WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Seurantaindikaattorit

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Päihdehaitat Suomessa

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveelliset elämäntavat

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Rattijuopon elämänkaari

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

KANNABISILMIÖ (LÄHI)HISTORIASTA NYKYAIKAAN SUOMESSA

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

Seuranta- ja loppukysely

Transkriptio:

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 2

1. Todennäköisyys, että 30-vuotias kuolee sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen tai krooniseen hengityselinsairauteen ennen kuin täyttää 70: Lähde: THL 2014 3

Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta kohden Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Tapaturma ja väkivalta Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys

Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku 35-64 vuotiailla miehillä % 0-10 -20-30 -40-50 -60-70 -80-90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Year Kuolleisuus Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi

Kokonaiskolesterolin muutos, 25-64 vuotiaat miehet ja naiset 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 Men 5,4 Women 5,2 5,0 4,8 4,6 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Ei ikävakioitu, laboratoriatasot korjattu Source: FINRISKI 1982-2012, THL 6

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 7

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa, 100% alkoholia/ 15 vuotta täyttänyttä kohti Uusi alkoholilainsäädäntö 1969 Kaksi hinnankorotusta 1975 Alkoholimainonnan kielto Uusi alkoholilaki 1994 Alkoholiveroa alennettiin keskimäärin 33 % vuonna 2004. Veroalennuksen jälkeen alkoholiveroa on korotettu 5 kertaa. 14,0 Keskioluen myynti elintarvikeliikkeissä sallittiin. Uudet ikärajat (18/20). Alkon myymälöiden perustaminen tuli mahdolliseksi myös maaseudulle. Reaalihinnat nousivat 8 %. Alkoholimainonnan täyskielto 1977 1994. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin vuonna 1995. Alkon kokonaisvaltainen monopoli murtui. Julkijuominen sallittiin. Keskioluen ja siiderin myynti sallittiin vähittäiskauppojen lisäksi kioskeilla ja huoltoasemilla. 1.1 2008, + 10 15 % 1.1 2009, + 10 % 1.10 2009, + 10 % 1.1 2012, + 10 15 % 1.1.2014, + 5,3 8,6 % 12,0 Tilastoimaton kulutus 10,0 8,0 Tilastoitu kulutus 6,0 4,0 2,0 0,0 Nopea kaupungistuminen. Suuri muuttoliike Ruotsiin Voimakas taloudellinen kasvu Lamavuodet Suomi liittyy Euroopan Unioniin 1995 Taloudellinen taantuma

Käyttänyt alkoholia ainakin kuusi annosta kerralla viimeisen 30 päivän aikana Nuoret Aikuiset * Proportion of 15-16 year olds (%) reporting having had six or more drinks on one occasion during the past 30 days, 1995-2011 Source: Hibell et al. (2012) The 2011 ESPAD Report (Table 56, pp. 354-355) * Proportion of adults over 20 years of age (%) reporting having had six or more drinks on one occasion during the past 30 days, 2010-2013 Source: THL 2014, ATH: www.thl.fi/ath 9

1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013 Litroja per 15-vuotias väestö; Pahoinpitelyjä per 1000 asukasta; Kuolemia per 100 000 asukasta Miksi välitämme kokonaiskulutuksesta? Sen määrä on paras haittojen määrän ennustaja 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Pahoinpitelyt Alkoholiehtoiset maksasairauskuolemat Kokonaiskulutus 11.10.2016 Pia Mäkelä, Alkoholipolitiikkaseminaari 10

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 11

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 60 50 40 30 20 10 Peruskoulun pojat Peruskoulun tytöt Lukion pojat Lukion tytöt Amis-pojat Amis-tytöt 0 2000/ 2001 2002/ 2003 2004/ 2005 2006/ 2007 2008/ 2009 2010/ 2011 2013 2025 THL: Kouluterveyskysely 12

Liikunta vapaa-aikana, työmatkalla ja työssä Eri liikuntamuotojen muutos ajassa vuosina 1982-2012 sekä ennuste vuodelle 2025 jos 10% lisäys vapaa-ajan ja työmatkojen aktiivisuustasoissa 25-64-vuotiaat miehet 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2025 Vapaa-ajan kuntoliikuntaa (väh. 3h/vko) Päivittäistä työmatkaliikuntaa (väh. 30 min/pvä) Ruumiillisesti rasittava työ Eri liikuntamuotojen muutos ajassa vuosina 1982-2012 sekä ennuste vuodelle 2025 jos 10% lisäys vapaa-ajan ja työmatkojen liikunnassa 25-64-vuotiaat naiset % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2025 Vapaa-ajan kuntoliikuntaa (väh. 3h/vko) Päivittäistä työmatkaliikuntaa (väh. 30 min/pvä) Ruumiillisesti rasittava työ Source: FINRISKI, THL 2014 13

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 14

g/vrk 18 Suolan saanti Suomessa 1977-2007 16 14 12 10 8 6 4 2 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, naiset) 0 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 Vuosi 1994 1997 1998 2002 2007 Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

Suolan saannin lasku on pysähtynyt Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina 1992-2012 g/vrk 14 12 10 8 6 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Miehet Naiset Vuosi FINRAVINTO

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 17

Päivittäinen tupakointi, 15-64 -vuotiaat, 2001-2015,ei ikävakioitu, ja tavoitetaso (-30%) 2025 35% Miehet, 15-64 Naiset, 15-64 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2025 Lähde: AVTK 11.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 18

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 19

Korkeaverenpaineisten osuus % 60 50 40 30 20 Men Women 10 0 1997 2002 2007 2012 2025 projection -25% from 2012 Age and area adjusted Mean of 1. and 2. measurements; BP over 140 mmhg and/or 90 mmhg Source: FINRISKI, THL 2012 20

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 21

Lukumäärä Diabeteksen erityiskorvausoikeuksien lukumäärä Suomessa 1993-2013 350 000 300 000 286 000 250 000 212 000 200 000 150 000 100 000 113 000 132 000 Miehet Naiset Yhteensä 50 000 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Vuosi http://www.kela.fi/kelasto 11.10.2016 22

kg/m2 Painoindeksin muutokset alueittain 1972-2012 30-59-vuotiaat miehet 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki 24,0 23,0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 11.10.2016 23

kg/m2 Painoindeksin muutokset alueittain 1972-2012 30-59-vuotiaat naiset 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 24,0 23,0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 11.10.2016 24

Ylipainon ja lihavuuden muutos 2007-2012 25-64-vuotiaat miehet ja naiset FINRISKI 2007 25-64 v n=4804 FINRISKI 2012 25-64 v n=4399 p-arvo Miehet BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 27,0 65,9 18,8 27,1 66,3 20,4 0,42 0,76 0,17 Vyötärö (cm) >100 cm (%) 96,5 31,8 96,1 31,0 0,29 0,59 Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 26,3 49,5 18,3 26,0 46,4 19,0 0,07 0,04 0,51 Vyötärö (cm) >90 (%) 86,6 30,9 85,4 29,7 0,001 0,38 Väestöpainotettu ja ikävakioitu

Nuorten osuus, joilla on BMI:n mukaan ylipainoa 26

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 27

8. Lääkitys: vähintääin 50 % saa tarvittavan lääkityksen sydäninfarktin aivohalvauksen ja diabeteksen hoitoon Aivan tarkkaa tietoa mikä tilanne Suomessa on tällä tavalla määritettynä ei ole Tiedetään että verenpaineen, kohonneen kolesterolin ja diabeteksen hoidossa on edelleen parannettavaa On kuitenkin todennäköistä että Suomi on jo nyt täyttää tavoitteen tai on lähellä sen saavuttamista Kansallinen tavoite tulisi muodostaa kansallisten hoitosuositusten mukaan Kansallinen tavoite voisi olla selvästi kunnianhimoisempi 11/10/2016 Erkki Vartiainen 28

WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin alle 70 vuotiailla. 2. Vähintään 10% alkoholin haitallisessa käytössä. 3. 10% lasku vähäisessä liikunnassa. 4. 30% lasku suolan käytössä. 5. 30% lasku tupakoinnissa. 6. 25% lasku kohonneessa verenpaineessa. 7. Pysäyttää diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen. 8. Vähintään 50% lääkitystä tarvitsevista saa niitä sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen estämiseksi ja hoitamiseksi. 9. 80% saa tarvitsemansa hoidon näihin sairauksiin. 11/10/2016 Erkki Vartiainen 29

Kiitos! 11.10.2016 THL 30