LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 1

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 1 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 27.01.2012 AIKA 27.01.2012 klo 11:00-14:00 PAIKKA Ranuan eläinpuiston kokoustilat KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen 3 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja 4 3 Ranuan kunnan taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 5 4 Vuoden 2012 Lapin kuntien valtionosuudet 6 5 Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012 7 6 Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot 8 7 Suojelualueiden verotus 9 8 Alueellistaminen Lapin maakunnassa 10 9 Muut asiat 11

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Väyrynen Kari 11:00-14:00 puheenjohtaja Mikkola Allan 11:00-14:00 jäsen Melaluoto Tapani 11:00-14:00 jäsen Hakala Sirpa 11:00-14:00 jäsen Lankila Sirkka 11:00-14:00 jäsen Keskitalo Pentti 11:00-14:00 jäsen Vuorjoki Anne 11:00-14:00 jäsen Hyvärinen Antero 11:00-14:00 jäsen POISSA Pesonen Viljo jäsen Lotvonen Esko maakuntajohtaja MUU Säärelä Marjo 11:00-14:00 sihteeri Hyry Maiju 11:00-14:00 yhteysjohtaja Sarapää Kimmo 11:00-12:00 Ranuan kunnanjohtaja Hinno Tommi 11:00-12:00 Ranuan eläinpuiston toimitusj. ALLEKIRJOITUKSET Kari Väyrynen Puheenjohtaja Marjo Säärelä Pöytäkirjanpitäjä 1-9

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 3 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 1 27.01.2012 Kokouksen avaaminen LLkttr 1 Esitys: Suoritetaan kokouksen avaaminen ja todetaan läsnäolijat. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 4 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 2 27.01.2012 Edellisen kokouksen pöytäkirja LLkttr 2 Työryhmän 19.11.2009 tekemän päätöksen mukaisesti edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Edellisen kokouksen pöytäkirja on lähetetty sähköpostilla kokoukseen osallistuneille kommentoitavaksi. Kokouksen 17.11.2011 pöytäkirja on tämän esityslistan oheis ma te ri aa lina. Esitys: Työryhmä hyväksyy kokouksen 17.11.2011 pöytäkirjan. Päätös: Työryhmä hyväksyi kokouksen 17.11.2011 pöytäkirjan.

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 5 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 3 27.01.2012 Ranuan kunnan taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät LLkttr 3 Esitys: Työsuunnitelman mukaisesti kuntataloustyöryhmä pitää kokouksensa eri seutukunnissa ja tu tus tuu samalla ko. kuntaan. Kuntataloustyöryhmä kuulee alus tuk sen Ra nuan kun nan ta lou des ta ja tulevaisuuden näkymistä. Merkitään tiedoksi. Päätös: Kuntataloustyöryhmä kuuli kunnanjohtaja Kimmo Sarapään alustuksen Ranuan kunnan taloudesta, kuntauudistuksesta ja Suhangon kaivoshank keen tilanteesta. Toimitusjohtaja Tommi Hinno esitteli työryhmälle Ranuan eläinpuis toa ja kertoi puiston tulevaisuuden suunnitelmista.

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 6 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 4 27.01.2012 Vuoden 2012 Lapin kuntien valtionosuudet LLkttr 4 Valtiovarainministeriö tekee päätöksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja kotikuntakorvauksen perusosista varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinenperuste. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 %. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on 3 001,49 euroa/asukas. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta alentaa hallitusohjelman mukainen valtion osuusleikkaus 631 milj. euroa, joka on otettu huomioon valtionosuuspro sentissa ts. kunnan asukaskohtaisessa rahoitusosuudessa (leikkauksen vaikutus 118 euroa/asukas). Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teki joulukuussa 2011 päätöksen kunnille vuodeksi 2012 myönnettävästä valtionosuudesta (Muut opetus- ja kult tuuritoimen valtionosuudet 2012). Päätökseen sisältyvät opetus- ja kulttuu ritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 5 :n tarkoittamat koulu tusmuodot, kulttuurilaitokset, liikuntatoiminta ja nuoriso työ. OKM:n päätök sen mu kainen rahoitus yh distetään maksatuksessa muun valtion osuuden yhtey teen, joten tätä ra hoitusta ei makseta tai peritä erikseen. Esityslistan liitteeksi on koottu Lapin kuntien vuoden 2012 valtionosuudet sekä eritellyt laskelmat peruspalveluiden valtionosuudenperusteista. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työryhmä esittää hallitukselle huolestuneisuutensa verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausjärjestelmän muutoksesta johtuvasta Savu kosken kunnan heikentyneestä taloudesta. Liitteet 1 Laskelmat Lapin kuntien vuoden 2012 valtionosuuksista

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 7 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 5 27.01.2012 Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012 LLkttr 5 Kuntataloustyöryhmä on vuosittain laatinut toimintasuunnitelman, joka pitää sisällään työryhmän toimintaan kuuluvat keskeiset asiat sekä alus tavan ko kous suun ni tel man. Esityslistan liitteenä on luonnos työryhmän toimintasuunnitelmaksi vuo del le 2012. Kuntataloustyöryhmän keskeinen tehtävä on ottaa kantaa lähinnä lausuntojen muodossa kunta-alan talouteen ja toimintaan liittyvissä valmisteilla olevissa asioissa. Työryhmä valmistelee merkittävät kunta-asiat Lapin lii ton hallitukselle. Vuonna 2012 kuntataloustyöryhmän toiminnan keskiössä on valtiovarainministeriön Jyrki Katai sen hallituksen ohjelman mukaisesti käynnis tä mä kun ta uu dis tus -han ke. Esitys: Työryhmä hyväksyy toimintasuunnitelman vuodelle 2012. Päätös: Hyväksyttiin pöytäkirjan liitteenä olevaan toimintasuunnitelmaan 2012 kokouksessa tehdyin lisäyksin. Liitteet 2 Kuntataloustyöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2012

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 8 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 6 27.01.2012 Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot LLkttr 6 Vuoden 2012 talousarvioiden perusteella Lapin kuntien taloudellisessa tilanteessa on havaittavissa heikkenemisen merkkejä. Keminmaan ja Savukosken kunnat arvioivat vuosikatteen painuvan negatiiviseksi, kun taas kah te na edelli senä vuotena kaikilla Lapin kunnilla oli positiivinen vuosikate. Kui ten kin ta lo us ar vi oi den pe rus teella ko ko La pin vuosikate näyt täi si ole van hie man pa rempi vuonna 2012 251 /asu kas, kuin vuon na 2011 244 /asukas, eikä siten koko Lapin tilanne ole vielä kovin huolestuttava, vaikkakin yksit täisillä kunnilla on taloudellisia vaikeuksia. Hyvänä merkkinä voidaan pitää myös sitä, että lainakanta näyttää edelleen olevan laskusuunnassa, talousarvioiden mukaan Lapin kunnilla olisi vuoden 2012 lopussa lainaa yhteensä 2 032 /asukas (Ta 2011 2 152 /asukas). Investointitaso näyttää keksimäärin olevan maltillisella tasolla ja si ten lainarahan tarve kunnissa ei ole suuri. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 3 Lapin kuntien vuoden 2012 talousarviot

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 9 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 7 27.01.2012 Suojelualueiden verotus LLkttr 7 Muutamat Lapin kunnat Sallan kunnan johdolla ovat asettaneet valtion omistamien luonnonsuojelualueille kiinteistöveroprosentin vuodella 2012. Edellisessä kokouksessaan 17.11.2011 kuntataloustyöryhmä esitti, että Lapin liiton hallitus lähtee voimakkaasti ajamaan suojelualueiden kiinteistöverotusta ja ilmaisee siten huolestuneisuutensa kuntien tulopohjan kehityksestä. Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä on teettänyt selvityksen Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellisesta vaikutuksesta. Bionova Oy:n 15.12.2011 laatima raportti on esityslistan liitteenä. Sel vi tyk sen mukaan luon nonsuojelun kompensoinnin mää ritystavat valtionhal lin nossa ovat ei-läpi näkyviä, laskelmien perusteet epä sel viä ja todennäköi sesti vanhen tuneita sekä kompensointitasojen määri tys prosessi kokonai suutena seka va. On gelmana on mm., että suojelu alueilla sijaitsevien met sien pinta-ala tiedot ei vät täysin vastaa todellista ti lannet ta. Tarkat tie dot suojeltu jen met säheh taarien määristä on saatavissa Met sä hallitukselta ke väällä 2012 paikkatie tojärjestelmän uudistuksen jäl keen. Tällöin vero kor vaus alaan tosiasialli sesti kuuluvien metsien todellinen mää rä selviää. Yhteisövero jyvitetään kunnille yritysten toimipaikkojen ja usean toi mi paikan tapauksessa henkilöstömäärien mukaan. Yksittäisen kunnan jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen ja vastaavien toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien kes kiarvo. Yhteisövero on erittäin suhdanneherkkä veromuoto. Yhteisöverojen tilityksessä kuntien metsäerään vaikuttavat metsäkeskuksittain lasketut bruttokantorahatulot, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella ole vien metsämaapinta-alojen suhteessa. Suojelualueiden metsämaan osal ta saamatta jääneet kantorahatulot arvostetaan metsän keskimääräisellä tuo tolla. Koska selvityksen mukaan suojelualueiden saaminen kiinteistöverojärjestelmän piiriin voi olla hidas vuosia kestävä prosessi, on todennäköisesti kannattavampaa pyrkiä edistämään yhteisöveron metsäerää koskevan kompensaatiojärjestelmän laskentaperusteiden tarkistamista ja uudistamista. Esitys: Päätös: Kuntataloustyöryhmä esittää Lapin liiton hallitukselle, et tä se edis tää nykyisen metsäerää koskevan kompensaatiojärjestel män muutta mis ta ja selventämistä. Työryhmä hyväksyi esityksen lisäyksellä, että olisi selvitettävä myös muut verotuksen epäkohdat/rakenteelliset vääristymät esim. yhteisöveron tuo ton ja kaantuminen pääkonttori- ja tuotantopaikkakuntien välillä, tuulivoimaloiden kiin teis tö vero ja kai vos toi min nan verotus. Liitteet 4 Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellinen vaikutus

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 10 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 8 27.01.2012 Alueellistaminen Lapin maakunnassa LLkttr 8 Valtion toimintojen alueellistaminen aloitettiin vuoden 2002 lopulla. Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja se perustuu lakiin ja asetukseen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti toteutetaan arviointi valtion toimin tojen alueellistamisen tuloksista ja menettelytavoista vuoden 2011 loppuun mennessä. Ministerityöryhmä käsittelee alueellistamisen jatkotoimia selvi tysten valmistuttua kevätkaudella 2012. Alueellistamistoimenpiteitä oli 1.10.2011 mennessä toteutuneena 4 375 hen kilötyövuotta, niiden lisäk si päätettyinä 496 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 342 henkilötyövuotta eli yhteensä 5 213 henkilötyövuotta. Suuralueittain tarkas teltuna Poh jois-suomeen on alueellistamistoimista kohdistu nut n. 14.5 %. Lappiin on alueellistettu n. 380 henkilötyövuotta. Alueelliste tuista työpai koista Lapissa valtaosa on sijoittunut Rovaniemelle. Kemijärvi, Tor nio ja Sodankylä ovat myös saaneet alueellistettuja valtion toimintoja, li säk si Pel loon on saa tu muu ta man hen kilö työ vuo den verran verohallinnon teh tä viä. Alueellistamisen ongelmana on ollut mm. sen osittainen ristiriitaisuus valtion tuottavuusohjelman kanssa. Lisäksi alueiden osaamis- ja toimintokeskittymät (klusterit) on otettu puutteellisesti huomioon alueellistamistoimenpiteissä. Esitys: Merkitään tiedoksi selvitys Alueellistamisesta Lapin maakunnassa Päätös: Merkittiin tiedoksi. Liitteet 5 Alueellistaminen Lapin maakunnassa

LAPIN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2012 11 Lapin liiton kuntataloustyöryhmä 9 27.01.2012 Muut asiat LLkttr 9 Tiedoksi: 1. Kuntauudistuksen aluekierros Rovaniemellä 27.2.1012 Muut mahdolliset kuntataloustyöryhmän esille ottamat asiat. Esitys: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Lisäksi työryhmä keskusteli työvoimahallinnon palkkatukimäärärahojen leikkauksista ja päätti, että kunta-asiantuntija tekee kunnille lyhyen kyselyn määrärahaleik kauksen merkityksestä. Maiju Hyry kertoi työryhmälle EU:n tulevaan rakennerahastokauteen liittyvis tä ministeriön suunni telmista. Kuntataloustyöryhmän seuraava kokous pidetään Enontekiöllä 15.3.2012 klo 9.00.

4.1.2012 Laskelma kuntien valtionosuuksista ja niiden yhteydessä maksettavista eristä vuonna 2012, ennakkotieto Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM 29.12.2011 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät, joiden maksatus hoidetaan keskitetysti, Maksetaan Valtion- Maksettiin luku perus- Verotuloihin ja kulttuuri- osuudet mutta joita ei kirjata valtionosuuksiin kunnalle osuudet kunnalle 2010/11 palvelujen perustuva toimen yhteensä Elatustuen Kotikunta- Kotikunta- Kotikunta- vuonna 2012 yhteensä vuonna 2011 valtionosuus valtion- valtion- vuonna 2012 palautukset korvaus- korvaus- korvaus, vuonna 2011 (= yhden osuuksien osuudet ( 2,47 /as.) tulot menot netto (A+B+C) putken vos) tasaus (ennakkot.) euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa A B C Lapin kunnat 183 488 8 495 136 003-35 108 196-465 290 165 8 029 845 838 13 207 754 85 267 615-234 286 604-149 018 989 7 894 034 604 7 622 042 668 7 500 538 016 Enontekiö 1 876 8 467 269 1 480 757-156 285 8 310 984 4 634 56 563 0 56 563 8 372 180 7 894 229 7 929 774 Inari 6 778 22 470 611 1 156 595-992 289 21 478 322 16 742 0-67 440-67 440 21 427 624 20 048 825 20 032 045 Kemi 22 537 45 664 390 1 483 133-2 222 738 43 441 652 55 666 123 462-199 873-76 411 43 420 907 39 547 316 39 597 352 Kemijärvi 8 418 26 523 689 3 420 280 3 549 565 30 073 254 20 792 34 396-146 167-111 771 29 982 275 28 134 156 28 123 602 Keminmaa 8 573 15 133 328 221 740-977 163 14 156 165 21 175 149 103-88 336 60 767 14 238 108 13 557 350 13 595 967 Kittilä 6 183 19 891 611 1 626 149-349 966 19 541 645 15 272 89 210-116 989-27 780 19 529 138 16 612 815 16 618 535 Kolari 3 839 11 882 236 1 885 006-253 127 11 629 109 9 482 130 876-41 436 89 440 11 728 031 9 914 706 10 047 393 Muonio 2 401 7 950 396 883 676-45 697 7 904 699 5 930 96 507-78 373 18 134 7 928 764 7 037 157 7 107 182 Pelkosenniemi 1 008 4 194 735 345 112-327 466 3 867 269 2 490 109 422-24 131 85 292 3 955 050 3 362 001 3 430 737 Pello 3 980 15 416 943 2 495 738-530 439 14 886 504 9 831 26 533-78 280-51 748 14 844 587 14 453 655 14 464 491 Posio 3 874 15 055 993 3 449 687-312 000 14 743 993 9 569 24 887-127 523-102 636 14 650 925 14 198 821 14 193 092 Ranua 4 337 21 965 090 4 706 727-200 784 21 764 306 10 712 80 286-181 532-101 246 21 673 772 20 862 180 20 788 270 Rovaniemi 60 090 99 314 045 8 458 857-9 972 442 89 341 603 148 422 482 031-3 652 296-3 170 265 86 319 761 84 869 368 82 129 522 Salla 4 162 19 300 199 2 872 696-371 418 18 928 781 10 280 15 003-52 574-37 571 18 901 491 18 090 757 18 074 499 Savukoski 1 179 4 045 835-8 687-123 256 3 922 579 2 912 0-32 359-32 359 3 893 132 3 955 898 3 904 256 Simo 3 489 9 590 621 1 467 738-486 521 9 104 100 8 618 74 613-128 511-53 898 9 058 820 8 749 717 8 642 816 Sodankylä 8 779 26 436 162 2 793 231-1 426 684 25 009 478 21 684 131 366-84 336 47 030 25 078 192 23 460 377 8 642 816 Tervola 3 444 12 409 074 2 355 930-418 421 11 990 653 8 507 17 191-10 666 6 525 12 005 684 10 952 880 8 642 816 Tornio 22 513 39 338 139 2 707 595-3 758 253 35 579 886 55 607 253 470-278 429-24 959 35 610 534 32 516 857 32 532 828 Utsjoki 1 297 6 548 985 641 357 10 422 6 559 407 3 204 0 0 0 6 562 611 5 961 026 5 971 356 Ylitornio 4 731 20 272 455 3 769 879-1 257 329 19 015 126 11 686 120 978-102 479 18 499 19 045 311 16 380 546 16 336 459

Laskelma kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto 29.12.2011 Vuoden 2012 kuntajaolla. 1) Luvut sisältävät myös elatustuen palautukset (2,47 /as.), joita ei kunnan kirjapidossa kirjata valtionosuuksiksi Kunta Asukas- Sos.- ja Kunnan Laskennallisten Yleinen Erittäin Valtion- Järjestelmä- Verotuloihin Kunnan Kunnan luku terv.toimen, omarahoitus- kustannusten ja osa harva asutus, osuuteen muutoksen perustuva perus- perus- 2010/11 esi- ja perus- osuus omarahoitus- saaristoisuus tehtävät tasaus valtion- palvelujen palvelujen opetuksen sekä (vos-% 31,42) osuuden ja saame- vähenn. osuuden valtionosuus valtionosuus kirj. ja kultt.toimen erotus laisuus ja lisäykset tasaus vuonna 2012 vuonna 2011 laskennallinen 3 001,49 (=valtion osuus netto euroa peruste euroa/asukas laskennallisiin 1) euroa kustannuksiin) euroa euroa euroa euroa euroa euroa Kaikki kunnat 5 347 269 23 402 998 978 16 049 774 431 7 353 224 547 262 971 284 33 569 776 893 189 007 497 339-35 108 196 8 508 343 758 8 051 709 425 Lappi 183 488 880 985 652 550 737 397 330 248 255 20 040 905 18 370 400 35 429 320 22 944 48 213 197 452 325 021 421 547 748 Enontekiö 1 876 9 544 384 5 630 795 3 913 588 607 839 1 588 807 522 911 358 000 1 480 757 8 471 903 8 050 673 Inari 6 778 34 127 865 20 344 099 13 783 766 2 196 126 3 392 037 1 717 509 241 319 1 156 595 22 487 353 20 985 802 Kemi 22 537 107 761 657 67 644 580 40 117 077 722 987 0 3 822 860-426 001 1 483 133 45 720 056 41 795 464 Kemijärvi 8 418 45 021 390 25 266 543 19 754 847 1 620 297 0 1 574 145 174 913 3 420 280 26 544 481 24 865 900 Keminmaa 8 573 38 940 473 25 731 774 13 208 700 275 022 0 1 500 301-51 260 221 740 15 154 503 14 547 736 Kittilä 6 183 31 997 374 18 558 213 13 439 161 1 388 454 1 983 506 1 275 148 194 465 1 626 149 19 906 883 16 867 467 Kolari 3 839 18 858 133 11 522 720 7 335 413 862 086 862 086 787 336 159 791 1 885 006 11 891 718 10 317 081 Muonio 2 401 12 227 048 7 206 577 5 020 471 539 169 770 241 492 697 250 073 883 676 7 956 327 7 125 404 Pelkosenniemi 1 008 5 686 609 3 025 502 2 661 107 226 356 323 366 314 435 326 847 345 112 4 197 224 3 678 121 Pello 3 980 23 391 564 11 945 930 11 445 634 893 749 0 787 666-196 013 2 495 738 15 426 774 15 011 635 Posio 3 874 20 431 425 11 627 772 8 803 653 745 668 1 242 779 985 452-161 677 3 449 687 15 065 561 14 570 593 Ranua 4 337 26 754 047 13 017 462 13 736 585 973 917 1 391 310 1 140 579 26 685 4 706 727 21 975 802 21 148 207 Rovaniemi 60 090 258 444 246 180 359 534 78 084 712 3 199 739 0 10 570 297-851 138 8 458 857 99 462 467 94 590 054 Salla 4 162 25 010 235 12 492 201 12 518 034 934 619 1 335 170 1 148 526 501 436 2 872 696 19 310 479 18 529 081 Savukoski 1 179 6 296 643 3 538 757 2 757 886 378 223 453 868 360 852 106 605-8 687 4 048 747 4 117 700 Simo 3 489 17 903 480 10 472 199 7 431 282 111 927 0 667 278-78 986 1 467 738 9 599 239 9 273 680 Sodankylä 8 779 43 159 994 26 350 081 16 809 914 1 717 945 3 379 564 2 044 490-287 297 2 793 231 26 457 846 24 897 487 Tervola 3 444 19 085 189 10 337 132 8 748 057 441 934 0 783 345 88 314 2 355 930 12 417 580 11 388 935 Tornio 22 513 100 421 811 67 572 544 32 849 266 722 217 0 3 695 432-580 764 2 707 595 39 393 746 36 253 398 Utsjoki 1 297 7 134 439 3 892 933 3 241 506 420 238 1 647 667 305 443 295 977 641 357 6 552 189 5 959 210 Ylitornio 4 731 28 787 644 14 200 049 14 587 595 1 062 393 0 932 619-68 346 3 769 879 20 284 140 17 574 121

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden yleinen osa vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto 29.12.2011 Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Perusosa Kaksi- Taajama- Taajama- Väestö Saaristo- Syrjäisyys- Asukasluvun Yleinen osa 2012 Yleinen luku kielisyys- asukkaita rakenne- saaristo- lisä lisä muutokseen osa 2010/11 lisä lisä osa- perust. lisä euroa /as. 2011 euroa euroa euroa kunnissa euroa euroa euroa euroa Kaikki kunnat 5 347 269 171 540 390 5 369 534 2 549 468 35 930 492 29 270 10 407 779 35 449 202 4 273 888 262 971 284 49 253 634 755 Enontekiö 1 876 60 182 6 018 0 0 541 639 0 607 839 324 588 114 Inari 6 778 217 438 21 744 0 0 1 956 944 0 2 196 126 324 2 144 646 Kemi 22 537 722 987 0 0 0 0 0 722 987 32 698 625 Kemijärvi 8 418 270 049 0 0 0 1 350 247 0 1 620 297 192 1 947 840 Keminmaa 8 573 275 022 0 0 0 0 0 275 022 32 266 270 Kittilä 6 183 198 351 0 0 0 1 190 104 0 1 388 454 225 1 324 387 Kolari 3 839 123 155 0 0 0 738 931 0 862 086 225 834 699 Muonio 2 401 77 024 0 0 0 462 144 0 539 169 225 514 811 Pelkosenniemi 1 008 32 337 0 0 0 194 020 0 226 356 225 221 995 Pello 3 980 127 678 0 0 0 766 070 0 893 749 225 1 043 798 Posio 3 874 124 278 0 0 0 621 390 0 745 668 192 902 011 Ranua 4 337 139 131 0 0 0 834 786 0 973 917 225 954 468 Rovaniemi 60 090 1 927 687 0 52 870 1 272 052 0 0 0 3 199 739 53 3 059 889 Salla 4 162 133 517 0 0 0 801 102 0 934 619 225 916 350 Savukoski 1 179 37 822 0 0 0 340 401 0 378 223 321 416 192 Simo 3 489 111 927 0 0 0 0 0 111 927 32 108 166 Sodankylä 8 779 281 630 28 163 0 0 1 408 152 0 1 717 945 196 1 661 048 Tervola 3 444 110 484 0 0 0 331 451 0 441 934 128 428 457 Tornio 22 513 722 217 0 0 0 0 0 722 217 32 693 860 Utsjoki 1 297 41 608 4 161 0 0 374 470 0 420 238 324 406 867 Ylitornio 4 731 151 770 0 0 0 910 623 0 1 062 393 225 892 371 sivu 1

Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisalueen kunnan lisäosat vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto 29.12.2011 Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Saaristoisuuden ja harvan asutuksen lisätuki, euroa luku 2010/11 Saaris- Harva Saame- Yhteensä toisuus asutus laiset Kaikki kunnat 5 347 269 4 806 354 25 402 388 3 361 034 33 569 776 Lappi 183 488 0 15 009 366 3 361 034 18 370 400 Enontekiö 1 876 0 722 185 866 622 1 588 807 Inari 6 778 0 2 609 259 782 778 3 392 037 Kemi 22 537 0 0 0 0 Kemijärvi 8 418 0 0 0 0 Keminmaa 8 573 0 0 0 0 Kittilä 6 183 0 1 983 506 0 1 983 506 Kolari 3 839 0 862 086 0 862 086 Muonio 2 401 0 770 241 0 770 241 Pelkosenniemi 1 008 0 323 366 0 323 366 Pello 3 980 0 0 0 0 Posio 3 874 0 1 242 779 0 1 242 779 Ranua 4 337 0 1 391 310 0 1 391 310 Rovaniemi 60 090 0 0 0 0 Salla 4 162 0 1 335 170 0 1 335 170 Savukoski 1 179 0 453 868 0 453 868 Simo 3 489 0 0 0 0 Sodankylä 8 779 0 2 816 303 563 261 3 379 564 Tervola 3 444 0 0 0 0 Tornio 22 513 0 0 0 0 Utsjoki 1 297 0 499 293 1 148 374 1 647 667 Ylitornio 4 731 0 0 0 0 sivu 1

Laskelma sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennallisista kustannuksista vuodelle 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto 29.12.2011 Vuoden 2012 kuntajaolla (ei kuntaliitoksia vuonna 2012) Kunta Asukas- Päivä- Lasten- Vammais- Työttö- Työttö- Sairas- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset, 1000 Terveydenhuollon laskennalliset Syrjäi- Lask. luku hoito- suojelu- kerroin mien myys- tavuus- kustannukset, 1000 syys- kustan- 31.12. kerroin kerroin määrä aste kerroin Ikärak. Siitä: Lasten- Vammai- Työttö- Yhteensä Ikäraken- Sairas- Yhteensä korotus nukset 2010 % mukaan 0-6 v. suojelun suuden myyden teen tavuuden yht. yhteensä osuus perust. perust. mukaan mukaan mukaan 1 000 1 000 Yhteensä 5 347 269 264 328 10,2 8 197 111 2 881 746 255 204 89 995 467 963 9 010 273 7 713 832 2 250 008 9 963 840 86 611 19 060 724 Lappi 183 488 11 500 277 748 88 440 8 482 3 925 21 161 311 317 270 573 98 519 369 092 34 594 715 002 Enontekiö 1 876 0,908214 0,686419 1,656062 174 19,0 1,112077 2 563 672 61 52 305 2 982 2 767 873 3 640 1 126 7 747 Inari 6 778 0,951328 1,329900 1,161960 464 13,8 1,105706 8 983 2 566 429 133 807 10 351 9 750 3 138 12 887 3 951 27 189 Kemi 22 537 1,036664 1,514161 1,417154 1 521 15,4 1,861981 36 432 11 298 1 623 538 2 868 41 461 34 250 17 568 51 818 0 93 279 Kemijärvi 8 418 0,964484 0,535404 1,579683 608 17,4 1,575264 13 907 2 368 214 224 1 188 15 534 14 436 5 552 19 988 2 842 38 364 Keminmaa 8 573 1,013016 1,126551 1,027157 452 11,2 1,040785 13 177 4 896 459 148 813 14 598 12 221 3 736 15 956 0 30 554 Kittilä 6 183 0,940675 0,208268 1,280178 336 11,3 0,975950 9 153 3 005 61 133 597 9 944 8 947 2 526 11 473 3 641 25 058 Kolari 3 839 0,944765 0,335432 1,319567 277 15,1 1,225470 5 240 1 509 61 85 493 5 880 5 651 1 970 7 620 2 295 15 795 Muonio 2 401 0,984765 0,536328 1,153840 176 16,1 0,800168 3 512 1 151 61 47 323 3 942 3 523 804 4 327 1 406 9 676 Pelkosenniemi 1 008 0,929566 1,277503 1,609767 88 19,0 1,886924 1 543 212 61 27 161 1 792 1 690 796 2 487 727 5 007 Pello 3 980 0,920450 2,103065 1,824705 234 14,3 1,547656 6 664 961 398 122 461 7 645 6 912 2 579 9 491 2 913 20 049 Posio 3 874 0,828002 0,332401 1,941036 251 15,2 1,827800 5 552 865 61 127 481 6 221 6 273 2 964 9 238 1 237 16 696 Ranua 4 337 0,817271 0,890747 1,606064 238 14,3 1,862384 6 771 2 023 184 117 491 7 563 6 539 3 382 9 920 2 972 20 456 Rovaniemi 60 090 1,010808 0,857196 1,039309 3 796 13,3 1,068008 86 219 34 368 2 450 1 051 6 770 96 490 82 039 26 868 108 907 0 205 397 Salla 4 162 0,869455 0,309400 1,830494 365 21,0 1,501261 7 337 1 100 61 128 710 8 236 7 377 2 616 9 992 3 099 21 328 Savukoski 1 179 0,723335 1,092216 1,325937 101 18,2 1,097997 1 729 260 61 26 181 1 998 1 918 542 2 460 758 5 216 Simo 3 489 0,935295 2,029944 1,400895 186 12,7 1,568941 5 483 1 610 337 82 361 6 263 5 364 2 292 7 655 0 13 919 Sodankylä 8 779 0,931632 0,880093 1,449358 469 11,6 1,220162 12 367 3 228 367 214 855 13 804 13 145 4 485 17 630 2 515 33 949 Tervola 3 444 0,884142 0,373903 1,700741 161 11,9 1,180182 6 314 1 376 61 99 327 6 800 5 913 1 702 7 615 721 15 136 Tornio 22 513 0,994073 1,172581 1,090808 1 289 12,4 1,098680 34 129 13 047 1 256 413 2 348 38 146 31 458 10 355 41 813 0 79 959 Utsjoki 1 297 0,885301 0,992847 1,235819 63 10,4 1,426243 2 045 618 61 27 114 2 248 1 996 774 2 770 853 5 871 Ylitornio 4 731 0,871211 0,680471 1,652167 251 13,3 1,512854 8 627 1 307 153 132 505 9 417 8 405 2 996 11 401 3 539 24 358

Esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset vuonna 2012 Lähde: VM/Kuntaosasto 29.12.2011 Vuoden 2012 kuntajaolla. Kunta Asukas- Asukas- Esi- ja perusopetus, 1000 euroa: Kirjasto, 1000 euroa: Yleinen Taiteen- Esi- ja perustiheys luku Perusosa Perusosan korotukset: Yhteensä Perus- Asukas- Yhteensä kulttuuri- perus- opetus sekä as./km 2 2010/11 Asukas- Asukas- Yläaste- Kaksi- Saaristo Ruotsin- Vieras- osa tiheys- toimi opetus kulttuuritiheys tiheys ikäiset kielisyys kieliset kieliset korotus 1000 1000 palvelut < 40,0 < 4,0 yhteensä as./km 2 as./km 2 1000 euroa Kaikki kunnat 17,69 5 347 269 3 278 088 189 069 6 643 402 317 49 829 1 831 26 824 36 643 3 991 243 322 868 2 455 325 324 18 715 6 994 4 342 275 Enontekiö 0,2 1 876 869 579 99 104 0 0 0 3 1 654 113 23 136 7 0 1 797 Inari 0,5 6 778 3 529 2 057 350 472 0 0 3 3 6 414 409 82 491 24 9 6 938 Kemi 236,4 22 537 11 529 0 0 1 363 0 0 1 119 13 012 1 361 0 1 361 79 32 14 483 Kemijärvi 2,4 8 418 3 868 1 413 240 528 0 0 0 20 6 069 508 51 559 29 0 6 657 Keminmaa 13,7 8 573 6 204 862 0 755 0 0 0 6 7 827 518 0 518 30 12 8 386 Kittilä 0,8 6 183 3 731 1 918 326 473 0 0 3 10 6 461 373 75 448 22 9 6 940 Kolari 1,5 3 839 1 687 719 122 230 0 0 3 6 2 766 232 46 278 13 5 3 063 Muonio 1,3 2 401 1 416 636 108 200 0 0 2 7 2 369 145 29 174 8 0 2 551 Pelkosenniemi 0,5 1 008 336 187 32 48 0 0 0 0 603 61 12 73 4 0 680 Pello 2,3 3 980 1 940 720 122 274 0 0 1 1 3 058 240 24 264 14 6 3 342 Ranua 1,3 4 337 3 596 1 617 275 474 0 0 0 1 5 963 262 52 314 15 6 6 298 Rovaniemi 7,9 60 090 36 714 7 719 0 4 461 0 0 8 223 49 124 3 628 0 3 628 210 84 53 047 Salla 0,7 4 162 1 888 983 167 319 0 0 0 9 3 366 251 50 302 15 0 3 683 Savukoski 0,2 1 179 519 363 62 46 0 0 0 0 989 71 14 85 4 2 1 080 Simo 2,4 3 489 2 409 878 149 300 0 0 0 0 3 736 211 21 232 12 5 3 985 Sodankylä 0,8 8 779 4 917 2 539 432 637 0 0 0 7 8 532 530 106 636 31 12 9 211 Tervola 2,2 3 444 2 361 889 151 307 0 0 1 0 3 708 208 21 229 12 0 3 949 Tornio 19,0 22 513 15 525 1 504 0 1 893 0 0 7 64 18 993 1 359 0 1 359 79 32 20 462 Utsjoki 0,3 1 297 619 407 69 65 0 0 0 3 1 163 78 16 94 5 2 1 264 Ylitornio 2,3 4 731 2 603 961 163 363 0 0 0 1 4 093 286 29 314 17 7 4 430

Kuntataloustyöryhmän työsuunnitelma vuodelle 2012 Suunnitelma ei sisällä yksittäisiä tehtäviä, vaan asioita, joihin työryhmä ottaa tarvittaessa kantaa, laatii lausunnot Lapin liiton puolesta ja on muutoinkin mukana valmistelussa siltä osin kuin Lapin liitto on valmistelu- ja/tai toteutusvastuussa. 1) Erikoissairaanhoidon palvelut Työryhmä seuraa aktiivisesti Lapin sairaanhoitopiirien yhteistyön ja työnjaon selvityksen ehdotusten etenemistä. Selvityksen pohjalta osa Lapin kunnista on tilannut Kuntamaisemalta kuntakohtaiset raportit sosiaali- ja terveyspalveluista. Vuoden 2011 tietoihin perustuvat vertailuraportit valmistuvat hutikuun 2012 lopussa. 2) Kuntapalvelujen kehittäminen Työryhmä osallistuu mahdollisiin kuntien omiin ja kuntien yhteisiin kuntapalvelujen kehittämistoimenpiteisiin asiantuntijaelimenä, mikäli kunnat tätä haluavat. Työryhmä osaltaan edistää KASTE ohjelmakauden mukaisten toimenpiteiden käynnistymistä ja etenemistä Lapin maakunnassa sekä seuraa Kuntauudistus hankkeen etenemistä. 3) Lainsäädäntöhankkeet Työryhmä seuraa aktiivisesti kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita sekä pyrkii vaikuttamaan valmisteluvaiheessa hankkeisiin niin, että Lapin maakunnan erityisolosuhteet lainsäädäntötyössä tulevat huomioiduksi. Vuoden 2012 aikana keskeinen osa kuntien toimintaa sääntelevä lainsäädäntö on uudistuksen kohteena. Merkittävimpänä lainsäädäntöhankkeena vuonna 2012 on kuntarakennelaki. Hallituksen esitys rakennelaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä 2012 ja tavoitteen on lain voimaatulo vuoden 2013 alusta. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Tavoitteena on, että kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2012 ja hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi annetaan eduskunnalle syksyllä 2013. Näin kuntalaki voisi tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusjärjestelmä myös uudistetaan kuntarakenneuudistuksen pohjalta. Tavoitteena on, että valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyy vuoden 2012 syksyllä ja uusi valtionosuusjärjestelmä tulisi voimaan 1.1.2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista pohtinut työryhmä jätti esityksensä 27.4.2011. Tavoitteeksi asetettiin se, että päätös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisrakenteesta tehdään viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Niin ikään kuntien kannalta merkittävä, pitkään valmisteilla ollut, vanhuspalvelulaki on tarkoitus säätää vuoden 2012 aikana. Lakiluonnos oli lausuntokierroksella keväällä 2011. Tavoitteena on, että uudistettu lakiluonnos valmistuu 31.3.2012 mennessä ja hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Ikääntyneitä koskevan lainsäädännön (ns. ikälaki) on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana.

Työryhmä valmistelee Lapin liitolta mahdollisesti pyydettävät lausunnot ja seuraa aktiivisesti lainsäädäntöhankkeiden etenemistä. 4) Kuntatalouden rahoitus Työryhmä toimii valtionosuusuudistus- ja verotuksen uudistushankkeissa aktiivisesti sen puolesta, että Lapin erityisolosuhteet ja Lapin kuntien taloudelliset toimintamahdollisuudet tulee riittävästi huomioiduksi. Kuntataloustyöryhmä pyrkii selvittämään verotuksen rakenteellisia vääristymiä, joita ovat mm. suojelualueiden-, altaiden-, kaivosalueiden- ja tuulivoimaloiden verotus sekä yhteisöveron epäoikeudenmukainen jakautuminen pääkonttori- ja tuotantopaikkakuntien välillä. Vuoden 2012 aikana käynnistetään selvitys verotuksen epäkohdista ja ryhdytään ajamaan näiden oikaisemista Lapin kunnille oikeudenmukaisemmiksi. Työryhmä valmistelee Lapin liitolta mahdollisesti pyydettävät lausunnot. 5) Kuntatalouden seuranta Työryhmä seuraa kuntien talouden toteutumista vuosittain laadittavien talouden tunnuslukuraporttien avulla sekä pyrkii mahdollisuuksien mukaa laatimaan kuntia palvelevia ennusteita. Kuntien käyttöön tuotettavan kuntataloutta koskevan tietoaineiston tuotantoa kehitetään kuntataloustyöryhmän ohjauksessa. Alustava kokoussuunnitelma Tammikuu: talousarviot 2012, valtion alueellistamistoimet Lapissa Maaliskuu: Kuntauudistuksen aluekierroksen jälkitunnelmat, vuoden 2011 tilinpäätösarviot Kesäkuu: Lapin kuntien vuoden 2011 tilinpäätökset, Kuntalain kokonaisuudistuksen tilanne Syyskuu: Kuntien talous vuonna 2011 (tilastokeskuksen ennakkotiedot) Marraskuu: Arviot vuoden 2012 talousarvion toteutumisesta Tarkoituksena on pitää kokoukset eri seutukunnissa ja samalla tutustua ko. kuntaan.

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2012 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2012 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2012 invest.*) Enontekiö 1 892-13 207 5 140 8 400 479-314 66 66 3 879 248 Inari 6 760-40 264 22 609 21 395 3 942-1 790 2 152 2 234 12 412 3 894 Kemi 22 440-110 804 77 489 40 424 5 076-4 600 476 476 77 061 3 603 Kemijärvi 8 250-52 870 26 500 29 000 3 330-2 697 632 632 28 500 4 044 Keminmaa 8 560-45 062 31 309 13 903-106 -1 489-1 595-1 595 12 413 4 435 Kittilä 6 183-40 495 21 400 19 483 1 363-1 385-21 0 29 084 5 286 Kolari 3 850-22 180 12 712 11 400 1 662-1 150 592 612 12 782 4 443 Muonio 2 368-14 245 7 520 7 712 807-500 307 336 2 777 1 965 Pelkosenniemi 965-7 284 4 170 3 820 679-331 348 348 3 149 601 Pello 3 900-23 545 10 055 14 600 950-950 0 0 6 216 2 619 Posio 3 884-22 980 9 779 14 500 1 124-1 111 13 292 10 721 951 Ranua 4 300-28 955 9 000 21 200 1 245-1 195 50 50 4 828 3 745 Rovaniemi ** 60 990-288 712 211 605 87 335 13 944-13 264 680 680 73 207 19 230 Salla 4 162-28 338 10 550 18 400 382-924 -542-542 11 711 1 766 Savukoski 1 180-8 122 3 983 3 850-342 -299-641 -633 2 650 559 Simo 3 467-18 218 10 200 8 650 460-665 -205-205 5 205 858 Sodankylä 8 880-51 448 28 867 24 755 2 696-2 050 446 619 21 500 8 758 Tervola 3 440-21 281 10 533 11 921 1 448-878 569 569 4 400 2 002 Tornio 22 600-102 060 72 100 35 655 4 928-3 900 1 028 1 028 46 562 9 195 Utsjoki 1 300-9 222 3 995 6 200 874-291 583 583 4 238 1 604 Ylitornio 4 666-25 252 10 500 16 000 1 267-1 012 255 255 692 2 430 Lappi 184 037-974 544 600 016 418 603 46 208-40 795 5 193 5 805 373 987 82 236 *) ilman omaisuuden myyntiä **) koko kaupunki liikelaitoksineen Lähde: kuntien ilmoitukset

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2012 /AS. Kunta As.luku 2012 Toimintakate /as. Verotulot /asukas Valtionos. /as. Vuosikate /asukas Poistot /asukas Tilikaudentulos /as. Tilik. yli- /alijä. /as. Lainat /asukas Nettoinvest. /as. ') Enontekiö 1 892-6 980 2 717 4 440 253-166 35 35 2 050 131 Inari 6 760-5 956 3 345 3 165 583-265 318 330 1 836 576 Kemi 22 440-4 938 3 453 1 801 226-205 21 21 3 434 161 Kemijärvi 8 250-6 408 3 212 3 515 404-327 77 77 3 455 490 Keminmaa 8 560-5 264 3 658 1 624-12 -174-186 -186 1 450 518 Kittilä 6 183-6 549 3 461 3 151 220-224 -3 0 4 704 855 Kolari 3 850-5 761 3 302 2 961 432-299 154 159 3 320 1 154 Muonio 2 368-6 016 3 176 3 257 341-211 130 142 1 173 830 Pelkosenniemi 965-7 548 4 321 3 959 704-343 361 361 3 263 623 Pello 3 900-6 037 2 578 3 744 244-244 0 0 1 594 672 Posio 3 884-5 917 2 518 3 733 289-286 3 75 2 760 245 Ranua 4 300-6 734 2 093 4 930 290-278 12 12 1 123 871 Rovaniemi 60 990-4 734 3 470 1 432 229-217 11 11 1 200 315 Salla 4 162-6 809 2 535 4 421 92-222 -130-130 2 814 424 Savukoski 1 180-6 883 3 375 3 263-290 -253-543 -536 2 246 474 Simo 3 467-5 255 2 942 2 495 133-192 -59-59 1 501 247 Sodankylä 8 880-5 794 3 251 2 788 304-231 50 70 2 421 986 Tervola 3 440-6 186 3 062 3 465 421-255 165 165 1 279 582 Tornio 22 600-4 516 3 190 1 578 218-173 45 45 2 060 407 Utsjoki 1 300-7 094 3 073 4 769 672-224 448 448 3 260 1 234 Ylitornio 4 666-5 412 2 250 3 429 272-217 55 55 148 521 Lappi 184 037-5 295 3 260 2 275 251-222 28 32 2 032 447 *) ilman omaisuuden myyntiä

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen luku vero-% rakennus asuinrakennus 31.12.2010 2012 Muutos 2012 Muutos 2012 Muutos 2012 Muutos %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,9 0,02 0,4 0,01 1 0,02 Manner-Suomi 5 347 269 19,26 0,08 0,9 0,02 0,4 0,01 1,01 0,02 Lappi 183 488 20,03-0,01 1,1 0,02 0,41 0,01 1 0,01 Enontekiö 1 876 20,75 0,25 0,9 0,1 0,4 1 Inari 6 778 19 1,35 0,6 1,2 Kemi 22 537 20,75 1,13 0,5 1 Kemijärvi 8 418 20 1 0,4 1 Keminmaa 8 573 20,5 0,9 0,35 0,9 Kittilä 6 183 19 0,95 0,15 0,35 0,95 Kolari 3 839 20 0,85 0,4 1 Muonio 2 401 20,5 0,85 0,35 0,95 Pelkosenniemi 1 008 19,75-0,75 1,1 0,1 0,55 0,1 1,15 0,1 Pello 3 980 20,25 0,7 0,32 0,8 Posio 3 874 20,5 0,9 0,4 0,9 Ranua 4 337 19,25 0,9 0,15 0,4 0,05 1 0,15 Rovaniemi 60 090 20 1,35 0,4 1 Salla 4 162 19,5 1 0,05 0,55 0,15 1,15 0,2 Savukoski 1 179 20,25 1 0,05 0,5 0,1 1,1 0,15 Simo 3 489 20,75 0,9 0,35 0,9 Sodankylä 8 779 19,5 0,9 0,32 0,92 Tervola 3 444 19,5 0,95 0,5 0,95 Tornio 22 513 20 1 0,35 0,95 Utsjoki 1 297 20,75 1,1 0,65 1,25 Ylitornio 4 731 19,25 0,7 0,35 0,85

8 000 Toimintakate talousarviossa 2012 /as. 7 548 7 000 6 000 6 980 5 956 6 408 6 549 6 016 5 761 6 037 5 917 6 734 6 809 6 883 5 794 6 186 7 094 5 000 4 938 5 264 4 734 5 255 4 516 5 412 5 295 4 000 Toiminta kate /as. 3 000 2 000 1 000 0 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

5 000 Verotulot talousarviossa 2012 /asukas 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 Verotulot /asukas 1 500 1 000 500 0 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

6 000 Valtionosuudet talousarviossa 2012 /as. 5 000 4 000 3 000 Valtionos. /as. 2 000 1 000 0 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

Verorahoitus TA 2012 (=verotulot + valtionosuudet) Lappi 3 260 2 275 Ylitornio 2 250 3 429 Utsjoki 3 073 4 769 Tornio 3 190 1 578 Tervola 3 062 3 465 Sodankylä 3 251 2 788 Simo 2 942 2 495 Savukoski 3 375 3 263 Salla 2 535 4 421 Rovaniemi 3 470 1 432 Ranua Posio Pello 2 093 2 518 2 578 4 930 3 733 3 744 Verotulot /asukas Valtionos. /as. Pelkosenniemi 4 321 3 959 Muonio 3 176 3 257 Kolari 3 302 2 961 Kittilä 3 461 3 151 Keminmaa 3 658 1 624 Kemijärvi 3 212 3 515 Kemi 3 453 1 801 Inari 3 345 3 165 Enontekiö 2 717 4 440 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

800 Vuosikate talousarviossa 2012 /asukas 704 672 600 583 400 253 226 404 220 432 341 244 289 290 229 304 421 218 272 251 200 92 133 Vuosikate /asukas 0 12 200 290 400 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

1 400 Vuosikate, poistot, sekä investoinnit talousarviossa 2012 /as. 1 200 1 000 800 704 672 600 583 Vuosikate /asukas 400 200 253 226 404 220 432 341 244 289 290 229 92 133 304 421 218 272 251 Poistot /asukas Nettoinvest. /as. ') 0 12 200 400 290 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

Lainat talousarviossa 2012 /asukas Lappi Ylitornio Utsjoki Tornio Tervola Sodankylä Simo Savukoski Salla Rovaniemi Ranua Posio Pello Pelkosenniemi Muonio Kolari Kittilä Keminmaa Kemijärvi 148 1 279 1 501 1 200 1 123 1 594 1 173 1 450 2 032 2 060 2 421 2 246 2 814 2 760 3 260 3 263 3 320 3 455 4 704 Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Kemi 3 434 Utsjoki Inari 1 836 Ylitornio Enontekiö 2 050 Lappi 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

600 Tilikauden tulos TA 2012 /as. 448 400 318 361 200 154 130 165 0 35 21 77 3 0 3 12 11 59 50 45 55 28 Tilikauden tulos /as. 200 186 130 400 600 543 Lähde: kuntien ilmoitukset 24.1.2012/MS

Pohjois-Lapin suojelualueiden kokonaistaloudellinen vaikutus Raportti 15.12.2011 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Bionova Consulting

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Luonnonsuojelu Pohjois-Lapissa... 4 2.1 Suojelusta yleisesti - historia, tavoitteet ja mittakaava... 4 2.2 Pohjois-Lapin suojelualueiden laajuus... 5 2.3 Metsien suojelu Pohjois-Lapissa... 6 3 Luonnonsuojelun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Lapissa... 7 4 Taloudellisten vaikutusten kompensointi... 10 4.1 Valtion velvoitteet kompensoida suojelua... 10 4.2 Pohjois-Lapin yhteisöverokertymä ja tulot suojelun kompensaatiosta... 12 4.3 Suojelun kompensaation laskentatavat... 13 4.4 Nykyisen kompensaatiomallin oikeudenmukaisuus kuntien kannalta... 13 4.5 Suojelusta aiheutuva merkityksellinen haitta ja suojelusta poikkeaminen... 15 4.6 Valtionosuusjärjestelmän merkitys... 16 4.7 Kiinteistövero... 17 5 Yhteenveto ja jatkotoimenpide-esitykset... 18 Liite 1: Suojelualueet Pohjois-Lapissa... 20 Liite 2: Yhteisöveron metsäerän laskeminen Verontilityslain 13 :n mukaan... 23 2

1 Johdanto Pohjois-Lapin kuntien pinta-alasta yli puolet kuuluu erilaisiin suojelualueisiin. Pohjois-Lapin kunnat kantavat suuren osan koko Suomen suojeluvastuusta. Kunnille aiheutuu tästä vastuusta mm. metsäverotulojen menetyksiä. Kunnille suojelualueiden perustamisesta aiheutuvat menetykset on otettu huomioon kunnille tulevan yhteisöveron jakojärjestelmän kautta. Lisäksi valtio on toteuttanut tiettyjä alueen työllisyyttä ja taloutta edistäviä velvoitteita, joita sille on asetettu suojeluohjelmia perustettaessa. Kuntien näkökulmasta korvaukset ja toimenpiteet ovat riittämättömiä. Työn tavoitteena oli laatia selvitys Pohjois-Lapin suojelualueista ja näiden elinkeinollisesta ja taloudellisesta merkityksestä. Tavoitteena oli laatia arvio suojelualueiden kokonaistaloudellisesta merkityksestä Pohjois-Lapin kunnille. Kokonaisarvion perusteella tuli määrittää jatkotoimenpideehdotukset ja esitykset kompensaation kehittämisestä. Bionova Consulting on laatinut tämän selvityksen perustuen olemassa oleviin tietoihin suojelun kompensoinnista sekä sen taloudellisista vaikutuksista. Luonnonsuojelun kompensoinnin määritystavat valtionhallinnossa ovat ei-läpinäkyviä, laskelmien perusteet epäselviä ja todennäköisesti vanhentuneita sekä kompensointitasojen määritysprosessi kokonaisuutena sekava. Edellä mainituista syistä johtuen tärkeä osa selvitystyötä ovat olleet alan asiantuntijoiden sekä kompensaatioita käytännössä määrittävien tahojen haastattelut. Lisäksi on hyödynnetty erikseen tiedoksi saatuja laskelmia. Työssä hyödynnettiin myös kirjallisuusanalyysejä koskien suojelun kompensaatiota. Jatkotoimenpiteitä toteutettaessa tulee tukeutua lähitulevaisuudessa saataviin lisätietoihin Pohjois- Lapin suojelualueiden metsien määrästä sekä mahdollisesti lisäselvityksiin. 3

2 Luonnonsuojelu Pohjois-Lapissa 2.1 Suojelusta yleisesti - historia, tavoitteet ja mittakaava Ensimmäiset päätökset suojella luontoa Suomessa tehtiin 1800-luvulla, jolloin suojelun motiivit liittyivät matkailun edistämiseen ja maiseman turvaamiseen. Pitkällisen valmistelun jälkeen perustettiin ensimmäiset kansallis- ja luonnonpuistot vuonna 1938 ja verkosto laajeni vuonna 1956. Tällä hetkellä Suomessa on 37 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa, ja näiden lisäksi maassamme on satoja muita luonnonsuojelualueita. 1 Lainsäätäjällä on suojelulle useita tavoitteita, kuten monimuotoisuuden säilyttäminen, monimuotoisuuden tutkimus, maisema, virkistys ja matkailu. Suojelusta säädetään useissa laeissa. Luonnonsuojelulaki (LSL) on tärkein mutta vain yksi yli kymmenestä suojeluun vaikuttavista laeista. Luonnonarvojen säilyttämiseen esitetään vaateita muun muassa maan- ja luonnonvarojen käyttöä sekä kaavoitusta ja rakentamista sääntelevissä laeissa. Luonnonsuojelualueverkoston rakentaminen on perustunut lakeihin, asetuksiin ja valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Periaatepäätöksissä on esitetty suojelualueiden luonnontieteelliset näkökohdat mutta myös aluepoliittiset vaikutukset työllisyyden ja elinkeinorakenteen kannalta. Periaatepäätösmenettely otettiin käyttöön vuonna 1978 tukemaan maa- ja metsätalousministeriön varsin laajaa vastarintaa kohdannutta kansallispuistokomiteaa. 1970- ja 1980 -luvuilla maanomistajien kuulemis- ja valittamisoikeus suojelupäätöksissä oli ajoittain rajattua. Nykyisin maanomistajille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoiseen kauppaan tai alueen vaihtoon. 2 Yleisesti luonnonsuojelun politiikka on erityisesti Etelä-Suomessa Metso-ohjelman myötä siirtynyt voimakkaasti ohjelmalähtöisestä sääntelyjärjestelmästä omistajalähtöiseen järjestelmään, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja markkinaehtoisiin korvauksiin. Rahoitus on ollut Metson tavoitteiden toteutumisen merkittävin haaste. 3 Nykyisin luonnonsuojelupolitiikkaan vaikuttaa voimakkaasti myös Natura 2000 ohjelma, joka on kansallisiin suojeluohjelmiin verrattuna merkittävästi jäykempi aluevaihdoille, poikkeuksille ja yleisesti alueen maankäytölle. 1 Lähde: Ympäristöministeriö. 2011. Valtioneuvoston suojelupäätöksissä ja niiden yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttyminen. Selvityshanke. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 92 s. 2 Lähde: Ympäristöministeriö. 2011. Valtioneuvoston suojelupäätöksissä ja niiden yhteydessä kirjattujen valtion velvoitteiden täyttyminen. Selvityshanke. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. 92 s. 3 Suvantola, L. & Similä, J. 2011. Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 4

2.2 Pohjois-Lapin suojelualueiden laajuus Taulukoissa 1, 2 ja 3 on esitetty suojelualueiden laajuus Sodankylässä, Inarissa ja Utsjoella. Natura-ohjelma on toimeenpantu lähes täysimääräisesti kansallisilla suojeluohjelmilla, ja ohjelmat menevät alueellisesti päällekkäin. Suurin osa luonnonsuojelualueista luetaan erämaa-alueisiin sekä kansallispuistoihin. Alueista 99,9 % on valtion omistuksessa. Liitteissä on esitetty yksityiskohtaisempia tietoja suojelualueista. Taulukko 1: Natura 2000 ohjelman toimeenpano kansallisilla suojeluinstrumenteilla 4 Natura-alueiden Natura 2000 -alueet Koko (ha) Kunnan pintaala (ha) osuus kunnan pinta-alasta (%) Sodankylä 349 739 1 241 546 28 % Inari 1 008 034 1 733 377 58 % Utsjoki 427 220 537 178 80 % Pohjois-Lappi 1 784 993 3 512 101 51 % Taulukko 2. Suojelualueiden määrä suojeluinstrumenttien mukaisesti Pohjois-Lapissa 5 Kansalliset suojeluinstrumentit (ha) Sodankylä Inari Utsjoki Yhteensä Osuus (%) Erämaa-alue 16 804 605 448 410 632 1 032 884 63,2 % Kansallispuisto 172 059 279 016 0 451 075 27,6 % Luonnonpuisto 17 928 0 0 17 928 1,1 % Soidensuojelualueet 65 200 50 141 15 715 131 056 8,0 % Lehtojensuojelualueet 0 0 5 5 0,0 % Yksityiset suojelualueet 441 706 62 1 209 0,1 % Yhteensä 272 432 935 311 426 414 1 634 157 100,0 % Taulukko 3: Luonnonsuojelualueiden omistussuhteet Pohjois-Lapissa 6 Kansallisilla ohjelmilla määritettyjen luonnonsuojelualueiden omistussuhteet (ha) Sodankylä Inari Utsjoki Yhteensä Osuus (%) Valtion omistuksessa olevat suojelualueet 271 991 934 605 426 352 1 632 948 99,9 % Yksityisten omistuksessa olevat suojelualueet 441 706 62 1 209 0,1 % Yhteensä 272 432 935 311 426 414 1 634 157 100,0 % 4 Lähde: Lapin ELY-keskus 5 Lähde: Lapin ELY-keskus 6 Lähde: Lapin ELY-keskus 5

Edellä esitetyt luvut suojelualueiden määristä ovat poikkeuksellisen korkeat kansallisessa ja kansainvälisessä tarkastelussa. Inarissa Natura 2000 -verkoston piirissä on 58 % pinta-alasta, Utsjoella 80 % ja Sodankylässä 28 %. Kokonaisuutena Natura 2000 verkoston alueet muodostavat noin 51 % Pohjois-Lapin kuntien pinta-alasta. Muun Suomen pinta-alasta Naturaosuus on keskimäärin 14 % ja EU:n pinta-alasta 18 % 7. Pinta-alan lisäksi myös suojelun laadussa on eroja. Lapissa suojelun taso on huomattavasti useammin EU:n tavoitteen mukaisesti suotuisa verrattuna Etelä-Suomeen, jossa suojelun taso on usein epäsuotuisa tai heikko. 8 2.3 Metsien suojelu Pohjois-Lapissa Inarissa on metsää 713 708 ha, josta on suojeltu 87 500 ha (12,3 %). Sodankylässä luvut ovat 663 848 ha ja 106 457 ha (16 %). Suojelu aiheuttaa kunnille metsätalouden tuottojen menetyksiä, koska hakkuista ei saada verotuloja. On huomioitava, että taulukossa 4 osoitetut suojellun metsän pinta-alat eivät vastaa suojeltua metsää luonnossa, vaan sen suojellun metsän osuutta, josta verohallinto korvaa kunnille. Todellisuudessa suojellun metsän määrä on taulukon 4 tietoja suurempi. Aihetta on kuvattu laajemmin luvussa 4.4. Taulukko 4. Metsän ja suojellun metsän määrä Pohjois-Lapin kunnissa 9 Kunta Metsää (ha) Suojeltua metsää (ha) Suojelun osuus metsistä Sodankylä 663 848 106 457 16,0 % Inari 713 708 87 500 12,3 % Utsjoki 6 299 0 0,0 % 7 Lähde: Suvantola, L. & Similä, J. 2011. Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 8 Lähde: Suvantola, L. & Similä, J. 2011. Luonnonsuojeluoikeus. Edita Publishing. 384 s. 9 Lähde: Metsähallitus ja Verohallinto 6

3 Luonnonsuojelun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Lapissa Luonnonsuojelusta aiheutuu kunnille sekä haittaa että hyötyä. Luonnonsuojelusta aiheutuu haittaa Pohjois-Lapissa ainakin 1. Metsätalouden tuottojen menetyksestä 2. Muiden luonnonvarojen tuotannon ja jalostuksen (mm. kaivannaiset, turvetuotanto ja voimalaitokset) hyödyntämismahdollisuuksien menetyksestä 3. Matkailutulojen menetyksestä silloin, kun luonnonsuojelu estää matkailun kehittämistä 4. Kiinteistöverotulojen menetyksistä mm. asumisen rajoittamisen vuoksi. 5. Edellä mainittujen menetysten kerrannaisvaikutukset mm. vähittäiskauppaan ja pienteollisuuteen Yksittäiselle kunnalle suojelun negatiivinen tai positiivinen kokonaisvaikutus on tapauskohtainen asia. Vaikutuksia voi olla erittäin vaikea konkreettisesti numeeristaa ja asiaan vaikuttanevat myös eri ihmisten, päättäjien ja intressiryhmien kokemukset ja mielikuvat. Haittojen konkreettinen osoittaminen voi myös olla haastavaa. Haitta muuttuu konkreettiseksi, kun jokin toiminta tai hanke estyy suojelun vuoksi. Koska suojelualueiden tiedetään olevan suojeltuja, monien hankkeiden suunnittelua alueille ei aloiteta. Koska hankkeita ei ole, ei ole haittaakaan. Pohjois-Lapissa suojelun takia osittain tai kokonaan estyneitä hankkeita tunnetaan ainakin alla olevan listauksen mukaisesti. Estyneet hankkeet on koottu Utsjoelta viime vuosilta ja vuosikymmeniltä. Hankkeet on koonnut Utsjoen kunta. 1. Tsieskuljoen vesivoimahanke - Alunperin evätty koskiensuojelulain nojalla, porotalouden vastustus (Kaldoaivi) - Nykyinen tilanne: Tsieskuljoen varrella lehtojensuojelualue (4,7 ha), muutoin rajaus erämaa-alueen ulkopuolella (Natura 2000) - Laitoksen koko 2,2 MW, vuosituotto 4,9 GWH - Investointikustannus 6,6, milj. - Aluetaloudellinen vaikutus 10 milj., sähkön hinnan alennus paikallisille liittyjille/käyttäjille 20 /MWh - suunnitelmaa ollaan käymässä läpi uudelleen. Uudessa hankkeessa laitoksen teho 3-kertaistuisi 7

2. Utsjoen lentokenttähanke - Alun perin esitetty Utsjoen Ailikkaan/Palopään alueelle. - Vaikeudet: tuuli- ja lumiolosuhteet, rajan läheisyys (lentokielto) - Vuosina 90-91 tehtyjä vaihtoehtoisia selvityksiä (4 kpl) : Luomusjoki, Skallovaara, Kevo, Mieraslompolo 3. Sulaojan vesihanke - Natura 2000 -aluetta (Paistunturin erämaa, Luomusjoen kuolpuna, harjujensuojeluohjelma) - Investointikustannus 1,4 milj., vuosituotto 10 milj. vuosittain - Tuotannon työllistäminen 6-8 htv 4. Palopään (Buollanoaivi) tuulipuisto/ tuulivoiman tutkimushanke ( 10-15 MW) - Kaldoaivin erämaa-aluetta (Natura 2000) ja muita vaikeuksia - Laitoksen/puiston koko: 6 tuulivoimalaaa 1,5 MW. Tutkimus 2 tuulivoimalaa a 1,5 MW. - Vuosituotto 0,5 GWH - Investointikustannus 9 milj.. Tutkimushanke n. 3 milj. - Aluetaloudellinen vaikutus 13,50 milj. - Tuulivoiman osalta verotusarvo mahdollisesti 55-58 /MWh 5. Pulmakjoen yhteyteen Barentsin kaasua hyödyntävä kaasuturbiinivoimala - Vaikeudet: kalatalous ja koskiensuojelulaki ja rantojensuojeluohjelma 6. Kaldoavin mineraalivarantoalue - Sisältyy Kaldoaivin erämaa-alueeseen, rajauksen sisään jää arvokas harjualue. Natura 2000-alue ja poronhoidolle tärkeä alue Haittojen lisäksi suojelusta aiheutuu alueen kunnille myös taloudellista hyötyä. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen laatiman Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset -raportin mukaan suojelun positiiviset paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset voivat olla merkittäviä. Selvityksen mukaan valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat varat saadaan takaisin moninkertaisesti paikallisena elinkeinotoimintana ja työpaikkoina. Positiiviset talousvaikutukset perustuvat erityisesti matkailua ja imagoa parantavaan arvoon ja ne on laskettu perustuen kansallispuistojen käyntikertatietoihin, arvioihin kävijöiden rahankäytöstä sekä rahan kiertämisestä paikallistaloudessa. 8