Opetusneuvos Mikko Hartikainen Perusopetuksen uudet tuulet taide ja taitoaineissa Tekstiili ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Opetushallitus Hakaniemenranta 6
Perusopetus: Vuosiluokat 1 9 Tarkoitettu koko ikäluokalle (7 16) 6 ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja Kolmen ylimmän luokan opetus on pääosin aineenopetusta, jolloin oppiaineita opettavat aineenopettajat. Suomessa noin 3200 koulua, joissa annetaan perusopetusta. Valtaosa kouluista kunnallisia. Yksityisissä ja valtion kouluissa opiskelee alle 2% peruskoululaisista.
Opetuksen KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Laatukriteerit järjestäjän linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja asetus 1998
NORMIEN UUDISTAMISTYÖ 2009 2016 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Oppimisen tukea koskeva perusopetuslain ja opsin perusteiden muutos Paikallinen Perusopetuksen tavoitteet ja tuntijako / uudistus siirtyi tulevalle hallitukselle AP/IP toiminnan perusteet Paikallinen Esiopetuksen ja perusopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukion tavoitteet ja tuntijako Lukion opsin perusteet Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops
Ohjausjärjestelmän eri osat perusopetuksessa Laki ja asetus opetuksen ja kasvatuksen yleiset tavoitteet, yhteiset oppiaineet, opetuksen järjestämiseen, oppilaan arviointiin, erityisopetukseen yms. liittyvät periaatteet Valtioneuvoston asetus tuntijaosta opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet täsmennettynä, yhteisten ja valinnaisten aineiden opetukseen käytettävä aika, erityismääräyksiä Opetussuunnitelman perusteet paikallisen opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö, opetuksen järjestämisen lähtökohdat ja toteuttamista ohjaavat tavoitteet ja periaatteet, oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen, kieli ja kulttuuriryhmien opetuksen järjestäminen, erityisen koulutustehtävän mukainen sekä erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus, oppilaan arviointi ja hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit, oppimistavoitteet ja keskeiset sisällöt aihekokonaisuuksissa ja oppiaineissa Paikallinen opetussuunnitelma ja vuosisuunnitelma kansallisten säädösten toteutus opetuksen järjestämisessä ja koulutyössä
Valtioneuvoston asetuksen merkitys Asetus on kokonaisuus, joka sisältää sekä kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet että niitä toteuttavan tuntijaon. Asetus on osa ohjausjärjestelmää. Asetus toteuttaa perusopetuslakia ja asetusta luo pohjan opetussuunnitelman perusteille vaikuttaa suoraan myös paikallisesti tehtäviin ratkaisuihin opetuksen järjestämisestä ja opetussuunnitelmasta vaikuttaa ohjaavasti opettajan työhön (tavoitteet) ja työn rakenteisiin (tuntijako) vaikuttaa oppilaan kohtaamaan toimintakulttuuriin, tiedon jäsentymiseen ja mahdollisuuksiin harjaantua erilaisissa taidoissa
Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Vuosisuunnitelma Oppimissuunnitelma ja HOJKS Opetussuunnitelma Pedagogisen johtajuuden työkalu Kunnan strategiat Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin ensimmäisen kerran 19.12.2000 ja niiden mukaiseen opetukseen tuli siirtyä viimeistään 1.8.2002 Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä Muutos ja täydennys 12.12.2003 (yhteistyö kotien kanssa, oppilashuolto) Muutos ja täydennys 16.3.2009 (erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva esiopetus) Kokonaan uudet perusteet annettiin 2.12.2010 ja niiden mukaiseen opetukseen tulee siirtyä viimeistään 1.8.2011 (Perusteissa otettu huomioon oppimisen ja kasvun tukeen liittyvät uudistukset)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annettiin 16.1.2004 ja niiden mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta tuli siirtyä viimeistään 1.8.2006 Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä Täydennys 22.5.2006 (muiden uskontojen perusteet) Muutos 7.5.2007 (todistuksiin merkittävät tiedot) Muutos ja täydennys 16.3.2009 (erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus) Muutos ja täydennys 18.6.2009 (perusopetukseen valmistava opetus) Täydennys 18.6.2010 (ihmisoikeudet ja holokausti) Muutos ja täydennys 29.10.2010 (oppimisen ja koulunkäynnin tuki)
Aamu ja iltapäivätoiminnan perusteet Aamu ja iltapäivätoiminnan ensimmäiset perusteet annettiin 27.2.2004 ja toiminta käynnistyi 1.8.2004. Opetushallitus on uudistanut perusteet 19.1.2011 ja niiden mukaiseen toimintaan tulee siirtyä 1.8.2011
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Lukion opetussuunnitelman perusteet annettiin 27.8.2003 ja ne otettiin asteittain käyttöön 1.8.2005 lukien Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä Muiden uskontojen opetussuunnitelman perusteet 22.5.2006 Muutos ja täydennys 20.5.2009 (suullinen kielitaito, opiskelijan arviointi ja osaamisen tunnustaminen) Täydennys 18.6.2010 (ihmisoikeudet ja holokausti)
Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteet annettiin 27.2.2004 ja niiden mukaiseen opetukseen tuli siirtyä viimeistään 1.8.2006 Perusteisiin tehtiin muutoksia ja täydennyksiä Muutos ja täydennys 20.5.2009 (suullinen kielitaito, opiskelijan arviointi ja osaamisen tunnustaminen) Täydennys 1.3.2010 (Aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen opetussuunnitelman perusteet)
7 14 vuotiaiden saama vähimmäisopetusaika OECD maissa 2007 Hollanti Australia Italia Meksiko Ranska Irlanti Kreikka Englanti Belgia (Fr.) Portugali Espanja EU 19 keskiarvo OECD keskiarvo Luxemburg Tsekki Islanti Itävalta Tanska Japani Saksa Norja Korea Ruotsi Turkki Suomi Unkari Ikävuodet 7 8 Ikävuodet 9 11 Ikävuodet 12 14 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000
Kansainvälisiä näkökulmia taide ja taitoaineiden opetuksen määrään ISCED 1 Liikunta Taideaineet Valinnaisaineet Suomi 10,70 18,13 6,55 Norja 9,69 15,46 0,00 Slovenia 12,95 15,11 0,00 Latvia 7,48 14,36 0,00 Viro 10,60 14,57 11,26 Irlanti 4,71 13,53 0,00 Ruotsi 7,50 6,90 10,53 Tanska 9,21 11,18 0,00 Ensimmäinen aste Lähde: Key Data on Education 2009
Kansainvälisiä näkökulmia taide ja taitoaineiden opetuksen määrään ISCED 2 Liikunta Taideaineet Valinnaisaineet Suomi 7,66 12,32 4,80 Norja 8,89 9,16 4,40 Slovenia 6,70 6,70 13,41 Latvia 6,0 6,0 0,0 Viro 6,25 6,25 7,29 Irlanti 2,39 9,54 30,99 Ruotsi 7,50 6,90 10,53 Tanska 6,45 0,00 4,30 Toinen aste Lähde: Key Data on Education 2009
Kansainvälisiä näkökulmia taide ja taitoaineiden opetuksen määrään Suomalaisen taidekasvatuksen vahvuuksia mm. korkeatasoinen opettajienkoulutus, opetussuunnitelmat, uuden teknologian käyttö, yhteistyön kulttuuritoimijoiden kanssa ja erilaiset taidekasvatusprojektit (Unesco, Bamford 2006)
Arts and Cultural Education at School in Europe EU:n koulutustiedon verkosto Eurydice, 2009 linkki raporttiin Selvitys tukee aikaisemmista tutkimusten tuloksia, joiden mukaan taideaineiden asema opetussuunnitelmassa on varsinkin oppivelvollisuuskoulun loppupuolella verraten heikko Eurydicen raportissa taideaineisiin luetaan kuvataide, musiikki, käsityö, draama, tanssi, mediataide ja arkkitehtuuri Taideaineiden kesken hierarkiaa Kuvataide ja musiikki kuuluvat opetussuunnitelmien pakollisiin oppiaineisiin jokaisessa maassa Hollantia lukuun ottamatta Toista ääripäätä edustaa arkkitehtuuri, joka mainitaan vain harvoissa opetussuunnitelmissa
Arts and Cultural Education at School in Europe EU:n koulutustiedon verkosto Eurydice, 2009 Taidetta opetetaan pakollisina tai vapaaehtoisina, erillisinä oppiaineina, suurempina aihekokonaisuuksina tai muihin oppiaineisiin integroituina Varsinkin draaman ja tanssin opetus on usein integroitu muihin oppiaineisiin Eri maiden kouluopetuksessa näkyy jakautuminen oppiainejakoisuutta tai integroivaa lähestymistapaa painottaviin opetussuunnitelmiin Erillisiä taideaineita nykyisen tuntijaon mukaan ovat kuvataide, musiikki ja käsityö. Draama/teatteri on sisällytetty äidinkielen opetussuunnitelmaan, tanssi liikuntaan ja mediataide ja arkkitehtuuri kuvataiteeseen.
Arts and Cultural Education at School in Europe EU:n koulutustiedon verkosto Eurydice, 2009 Art forms are regarded as separate subjects Art forms are grouped together into an integrated area of the curriculum
Arts and Cultural Education at School in Europe EU:n koulutustiedon verkosto Eurydice, 2009 Noin puolessa maista taideaineita opetetaan vuosittain 50 100 tuntia ensimmäisen asteen koulutuksessa (1 6) 25 75 tuntia vuosittain alemmalla toisella asteella (7 9) Varsinkin yläluokilla taiteiden suhteellinen asema on heikko: useimmissa maissa tuntimäärä jää alhaisemmaksi kuin esimerkiksi vieraiden kielten tai liikunnan Suomi Vertailua vaikeuttaa perusopetuksemme erityispiirteet: yhtenäinen 9 vuotinen perusopetus taide ja taitoaineiden yhteinen opetusaika (nk. välystunnit) nk. nivelvaihe 4. ja 5. vuosiluokkien välissä. Vuosiluokilla 1 4 taideaineiden opetusta on noin 470 tuntia ja vuosiluokilla 5 9 noin 527 tuntia
Tulevan perusopetusuudistuksen perustana tieto nykytilanteesta Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toteutumisen seuranta/oph 2005 2009 Tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden arviointi/koulutuksen arviointineuvosto 2009 2011 Oppimistulosten arviointityö/oph ja yliopistot Perusopetuksen oppilaan arvioinnin ongelmien selvitys / OPH Valtiontalouden tarkastusviraston raportti 2009 Tuntijakotyöryhmän valmistelutyö 2009 2010 Tutkimus ja yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Kansainvälinen yhteistyö Muu keskustelu eri tahojen kanssa
Uudistumisen lähtökohtana Esi ja perusopetuksen sekä lukion nykyiset vahvuudet Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle Koulutuksellisen tasa arvon turvaaminen Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen
UUDISTUKSEN TAVOITTEET
Keskeisiä suuntaviivoja Kohti ehyempää oppimista oppimisen kokonaisuudet, oppimisprosessin, oppimisen taitojen ja oppimisympäristön merkitys koulun pedagogisten prosessien kehittäminen muualla tapahtuvan oppimisen kietoutuminen kouluoppimiseen Taidot ja osaaminen keskeistä oppivan yhteiskunnan edellyttämät taidot syventyminen, jäsentäminen ja ymmärtäminen innostuminen, omien vahvuuksien löytäminen yhdessä työskentely, kunnioittava kohtaaminen
KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu luova ja innovatiivinen ajattelu Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot ajanhallinta ja joustavuus yrittäjyys ja muutososaaminen tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito opiskelun taidot Käden ja ilmaisun taidot kehon koordinaatio monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus suunnittelun ja tuottamisen taidot kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen aloitteellisuus ja johtamisen taidot kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen mediataidot tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot itsetuntemus ja reflektointi terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä hyvä käytös ja empatia
Osaamisen korkean tason turvaaminen Perusopetus 2020 -työryhmämuistiossa Oppiaineet ryhmitellään oppiainekokonaisuuksiksi Oppiainekokonaisuudet ja oppiaineet palvelevat osaltaan perusopetukselle asetettujen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Kullekin oppiainekokonaisuudelle määritellään lisäksi omat tavoitteet, joissa osoitetaan ko. kokonaisuuden tehtävä kansalaisen taitojen oppimisessa. Oppiainekokonaisuuksien tavoitemäärittelyssä otetaan huomioon nykyiset aihekokonaisuudet ja sijoitetaan ne osaksi oppiainekokonaisuuksia. Oppilaan opinnot rakentuvat yhteisistä ja valinnaisista opinnoista, joiden yhteismäärä oppilaalle pakollinen. Yhteistä oppiainesta fokusoidaan ja valinnaisuus antaa mahdollisuuden opintojen syventämiseen ja eheyttämiseen Osaamisen arviointia ja arviointikriteereitä kehitetään.
Perusopetus 2020 työryhmämuistion oppiainekokonaisuudet Oppiainekokonaisuus Oppiaineet Kieli ja vuorovaikutus Äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Matematiikka matematiikka Ympäristö, luonnontieto ja biologia, maantieto, fysiikka ja kemia teknologia Yksilö, yritys ja yhteiskunta uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus Taide ja käsityö kuvataide, musiikki, käsityö ja draama Terveys ja toimintakyky liikunta, terveystieto ja kotitalous
Taide ja käsityö -oppiainekokonaisuus Perusopetus 2020 -työryhmämuistiossa Oppiainekokonaisuuden yhteisenä tehtävänä nähtiin oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen tasapainoiseksi, itsensä tuntevaksi ja itsetunnoltaan terveeksi ihmiseksi. Oppilasta ohjataan tuntemaan ja arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria, taiteen eri alueita, ilmaisemaan itseään ja olemaan vuorovaikutuksessa luovan toiminnan ja taiteen tuottamisen kautta. Taidekasvatuksen kokonaisuuteen esitettiin lisättäväksi draama oppiaine
Käsityön opetus kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että oppilaan itsetunto kasvaa ja oppilas kokee iloa ja tyydytystä työstään. kasvattaa kantamaan vastuuta työstään ja materiaalin käytöstä, arvostamaan työn ja materiaalin laatua suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti omiin valintoihinsa samoin kuin tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin korostetaan suunnittelutaidon oppimista, luoviin ratkaisuihin pyrkimistä sekä työn ja materiaalin laadun ymmärtämistä käsityön tekeminen vaatii teknisen taidon ja mielikuvituksen yhdistämistä käsityötaito on monipuolista osaamista, johon liittyy kognitiivisia taitoja; ajattelu ja ongelmanratkaisutaitoja, kehollisia taitoja; käden ja silmän koordinaatiokykyä, avaruudellista hahmotuskykyä, näppäryyttä, tarkkuutta ja nopeutta sekä sosiaalisia taitoja; yhteistyökykyä ja kulttuurista aistiherkkyyttä.
Kannanotot, asiantuntijakuulemiset, kansalaiskeskustelu käsityöoppiaineen sisällä turvattava riittävä painottumisen mahdollisuus oppilaan valitsemaan käsityön sisältöalueeseen oppiaineen nimi kuvaisi entistä selkeämmin oppiaineen sisältöjä teknologian vahvistamista tai sen nostamista käsityö oppiaineen rinnalle talouselämä ja tuotantopainotteinen malli: koko ikäluokalle tarjottava oppiaineryhmä, innovaatioaineet, käsityömuotoilu, teknologia ja kuvataide käsityötaidon, kognitiivisen ajattelukyvyn ja yksilön terveen identiteetin vahvistaminen yhteisen oppiaineen pohjalta = käytännölliseen käsityöhön perustuva kasvatus kehittää oppilaiden toimintakykyä kaikilla elämänalueilla fyysis motorista taitavuutta ja käsien käyttöä vaativat teot ovat parhaita aivojen toiminnan kehittäjiä ponnistelu vahvistaa eteen tulevien stressitilanteiden käsittelytaitoa. käsityön perustaitoja pidettiin tärkeinä, merkitys arkielämässä, alan jatkokoulutukseen hakeuduttaessa ja muilla ammattialoilla käsityön asema nähdään heikentyneen ja oppilaiden oppimistulosten huonontuneen edellisen tuntijaon seurauksena
Käsityö painopisteet 2020 Käsityön keskeisenä tehtävänä kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja taitoja niin, että oppilas oppii suunnittelemaan, valmistamaan, arvioimaan ja valitsemaan sekä arvostamaan erilaisia käsityön tuotteita soveltaen teoreettista tietoa käytännön työhön. Opetus edistää sekä käsityön erityisiä että arjessa tarvittavia taitoja että tarjoaa mahdollisuuden oppilaan omien taipumusten kehittämiseen. Painopisteitä ovat opetuksen luovuutta kehittävä tietoperustaisuus, kokonaisprosessin ymmärtämiseen perustuva toiminta, sisältöjen ajankohtaisuus ja realistisuus, teknologian hyödyntäminen, ympäristövastuullisuus ja kulttuuriperinnön tuntemus.
Käsityö painopisteet 2020 Tavoitteena on oppilaan esteettisen tajun, vastuullisuuden, omaaloitteisuuden, luovuuden ja pitkäjänteisyyden taitojen kehittäminen. Opetuksen tulee tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet käsityön eri osa alueiden taitojen oppimiseen. Käsityötaidot ovat osa elämänhallintaa ja tukevat ihmisen kykyä tarttua aktiivisesti asioihin ja löytää käytännöllisiä ratkaisuja.
Kuvataide Kuvataide antaa oppilaalle monipuolisia tietoja ja taitoja visuaalisen kulttuurin eri osa alueista, joita ovat kuvataide, muotoilu, arkkitehtuuri, esineympäristö, rakennettu ympäristö ja visuaalinen media. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan oman ympäristön ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kuvataide painopisteet 2020 Kuvataiteen opetuksen tavoitteissa painopisteenä on erityisesti oppilaan aktiivisen, uutta luovan ja kriittisen ajattelun monipuolinen kehittäminen. Erityisenä painopisteenä nähdään visuaalisen viestinnän taitojen monipuolinen kehittäminen. Toinen kuvataiteen opetuksen keskeinen tavoitealue on kulttuurinen osaaminen. Kuvataiteen opiskelu nähdään monikulttuurisuutta vahvistavana toimintana, kulttuuri, identiteetti ja kansalaiskasvatuksena, jossa henkilökohtaiset ja yhteisölliset kulttuurit kohtaavat. Kuvataideopetus vahvistaa sekä oppilaan omien kulttuuristen juurien että itselleen vieraiden kulttuurien tuntemusta. Kolmas kuvataiteen tärkeä tavoitealue liittyy taiteen tekemisen merkitykseen oppilaan hyvinvoinnille, terveydelle ja elämänlaadulle. Kuvataideopetuksen tavoitteissa korostuu tiedot ja taidot, joita tarvitaan osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistämisessä.
Terveys ja toimintakyky Liikunta, kotitalous ja terveystieto Oppiainekokonaisuuden yhteisenä tehtävänä on oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen tasapainoiseksi, itsensä tuntevaksi ja itsetunnoltaan terveeksi ihmiseksi. Oppilasta ohjataan kasvamaan vastuuseen sekä oman että lähiympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja kykeneväksi huolehtimaan arjen toiminnoista sekä osaltaan ravitsemuksesta ja kodin taloudesta. Opetuksella tuetaan oppilaan sitoutumista liikunnalliseen, terveelliseen ja kestävään elämäntapaan. Liikunnan tuntimäärää on lisätty 4 vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 1 6 terveystiedon tavoitteet ja sisällöt toteutuvat erityisesti liikunnan opetuksessa ja vuosiluokilla 7 9 myös kotitaloudessa.
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMISTYÖ Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet laaditaan rinnakkain Lukion perusteiden laadinta seurannee heti esi ja perusopetuksen perusteiden laadintaa Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen perusteet uudistetaan samassa prosessissa Perusteiden laadintatyö voi alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen ja vienee noin kaksi vuotta Paikallinen opetussuunnitelman laadintatyö vaatii vähintään yhden lukuvuoden
Taide ja taitoaineiden oppimistulosten seuranta arviointi (2009 2010) Musiikin, käsityön ja kuvataiteen oppimistulosten seuranta arviointi 9. luokalla keväällä 2010 n. 5000 oppilaalle Arvioinnin tarkoituksena oli saada selville, missä määrin peruskoulun päättövaiheessa olevat oppilaat ovat saavuttaneet näiden aineiden opetussuunnitelmissa mainittuja tavoitteita Tehtävät laadittiin yleisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Otokseen valitaan oppilaat riippumatta heidän valinnaisainevalinnoistaan Ainekohtaiset tehtävänlaadintaryhmät (opettajat) Seuranta arviointia tuki asiantuntijaryhmä (op.koul. asiantuntijat)
Taide ja taitoaineiden oppimistulosten seuranta arviointi (2009 2010) Arviointi järjestettiin kolmessa vaiheessa 1. vaihe järjestetään 16.3. Arvioinnin 2. ja 3. vaiheen toteuttamisen ajankohdasta koulut saavat päättää 17. 19. 3. välisenä aikana. 1. vaiheen kaikista oppiaineista koostuvan kokeen suorittivat kaikki otosjoukkoon valitut oppilaat. Koetehtävien tarkoituksena oli selvittää oppiaineiden perusasioiden osaamista päättövaiheessa. 2. vaiheen tehtävät käsittivät joko musiikin, käsityön tai kuvataiteen tehtäviä, tietyn koulun oppilaat olivat valikoitu vastaamaan vain yhden oppiaineen tehtäviin. Koetehtävien tarkoituksena oli selvittää oppiaineiden syvällisempää osaamista. 3. vaiheen tehtävät olivat ainekohtaisia tuottamistehtäviä. Kolmannen vaiheen otantaan valikoidaan jokaisesta koulusta 14 oppilasta, jotka suorittivat ainekohtaisen tehtävänannon mukaiset tehtävät.
Taide ja taitoaineiden oppimistulosten seuranta arviointi (2009 2010) 3. vaiheen tehtäviin liitettiin oppilaan itsearviointia osana tuottamisprosessia. Opettaja myös arvioi oppilaiden työskentelyä ja tuloksia Arvioinnin yhteydessä selvitettiin oppilaiden näkemyksiä osaamisestaan ja käsityksiä oppiaineen opiskelusta ja sen merkityksestä Arvioinnin yhteydessä kerättiin tietoa oppilaiden saaman opetuksen määrästä taide ja taitoaineissa, arvosanoista ja opiskelusta koulun ulkopuolella Seuranta arviointi kattoi myös rehtori ja opettajakyselyn, joiden avulla pyrittiin selvittämään mm. taide ja taitoaineiden opetusjärjestelyjä ja oppimisen tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksia Seuranta arvioinnin tuloksia käytetään opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen sekä koulutuksen tasa arvon toteutumisen arviointiin Seuranta arvioinnin perusteella opettajia tai kouluja ei laiteta paremmuusjärjestykseen. Palaute oli koulujen käytössä kevään 2010 aikana.
Taide ja taitoaineiden oppimistulosten seuranta arviointi (2009 2010) Oppimistulosten seuranta arviointi on nyt loppusuoralla. Arvioinnin raportti julkaistaan pian ja siihen liittyvä artikkelijulkaisu kevään kuluessa. Seuranta arvioinnin raportti koskee perusopetuksen päättöluokilla keväällä 2010 tehtyä oppimistulosten arviointia kuvataiteessa, musiikissa ja käsityössä. projektipäällikkö Sirkka Laitinen sähköposti sirkka.laitinen@oph.fi puhelin 040 348 78 31 erikoissuunnittelija Antti Hilmola sähköposti antti.hilmola@oph.fi puhelin 040 348 70 00
LUKIOTA KOSKEVA UUDISTUSTYÖ Opetusministeriön asettama lukion kehittämistyöryhmä Esitys luovutettiin ministeri Virkkuselle 25.11.2010 Lukion tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valmistelu käynnistynee tulevalla hallituskaudella 2011 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu käynnistyy sen jälkeen, kun asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta on annettu
Lukion kehittämistyöryhmä Opetus ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan toimenpide ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi ajalle 6.8.2008 31.10.2010. Ehdotusten valmistelun lähtökohta tuli olla yleissivistyksen vahvistaminen. Ehdotuksessa tuli tarkastella lukiokoulutuksen kehittämistä laaja alaisesti ja ottaa huomioon lukiokoulutuksen koulutustarpeet tulevaisuudessa.
Lukion kehittämistyöryhmän tuli pohtia muun muassa näitä kysymyksiä: Millaiset tulisi olla lukiokoulutuksen yleiset tavoitteet ja lukiokoulutuksen antama yleissivistys muuttuvassa yhteiskunnassa? Miten lukiokoulutuksen vetovoima, tarjonta ja saavutettavuus turvataan? Mitkä ovat kansainvälistymisen vaikutukset ja millaisia valmiuksia kansainvälistymiselle lukiokoulutuksen tulisi luoda? Mitä lukio opiskelijaksi hakeutuvilta edellytetään ja mikä on lukiokoulutuksen mitoitus? Mikä on opinto ohjauksen, erilaisten lahjakkuuksien, erityisopetuksen ja muiden opiskelijan tukitoimien järjestämistarve ja asema? Miten lukioiden oppilashuolto olisi järjestettävä? Miten rahoitusta tulisi kehittää ja opiskelijalle aiheutuvia kustannuksia pienentää? Miten ylioppilastutkintoa tulisi kehittää? Mikä on erityisen koulutustehtävän asema ja tarve?
Poimintoja lukion kehittämistyöryhmän toimenpide ehdotuksista Lukiokoulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet yliopisto ja ammattikorkeakouluopintoihin sekä työelämään. Lisäksi sen tulee antaa edellytykset opintoihin lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan Lukion oppimäärän tulee olla jatkossakin laajuudeltaan kolmivuotinen ja käsittää vähintään 75 kurssia ja se tulee olla mahdollista suorittaa enintään neljässä vuodessa. Lukion tuntijakoa uudistettaessa valtakunnallisesti tarjottavien kurssien määrää vähennetään ja oppiaineet ryhmitellään luonteeltaan samantyyppisiin kokonaisuuksiin.
Poimintoja lukion kehittämistyöryhmän toimenpide ehdotuksista Yleissivistyksen tulee olla monipuolista ja edistää sekä vahvistaa seuraavien osa alueiden tietoja, taitoja ja valmiuksia: matematiikka, luonnontieteet, äidinkieli ja vieraat kielet, etiikka/ uskonto/ elämänkatsomus, kulttuuri ja historia, taiteet ja liikunta, yhteiskunta Lukio opintojen rakenteellinen perusta on edelleen oppiainejakoisuus. Integroivaa ja kokonaisuuksien hallintaan valmentavaa opiskelua ja opetusta lisätään kaikille yhteisinä opintoina. Näiden opintojen laajuus, tavoitteet ja keskeiset sisällöt tulee määritellä. Muutos vaatii uudenlaista pedagogista lähestymistä.
Poimintoja lukion kehittämistyöryhmän toimenpide ehdotuksista Opiskelija valitsee kokonaisuuksien sisältä säädetyn laajuiset opinnot, jolloin opiskelijalla on halutessaan mahdollisuus keskittyä nykyistä harvempien oppiaineiden opiskeluun. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen lisätään, mikä edellyttää valinnaisuuden lisäämistä. Erityinen koulutustehtävä säilytetään osana lukiokoulutuksen monimuotoisuutta. Nykyisten erityisten koulutustehtävien toimivuus, koulutuspoliittinen lisäarvo ja toiminnan tuloksellisuus sekä oppilaitosverkko arvioidaan. Lukion yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee suunnata entistä enemmän valmiuksien ja taitojen suuntaan.
Poimintoja lukion kehittämistyöryhmän toimenpide ehdotuksista Lisätään lukiokoulutuksessa tieto ja viestintäteknologian (TVT) käyttöä opetuksessa ja oppimisessa. Otetaan huomioon tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääntyminen lukion opetussuunnitelmia uudistettaessa. Lukiokoulutus alueellisena koulutuspalveluna turvataan koko maassa alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Laadukkaan ja alueellisen lukiokoulutuksen koulutustarjonnan turvaamiseksi lukiokoulutuksen järjestäjien tulee verkostoitua ja tehdä tarvittavat rakenteelliset muutokset. Opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa lukiodiplomeja vahvistetaan nuorten lukiokoulutuksessa. Lukiodiplomisuorituksia hyödynnetään nykyistä enemmän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tieto ja viestintäteknologiaa hyödynnetään ylioppilastutkinnon suorittamisessa asteittain vuodesta 2014. Opettajien ja opiskelijoiden riittävät tieto ja viestintäteknologiset käyttötaidot varmistetaan.