TIPTOP-projektisuunnitelma Sivu 1/41. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle (TIPTOP) -projektisuunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
TIPTOP. Esiselvitys. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle. Lauri Stigell OPI-ohjausryhmä

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja Opetushallitus

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Toteuttajien vastuualuueet

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari Pori. Ritva Sammalkivi

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

OppiJana 2030-esiselvitys Kootuki

Tilannekatsaus

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eperusteet esi- ja perusopetuksessa

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

Oppijan verkkopalvelut Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet osana SADe ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu

Korkeakoulujen kansallinen tietovaranto: Viranomaistietovarasto ja KSHJ. KOTA-AMKOTA -seminaari Antti Mäki

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Jukka Lerkkanen

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Oppijan verkkopalvelu Ajankohtaista Finlandiatalo Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Digiohjausta kaikille!

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen -muistion vaikutukset RAKETTI-OPI:in

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

HOPS-näkymä: Oppijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Hopsista opintopolun hallitsemiseen. RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Koulutuksen tietojärjestelmien kehittäminen JY:ssä. IT-palvelut Markku Närhi

Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Koulutuksen järjestämisen ja opintojen järjestämisen prosessit. KOOTuki-ryhmä Pekka Linna, CSC

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

Opintoluotsi + Koulutusnetti = Koulutustiedon verkkopalvelu. Uusi sähköinen palvelu kehitteillä.

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Tarjouspyyntö: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkimus ja vaikuttavuusarviointi/zoomi-hanke

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Elinikäisen ohjauksen työryhmän linjaukset ja Oppijan verkkopalvelu-uudistuksen tilanne. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi

Ohjausryhmän kokous : OPI-osahankeen esittely 3.1 ARKKI 3.2 TIPTOP

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

eperusteet käyttäjäkoulutus

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Tietohallinnon vastuualue

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

ehops-palvelu Oppijan verkkopalvelut kesäseminaari Katri Lahikainen Opintopolku.fi

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke

OPI:n arkkitehtuurityö, Pekka Linna OPI-osahankkeen ohjausryhmän kokous

Todennetun Osaamisen Rekisteri TOR. Opintopolku ja Oppijan palvelut infotilaisuus Päivi Sassi, OPH

VIRTA-PROJEKTI Tilanneraportti

Opetushallituksen palvelut korkeakouluille

Maahanmuuttajat korkeakouluissa

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Uudistuva korkeakoulutukseen hakeutuminen. Ilmari Hyvönen

Centria ammattikorkeakoulu

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari Hannu Sirén

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Pedagogisen johtamisen katselmus

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät

eperusteet AMOSAA -työkalu Ammatillinen koulutus Ulla Angervo, OPH

Opintopolun käyttöönoton tuki ja organisointi. Yhteistyöryhmä Ossi Raatikainen, CSC

Transkriptio:

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 1/41 Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle (TIPTOP) -projektisuunnitelma

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 2/41 JOHDANTO... 4 1. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS... 5 1.1 Tarve, johon projektilla tuotetaan ratkaisuja... 5 1.2 Projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa olevat esiselvitykset ja niiden hyödyntäminen projektin valmistelussa... 6 1.3 Projektin valmistelussa mukana olleet tahot... 6 2. TULOKSET JA VAIKUTUKSET... 7 2.1 Projektin tulokset... 7 2.2 Projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja niiden arviointi. 8 2.3 Projektin vaikutukset kestävän kehityksen edistämisen kannalta... 9 3. PROJEKTIIN LIITTYVÄT PROJEKTIT JA PROJEKTIKOKONAISUUDET... 9 4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄT... 11 4.1 Projektin varsinaiset kohderyhmät... 11 4.2 Projektin välilliset kohderyhmät... 12 5. PROJEKTIN RESURSSIT JA ORGANISOINTI... 12 5.1 Resurssit... 13 5.2 Projektin organisointi... 13 5.2.1 Pääprojekti: Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle (TIPTOP)... 13 5.2.2 Osaprojekti: Tietoon perustuvaa tukea... 13 5.2.3 Osaprojekti: Ratkaisut... 13 5.2.4 Osaprojekti: Pelisäännöt ja sopimukset... 14 5.3 Organisointi graafisesti:... 14 5.4 Toimijoiden tehtävät... 15 5.4.1 Johtoryhmä... 15 5.4.2 Projektiryhmä... 16 5.4.3 Projektinjohtaja... 16 5.4.4 Tuotantopäällikkö... 17 5.4.5 Talousvastaava... 17 5.4.6 Sanastovastaava... 17 5.4.7 Osatoteuttajan projektipäällikkö... 17 5.4.8 Osatoteuttaja... 17 6. PROJEKTIN RAHOITUS... 18 7. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 18 7.1 TIPTOP-projektin tulokset mahdollistavien ratkaisujen tuottaminen... 18 7.1.1 TIPTOP-portaali... 18 7.1.1.1 Reaaliaikainen opintojen seurantatieto... 19 7.1.1.2 Henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelma... 20 7.1.1.3 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palvelut... 20 7.1.2 Koosteiset palvelut... 21 7.1.2.1 Oppijan opintojen suunnittelun väline... 22 7.1.2.2 Koulutuksen järjestäjän työkalu koulutuksen kuvaamiseen oppijan opintojen suunnittelun pohjaksi... 22 7.1.2.3 Oppijan AHOT-palvelut... 23 7.1.2.4 Virkailijan AHOT-työkalut... 23 7.1.3 Alemman tason palvelut... 24

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 3/41 7.1.3.1 Opintojen etenemisen seuranta... 25 7.1.3.2 Koulutustarjonnan esittäminen... 25 7.1.3.3 Ilmoittautumispalvelu... 26 7.1.3.4 Opetustarjonnan esittäminen... 27 7.1.3.5 Arviointipalvelu... 27 7.1.4 Tietovarannot... 28 7.1.4.1 Koulutustietovaranto... 29 7.1.4.2 Opintosuunnitelmatietovaranto... 29 7.1.4.3 Ilmoittautumistiedot-tietovaranto... 29 7.1.4.4 Aineistot-tietovaranto... 29 7.1.4.5 Henkilötietovaranto... 29 7.1.4.6 Ryhmätietovaranto... 30 7.1.4.7 Koulutustarjonnassa oleva koulutus -tietovaranto... 30 7.1.4.8 Opetustarjontatietovaranto... 30 7.1.4.9 Rooli-tietovaranto... 30 7.1.4.10 Oppijan tulokset -tietovaranto... 31 7.1.5 Yhteismitallinen ja yhteentoimiva tietomalli... 31 7.1.6 Infrastruktuuri ja ekosysteemiratkaisut... 32 7.2 Osatoteuttajakohtaiset toimenpiteet TIPTOP-projektin ulkopuolella... 32 7.3 Toteutuksen organisointi ja toimintatavat... 32 7.3.1 Osatoteuttajien toteutustiimit, virtuaaliset toteutustiimit... 32 7.3.2 Resurssivuokraus... 32 7.3.3 Laadunvarmistusmenetelmät... 33 7.3.4 Toteutustiimien työskentelymenetelmä... 33 7.3.5 Toteutustiimien yhteinen työmenetelmä... 33 7.3.6 Asian ja tehtävien hallinnan tietojärjestelmät... 33 7.3.7 Valmiin määritelmä... 33 7.4 Projektin päätehtävät eriteltynä vuosittain... 33 7.4.1 Vuosi 2011... 33 7.4.2 Vuosi 2012... 35 7.4.3 Vuosi 2013 ja kevät 2014... 37 8. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI... 39 8.1 Projektin seurantatietojen kerääminen... 39 8.2 Projektin väli- ja loppuraportointi... 39 8.3 Projektin toiminnan arviointi... 40 8.4 Projektin asiakaspalautteen kerääminen... 40 9. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LIEVITTÄMINEN... 40 9.1 Projektin tiedotus... 40 9.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä... 41 10. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ... 41 11. LIITTEET... 41

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 4/41 JOHDANTO Opintojen sujuvaa etenemistä ja läpäisyastetta on mahdollista parantaa tukemalla erityisesti opinnoissaan eri syistä keskimääräistä hitaammin eteneviä opiskelijoita, jolloin opiskelun ja oppimisen ongelmiin päästään puuttumaan opiskelijoita tukien riittävän varhain. TIPTOPprojektissa luotavien palveluiden avulla opiskelijan ohjaus varmistetaan myös perinteisestä kampusopiskelusta poikkeavissa tilanteissa, kuten työn ohessa opiskelun ja opiskelijavaihdon aikana. TIPTOP-projektin tuloksena syntyy opinnoista syrjäytymistä ehkäisevä palvelukokonaisuus. Palvelut käsittävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, opintojen suunnittelun sekä opintojen edistymisen seurannan. Palvelukokonaisuus tukee korkeakouluopiskelijaa opintojen ja opiskelun suunnittelussa sekä opintojen etenemisen seuraamisessa niin, ettei tämä ajaudu tilanteeseen, jossa opintojen eteneminen hidastuu ja opiskelija syrjäytyy. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on opinnoissaan viivästyneiden ja opintonsa keskeyttäneiden tavoittamiseen ja aktivoimiseen ja näihin ongelmiin ajautumisen ennalta ehkäisyyn tarvittavan tietoperustan luominen. Tähän tulokseen päästään tuottamalla opetustarjonnasta ja siihen liittyvistä vaatimuksista, opiskelijan henkilökohtaisista opintosuunnitelmista sekä opintoihin osallistumisesta ja opintosuorituksista korkeakoulurajat ylittävä, kattava tietopohja. Projektissa tuotettavat palvelut mahdollistavat korkeakouluopiskelijoille opintopolun kaikissa vaiheissa opintojen suunnittelun ohjaten opiskelijaa työelämärelevantteihin valintoihin ja tavoitteelliseen opintojen etenemiseen. Palvelukokonaisuus antaa korkeakoulujen opettajille ja ohjaajille mahdollisuuden ohjata ja tukea opiskelijoita oikeaaikaisesti palvelun tarjotessa tietoa opiskelijoiden opinto- ja urasuunnitelmista sekä verkkaisesti opinnoissaan edenneistä opiskelijoista. Palvelukokonaisuuden avoimesti tarjottavat toiminnalliset ja tekniset määritykset sekä toteutukset on mahdollista hyödyntää kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa sekä palveluiden edelleen kehittämisessä korkeakouluja palvelevissa yrityksissä ja muissa toimijoissa. Projektissa tuotettavat palvelut kytkeytyvät yhteisen tietosisällön osalta Sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisohjelman (SADe) osana toteutettaviin Oppijan verkkopalveluihin. Lisäksi projekti liittyy korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteiseen

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 5/41 korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tukevaan RAKETTI-hankkeeseen, jonka puitteissa korkeakoulujen ja viranomaisten toiminnassaan tarvitsemaa tietoa kehitetään yhteismitalliseksi ja yhteentoimivaksi eri tietojärjestelmien välillä. Projektin päätoteuttajana toimii CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Osatoteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja FUAS-yhteenliittymä (Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu). 1. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 1.1 Tarve, johon projektilla tuotetaan ratkaisuja Opintojen sujuvaa etenemistä ja läpäisyastetta on mahdollista parantaa tukemalla erityisesti opinnoissaan eri syistä keskimääräistä hitaammin eteneviä oppijoita, jolloin opiskelun ja oppimisen ongelmiin päästään puuttumaan oppijaa tukien riittävän varhain. Projektissa luotavien palveluiden avulla opiskelijan ohjaus varmistetaan myös perinteisestä kampusopiskelusta poikkeavissa tilanteissa, kuten työn ohessa opiskelun ja opiskelijavaihdon aikana. Oppijan sujuvaa etenemistä opintopolullaan on tuettu viime vuosina useilla eri kehittämistoimilla (mm. korkeakoulujen hakujärjestelmä, henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen). Korkeakouluopinnot aloitetaan kuitenkin Suomessa edelleen myöhään, opiskeluajat ovat pitkiä ja opiskelijoiden valmistumisikä on korkea. Korkeakouluopintoihin sijoittumista, opintojen etenemistä ja urapolulle siirtymistä tukevia ohjaustoimia ja -palveluita on kehitetty ja kehitetään eri hankkeissa. Opinnoista syrjäytymisen riskin ennakoiminen ja ehkäiseminen edellyttää ajantasaista tietoa syrjäytymisuhan alla olevien yksilöiden tunnistamiseksi. TIPTOP-projektissa tuotetaan tätä tietoperustaa ja tietoon perustuvia palveluita. Ajantasainen seurantatietoon perustuva ohjaus on mahdollista vain yhdenmukaisen tiedon ja joustavasti yhtenäistä tietoa siirtävien järjestelmien kehittämisen kautta.

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 6/41 Projektissa luotavat palvelut ja yhtenäinen tietomalli mahdollistavat opintojen suunnittelun opintopolun kaikissa vaiheissa. Toiminnallisuus tarjotaan jo oppijan suunnitellessa opiskelemaan hakeutumista, mikä edistää opintoihin kiinnittymistä ja oikean hakukohteen valintaa. Tietojen siirrettävyys mahdollistaa tutkinnon suunnittelun ja kokonaisuuden hallinnan myös muiden korkeakoulujen tarjonnasta ja suorituksista. 1.2 Projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa olevat esiselvitykset ja niiden hyödyntäminen projektin valmistelussa Projektissa hyödynnetään aiemmissa sekä käynnissä olevissa kehittämishankkeissa syntynyttä tietoa opintopolun kriittisistä pisteistä (mm. opintojen alku, sivuainevalinnat, lopputyö) sekä opiskelun suunnittelun ja oppijoiden ohjauksen tarpeista ja hyvistä käytännöistä, joita hyödynnetään osajärjestelmien toiminnallisuuksien määrittelyssä ja kohdistamalla palvelut erityisesti näihin "pullonkauloihin". Palveluiden tarjoaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä korkeakoulujen opintohallinnon tietojärjestelmät ovat hajanaiset, päällekkäisiä ratkaisuja on runsaasti ja nykyinen järjestelmäsukupolvi on vanhenemassa. Nykyisiä järjestelmiä ei ole myöskään rakennettu yhteisiin määrityksiin pohjautuen, minkä vuoksi järjestelmät eivät ole teknisesti eivätkä semanttisesti yhteensopivia; ne eivät ns. "keskustele" keskenään. Opintojen perustietojen kattavuus ja yhtenäisyys sekä opintojen seurattavuus ovat opiskelijan näkökulmasta heikosti tuettuja, ja palvelu on sirpaleista erityisesti eri korkeakoulujen välillä. Korkeakouluopintojen kokonaisuuden suunnittelun näkökulmasta palvelutaso on täysin riittämätön. Tilanne on todennettu useissa esiselvityksissä ja projekteissa, joiden suositukset modulaarisesta tietojärjestelmäkokonaisuudesta ja järjestelmien avoimista rajapinnoista muodostavat lähtökohdan palveluiden toteuttamiselle. TIPTOP-projektissa ja Oppijan palvelukokonaisuuden osana koulutustiedon verkkopalvelussa toteutettavat palvelut parantavat tilannetta oleellisesti. 1.3 Projektin valmistelussa mukana olleet tahot Projektia suunnitellaan käynnissä olevan RAKETTI-hankkeen tulosten pohjalta. RAKETTI-hanke on korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on edistää korkeakoululaitoksen ohjauksessa ja vaikuttavuuden

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 7/41 seuraamisessa sekä korkeakoulujen sisäisessä johtamisessa tarvittavan tiedon sekä käytössä olevien IT-ratkaisujen laatua, yhteentoimivuutta ja käytettävyyttä. RAKETTI-hankkeen oppimiseen ja opetukseen sekä niiden tukemiseen keskittyvä OPIosahanke tuottaa kaikille korkeakouluille yhteisen opiskelun ja opetuksen tukitoimintojen tavoitetilan kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen, jolloin uudet järjestelmät, moduulit tai palvelut voidaan suunnitella yhteiseen kokonaisuuteen sopiviksi. Osahanke tukee korkeakouluja koulutustehtävän hoitamisessa myös käynnistämällä ja koordinoimalla opiskelun ja opetuksen tukitoimintojen järjestelmäpalveluja tuottavia kehitysprojekteja. Osahanke huolehtii siitä, että kehitysprojektit perustuvat kansalliseen käsite- ja tietomalliin ja varmistaa näin tietojen yhteismitallisuuden. TIPTOP-projekti tukee osahankkeen tavoitteiden saavuttamista luomalla erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden tukemiseen kokonaisuuteen yhteensopivia palveluita. Projektisuunnitelmaan laatimiseen ovat osallistuneet CSC, OPI-osahankkeen asiantuntijat sekä osatoteuttajakorkeakoulut. 2. TULOKSET JA VAIKUTUKSET 2.1 Projektin tulokset Syntyvä palvelukokonaisuus tukee korkeakouluopiskelijaa opintojen ja opiskelun suunnittelussa ehkäisten opiskelun hidastumista ja syrjäytymistä. Opetustarjonnasta, vaatimuksista, henkilökohtaisista opintosuunnitelmista sekä opintoihin osallistumisesta ja opintosuorituksista tuotetaan korkeakoulurajat ylittävä, kattava tietopohja, jota opiskelija ja tukipalvelut hyödyntävät. Näin tunnistetaan syrjäytymisvaarassa olevat ja tehostettuja tukitoimia tarvitsevat opiskelijat. Palvelut käsittävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, opintojen suunnittelun sekä opintojen edistymisen seurannan. Tämä mahdollistaa oppijalle opintopolun kaikissa vaiheissa tarkoituksenmukaisten valintojen tekemisen ja tavoitteellisen opinnoissa etenemisen ja opintojen etenemisen seurannan. Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät tuloksia opiskelijoiden oikea-aikaiseen ohjaamiseen ja opetustarjonnan

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 8/41 kohdentamiseen opinto- ja urasuunnitelmiin sekä reaaliaikaisiin opintojen edistymistietoihin pohjautuen. TIPTOP-projektin tuloksena sen tavoitteiden ja palveluiden mukaan täydennetään ja otetaan TIPTOP-palveluissa käyttöön yhteismitallinen ja yhteentoimiva kansallinen tietomalli. Tietomalli mahdollistaa keskitetyn tai hajautetun opiskelija-, opinto-oikeus-, suoritus- ja tutkintotiedot sekä ohjaustiedon sisältävän tietovarannon luomisen sekä näiden tietojen siirtämisen korkeakoulujen välillä, mikä on perusedellytys oppijan tukemiseksi luotaville palveluille. Määritykset tarjotaan myös myöhempiä toteutuksia ja edelleen kehittämistä varten korkeakouluille sekä palveluja tuottaville yrityksille ja muille toimijoille. 2.2 Projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja niiden arviointi Oppijan ohjauksessa hyödynnetään ajantasaista opintojen edistymisen seurantatietoa ja henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, joka huomioi usean koulutuksen järjestäjän tarjoamat rinnakkaiset opinnot ja kokoaa AHOT-menettelyä varten oppijan aikaisempia suorituksia kaikista korkeakouluista tutkinnon osiksi. Palvelu ehkäisee oppijan viivästymistä opinnoissaan ja alentaa opintojen keskeytymisen riskiä. Tutkintoon voidaan kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla sisällyttää urasuunnittelua palvelevia sisältöjä. Palveluiden ulottaminen muillekin kuin tutkinto-opiskelijoille mahdollistaa työurallaan syrjäytymisvaarassa olevien osaamisen päivittämisen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Työurat pidentyvät korkeakoulutukseen hakeutumisen tehostuessa, ja opiskelun alkaminen nopeutuu oppijan voidessa syvällisesti perehtyä koulutusvaihtoehtoihin sisältöineen. Oppijoiden tietoisuus opintoväylistä ja ohjauksesta lisääntyy ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Opintojen suunnittelu ja tutkinnon osien suorittaminen muissa korkeakouluissa mahdollistaa laadukkaampien oppiaineyhdistelmien rakentamisen oppijan kiinnostus ja työmarkkinoiden tarpeet huomioiden. Sähköinen AHOT lisää puolestaan lähituen resursseja. Vaikutuksia arvioidaan projektin tuloksena syntyvien tietovarantojen avulla seuraamalla yksilön ja korkeakoulutuksen tasolla tunnuslukujen kehitystä ja haastattelemalla ohjaukseen

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 9/41 osallistuvia asiantuntijoita. Tunnuslukupohjaista arviointimallia kehitetään ja se otetaan käyttöön projektin osana. 2.3 Projektin vaikutukset kestävän kehityksen edistämisen kannalta Projektin tulokset edistävät sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävää kehitystä valtakunnallisesti tukemalla opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä oikeita valintoja opintojensa aikana, edistämällä opiskelijoiden valmistumista tarkoituksenmukaisessa ajassa opintoalaltaan ja työllistymällä yhteiskuntaa hyödyttävälle alalle. Sähköiset ja etäkäytettävät palvelut vähentävät tarvetta henkilökohtaiseen asiointiin ja paperidokumenttien tuottamiseen. 3. PROJEKTIIN LIITTYVÄT PROJEKTIT JA PROJEKTIKOKONAISUUDET Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) Oppijan verkkopalvelukokonaisuus, hakeutujan keskitetyt palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri sekä kokonaisuuden osana kehitettävä korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ-hanke). AHOT korkeakouluissa, W5W: Hyödynnetään hankkeissa luotuja toimintamalleja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, opiskelijoiden korkeakouluopintoihin kiinnittymistä ja asiantuntijuuden kasvua edistävistä toimintakäytänteistä sekä akateemisen opetussuunnitelmatyön ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien prosesseista. TIPTOP-projektissa luotava tietojärjestelmäkokonaisuus tarjoaa mahdollisuudet hankkeissa luotujen hyvien toimintakäytäntöjen laajaan levittämiseen korkeakouluissa. TIPTOP-projektin tuloksien hyödyntämiseen on merkittävä mahdollisuus opetus- ja kulttuuriministeriön Lukion opinto-ohjauksen kehittämishankkeissa, kuten Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteinen Yoyo Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle - hankkeessa. Näissä hankkeissa voidaan hyödyntää korkeakoulujen TIPTOP-projektin pohjalta tarjoamia henkilökohtaisia opintojen suunnittelun työkaluja korkeakouluopintoihin tutustumiseen (henkilökohtainen opintosuunnitelman tekeminen mahdollista ilman vaadittua opinto-oikeutta).

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 10/41 TIPTOP-projektissa tuotettava tietoon perustuva tuki auttaa myös osaltaan seuraavia käynnissä olevia kehityshankkeita: 1. KOUKKU KOUKKU-hankkeessa kehitetään sähköistä työkalua toisen asteen valintoihin opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien käyttöön TIPTOP-projektin tulosten avulla on toisen asteen opiskelijoiden ja opinto-ohjaajien mahdollista tehdä koeluontoista tutkinnon suunnittelua opiskelijan taustatiedot huomioon ottaen (esimerkiksi suoritetut korkeakouluopinnot) 2. CDS -To Care TO Dare To Share CDS-hankkeessa tuotetaan tietoa opiskelijasyrjäytymisestä ja luodaan uusia toimintakäytäntöjä, joilla tiedostetaan opiskelijoiden syrjäytymisriskejä TIPTOP-projektin tulokset mahdollistavat syrjäytymisriskien seurannan aikaisempaa kattavammin ja muodostavat aikaisempaa kehittyneemmän tietopohjan CDShankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi 3. Campus Conexus Campus Conexus -hankkeen eräänä tavoitteena on tuottaa käsitteellistä ja empiiristä tietoa syrjäytymisilmiöstä ja sen ehkäisemisen mahdollisuuksista TIPTOP-projektin tulokset antavat tietoa opintoihin kiinnittymisestä ja opinnoista irtautumisesta siinä määrin kuin tämä näkyy omien opintojen suunnittelussa, opintojaksoille ilmoittautumisessa ja opintosuorituksen kertymisessä Merkittävä lisäarvo, jonka TIPTOP-projekti tuo Campus Conexus -hankkeessa tehtävälle työlle, on korkeakoulujen väliset rajat ylittävä näkökulma 4. Osaajaverkosto Osaajaverkosto-projektissa laaditaan jokaiselle opintojaan jatkavalle opiskelijalle oma henkilökohtainen opintosuunnitelma jäljellä olevien opintojen osalta. Tässä huomioidaan aiemmin suoritetut opinnot ja niiden sisällyttäminen nykyiseen tutkintorakenteeseen TIPTOP-projektin tulokset tarjoavat tähän työhön välineet tuottamalla näkymän opiskelijan aikaisempiin opintosuorituksiin kattavasti yli korkeakoulurajojen. Samalla TIPTOP-projektin tulokset mahdollistavat henkilökohtaisen opintosuunnitelman

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 11/41 laatimisen siten, että opintoja suoritetaan useammassa korkeakoulussa samanaikaisesti. 5. OTE Eräs OTE-hankkeen teemoista on koulutusohjelmien pullonkaulojen tunnistaminen. Tässä työssä käytetään eräänä välineenä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannan mahdollistavaa tilastollista työkalua, Etanaa TIPTOP-projektissa tehtävä työ mahdollistaa opintojen etenemisen tarkastelemisen yli korkeakoulurajojen. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden opintopolkuja ja opiskelijoiden etenemistä poluillansa voidaan tarkastella koko korkeakoululaitoksen tasolla, mikä mahdollistaa myös sellaisten pullonkaulojen tunnistamisen, jotka yhden yksikön sisäisessä tarkastelussa jäävät huomaamatta Teknisesti TIPTOP-projektissa tehtävän pohjatyön ja OTE-hankkeessa käytettävän ETANA-työkalun suhde on sellainen, että TIPTOP laajentaa tietopohjaa, johon ETANA tarjoaa erään käyttöliittymän 6. Valtti TIPTOP-projekti tuottaa opiskelijoiden ohjauksen kehittämisen pohjaksi tietoa opiskelijoiden opintopoluista, suorituksista, ilmoittautumisista ja suunnitelmista 7. Stepit Stepit-hankkeen tavoitteita palvelevia TIPTOP-projektin tuloksia voivat olla toisten korkeakoulujen koulutustarjonnan sisällyttäminen henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin, jolloin koulutuksen järjestämisvastuussa voidaan erikoistua ja toiset korkeakoulut voivat tuottaa kehittyneempiä työelämälähtöisiä palveluita. 4. PROJEKTIN KOHDERYHMÄT 4.1 Projektin varsinaiset kohderyhmät Korkeakoulutukseen hakeutuvat nuoret Tutkinto-opiskelijat, joista palvelut kohdistetaan erityisesti opinnoissaan viivästyneiden ja opintonsa keskeyttäneiden tavoittamiseen ja aktivoimiseen sekä osa-aikaisten opiskelijoiden tukemiseen opintojensa loppuun saattamisessa

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 12/41 Tutkinnon osien suorittajat, joita ovat muun muassa sivuaineopiskelijat, avoimen korkeakoulun opiskelijat ja muut elinikäisen oppimisen puitteissa osaamistaan päivittävät henkilöt Opettajat Ohjaus- ja tukipalvelut Koulutuksen järjestäjät Opiskelijoiden ohjauksen ja tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämistoimijat 4.2 Projektin välilliset kohderyhmät Projektilla edistetään julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja 1.9.2011 voimaan tulleen tietohallintolain sekä siihen perustuvan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin toteutumista korkeakoulujen ja opetustoimen sähköisessä asioinnissa. Projekti hyödyttää välillisesti uusien julkishallinnon tietojärjestelmien ja korkeakoulujen yhteisten tietojärjestelmien määrittelyä ja kustannustehokasta toteuttamista ja mahdollistaa modernien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen keskitetysti korkeakouluille. Projektin tulokset ovat hyödynnettävissä hankekauden jälkeen ja osittain jo hankekauden aikana korkeakouluissa. Välillisesti hankkeen tuloksista hyötyvät korkeakoulujen ohella myös raportointia edellyttävät viranomaiset raportoinnin ja toiminnan seurannan parantuneen yhteismitallisuuden myötä. Projektin tulokset ovat osin hyödynnettävissä myös muiden kuin korkeakoululaitokseen kuuluvien koulutuksen järjestäjien toiminnassa, kuten 2. asteen opiskelijoiden opiskelusuunnitelmien laatimisessa. Projektin kohderyhmänä ovat myös opiskelun ja opintojen ohjauksen sekä muiden syrjäytymisen ehkäisemiseen pyrkivien tukipalveluiden kehittämisestä vastaavat toimijat. Tukipalveluita kehittävät sekä julkiset että yksityiset kolmannet osapuolet. Näihin toimijoihin kuuluvat myös toiselle ja korkea-asteelle opiskelun suunnittelun ja hallinnan tietojärjestelmäpalveluita kehittävät yritykset ja muut yhteenliittymät sekä eri kansalliset ja paikalliset kehittämishankkeet. 5. PROJEKTIN RESURSSIT JA ORGANISOINTI

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 13/41 5.1 Resurssit Rahoitushakemuksen liitteenä olevassa projektisuunnitelmassa sekä toteuttajaosapuolten laatimassa yhteishanketta koskevassa yhteistoimintasopimuksessa päätoteuttaja ja osatoteuttajat sitoutuvat tehtävien, vastuiden ja resurssien jakoon TIPTOP-projektissa. Osatoimijat valitsevat kehitystyöhön osallistuvat henkilöt projektisuunnitelman mukaisesti. Projektille työskentelevät henkilöt ovat pääosin tiedossa. Puuttuvat henkilöt rekrytoidaan projektin käynnistyttyä. 5.2 Projektin organisointi TIPTOP-projekti muodostuu sisällöllisenä kokonaisuutena pääprojektista sekä kolmesta osaprojektista: 5.2.1 Pääprojekti: Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle (TIPTOP) Pääprojektin tarkoituksena on TIPTOP-projektin koordinoiminen sekä suunnitelmien ja toiminnan evaluoiminen kansallisten hankkeiden kanssa: RAKETTI-Opi, RAKETTI-Pelisäännöt, KSHJ, SADe Oppijan verkkopalvelut. Lisäksi pääprojekti vastaa projektin viestintä- ja raportointisuunnitelman tarkentamisesta ja toimeenpanosta. 5.2.2 Osaprojekti: Tietoon perustuvaa tukea Tietoon perustuvaa tukea -alaprojektissa määritellään uusia toimintatapoja, joita otetaan käyttöön Ratkaisut-osaprojektin prototyyppien avulla. Osaprojektissa toteutetaan liitännäisten projektien, projektikokonaisuuksien ja muiden hankkeiden tilannekuvan ylläpito ja näiden tietopalvelutarpeiden tarkentaminen sekä tietovarantoja koskevien määrityksien yhteensovittaminen liitännäisien projektien, projektikokonaisuuksien ja muiden hankkeiden kanssa. Osaprojektissa koordinoidaan toimintatapojen uudistamiseen liittyvät toimenpiteet osatoteuttajakorkeakouluissa, suunnitellaan tietopalveluiden määrittäminen ja tuottaminen muille projekteille sekä toteutetaan yhteensopivan ja yhteentoimivan tietomallin rakentaminen yhdessä muiden projektien ja toimijoiden kanssa. Osaprojektissa toteutetaan Ratkaisut-osaprojektissa tuotettujen prototyyppien avulla toimintaan perustuvien vaatimuksien tarkentaminen ja testaaminen. 5.2.3 Osaprojekti: Ratkaisut

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 14/41 Osaprojektin tehtävänä on TIPTOP-projektin tulokset mahdollistavien ratkaisujen tuottaminen: Uusia toimintatapoja tukevien, tietoon perustuvien palveluiden tuottaminen Kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden toteuttaminen Määrittely- ja prototyyppitoteutukset ratkaisuista Referenssitoteutukset tuotantosovelluksista 5.2.4 Osaprojekti: Pelisäännöt ja sopimukset Osaprojektissa selvitetään yhdessä projektin ulkopuolisten toimijoiden kanssa sopimukselliset rakenteet ja muut puitteet, joilla projektin tulokset mahdollistavia ratkaisuja voidaan hyödyntää, ja joita tarvitaan projektin aikana ratkaisujen tuottamiseksi. Projektin jälkeisen toiminnan järjestämiseksi valmistellaan TIPTOP-tulosten koostaminen siten, että projektin ulkopuolisilla tahoilla on mahdollisuus ottaa palvelut käyttöönsä. Lisäksi valmistellaan ratkaisut muutostenhallinnan ja yhteisten palveluiden ylläpidon tuottamiseksi. 5.3 Organisointi graafisesti:

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 15/41 Kaaviossa erotellaan eri toimitasot siten, että aktiivisemmin toimivat toimijat kuvataan tummemman harmaina laatikoina ja oikealla oleva Sanastoryhmä on reflektoiva. Sanastoryhmä toimii virtuaalisena, osatoteuttajien ja Sanastovastaavan välisenä työkaluna tietomallin yhtenäisyyden varmistajana. Johtoryhmässä on osatoteuttajien, päätoteuttajan, rahoittajan ja Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat. Johtoryhmän kokoonpanossa pyritään vaikuttavuuteen ja kykyyn sitoutua hankkeen tavoitteisiin. Johtoryhmän tehtäviä kuvataan jäljempänä tarkemmin. Johtoryhmä kokoontuu n. 2 kertaa vuodessa. Projektin operatiivinen yksikkö toimii päätoteuttajan (CSC) organisaatiossa. Operatiivista yksikköä johtaa Projektin johtaja. Lisäksi yksikössä toimivat Tuotantopäällikkö, Taloussuunnittelija ja Sanastovastaava. Projektin johtaja ja Tuotantopäällikkö ovat kokopäiväisiä työntekijöitä koko hankekauden ajan. Taloussuunnittelija on joko projektiin 50 % työpanoksella palkattu henkilö tai vaihtoehtoisesti ostopalveluna hankittava palvelu. Projektin operatiivisen yksikön tukena toimii sanastovastaava RAKETTI-Opin rahoituksella koko hankekauden ajan. Sanastovastaavan tehtävänä on varmistaa TIPTOP-palveluiden edellyttämien muutosten vieminen korkeakoulujen kansalliseen tietomalliin. Projektiryhmään kuuluu Projektin johtaja, Tuotantopäällikkö, osatoteuttajien projektipäälliköt, Sanastovastaava ja tarvittaessa Taloussuunnittelija. Projektiryhmän tärkein tehtävä on varmistaa hankkeessa syntyvien tulosten yhdenmukaisuus. Projektiryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan osatoteuttajien työn etenemistä ja resurssien käyttöä. 5.4 Toimijoiden tehtävät 5.4.1 Johtoryhmä Johtoryhmä koostuu päätoteuttajan, opetus- ja kulttuuriministeriön, osatoteuttajien ja rahoittajan edustajista. Johtoryhmä toimii ilman erilliskorvausta. Johtoryhmän tehtävät: vastaa projektin strategisesta johtamisesta toimii projektin toteuttajien tukena ohjaa projektia niin, että se toteuttaa projektipäätöstä seuraa projektin tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteutumista

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 16/41 tarvittaessa muuttaa projektin toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin antaa asiantuntemustaan projektille ja tiedottaa siitä ja saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen käsittelee projektin väliraportit ja mahdolliset projektisuunnitelmamuutokset hyväksyy projektin loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista Johtoryhmälle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Projektin johtaja toimii johtoryhmän esittelijänä ja tuotantopäällikkö sihteerinä. 5.4.2 Projektiryhmä Projektiryhmä koostuu osatoteuttajien projektipäälliköistä. Projektiryhmässä raportoidaan osatoteuttajien projektien tuloksista projektiryhmän jäsenen vastaa osatoteuttajien tuloksista projektiryhmän jäsenen vastaa osatoteuttajien TIPTOP-taloudesta ja sen raportoinnista projektiryhmässä valmistellaan johtoryhmän päätöksiä vaatimia asioita projektiryhmän jäsen voi pyytäessään osallistua johtoryhmän kokoukseen ilman äänioikeutta projektiryhmän jäsen raportoi Projektinjohtajalle projektiryhmän jäsen vastaa osatoteuttajan projektisuunnitelmasta projektiryhmän jäsen osallistuu TIPTOP-hankkeen projektisuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen 5.4.3 Projektinjohtaja vastaa projektin operatiivisesta johtamisesta vastaa Tuotantopäällikön ja Taloussuunnittelijan työn ohjaamisesta vastaa, että TIPTOP-projektin tavoitteet toteutuvat raportoi projektin edistymisestä projektin omistajille vastaa projektin talousohjauksesta koordinoi osatoteuttajien projektien tavoitteiden toteutumisesta suhteessa TIPTOPprojektin tavoitteisiin osallistuu tarvittaessa osatoteuttajien projektien johtoryhmätoimintaan ylläpitää projektisuunnitelmaa vastaa projektin tiedottamisesta

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 17/41 5.4.4 Tuotantopäällikkö raportoi Projektinjohtajalle toimii projektinjohtajan varamiehenä toimii johtoryhmän sihteerinä toimii Projektiryhmän sihteerinä vastaa osaprojektien palveluiden määrittelyn yhteismitallisuudesta osallistuu osaprojekteissa tehtävään palveluiden määrittelyyn vastaa osaprojektien tuottamien palveluiden yhteismitallisuudesta vastaa osaprojektien tuottamien palveluiden sijoittamisesta palvelukatalogiin osallistuu hankkeen tiedottamiseen 5.4.5 Talousvastaava vastaa hankkeen talousseurannasta ja raportoinnista projektijohtajalle ja rahoittajalle edellytyksenä kokemus ESR-rahoitetun hankkeen talousraportoinnista voidaan hankkia myös palveluna soveltuvalta taholta 5.4.6 Sanastovastaava projektin operatiivisen yksikön tukena toimii sanastovastaava RAKETTI-Opin rahoituksella koko hankekauden ajan sanastovastaavan tehtävänä on varmistaa TIPTOP-palveluiden edellyttämien muutosten vieminen korkeakoulujen kansalliseen tietomalliin 5.4.7 Osatoteuttajan projektipäällikkö vastaa osatoteuttajan projektiryhmän toiminnasta raportoi Projektinjohtajalle vastaa, että osatoteuttajalle asetetut tavoitteet toteutuvat vastaa osatoteuttajan resursseista vastaa osatoteuttajan projektidokumentaatiosta vastaa osatoteuttajan projektitiedotuksesta 5.4.8 Osatoteuttaja Osatoteuttaja vastaa projektisuunnitelmassa osoitettujen tehtävien tuottamisesta joko päävastuullisena tai osallistujana toisen osatoteuttajan vastuulla olevan tehtävän toteuttamiseen. Osatoteuttajalle on projektisuunnitelmassa varattu sen tehtävien työmääräarvioita vastaavat henkilöresurssit projektin yhteisen budjetin puitteissa.

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 18/41 Osatoteuttajalla on projektiryhmä, jonka organisoinnista, henkilöresursseista ja työnjaosta osatoteuttaja vastaa. Tässä tarkoitettu osatoteuttajan rooli on myös päätoteuttajalla sille määriteltyjen tehtävien osalta. 6. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus koostuu Euroopan rakennerahastolta haettavasta rahoituksesta sekä osatoteuttajien omasta rahoitusosuudesta. Euroopan rakennerahaston tuen piiriin kuuluvan kokonaisbudjetin seurannasta vastaa päätoteuttaja. Omarahoitusosuudet kootaan vuosittain päätoteuttajalle. Kokonaisbudjetista katetaan päätoteuttajan operatiivisen henkilöstön palkkakulut ja osatoteuttajien projektiin kohdistuvat palkkakulut enimmillään palvelukohtaisesti sovitun tuntimäärän mukaisesti. (Liite: Vastuujako.pdf ja Osavastuut.pdf). Kukin toteuttaja maksaa kulunsa ensin itse. Rahoitusosuuksien maksaminen osatoteuttajille suoritetaan jälkikäteen niiltä osin tehdystä työstä, joka vastaa projektin tavoitteita ja on hyödynnettävissä kansallisella tasolla. Osatoteuttajien omia erityisratkaisuja ei rahoiteta projektin puitteissa. Osatoteuttajien tulokset käsitellään projektiryhmässä, joka tekee päätoteuttajalle esityksen hyväksyttävistä tuloksista. Tarkempi rahoitussuunnitelma ESR-hakemuksessa (Liite: ESR-hakemus.pdf) Projektisuunnitelmassa esitettyjä yhteisiä tehtäviä rahoitetaan yhteensä 370 000 euron omavastuuosuudella (40 000 euroa / osatoteuttajakorkeakoulu sekä 10 000 euroa CSC). Tämän lisäksi korkeakoulut tekevät omalla kustannuksellaan korkeakoulukohtaisesti toimenpiteitä, joilla ne integroivat nykyiset tietojärjestelmänsä TIPTOP-projektin tuloksena syntyviin palveluihin. 7. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 7.1 TIPTOP-projektin tulokset mahdollistavien ratkaisujen tuottaminen 7.1.1 TIPTOP-portaali

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 19/41 Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävä oppijan yksilöllinen palvelu muodostuu kolmesta pääosasta: reaaliaikaisesta opintojen seurantatiedosta, henkilökohtaisesta kokonaisvaltaisesta opintosuunnitelmasta ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluista. Nämä muodostavat kokonaisuuden TIPTOP-portaali, joka on tietojärjestelmäpalveluna liitettävissä muihin oppijalle korkeakoulussa tai yhteisesti tarjottaviin palveluihin. TIPTOP-portaali voidaan tarjota myös itsenäisenä palveluna. TIPTOP-portaalissa sen pääosat muodostavat palvelut tuottavat tietoon perustuvaa tukea suoritustietojen osalta koko korkeakoululaitoksen laajuisesti ja muuten kaikkien TIPTOPpalveluihin liittyneiden korkeakoulujen osalta. Kokonaisvaltainen palvelu on ensimmäinen korkeakoulu- ja tutkintorajat ylittävä suoraan toiminnan tietoon perustuva ratkaisukokonaisuus Suomessa, minkä vuoksi yhtenäisen ja yhteentoimivan tietomallin ja koulutuksen järjestäjien toimintatapoihin kohdistuvat uudistamis- ja yhtenäistämisvaatimukset edellyttävät hyvin yksityiskohtaiselle tasolle meneviä moniportaisia osaratkaisuja. TIPTOP-portaalin pääosat (luku 7.1.1) muodostuvat koosteisista palveluista (luku 7.1.2). Koosteiset palvelut puolestaan kokoavat alemman tason palveluita (luku 7.1.3). Alemman tason palvelut käyttävät tietovarantoja (luku 7.1.4), jotka perustuvat sisällöllisesti yhtenäiseen ja yhteentoimivaan tietomalliin (luku 7.1.5). Yleisesti koko tietojärjestelmäkokonaisuus tarvitsee toimiakseen joukon infrastruktuuri- ja ekosysteemiratkaisuja (7.1.6). TIPTOP-projektiin osallistuvat korkeakoulut vastaavat erikseen, projektisuunnitelman ulkopuolella omien lähdejärjestelmiensä liittämisestä TIPTOP-kokonaisuuteen (luku 7.1.1). 7.1.1.1 Reaaliaikainen opintojen seurantatieto Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävä opintojen seurantatieto muodostuu tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) opintojen etenemisen seurantatiedoista. TIPTOP-portaalin osana reaaliaikainen opintojen seurantatieto muodostetaan eri lähteistä oppijalle, opettajalle, ohjaajalle ja koulutuksen järjestäjälle yhdeksi, oppijakohtaiseksi kokonaisuudeksi. Reaaliaikainen opintojen seurantatieto muodostaa yhdessä henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen opintosuunnitelman ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluiden kanssa kokonaiskuvan oppijan etenemisestä opintopolullaan. Korkeakoulujen kansallista

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 20/41 tietovarantoa hyödyntäen opintojen seurantatieto voidaan tarjota erillisenä kansallisena palveluna kaikkien korkeakoulujen oppijoiden osalta. Opintojen seurantatiedon kautta oppija pystyy ajantasaisesti vertaamaan opinnoissa edistymistään henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa laatimaansa suunnitelmaan nähden. Reaaliaikainen seuranta tuottaa välittömästi tiedon opinnoissa hitaasti etenevistä opiskelijoista ohjaus- ja tukitoimenpiteitä varten opiskelijan hops-ohjaajalle. Laajemmin seurantamahdollisuus antaa tietoa opetussuunnitelmatyön tueksi, jolloin opetussuunnitelmiin voidaan tehdä opintojen sujuvuutta edistäviä ja sitä kautta välillisesti syrjäytymistä ehkäiseviä muutoksia. 7.1.1.2 Henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelma Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävä henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelma muodostuu tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) oppijan opintojen suunnittelun välineistä ja niitä vastaavista koulutuksen järjestäjän koulutuksen kuvaamisen työkaluista. TIPTOP-portaalin osana henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelmatieto muodostetaan eri lähteistä oppijalle, opettajalle, ohjaajalle ja koulutuksen järjestäjälle yhdeksi, oppijakohtaiseksi kokonaisuudeksi. Reaaliaikainen opintojen seurantatieto muodostaa yhdessä henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen opintosuunnitelman ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluiden kanssa kokonaiskuvan oppijan mahdollisuuksista ja suunnitelmista suhteessa eri tutkintojen valmistumisedellytyksiin ja oppijan jo hankkimiin suorituksiin. Henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelma on työkalu oppijalle tämän opintojen suunnittelemiseen ja opintojen ohjaajalle oppijan tukemiseen. Opettaja ja koulutuksen järjestäjän opintohallinto hyödyntävät oppijoiden kokonaisvaltaisten opintosuunnitelmien tietosisältöä opetuksen ja palveluiden suunnittelussa ja valmistelussa mahdollisten syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamiseksi ja koulutusresurssien kohdentamiseksi yksilöllisen opintopolut huomioivalla tavalla. 7.1.1.3 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palvelut Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävät aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) palvelut muodostuvat tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) oppijan AHOT-palveluista ja

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 21/41 virkailijan AHOT-työkaluista. TIPTOP-portaalin osana aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palvelut muodostavat eri lähteistä oppijalle, opettajalle, ohjaajalle ja koulutuksen järjestäjälle yhdeksi, oppijakohtaiseksi kokonaisuudeksi. Reaaliaikainen opintojen seurantatieto muodostaa yhdessä henkilökohtaisen kokonaisvaltaisen opintosuunnitelman ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluiden kanssa kokonaiskuvan oppijan eri tahoilla tekemistä opintosuorituksista sekä oppijan opintoihin kuuluvien eri tutkintojen valmistumisen edellyttämistä opinnoista ja näiden yhdistämismahdollisuuksista. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) palveluiden avulla oppija näkee, mitkä hänen aiemmin suunnittelemistaan tai suorittamistaan opinnoista korvaisivat tai hyväksiluettaisiin hänen suunnittelun kohteena oleviin opintoihinsa. Oppijaa opettavat ja ohjaavat koulutuksen järjestäjän henkilöt puolestaan voivat hyödyntää tietoa aiemmista vastaavansisältöisistä korvaavuus- ja hyväksilukuratkaisuista. Koulutuksen järjestäjien ja kansallisen koulutusjärjestelmän näkökulmasta AHOT-palveluiden systemaattinen käyttö mahdollistaa tehokkaamman tutkintojen tuottamisen ja siten työurien pidentymisen päällekkäisen opiskelun vähentyessä. 7.1.2 Koosteiset palvelut Korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävä oppijan yksilöllinen palvelu edellyttää koulutuksen järjestäjäkohtaisia koosteisia palveluita. Nämä palvelut eivät ylitä korkeakoulu- ja yksittäisten tutkintovaatimuksien rajoja ja ovat siten toiminnallisesti vastaavia nykyisten kehittyneimpien korkeakoulukohtaisesti toteutettujen palveluiden kanssa. TIPTOP-projektin tulokset edellyttävät yhtenäiseen ja yhteentoimivaan tietoon perustuvaa palvelua, minkä vuoksi myös korkeakoulukohtaiset palvelut uudistetaan TIPTOP-projektissa yhteisen mallin mukaisiksi. Yhtenäisen ja yhteentoimivan tietomallin rakentaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto perustuu siihen, että korkeakoulujen toimijat käyttävät koosteisia palveluita jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa TIPTOP-projektia ja näin antavat tarpeellista palautetta ja kehittämisehdotuksia ennen TIPTOP-portaalitason toteutukseen etenemistä. TIPTOP-portaalin pääosia korkeakoulutasolla palvelevia koulutuksen järjestäjäkohtaisia ratkaisuja kutsutaan koosteisiksi palveluiksi siksi, että ne muodostuvat yhdistämällä useita toiminnallisesti itsenäisiä alemman tason palveluita (luku 7.1.3). TIPTOP-portaalin pääosista henkilökohtainen kokonaisvaltainen opintosuunnitelma ja aiemmin hankitun osaamisen

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 22/41 tunnistamisen ja tunnustamisen palvelut hyödyntävät vastaavia koulutuksen järjestäjäkohtaisia koosteisia palveluita. TIPTOP-portaalin reaaliaikainen opintojen seurantatieto ei hyödynnä koosteisia palveluita vaan käyttää suoraan koulutuksen järjestäjäkohtaista alemman tason palvelua opintojen etenemisen seuranta (luku 7.1.3). 7.1.2.1 Oppijan opintojen suunnittelun väline Korkeakoulukohtainen ja ensisijaisesti yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) tarpeita palveleva oppijan opintojen suunnittelun väline koostuu tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) opintojen etenemisen seurannan, koulutustarjonnan esittämisen ja opetustarjonnan esittämisen palveluista sekä ilmoittautumispalvelusta. Lisäksi palvelu hyödyntää TIPTOP-portaalin eri tietovarannot yhdistävää reaaliaikaisen opintojen seurantatiedon palvelua. Oppijan opintojen suunnittelun väline hyödyntää sitä vastaavaa koulutuksen järjestäjän koulutuksen kuvaamisen työkalua koosteisten palveluiden tasolla. Oppijan opintojen suunnittelun väline liittyy suoraan tietovarantokerrokseen (luku 7.1.4) opintosuunnitelmatietovarantoon ja sen vuoksi välineen määrittely- ja tietojärjestelmätoteutus liittyy tärkeimpänä suoraan oppijan käytössä olevana palveluna opintosuunnitelmatietovarannon rakentamiseen ja testaamiseen. Oppijan opintojen suunnittelun välineiden tietosisältö kootaan TIPTOP-portaalin tasolle eri koulutuksen järjestäjiltä, ja lisäksi väline tuottaa keskeisen oppijan suunnitelmia ja opintojen etenemistä koskevan tiedon oppijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluille koulutuksen järjestäjäkohtaisella tasolla eli koosteisissa palveluissa. 7.1.2.2 Koulutuksen järjestäjän työkalu koulutuksen kuvaamiseen oppijan opintojen suunnittelun pohjaksi Korkeakoulukohtainen ja ensisijaisesti yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) tarpeita palveleva koulutuksen järjestäjän työkalu koulutuksen kuvaamiseen oppijan opintojen suunnittelun pohjaksi koostuu tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) liittymistä oppijan opintojen suunnittelun välineeseen ja sen palveluihin ja tietovarantoihin. Lisäksi työkalu hyödyntää koulutuksen järjestäjäkohtaisia liittymiä eri viitepalveluihin, kuten erilaisiin toiminnan suunnittelun järjestelmiin, joita käsitteleviä liittymiä ei toteuteta TIPTOP-projektin piirissä. Käytännössä koulutuksen järjestäjän työkalu koulutuksen kuvaamiseen oppijan opintojen suunnittelun pohjaksi perustuu koulutustietovarantoon ja opetustarjontatietovarantoon.

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 23/41 TIPTOP-projektin puitteissa ei tueta näitä ensisijaisia koulutussuunnittelun prosesseja vaan tuotetaan niiden perustaksi tietoon perustuvaa tukea. Koulutuksen järjestäjälle toteutetaan TIPTOP-projektin osana työkalu, joka mahdollistaa oppijan opintojen suunnittelun tukemisen erilaisia ohjaavia rakenteita ja -malleja tuottamalla. 7.1.2.3 Oppijan AHOT-palvelut Korkeakoulukohtainen ja ensisijaisesti yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) tarpeita palvelevat oppijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palvelut koostuvat tietovarantokohtaisista (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) oppijan opintojen suunnittelun välineistä ja virkailijan AHOT-työkaluista, jotka molemmat ovat koosteisia palveluita. Oppijan AHOT-palvelut hyödyntävät myös TIPTOP-portaalin tason eri tietovarannot yhdistävää reaaliaikaisen opintojen seurantatiedon palvelua. TIPTOPprojektissa AHOT-palvelut perustuvat lähtökohtaisesti korkeakoulujen tuottamaan oppijan tulokset -tietovarantoon, joten tunnistettavissa ja tunnustettavissa olevat opinnot rajoittuvat korkeakouluissa suoritettuihin opintoihin kunnes TIPTOP-palvelun tietovarantoja voidaan laajentaa muiden koulutusjärjestelmän tasojen koulutuksen järjestäjien tietoihin (SADe Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden todennetun osaamisen rekisteri -projekti). Oppijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluiden tietosisältö kootaan TIPTOP-portaalin tasolle. Palvelu mahdollistaa virkailijan AHOT-palvelun tuottaman tiedon hyödyntämisen AHOT-ratkaisuja tehtäessä. Lisäksi palvelua voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjän tasolla suoraan oppijan opintojen suunnittelun välineeseen yhdistettynä. 7.1.2.4 Virkailijan AHOT-työkalut Korkeakoulukohtainen ja ensisijaisesti yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) tarpeita palvelevat virkailijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalut koostuvat tietovarantokohtaisesta (koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu) alemman tason palvelusta arviointipalvelu. Lisäksi työkaluja hyödynnetään oppijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluissa, jotka ovat koosteisia palveluita. Virkailijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työkalujen tietosisältö kootaan TIPTOP-portaalin tasolle. Palvelun avulla opettaja, ohjaaja tai muu koulutuksen järjestäjän virkailija saa tietoa aikaisemmista korvaavuuksia ja hyväksilukemista koskevista vastaavista ratkaisuista, mikä nopeuttaa ja helpottaa päätösten tekemistä ja siten

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 24/41 edistää oppijoiden ohjaus- ja tukipalveluiden toimintaa. Virkailijan AHOT-työkalujen pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda automaattisia AHOT-prosesseja oppijoiden opintopolun eri vaiheisiin. 7.1.3 Alemman tason palvelut TIPTOP-portaalin tasolla korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävä oppijan yksilöllinen palvelu (luku 7.1.1) edellyttää koulutuksen järjestäjäkohtaisia koosteisia palveluita (luku 7.1.2), jotka puolestaan käyttävät alemman tason palveluita. Alemman tason palvelut ovat yksittäistä tai tiiviisti toisiinsa liittyviä tietovarantoja (luku 7.1.4) käsitteleviä palveluita. Käsitteleminen tarkoittaa pääasiassa tietosisältöjen esittämistä, mutta myös tietojen muokkaamista ja uusien tietojen luomista. Nämä tietovarantoja käsittelevät palvelut eivät pääsääntöisesti ylitä korkeakoulurajoja, mutta TIPTOP-projektin kanssa samanaikaisesti kehittyvä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto ja siihen liittyvät palvelut tekevät poikkeuksen pääsääntöön. Edellä kuvatut koosteiset palvelut ovat korkeakoulu- ja jopa tutkintovaatimuskohtaisia mm. oppialojen välisten erojen vuoksi. Sen sijaan alemman tason palvelut ovat luonteeltaan yksinkertaisia eivätkä toiminnallisesti rajoitu oppialakohtaisiin (tutkintovaatimukset) vaatimuksiin. Nykyisin korkeakoulukohtaisesti on käytettävissä useita TIPTOP-projektin alemman tason palveluita vastaavia ratkaisuja, tosin tyypillisesti vain rajatun oppijajoukon käyttöön (esim. vain tutkinto-opiskelijoille tai avoimen korkeakoulun opiskelijoille) tai osana muutoin suljettua palvelukokonaisuutta (ohjelmistoa). TIPTOP-projektissa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiemmin tehtyä työtä. Alemman tason palveluiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että projektissa integroidaan muissa kehitysprojekteissa rakennetut palvelut projektissa rakennettaviin palveluihin. TIPTOP-projektin tulokset edellyttävät yhtenäiseen ja yhteentoimivaan tietoon perustuvaa palvelua, minkä vuoksi myös korkeakoulukohtaiset palvelut uudistetaan TIPTOP-projektissa yhteisen mallin mukaisiksi. Yhtenäisen ja yhteentoimivan tietomallin rakentaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen ja käyttöönotto perustuu siihen, että perustasolla tietovarantoja käsittelevät palvelut ovat kaikilla samoja, käytettiinpä niitä miten erilaisiin tarkoituksiin tahansa.

TIPTOP-projektisuunnitelma 30.11.2011 Sivu 25/41 Alemman tason palvelut ovat yksityiskohtaisin taso, jonka tuloksia tietojärjestelmäpalveluina voi suoraan käyttää oppijaa, opettajaa, ohjaajaa tai koulutuksen järjestäjää palvelevissa kokonaisuuksissa (käyttöliittymätasolla). Tämä tarkoittaa sitä, että tuotettu alemman tason palvelu voi olla osa myös kokonaan toista palvelukokonaisuutta tarjoten toiminto- ja käyttöliittymäkerroksen, joka mahdollistaa palvelulle tietoon perustuvan tuen hyödyntäen ja täydentäen TIPTOP-projektissa koottuja tietovarantoja. 7.1.3.1 Opintojen etenemisen seuranta Opintojen etenemisen seuranta on alemman tason palvelu, joka esittää yhdistettyä oppijakohtaista tietoa kolmesta tietovarannosta: koulutustietovarannosta, opintosuunnitelmatietovarannosta ja oppijan tulokset -tietovarannosta. Opintojen etenemisen seuranta palvelee suoraan TIPTOP-portaalin tason korkeakoulujen ja yksittäisten tutkintovaatimuksien ( oppiaineiden ) rajat ylittävää reaaliaikaista opintojen seurantatietoa. Opintojen etenemisen seuranta toimii myös osana koosteista palvelua oppijan opintojen suunnittelun väline. Koulutustietovarannosta muodostetaan pohjatieto siitä, mitä vaatimuksia oppijan opintooikeuksiin liittyy (tutkintovaatimukset). Opintosuunnitelmatietovaranto täydentää vaatimuksista saatua pohjatietoa oppijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiseksi. Oppijan tulokset -tietovarannon avulla vaatimusten, suunnitelmien ja saavutettujen tulosten perusteella muodostuu kuva opintojen etenemisen seurantaa varten oppijalle, opettajalle, ohjaajalle ja koulutuksen järjestäjän opintohallinnolle. TIPTOP-projektin Opintojen etenemisen seuranta -palvelussa otetaan käyttöön oppijan tulosten lähteenä korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto, jota valmistellaan korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseen liittyen RAKETTI-hankkeen osana. Oppijan tuloksia ei aikaisemmin ole ollut saatavilla korkeakoulurajat ylittävinä tietovarantoina. TIPTOP-projektissa tarvitaan korkeakoulurajat ylittävä uusi palvelu oppijan tulosten käsittelemiseksi. 7.1.3.2 Koulutustarjonnan esittäminen Koulutustarjonnan esittäminen on alemman tason palvelu, joka esittää tietoa pohjautuen kahteen tietovarantoon, koulutustarjonnassa oleva koulutus -tietovarantoon ja koulutustietovarantoon. Koulutustarjonnan esittäminen palvelee oppijan opintojen suunnittelun väline -koosteista palvelua. Kyse on vain tietoa esittävästä palvelusta, sillä