskon Webexin yleistyvän ajan myötä, kunhan sen potentiaali ensin ymmärretään ja sen käyttöön totutaan, kommentoi Mänty. Webexin lisäksi on oppimiseen tarjolla myös muita työvälineitä. Osoitteessa wiki.laurea.fi on mahdollista kirjoittaa esimerkiksi hankeraportteja siten, että niitä voi kommentoida. Wikin positiivisiin ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus lisätä, lukea ja muokata verkkosivuston sisältöjä yhteisöllisesti. Männyn mukaan Wiki on niin arvokas projektinhallinnan työväline, että Laurean Optimaan on kohta tulossa Wiki-työkalu. Blogi on Wikin tavoin verkkosivusto, mutta se soveltuu paremmin oppimispäiväkirjamaiseen työskentelyyn. Esimerkiksi laurealaiset Cambridgeen yrittäjyysopintoihin lokakuussa lähteneet opiskelijat ovat pitäneet omaa blogisivustoaan. Laurea aktiivinen toimija Laurea-ammattikorkeakoulu on toiminut esimerkillisesti virtuaaliopintojen tuottajana. Laurea on saanut malliesimerkkitunnustuksen Korkeakoulujen arviointineuvostolta. -Uudet teknologiset hankkeet ovat syntyneet tarpeesta yhdenmukaistaa eurooppalaista korkeakouluopetusta ja vaikutteita on saatu mm. Europacesta sekä Virtuaaliammattikorkeakoulutoiminnasta, Mänty toteaa. Tulevaisuuden haasteet Mänty korostaa, että organisaatioiden kannalta uusi teknologia tuo mukanaan aina myös uusia haasteita, jolloin käyttötukeen pitää panostaa entistä enemmän. -Myös opettajat olisi hyvä saada kokeilemaan uusia työvälineitä ja vaihtoehtoja nykyistä laajemmin. Tulevaisuuden opettaja tulee olemaan verkkomentori, joka ohjaa opiskelijaa virtuaalisesti. Työelämässä hajautettu työ ja uuden teknologian käyttö tulee yleistymään, joten ainakaan haittaa uuden teknologian käyttämisestä ei ole, Mänty toteaa. Teksti Harri Ahola Kuva Eija Tepponen Kehittäjä 13
Toukokuussa 2007 valmistui työvoimaneuvojien PD-koulutuksesta 22 opiskelijan ryhmä Tikkurilan Laureassa. Laurea kehittäjänä työhallinnossa Laurea-ammattikorkeakoulu osallistui yhtenä kouluttajana valtakunnallisen Työvoimaneuvojien PD-koulutukseen, jonka toteutti kolmen ammattikorkeakoulun verkosto yhdessä Työvoimaopiston kanssa. Laurea kehittäjänä työhallinnossa Laurea-ammattikorkeakoulu osallistui yhtenä kouluttajana valtakunnallisen työvoimaneuvojien PD-koulutukseen, jonka toteutti kolmen ammattikorkeakoulun verkosto yhdessä Työvoimaopiston kanssa. Koulutus toteutettiin vuosina 2002-2007 ja sen suoritti 410 työvoimaneuvojaa ja -ohjaajaa. Koulutus oli työministeriön tilaama ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja se toteutettiin kolmella alueella: Laurea-ammattikorkeakoulussa, Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. PD-koulutuksen toteuttaminen ja tavoitteet Koulutuksen kokonaisvastuu oli projektiorganisaatiolla, jota johti ja hallinnoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Laureassa koulutuksesta vastasi Tikkurilan sosiaalialan koulutusohjelma. Kouluttajina ja ryhmien tutoreina toimi kuusi sosiaalialan koulutusohjelman lehtoria Tikkurilasta, kolme liiketalouden koulutusohjelman lehtoria Keravalta ja yksi lehtori Leppävaarasta. Vuosittain koulutukseen otettiin sata uutta opiskelijaa. Kaikkiaan Laureassa PD-koulutuksen suoritti seitsemän keski- 14 Kehittäjä
Uutisia määrin 20 opiskelijan ryhmää. Koulutuksen laajuus oli 40 opintoviikkoa ja opiskeluaika kaksi vuotta. Opiskelijat suorittivat koulutuksen työn ohella ja se toteutettiin monimuoto-opetuksena. Ohjauksessa ja opetuksessa hyödynnettiin Webct-oppimisympäristöä. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä työntekijöiden valmiuksia toimia ja syventää osaamistaan työhallinnon asiantuntijoina ja kehittäjinä. Keskeisinä tavoitealueina olivat yhteiskunnallisen toimintaympäristön tulkinta ja toimintaympäristön ja työhallinnon konteksti. Oman työn sekä omien voimavarojen ja osaamisen kehittäminen olivat myös tärkeitä tavoitteita. Sisällöllisinä painopisteinä olivat asiakaspalvelu, verkosto-osaaminen ja oman työn sekä työyhteisön analysointi ja kehittäminen. Koulutukseen sisältyi oman ja työhallinnon työn kehittämiseen kytkeytyvä viiden opintoviikon laajuinen kehittämishanke. Kehittämishankkeet osana koulutusta Koulutuksessa tehtiin valtakunnallisesti noin 400 erilaista kehittämishanketta. Hankkeitten aiheet valikoituivat työvoimaneuvojien henkilökohtaisen kiinnostuksen perusteella ja liittyivät yleensä suoraan heidän päivittäiseen työhönsä. Kehittämishankkeet kohdistuivat tietyn asiakaspalveluprosessin parantamiseen tai tietyn asiakasryhmän palveluprosessiin, työvoimatoimiston työyhteisön kehittämiseen tai yhteistyösuhteeseen muihin yhteistyötahoihin. Työnantaja-asiakkaat, nuoret työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, vajaakuntoiset työnhakijat tai aloittavat yrittäjät olivat asiakasryhmiä, joiden palveluja kehittämishankkeilla pyrittiin kehittämään. Palvelun tai tuotteen kehittämiseen liittyvät hankkeet kohdistuivat mm. omatoimisen työnhaun tukipalveluihin, työttömyysturvaan, työttömien palvelukeskuksiin, ammatilliseen kuntoutukseen, sähköisiin palveluihin, työnantaja- ja yrittäjäpalveluihin ja verkostotyöhön. Työyhteisöön liittyvät hankkeet kehittivät mm. toimintaprosessien hallintaa, osaamisen johtamista, perehdytystä, sisäistä ja ulkoista viestintää, työnjakoa ja organisointia sekä työhyvinvointia. Kehittämishankkeiden ohjaus tapahtui kouluttavan ammattikorkeakoulun, työvoimaopiston ja opiskelijan omaan työyhteisöön kuuluvan ohjaajan yhteistyönä. Työhallinnon edustajat vastasivat hankkeen sisällöllisistä, työhallinnon toimintaympäristöön liittyvistä kysymyksistä ja Laurean opettajat hankeprosessin tutkimuksellisuuteen liittyvistä kysymyksistä. PD-koulutuksen merkitys Työvoimapalveluiden toimivuudella ja laadulla on keskeinen merkitys alueellisen hyvinvoinnin kannalta. PD-projektin kautta Laurea-ammattikorkeakoulu osallistui alueellisen hyvinvoinnin kehittämistyöhön lisäämällä työhallinnon henkilöstön osaamista asiakaspalvelutyössä ja työhallinnon toimintaprosessien kehittämisessä. PD-koulutuksella oli myös merkittävä verkostoitumista edistävä vaikutus sekä työhallinnon että Laurean toiminnan kannalta. Koulutusryhmissä oli opiskelijoita eri puolilta Suomea ja sen aikana tapahtui keskinäistä osaamisen ja kokemuksen vaihtoa sekä syntyi yhteistyösuhteita, jotka toivottavasti jäävät elämään vielä koulutuksen päätyttyäkin. Koulutuksen toteuttamiseen liittyvä suunnittelutyö tapahtui yhteistoiminnallisena tiimityönä mukana olevien ammattikorkeakoulujen, Työvoimaopiston ja työministeriön kesken. Yhteistyökumppanuudelle on suunnitteilla myös mahdollista jatkoa. Teksti Anneli Rantanen Yliopettaja anneli.rantanen@laurea.fi Armi Jyrkkiö Yliopettaja armi.jyrkkio@laurea.fi Kuva Toni Enström Yrityshautomoista puhtia sosiaaliseen yrittäjyyteen Diakonia- ja Laurea-ammattikorkeakoulut toteuttavat vuoden 2007 syksyn ja 2008 kevään aikana esiselvityksen hyvinvointipalvelualojen, sosiaalisen yrittäjyyden ja välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden yrityshautomomallista. Esiselvityksen rahoittavat Uudenmaan TE-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Esiselvityksessä kehitetään malli yrityshautomotoiminnan laajentamiseksi palvelemaan välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden, sosiaalisen työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden tarpeita. Toimivien yrityshautomopalveluiden avulla välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden kyky työllistää voisi parantua oleellisesti. Yrityshautomotoiminta voisi tarjota hyvinvointipalvelu- ja sosiaaliseksi yrittäjäksi aikoville käynnistymistä ja alkuvaiheen toimintaa tukevia palveluja. Lisäksi jo markkinoilla toimivia yrityksiä ja kolmannen sektorin organisaatioita voitaisiin tukea laajentumisessa, liiketoimintaosaamisen kehittämisessä ja organisaation johtamisen kehittämisessä. Toiminta voisi toteutua yrityshautomoiden sekä Laurea- ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen yhteistyön kautta. Lisätietoja Soili Vento Lehtori soili.vento@laurea.fi Kehittäjä 15
LbD yrityksen ja opiskelijoiden yhdistäjänä Yritysten ja opiskelijoiden välinen yhteistyö on hyvin keskeinen osa Laurean LbD-toimintamallia. Työskennellessään harjoittelijoina yrityksissä opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työelämään ja samalla vahvistaa ja syventää omaa ammattitaitoaan. Opiskelijoiden tuore tieto ja osaaminen kehittävät myös yrityksen toimintaa. Yrityksen ja Laurean tarpeet kohtaavat Laurean tavoitteena on kartoittaa ja yhteensovittaa etukäteen Laurean, yrityksen ja opiskelijoiden tarpeet sekä sopia toimintatavoista, jotta itse työ ja harjoittelu voidaan aloittaa sujuvasti ilman ylimääräistä byrokratiaa. Toimintamallilla pyritään pidempiaikaiseen yhteistyöhön, jolloin opiskelijat voivat kehittää tietojaan ja taitojaan monipuolisemmin. Yhteistyön jatkuvuus on mielekästä myös yrityksen toimintaa ajatellen. -CodeBakersissa haemme nuoria, opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita tutustumaan työelämään ja tekemään meillä opintoihinsa liittyvän harjoittelujakson. Harjoittelujakson jälkeen tavoitteemme on luonnollisesti pyrkiä jatkamaan yhteistyötä tarjoamalla myös opinnäytetyöpaikka. Meillä on myös valmiuksia teettää Laurean opiskelijoilla erilaisia projektiluonteisia lyhyempiä töitä, toteaa toimitusjohtaja Kimmo Rahkamaa. Yhteistyö Laurean kanssa Rahkamaa kertoo CodeBakersin tutustuneen Laureaan verkostojensa kautta keväällä 2007. -Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen asia eteni rivakasti Laurean yliopettaja Teemu Santosen ja lehtori Teemu Laitisen avustuksella. Ensimmäinen kesäharjoittelija aloitti CodeBakersissa toukokuun alussa vain pari kuukautta tapaamisen jälkeen, hän jatkaa. Positiivisia kokemuksia Yhteistyö harjoittelijoiden kanssa on sujunut hyvin. Rahkamaan mukaan harjoittelijat ovat olleet itsenäisiä, oma-aloitteisia ja aktiivisia. -Olemme pystyneet tarjoamaan monipuolisia ja haastavia tehtäväkokonaisuuksia, joista sekä CodeBakers että harjoittelijat ovat hyötyneet, hän kertoo. Laurean opiskelija Lauri Ukkolan viisi kuukautta kestänyt työharjoittelu Code- Bakersissa alkoi toukokuussa 2007. -Työharjoittelukausi CodeBakersilla oli mukavaa aikaa. Tunsin itseni välittömästi tervetulleeksi, koska yrityksen työntekijät olivat ystävällisiä ja auttoivat tarpeen tullen. Työtehtävät olivat mielenkiintoisia ja haastavia. Aina riitti jotain uutta opittavaa, hän kertoo. Rahkamaa on myös innokas jatkamaan yhteistyötä Laurean kanssa. -Kesän aikana yhdessä Laurean kanssa kehitetty toimintamalli näyttäisi toimivalta. Toisaalta CodeBakers on kasvanut kokoluokkaan, jossa pystymme ottamaan harjoittelijoita ja ohjaamaan heitä, mutta myös hyödyntämään harjoittelijoiden työpanosta. Tulemme tarjoamaan harjoittelupaikkoja opiskelijoille myös jatkossa, Rahkamaa suunnittelee. Teksti Eija Tepponen Kuva CodeBakers CodeBakers Oy on asiakaskohtaiseen ohjelmistokehitykseen ja menetelmäosaamiseen erikoistunut ohjelmistopalveluyritys. Heidän palveluihinsa kuuluvat ohjelmistokehitys ja siihen liittyvä menetelmäkonsultointi, arkkitehtuuri- ja teknologiakonsultointi, tuotekehityskonsultointi sekä IT-liiketoimintakonsultointi. -Teemme töitä pääasiassa kahdella teknologialla Javalla ja.netillä. Lisäksi meillä on teknologiariippumattomia palveluita kuten mm. projektinhallinta, vaatimusmäärittelyt ja määrittelyt, Rahkamaa toteaa. Laurean opiskelija Lauri Ukkola tekee opinnäytetyötä opiskelija Jussi Purasen kanssa CodeBakersissa. 16 Kehittäjä
ProAMK kehittää yhteistä opiskelijaja opintohallinnon tietojärjestelmää ProAMK on opetusministeriön ja opetusministeriön toimialaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen rahoittama tietohallintohanke, jossa määritellään ja toteutetaan ammattikorkeakouluille yhteinen opiskelija- ja opintohallinnon tietojärjestelmä. Hanke on etenemässä määrittelyvaiheesta toteutusvaiheeseen. joustavasti ammattikorkeakoulujen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. ProAMKia toteutetaan myös niin, että sen voi tulevaisuudessa muokata vastaamaan kunkin ammattikorkeakoulun tarpeita sen perusjärjestelmää muuttamatta. ProAMK:n määrittelyvaihe päättyi 31.5. Määrittely tuotti yli 40 prosessikuvausta korkeakoulun ydintoiminnoista. Parhaillaan työstetään näitä prosesseja tukevia palveluiden ratkaisumalleja ja pyritään samalla tekemään erilaisia teknisiä selvityksiä ulkopuolisten konsulttien tukemana. Pyrimme myös löytämään lisää yhteistyömuotoja yliopistosektorin kanssa ja jatkamme tutustumista erilaisiin kansainvälisiin toimintamalleihin, Orama kertoo. Hankkeen projektipäällikön Tuomas Oraman mukaan ProAMKtietohallintohankkeessa toteutettavaa tietojärjestelmää tullaan käyttämään korkeakouluympäristössä opetushallinnon keskeisimpänä tietojärjestelmänä. Järjestelmään tullaan rekisteröimään ammattikorkeakoulun tehtävien hoitamisen sekä toiminnan suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot. Tietojärjestelmä on laajennettavissa ja muokattavissa erilaisiin tarpeisiin ja sovitettavissa erilaisiin käyttöympäristöihin, Orama kertoo. Taustoja ja käytännön totetusta Oraman mukaan ProAMK-hankkeen taustalla on tarve uudistaa vanhenevia tieto- järjestelmiä, yhtenäistää palveluprosesseja sekä tukea paremmin korkeakoulun toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Näin pyritään palvelemaan kaikkia korkeakoulujen toimijoita kuten opiskelijoita, opettajia, opinnoista vastaavia ja johtoa, hän selventää. ProAMK-hankkeen ydintoimijat ovat rehtoreista koostuva johtoryhmä ja asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Laurealaista asiantuntemusta edustavat tutkimusjohtaja Petteri Ikonen ja yliopettaja Rauno Pirinen. Oraman mukaan ProAMK:n käytännön toteutukselle etsitään parhaillaan sopivinta ratkaisumallia. Toteutuksessa pyritään kuitenkin siihen, että tietojärjestelmää voisi hyödyntää monipuolisesti ja Oraman mukaan ProAMK tulee tarjoamaan korkeakouluille - eikä välttämättä vain ammattikorkeakouluille - tulevaisuuden mallin ja toimintatavan toimintaprosesseja tukevien tietoteknisten palveluiden tarjoamiseksi. ProAMK mahdollistaa tietojen hyödyntämisen eri toimijoiden tarpeisiin sekä paremmat korkeakoulujen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja seurannan välineet. Ammattikorkeakouluissa odotukset Pro- AMKin suhteen ovat korkealla ja tuotettavia palveluita odotetaan malttamattomina. Hankkeen laajuus ja kustannukset ovat sen toteuttajille luonnollisesti haasteellisia, mutta järkevällä osituksella ja aikataulutuksella karikot ovat kuitenkin varmasti vältettävissä, Orama toteaa. Teksti Eija Tepponen Kuva http://www.sxc.hu/ Kehittäjä 17
Uusi tradenomikoulutus innovaatiotoiminnan vahvistajaksi yhteistyössä yritysten kanssa Yksi keskeisistä liiketoimintaosaamisen koulutusta ja tutkimusta yliopistoissa ja korkeakouluissa tarkastelleen selvitysryhmän (Vuorineuvos Kari Neilimo 2007) suosituksista oli lisätä merkittävästi kehittämisaktiviteetteja ja yhteistyötä työelämään kytkeytyvässä innovaatiotoiminnassa. Lisäksi opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen Kehittämissuunnitelmaluonnos (2007) vuosille 2007-2012 painottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien roolia innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Tällöin korostetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimisen laajentamista ja koulutuksen kytkemistä tiiviimmin yhteen työpaikoilla tapahtuvaan kehittämistoimintaan, jolloin koulutuksen järjestäjien koulutusja kehittämispalveluilla tuetaan yritysten ja työpaikkojen tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämistä sekä uusiin innovaatioihin perustuvan yritystoiminnan synnyttämistä. Pääministeri Matti Vanhasen asettaman alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysmiehen (2006) Kyösti Karjulan keskeisin johtopäätös oli paradigman muutos, mikä tarkoittaa uuden väylän Opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tiimit työskentelevät avoimissa oppimisympäristöissä. Kuvassa keskellä lehtori Kari Halme. 18 Kehittäjä
avaamista nykyisen tutkimus- ja teknologialähtöisen innovaatiotoiminnan rinnalle ja tukemaan sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa alueiden yritys- ja innovaatioympäristöjen vahvistamista erityisesti markkinoiden suuntaan sekä markkinoita ymmärtävien yritysten tunnustamista alueiden innovaatiotoiminnassa nykyistä keskeisempänä lähtökohtana. Paradigman muutos merkitsee samalla siirtymää kohti tulevaisuussuuntautunutta innovaatiodemokratiaa, innovaatioyhteiskuntaa ja innovaatioekosysteemiä. Käytännössä tämä tarkoittaa innovaatiojärjestelmän painopisteen siirtämistä nimenomaan markkinoiden suuntaan ja markkinoita hallitsevien yritysten tunnustamista innovaatiotoiminnassa nykyistä keskeisempänä lähtökohtana. Karjulan mukaan nykyinen organisoitu innovaatiotoiminta ei riittävästi tue merkittäviin muutoksiin yltävää innovaatiotoimintaa vaan keskittyy riskittömien innovaatioiden edistämiseen. Uuden paradigman mukaisessa tilanteessa pyritään yhä merkityksellisimpiin innovaatioihin, joiden toteuttaminen edellyttää suurempaa riskinottoa henkisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä korostaen uusia palvelukonsepteja, joissa materiaalin sijaan liikutetaan yhä enemmän tietoa. Innovaatiot perustuvat vanhassa paradigmassa tieteeseen, tutkimukseen ja olemassaolevaan teknologiaan, eivät ensisijaisesti markkinoiden tuleviin tarpeisiin. Uuden paradigman mukaisessa tilanteessa korostetaan markkinoiden nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistamista ja tutkimuksen, tieteen ja tuotekehityksen roolia uusien innovaatioiden kehittämisessä niihin ja korostetaan koulutuksen ennalta suuntaamista tuleviin tarpeisiin. Uudet vaatimukset tradenomikoulutukselle Tutkimus- ja oppilaitosten rooli on Kyösti Karjulan mukaan uuden paradigman mukaisessa tilanteessa hakea tutkimus- ja koulutustarveaiheet nykyisten ja tulevien yritysten välisten arvoketjujen ja arvoverkkojen eri vaiheista. Karjulan mukaan on erityisesti korostettava markkinoiden rajapintaa uusien tuotekehitysideoiden ja tutkimusaiheiden lähtökohtana. Uusia oppimiskäytäntöjä on vahvistettava ja autettava tilanneoppimista tukevia malleja. Yrittämisestä ja aktiivisuudesta ei saa rangaista vaan siihen tulee kannustaa sosiaalisen pääoman verkostoissa, joissa monipuolinen tieto liikkuu ja tieto risteytyysynnyttäen uusia innovaatioita. Uudessa paradigmassa korostetaan yhteydenpidon helppoutta ja pientä kynnystä olla aidosti vuorovaikutuksessa mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoiden kanssa. Yritykset sijoittuvat osaksi avointa oppimisympäristöä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueyksikön Hyvinkään ja Keravan toimipisteisiin rakennetaan avoimet oppimis- ja kehittämisympäristöt, joihin sijoittuvat yritykset kiinnittävät asiantuntijoita työskentelemään yhdessä opiskelijoiden ja opetus- sekä tutkimushenkilöstön kanssa. Yritysten asiantuntijat työskentelevät samassa maisemakonttorissa opiskelijoiden ja opettajien kanssa keskimäärin yhden työpäivän viikossa. Yhteistyötä tiivistetään ja yritysten asiantuntijoiden tai heidän asiakkaidensa osallistumista yhteiseen ongelmanratkaisuun tuetaan myös nykyaikaisilla verkkotyökaluilla (esim. Wiki ja Webex) avoimen innovaation periaatteilla. Pulpetit väistyvät maisemakonttorien tieltä Hyvinkään avoimiin oppimisympäristöihin tulee sijoittumaan molempiin noin neljäkymmentä tradenomiopintonsa aloittavaa opiskelijaa syyskuussa 2008. Opiskelijaryhmä työskentelee samojen organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa koko tutkinnon suorittamisen ajan. Opiskelu avoimessa oppimisympäristössä yhdessä yritysten asiantuntijoiden, lehtorien ja yliopettajien kanssa on niin työnomaista, että opiskelijan on vaikea erottaa työharjoittelua varsinaisesta opiskelusta. Yritysten työntekijöille rikastava yhteisö tarjoaa paitsi konkreettista apua ja kumppanuutta arkiseen ongelmanratkaisuun myös pääsyn uusimman tiedon lähteille, siten yhteisö toimii myös kehittämistoimintojen analyyttisena sparraajana ja syventäjänä tai tarvittaessa jopa kriittisenä vastavoimana. Kehittämishanke tradenomiopiskelijan aapisena Avoimessa oppimisympäristössä opintonsa aloittava tradenomiopiskelija aloittaa opintonsa hanketoiminnan aakkosista ja syventää substanssiosaamistaan opintojen edetessä. Opiskelija ei oppiessaan varsinaisesti koe, että hänelle siirretään osaamista vaan hän on yhteisön jäsenenä, nuorempana kollegana kehittämässä uutta osaamista. Yhteisön jäsenenä opiskelija pääsee heti ratkomaan tämän päivän ongelmia mutta samalla myös tarkastelemaan ja etsimään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ongelmat valitaan yhdessä avoimiin oppimisympäristöihin sijoittuneiden yritysten kanssa, jolloin oppiminen kiinnitetään reaaliaikaisessa toiminnassa kohdattuihin ongelmiin ja kehittämishaasteisiin. Tradenomiopiskelija vastuunottajana Tavoitteena avoimessa oppimisympäristössä on, että opiskelija kokee avoimen oppimisympäristön niin kannustavaksi, että hän aktivoituu itse aktiiviseksi tiedon hankkijaksi ja osaamispääomansa kasvattajaksi. Kannustava toimintaympäristö ja rikas sekä syvällinen vuorovaikutus motivoivat häntä näin ohjaamaan omaa yksilöllistä ja ammatillista kasvuaan vanhempien kollegojen tukemana. Opiskelijaa tuetaan ja kannustetaan uusien kontaktien hakemisessa ja löytämisessä ja vapauden kokemisessa siten, että hän voi kasvaa liike-elämän vastuunottajaksi. Lisätietoja Tuija Hirvikoski Aluerehtori tuija.hirvikoski@laurea.fi Jouni Koski Koulutusalajohtaja jouni.koski@laurea.fi Ari Poikola Koulutusalajohtaja ari.poikola@laurea.fi Kuva Kanerva Mantila Kehittäjä 19
LbD encouraging innovativeness in joint Japanese-Finnish elderly care research and development project Due to rapidly aging population we will meet new challenges in our societies. Especially, elderly care may prove to be a big challenge because of its increasing costs concurrently with a declining proportional share of taxpayers. There is a need for developing new cost effective and high-quality care service for the elderly people. In the year 2001 Laurea took the initiative to establish a specific research & development project, Active-project, aiming to develop better and more cost effective elderly care services by combining Finnish and Japanese know-how and by changing research results achieved in both partnering countries. Today the main co-operating partners in the Active project are Laurea University of Applied Sciences, Helsinki School of Economics, Tohoku Fukushi University, City of Espoo, City of Vantaa and Tohoku Fukushi Corporation. Cultural characteristics and differences influencing service development While comparing differences and similarities of Japanese and Finnish elderly care service companies we first need to understand cultural characteristics in service practices in both countries. Japan has high social hierarchy, emphasizes formal relationships between employers and employees and also authority. Finnish people, on the contrary, don t want other people to be very dependent on them and value equality with others. At present, the most important practical difference between the Japanese elderly care system and the Finnish system in their customer orientation. In Japan, en elderly person is given the right to buy services from the supplier he or she chooses. In Finland, an aged person gets services from the municipality and if not satisfied, the only choice is to be without services or buy them from the private side, which is much more expensive. Creating new models Generally it is argued that close collaboration with clients helps the service providers to develop innovative care services. In our Active project we suggest that by focusing on the nature (incremental/radical) and the scope of innovation (autonomous/systemic) help us to understand the characteristics of needed collaboration. In Japan a drastic change in the care services thinking took place since 2001 when the new elderly care service insurance, Kaigo Hogen (Long-term Care Insurance in Japan) was launched. The target of social welfare began to change towards service marketing. After the change, the care was not any more considered as a limited service targeted only to socially weak persons but it became a universal possibility to all elderly persons. This has created a rapidly expanding private market for elderly care services and the sector is now a growing market also for new service innovations. In contrast, in Finland the public sector still plays a commanding role in the organization of elderly care services partly due to the corresponding remarkable share of public financing. Municipalities have various and even contradictory roles in elderly care services; at the same time as they are themselves producing elderly care services they are also buying competing equal services from the private sector. In Finland private companies in the elderly care service sector typically have problems regarding possibilities to run their business profitably due to the complex roles of the client-provider situation. From the New Service Development point of view elderly care is not any more meaning only the support for daily activities, but a method how to realize the well-being of an individual elderly person. The improvement of quality of life can possibly be achieved through new type of service innovations. Adopting service marketing approach within the field of elderly care means that customers are not perceived to buy service functions but they buy benefits. A care service itself is not any more an aim but a result of an innovative understanding of well-being. Encouraging students innovativeness From the service marketing point of view our Active project and achieved research results under it provide a couple important notions. The main general notion is that we cannot any more exclude the elderly care sector from business and market- 20 Kehittäjä