Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Suomalaisen koulun kehittäminen

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Autenttisuutta arviointiin

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Työn opinnollistamisen kehittäminen eri koulutusaloilla T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P E T E N S K A R R I Ä R

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

SMART PARKS. Käyttäjäkokemus osaksi julkisen ulkotilan investointi- ja ylläpitopäätöksiä. w w w. h a m k. f i

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys?

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Eksistentiaalisten kysymysten äärellä Polamkin palvelukonsepti

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija työseminaari Helsinki

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Miten työn opinnollistamista johdetaan ammattikorkeakoulussa?

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Open House -hanke / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Opetuksen johdon foorumi

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

FUTUREX Future Experts

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi

OYS TestLab. Toiminnan kehittämistä testauslaboratorion avulla potilaan kokonaisvaltaisessa hoitoprosessissa

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

Väitöskirjojen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä case ammattikorkeakoulut

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

Living Lab toiminta JAMKissa Juha Ruuska

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

Osaamisesta vipuvoimaa vuorovaikutus menestyksen avaimena KT Susanna Niinistö-Sivuranta Vararehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu.

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Transkriptio:

Opiskelijakeskeinen T&K-toiminta Living Lab -ympäristöissä 12.10.2012 Living Lab Expo Satu Luojus, Laurea -ammattikorkeakoulu

Living Lab Living Lab -ympäristöissä voidaan käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla aidoissa käyttöympäristöissä tunnistaa, rakentaa prototyyppejä, arvioida ja varmistaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvitaan yhä enemmän evoluutiomaisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä (Mitchell, MIT) 2

Tutkimusmenetelmät Living Lab-ympäristöissä 1. Perinteiset menetelmät, joita ovat esimerkiksi markkinatutkimukset, focus groups, kyselyt ja haastattelut 2. Soveltavat menetelmät, joilla tarkoitetaan muiden tieteenalojen tutkimusmetodien hyödyntämistä suunnittelun tutkimuksessa (Sleeswijk et al. 2005) 3. Innovatiiviset menetelmät, jotka soveltuvat erityisen hyvin käytettäviksi suunnitteluprosessin alussa, koska niiden avulla pyritään hankkimaan ymmärrytä ihmisten tunteista, mielihyvästä, arvoista ja unelmista (Hanington 2003) 3

Opetuksen kehittämisen lähtökohdat Uuden osaamisen tuottaminen kohdistamalla oppiminen työelämän aitoon kehittämiseen Opetuksen sisällön kehittäminen perinteinen suunnittelijalähtöinen suunnittelu ei ratkaise interaktiivisten teknologiatuotteiden sovellusten kehittämiselle asetettuja vaatimuksia it-alan ammattilaisen tulee hallita paitsi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen lainalaisuudet myös ymmärtää mahdollisuudet, jotka käyttäjän osallistuminen tuote- ja palvelukehityksen innovaatioprosessiin tarjoaa 4

Opetuksen kehittämisen tavoitteet 1. tutkiva ja kehittävä ote opiskeluun 2. opetuksen liittäminen työelämän tuotantoprosessiin yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa 3. tutkimusmenetelmien ja kehittämisvälineiden joustava käyttö kksprosessin eri vaiheissa 4. ongelmanratkaisu, tiedon hankinta, jäsentäminen ja soveltaminen todellisissa kehittämistilanteissa 5. käyttäjäkeskeisen tuotantoprosessin ja tutkimusmenetelmien hallinta ja soveltaminen ict -alan t&k -toiminnassa 5

Opetuskokeilulla kehittämistyöhön Muodostettiin käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia vastaava opintokokonaisuus Kokeilu sisälsi kaksoistehtävän: opiskelijaryhmien tehtävänä oli suunnitella käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä todellisten kehittämistehtävien pohjalta ja soveltaa ja kehittää sellaisia käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, jotka tukevat käyttäjän ja suunnittelijan yhteistyötä sekä yhteisen käsityksen muodostamiseen Laurean tapa integroida ammattikorkeakoulun kolme tehtävää - opetus, t&k -toiminta ja aluekehitys - soveltui hyvin KKS/Living Lab ajatteluun 6

Opiskelijoiden työskentelystä Opiskelijat työskentelivät eri tasoilla: 1. perehtyminen tutkimusmenetelmiin, kehittämisvälineisiin ja - malleihin sekä niiden teoreettiseen taustaan 2. teorian soveltaminen käytäntöön ja 3. teorian, toiminnan, kehittämisprosessin, välineiden ja niiden käytön arviointi 7

Dualistinen innovaatiotoimintamalli Opintokokonaisuudesta muodostui dualistisen innovaatiotoimintamallin, jonka osia ovat jatkuva menetelmäkehityksen kokeilualusta (test bed), missä perinteisiä ja kehityksen kohteina olevia kehittämis- ja tutkimusmenetelmiä sekä prosesseja testataan todellisilla kehittämiskohteilla, turvallisessa ja ohjausta tarjoavassa ympäristössä ja (Vilkki 2008) osaamisen soveltaminen Living Lab - toiminnassa yrityskumppanien ja yhteistyöverkoston t&k -hankkeissa 8

Opiskelijakeskeinen T&Ktoiminta Erilaisia Living Lab-hankkeita ja yritysten toimeksiantoja on toteutettu opintojaksoilla, projektioppimisena ja opinnäytetöinä Eräitä Laurean Living Lab-projekteja: Kinos (2006 2007) Helsinki Living Lab (2006-2008) ICT-SHOK/Flexible Services/User Driven Open Innovation (2008-2010) Finlab (2008-2010) Ammattikorkeakoulujen Neloskierre (2010-2012) 9

BALLAD/Baltic Living Labs (2010-2012) E2C (2010-2013) www.express2connect.org COM ON (2012-2014) UFISA (2012-2014) http://ufisa.aalto.fi/en/ Emphatic products (2012-2015) 10

LbD-pohjaisen t&k-toiminnan hyötyjä Living Lab -lähestymistapa tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen tilaisuuden olla kehittämässä uudenlaista innovaatiokulttuuria Opiskelijoiden Living Lab -hankkeissa saavuttamat tulokset ylittävät oppimistavoitteet Living Lab hankkeisiin osallistuneet opiskelijat ovat työllistyneet hyvin Innovatiiviset yritykset arvostavat erityisesti tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan saavuttaa aiempaa rikkaampaa ja syvällisempää tietoa käyttäjistä sekä mahdollisuutta osallistua aktiivisesti tutkimusryhmän toimintaan 11

T&k hankkeissa karttunut osaaminen sekä verkostoituminen kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin tekevät Laureasta vahvan LL toimijan Käyttäjäkeskeisen suunnittelun/living Labtoiminnan integrointi osaksi opetusta tukee hyvin laissa ammattikorkeakouluopetukselle asetettuja vaatimuksia opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistämisestä 12

Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi Laurean koulutuksen laatuyksiköksi (2010 2012) oppimiseen integroidun opiskelijakeskeisen t&k työn perusteella Muutama edellä mainituista hankkeista oli arvioinnin kohteena 13

Pohdintaa Nykyinen Living Lab toiminta vaikuttaa usein tuote- tai yritysvetoiselta, vaikka lähestymistapa voisi tarjota tekniikoita ja välineitä esim. palvelujärjestelmien (vrt. servce dominant logic) kehittämiseen Avoimuuden ja monitoimijaisuuden hyödyt on tunnistettu, niiden toteutuminen käytännössä on vielä melko harvinaista 14

Living Lab-toimintamallien tulisi tarjota ratkaisuja mm. seuraaviin haasteisiin: toimintamallin tulisi tarjota pysyvämpi foorumi innovaatiotoiminnan eri toimijoiden kohtaamiselle tiedontuotannon avoimuuden ja monitoimijaisen lähestymistavan tarjoamat mahdollisuukset yhtä tuotetta tai palvelua laajempien kokonaisuuksien suunnittelulle hyödynnettävä paremmin tutkimustoiminnassa tarvitaan kokonaan uusia ja tieteenalan rajat ylittäviä käsitteitä ja menetelmiä, jotka mahdollistavat laajojen kokonaisuuksien käsittelyn 15

Käyttäjän maailma on innovaation lähde 16

Lähteet Luojus S & Vilkki O (2008) Käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien kehittäminen kansainvälisen living lab toiminnan lähtökohtana. Ammatikorkeakoulupäivät 14. 15.5.2008 Hämeenlinna. Domus Print Oy. Tampere. Luojus S & Vilkki O (2008) Development of User-Driven Research Methods as the Starting Point for Living Lab Activities. NordiCHI, volume 358 of ACM International Conference Proceeding Series, page 589-590. ACM. O. Vilkki Developing an User Driven Design Model Learning by Developing on the Test Bed, Learning by Developing New Ways to Learn. Conference on Innovative Pedagogical Models in Higher Education. Espoo, Finland. 2008. (unpublished). Luojus S & Vilkki O (2013) User-centered Research Methods as the Starting Point for Living Lab Activities in Higher Education. (accepted - unpublished). 17