ROVANIEMI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus 25.10.2010 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 1.11.2010 kaupunginhallitus 8.11.2010 kaupunginvaltuusto 15.11.2010 8.11.2010 KH:N KOKOUKSEN MUKAINEN VERSIO 1

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 2.1 VÄESTÖN MUUTOSTEKIJÄT 2006 2008... 5 2.2 PALVELUVERKKO... 15 2.3 ALUETALOUS... 17 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 22 2.5 ILMASTONMUUTOS... 24 2.6 JULKINEN TALOUS... 26 3 KAUPUNKISTRATEGIA 2011 2014... 28 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 39 4.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 41 4.1.1 HALLINTO JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 42 4.1.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 42 4.1.1.2 HALLINTO JA VIRANOMAISPALVELUT... 43 4.1.1.3 ELINKEINO JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 45 4.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 47 4.1.2.1 ALUEELLISET PALVELUT... 47 4.1.2.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 48 4.1.2.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 50 4.1.2.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 52 4.1.2.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 54 4.1.2.6 SOSIAALIPALVELUT... 55 4.1.2.7 PERUSOPETUSPALVELUT... 57 4.1.2.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 58 4.1.2.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 59 4.1.2.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 60 4.1.2.11 KULTTUURIPALVELUT... 62 4.1.2.12 LIIKUNTAPALVELUT... 64 4.1.2.13 NUORISOPALVELUT... 66 4.1.2.14 TEKNISET PALVELUT... 68 4.1.2.15 YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUSPALVELUT... 69 4.1.3 TUOTANT0 OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS... 70 4.1.3.1 HALLINTOPALVELUJEN TUOTANTO OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 71 4.1.3.2 SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 74 4.1.3.3 SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS78 4.1.3.4 TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 82 4.2 TULOSLASKELMAOSA... 86 4.2.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 86 4.2.2 ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA... 91 4.2.3 TULOSLASKELMA PERUSKUNTA... 95 4.3 INVESTOINTIOSA... 96 4.3.1 KAUPUNGINHALLITUS... 98 4.3.2 LIIKUNTALAUTAKUNTA... 99 4.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 100 4.4 RAHOITUSOSA... 103 4.4.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNTA... 104 5 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 105 5.1 NAPAPIIRIN VESI... 105 5.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 108 5.1.2 RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI... 109 5.2 TYÖTERVEYSPALVELUT... 110 5.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 112 5.2.2 RAHOITUS TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 113 5.3 TILALIIKELAITOS... 114 2

5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 118 5.3.2 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 119 6 KOKO KAUPUNGIN TALOUS... 120 6.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 120 6.2 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 121 7 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 122 7.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 122 7.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 122 7.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY... 124 7.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 126 7.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 127 7.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 129 7.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 129 7.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 131 7.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ... 133 7.2.4 MUUT... 135 3

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Rovaniemen kaupungin ensimmäinen talousarvio ja taloussuunnitelma laadittiin vuosiksi 2006 2010. Tämä uuden kaupungin ensimmäinen suunnittelukausi päättyy vuoden 2010 lopussa. Tavoitteeksi asetetut väestö ja työpaikkaennusteet ovat toteutuneet ja ylittyneet. Kaupungin talous on tasapainottunut kahden ensimmäisen tappiollisen vuoden jälkeen. Tällä hetkellä talouden tilanne on tyydyttävä. Vuoden 2011 talousarviota ja vuosien 2012 2014 taloussuunnitelmaa leimaavat talouden epävarmuustekijät. Vaikka Suomen talouden elpyminen on alkanut vuoden 2010 aikana, Rovaniemen kaupungin talouden suunnittelussa on otettava huomioon monia epävarmuustekijöitä. Aikaisempina vuosina kaupungin taloustilannetta ovat parantaneet omien toimintojen tehostamisen ohella merkittävällä tavalla valtionosuuksien reipas kasvu ja valtion elvytystoimenpiteet sekä kaupungin omat veronkorotukset. Olemme muutoksen edessä. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja lähivuosina sen on tasapainotettava taloutensa. Valtion toimenpiteet tulevina vuosina tulevat kiristämään kunnallistaloutta. Myös kansainvälisessä taloudessa on edelleen epävarmuustekijöitä. Näihin talouden epävarmuustekijöihin kaupungin tulee varautua omaa talouttaan vahvistamalla. Myönteinen väestö ja työpaikkakehitys pidetään yllä kaavoittamalla nopealla tahdilla monipuolisia asunto ja liiketontteja ottaen huomioon väestörakenteen tuoma muutos asuntokysyntään. Tonttien luovutuksessa on seurattava markkinahintojen kehitystä ja turvattava maankäyttösopimuksilla riittävä tulorahoitus kunnallistekniikan rakentamiselle. Ennen kaikkea kaavoja on oltava aina varastossa päivän kysyntää selvästi enemmän. Rovaniemen sijainti ja kaupungin maaomaisuus ovat sen vahvuuksia ja niiden tuomia mahdollisuuksia ei tule hukata. Rovaniemen kaupungin vuoden 2011 talousarvio ja vuosien 2012 2014 taloussuunnitelma perustuvat siihen, että ensi vuoden lopussa vuosien 2006 2011 yhteenlaskettu tulos on positiivinen ja talous vahvistuu koko suunnittelukauden ajan. Verotulot kasvavat ensi vuonna 2,4 % ja valtionosuudet 1,8 % ja koko verorahoitus 2,2 %. Taloussuunnitelmaehdotus on valtuuston asettamien tavoitteiden mukainen. Toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun, vuosikate kattaa poistot ja tulevina vuosina myös nettoinvestoinnit. Velkamäärä ei kasva merkittävästi. Ehdotus vuoden 2011 talousarvioksi ja vuosien 2012 2014 taloussuunnitelmaksi perustuvat nykyisiin veroprosentteihin kaikissa veromuodoissa. Suunnitelman mukainen kehitys vaarantuu heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on painopisteen siirtäminen kiinteistä muuttuviin kuluihin ja palkkamenojen hallinta sekä tuottavuutta parantavat toimenpiteet. Kaupunkistrategian mukaan nykyisen henkilöstön palvelussuhdeturva voi toteutua jatkossakin edellyttäen, että henkilöstö sitoutuu kehittämään toimintaa, omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä on valmis siirtymään uusiin tehtäviin. Rovaniemen kaupunki on valtioneuvoston käynnistämässä mukana kahdenkymmenen suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä. Kaupunkilaisten maksamien verovarojen nykyistä tehokkaampi käyttö tuottavuutta parantamalla on asukkaiden hyvinvoinnin tae. Suunnittelukauden toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutuminen edellyttää valtuuston hyväksymien tuottavuusohjelman linjausten mukaisten käytännön toimenpiteiden käynnistämistä välittömästi Palvelujen järjestämisessä on hintojen nousu eliminoitava tuottavuuden kasvulla. Tuottavuuden kasvu ei ole mahdollista, ellei nykyistä palvelurakennetta muuteta. Se edellyttää mm. suurten hallinnonalojen palvelu ja toimitilaverkkoa on uudistettava. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa tulee korostua ensisijaisesti asukkaiden tarpeet ja palvelujen laatu. Lisäksi on edistettävä alueellisten palveluyritysten syntymistä ja kehittymistä sekä toimivia palvelumarkkinoita ja myös hyödynnettävä palvelumarkkinat täysitehoisesti tappiollisista toiminnoista luopumalla. Alkaneella vuosikymmenellä kuntien yhteistyö kasvaa. Rovaniemi verkostoituu ja lisää yhteistyötä jatkossa merkittävästi mm. yhteistyöorganisaatioihin liittymällä ja niitä perustamalla. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 4

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 VÄESTÖN MUUTOSTEKIJÄT 2006 2008 Rovaniemen väestökehitys 2006 2009 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 2006 2007 2008 2009 Henkilöä 58 099 58 825 59 353 59 848 Kuvio 1 Rovaniemen väestönkehitys 2006 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen väestömäärä on lähestynyt yhdistymisen jälkeen 60 000 asukkaan rajaa. Raja onkin ylitetty vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. 5

Kuvio 2 Rovaniemen väestöennuste 2010 2040 (Lähde: Tilastokeskus) Ennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Väestömuutos ennusteen mukaan eräissä keskisuurissa kaupungeissa 2009 2040 Porvoo Hyvinkää Rovaniemi Vaasa Kotka Pori Mikkeli 2,5 1,8 3,4 14,1 15,7 20 21,2 5 0 5 10 15 20 25 Prosenttia Kuvio 3 Väestöennuste eräiden keskisuurien kaupunkien kehityksestä 2009 2040 (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi asemoituu väestöennusteen mukaan kasvavien kaupunkien joukkoon. Ennuste pohjautuu vuonna 2009 vallitsevaan kehitykseen, jolloin syntyvyys koko maassa oli hyvin korkea. 6

Rovaniemen väestöennuste 2010 2040 ikäluokittain 80000 70000 60000 Henkilöä 50000 40000 30000 20000 10000 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Vuosi 65 15 64 14 Kuvio 4 Väestöennuste Rovaniemi kolmessa ikäryhmässä 2010 2040 (Lähde: Tilastokeskus) Yli 65 vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä 2010 2040. Työikäisten määrä puolestaan vähenee hieman. Vastaava huoltosuhteen kannalta haastava kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Ikärakenteen muutos on erittäin merkittävä kuntien toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. Ikääntymisen haasteen vaatimat ratkaisut olisi tehtävä pian, jotta voidaan esimerkiksi turvata laadukas hoito vanhuksille. (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Useissa kunnissa väestön ikääntyminen ja yksipuolinen elinkeinorakenne aiheuttavat erityisiä haasteita. Rovaniemellä kyseiset ongelmat liittyvät erityisesti laajan maaseutualueen rakennemuutokseen. Kaikki toimintaympäristökatsauksessa esitettävät väestöennusteet on laadittu Tilastokeskuksen toimesta vuonna 2009. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. 7

85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 4 Rovaniemen väestörakenne 2009 2500 1500 500 500 1500 2500 Henkilöä Naiset Miehet 85 80 84 75 79 70 74 65 69 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 15 19 10 14 5 9 4 Rovaniemen väestörakenne 2020 2500 1500 500 500 1500 2500 Henkilöä Naiset Miehet Kuvio 5 Rovaniemen ikärakenne ikäluokittain vuonna 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Kuvio 6 Rovaniemen ikärakenne ikäluokittain vuonna 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen ikäpyramidin leveimmän kohdan muodostavat 20 24 vuotiaat ja 50 54 vuotiaat. Pyramidin juuri ja keskiosa ovat kapeita. Tämä on huomionarvoista esimerkiksi huoltosuhteen kehityksen kannalta. Eläkeikäinen väestönosa tosin on selvästi pienempi kuin nuoremmat ikäluokat, erityisesti mikäli tarkastelu aloitetaan 65 vuotta täyttäneistä. Suuret ikäluokat näkyvät vuonna 2020 väestöpyramidissa 70 74 vuoden ikäisten ryhmässä. Ikärakenteen muutos näkyy mm. siinä, että v. 2020 ennusteen mukaan ikäryhmät 55 59 ja 60 64 ovat suurempia kuin useat nuoremmat ikäryhmät. Huomionarvoista kuitenkin on, että ikäpyramidin juuri on vuonna 2020 hieman leveämpi ja paksumpi kuin vuonna 2010. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Asukasmäärän kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. 8

Väestöennuste Rovaniemi 15 v. ja 65 v. 2010 2030 1000 800 Henkilöä 600 400 15 v. 65 v. 200 0 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kuvio 7 Väestöennuste Rovaniemi 15 ja 65 vuotta täyttävät 2010 2030 (Lähde: Tilastokeskus) Vuoden 2010 aikana 65 vuotta täyttävien määrä ylittää 15 vuotta täyttävien määrän Rovaniemellä. Sama asetelma pysyy ennusteen mukaan lähelle vuotta 2030. 15 64 vuoden ikäiset määritellään yleisesti työikäiseen väestöön kuuluvaksi. Kuviota voidaan siten tulkita niin, että jatkossa Rovaniemen työmarkkinoilta poistuu henkilöitä enemmän kuin tulee tilalle. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä Rovaniemellä tosin on 56,6 vuotta. Tämä on noin vuotta matalampi kuin koko maassa (57,8 vuotta). (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Väestön ikärakenteen muutos koskettaa myös kuntatyönantajaa. Vuoteen 2030 mennessä yli 60% nykyisestä kunnallisesta henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Rovaniemen kaupungissa tämä osuus on keskimääräistä suurempi, n. 70 % (Kevan raportti 2/2009). Ammattiryhmittäin katsottuna eläköityminen koskettaa Rovaniemellä erityisesti kiinteistöpalveluita sekä ruokapalveluita, joissa yli 30% henkilöstöstä tulee eläkeikään jo 2015 mennessä. Työikäisen väestön osuuden pienentyessä myös kuntatyönantaja tulee olemaan suurien rekrytointihaasteiden edessä erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden järjestämisessä. Kasvukeskuksena Rovaniemelläkin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessakin. Kaupungin työntekijöiden osuus työikäisestä väestöstä ei voi suhteellisesti kasvaa, jotta myös avoimet työmarkkinat kehittyvät. Kaupungin oman toiminnan tuottavuutta on pystyttävä merkittävästi parantamaan, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan talouden realiteettien puitteissa. 9

Kuvio 8 Väestöennuste 0 6, 7 15 ja 16 19 vuoden ikäisten määrästä Rovaniemellä 2010 2040 (Lähde: Tilastokeskus) Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa Rovaniemellä. Ala asteikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2025 saakka. Yläasteikäisten ja perusasteelta valmistuneiden ikäluokkien koko pienenee lähitulevaisuudessa. 10

Kuvio 9 Rovaniemen väestömuutokset 2006 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Syntyvyys koko maassa oli vuotta 2009 korkeampi viimeksi vuonna 1969. Myös Rovaniemen väestönlisäys perustuu korkeaan syntyvyyteen sekä osaltaan maahanmuuttoon. Vuonna 2007 väestölisäyksen merkittävin osatekijä oli kotimainen muuttovoitto. Vuosina 2008 ja 2009 yhdistyneen Rovaniemen vetovoima on riittänyt pitämään kotimaisen muuttotaseen tasapainotilassa, mutta merkittävää muuttovoittoa muista kunnista ei ole saavutettu. Esimerkiksi vuonna 2009 kuntien välinen nettomuutto oli lievästi tappiollista. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuo erityisesti alle 20 vuotiaiden ikäryhmä. Kuntien välistä muuttotappiota kertyy puolestaan erityisesti 20 29 vuoden ikäisten ryhmästä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää todennäköisesti se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 11

Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla 2006 2009 Ratantaus tilastoalue Ylikylän tilastoalue I kaupunginosan tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Rantaviirin tilastoalue Saarenkylän tilastoalue Kaukon tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Muurolan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Nie sin tilastoalue Lohinivan tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Meltauksen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Karinrakan tilastoalue 13 25 25 30 30 34 42 45 45 55 75 102 105 114 71 54 38 32 29 23 20 4 424 380 309 274 273 798 200 0 200 400 600 800 1000 Henkilöä Kuvio 10 Rovaniemen tilastoalueiden väestökehitys 2005 2009 Väestön määrän lisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty Rovaniemen maaseutukylien väestön kehitys uuden kaupungin ajalta. 12

Kylä 2006 2009 Muutos Norvajärvi 155 203 48 Napapiiri 453 588 135 Someroharju 143 108 35 Syväsenvaara 915 863 52 Saarenkolmio 1182 1171 11 Tikanperä 822 802 20 Nivavaara 1202 1199 3 Koulurinne 1114 1164 50 Häkinvaara 869 879 10 Saarenkylä 1389 1340 49 Ylipää 758 802 44 Vaarala 370 367 3 Vitikanpää 266 276 10 Nivankylä 555 511 44 Ylikylä 1554 1620 66 Vennivaara 656 975 319 Kylväjäntie 345 341 4 Alakorkalo 785 826 41 Kauko 606 621 15 Niesi 26 24 2 Tiainen 87 71 16 Ylinampa 113 91 22 Alanampa 53 67 14 Perunkajärvi 66 65 1 Misi 92 84 8 Vikajärvi 190 178 12 Vika 25 26 1 Olkkajärvi 131 118 13 Lohiniva 81 76 5 Porokari 47 51 4 Jääskö 27 21 6 Perttaus 42 47 5 Tolonen 84 78 6 Meltaus 207 176 31 Marrasjärvi 98 90 8 Patokoski 176 171 5 Marraskoski 173 166 7 Tapionkylä 306 274 32 Sinettä 620 640 20 13

Mäntyjärvi 34 33 1 Sonka 191 202 11 Lehtojärvi 293 270 23 Hirvas 689 688 1 Rautiosaari 615 636 21 Pisa 51 55 4 Muurola 1078 1105 27 Leipee 42 55 13 Petäjäskoski 211 186 25 Jaatila 190 183 7 Taipale 311 303 8 Välijoki 147 141 6 Narkaus 186 171 15 Siikakämä 41 37 4 Pajulampi 60 54 6 Pirttikoski 144 130 14 Autti 127 116 11 Juotasniemi 149 137 12 Pekkala 115 106 9 Vanttauskoski 235 242 7 Vanttausjärvi 92 73 19 Viirinkylä 134 106 28 Tennilä 111 108 3 Oikarainen 489 474 15 Yhteensä 22518 22781 263 Taulukko 1 Rovaniemen maaseutukylien väestökehitys 2006 2009 (Lähde: Tilastokeskus) Kylien asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana. Huomattavaa kuitenkin on, että väestön määrä on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevissa kylissä ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäänpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. 14

2.2 PALVELUVERKKO Alla olevissa kartoissa 1 ja 2 on esitetty Rovaniemen peruskoulu ja päiväkotiverkko. Pinta alaltaan laaja alaisessa kunnassa palveluverkon ylläpito on monien palveluiden osalta haasteellista. Kartta 1 Rovaniemen peruskoulut ja päiväkodit 15

Kartta 2 Rovaniemen keskustan koulut ja päiväkodit 16

2.3 ALUETALOUS Vuosikate 2009 euroa/ asukas 500 400 459 453 407 360 Euroa 300 200 100 254 145,3 112 109 70 0 Pori Mikkeli Vaasa Kuopio Rovaniemi Hämeenlinna Kouvola Kotka Lappeenranta Kuvio 11 Vuosikatteet/asukas v. 2009 eräissä vertailukaupungeissa Lainamäärä 2009 euroa/ asukas Euroa 5 000 4 000 3 000 2 000 4 170 3 183 2 187 2 092 1 647 1 554 1 394 1 325 1 277 1 000 0 Kotka Mikkeli Hämeenlinna Lappeenranta Pori Kuopio Vaasa Kouvola Rovaniemi Kuvio 12 Lainamäärät/asukas v. 2009 eräissä vertailukaupungeissa 17

Verotulot + valtionosuudet/ asukas 2009 ja kunnallisveroprosentti 2010 Verotulot + valtionosuudet Veroprosentti Euroa 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20,2 20 19,8 19,6 19,4 19,2 19 18,8 18,6 18,4 18,2 18 % Vaasa Pori Kouvola Kotka Mikkeli Rovaniemi Kuopio Hämeenlinna Lappeenranta Kuvio 13 Verotulot ja valtionosuudet/asukas v. 2009 eräissä vertailukaupungeissa Rovaniemi työttömyys 2006 2009 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Työttömiä 3911 3399 3410 3934 Työllisyysaste % 14,2 12,4 12,3 13,9 Kuvio 14 Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006 2009 (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Työttömyys on lisääntynyt vuoden 2009 aikana ja on palannut vuoden 2006 tasolle. Merkittävä syy työttömyyden lisääntymiseen on yleinen talouden matalasuhdanne. Rovaniemen elinkeinorakenne ei ole samalla tavalla suhdanneherkkä kuin tietyillä teollisuuspaikkakunnilla. Tästä huolimatta muutos näkyy selvästi esimerkiksi rakennusalalla. 18

Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys Rovaniemi 2006 2009 1200 1000 Henkillöä 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 Pitkäaikaistyöttömyys 955 737 630 653 Nuorisotyöttömyys 637 572 557 724 Kuvio 15 Nuoriso ja pitkäaikaistyöttömyys Rovaniemellä 2006 2009 (Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö) Nuorisotyöttömyys (alle 25 vuoden ikäiset) on lisääntynyt selvästi vuoden 2009 aikana. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuoden 2009 aikana selvästi pienempää kuin vuoden 2006 aikana. Nuorisotyöttömyyden ehkäisy on tässä tilanteessa tärkeää, jotta voidaan vähentää nuorten syrjäytymisvaaraa ja myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvua jatkossa. Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat 2006 2008 20 18 Prosenttia 16 14 12 10 2006 2007 2008 Koko maa 13,5 12,3 11,9 Rovaniemi 18,6 17,2 18,2 Kuvio 16 Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat 2006 2008 Rovaniemi ja koko maa (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) 19

Toimeentulotukea saaneiden nuorien määrä on Rovaniemellä selvästi maan keskiarvoa suurempi. Rovaniemen pienituloisuusaste oli vuonna 2008 18,2 %. Tämä on selvästi yli koko maan kuntien keskiarvon 14,9 %. Pienituloisuus ilmaisee, kuinka monta prosenttia väestöstä kuuluu niihin kotitalouksiin, joiden tulot ovat alle 60 % suomalaisten kotitalouksien käytössä olevista tuloista. Toimeentulotukea Rovaniemellä sai vuonna 2008 8,7 % asukkaista, kun koko maan vastaava luku on 6,4 %. Lapsiperheistä toimeentulotukea Rovaniemellä sai vuonna 2008 10,6 %, koko maan lapsiperheistä toimeentulotukea sai 8,1 %. (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Yritysten määrä on kasvanut Rovaniemellä ainakin vielä vuoden 2008 aikana, jolloin taloudellinen taantuma alkoi. Vuoden 2008 aikana Rovaniemen yrityskanta saavutti 3000 yrityksen rajan, yrityksiä oli 3098. Vuonna 2007 yrityksiä oli 2938 ja vuonna 2006 yrityskannan koko oli puolestaan 2822. (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon tasainen kasvu kääntyi laskuun vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vuoden 2009 tammi toukokuussa liikevaihto supistui lähes 10 %. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä supistui 3,2 % 2009 vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Erityisesti rakentamisen sekä ohjelmapalvelutoiminnan ja virkistyksen liikevaihdot supistuivat rajusti vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Rakentamisessa vuosimuutos oli 26,5 % ja ohjelmapalvelutoiminnassa sekä virkistyksessä 23,7 %. (Lähde: Lapin liitto) Kuvio 17 Rovaniemen työpaikat 2008 työnantajasektorin mukaan (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemellä on maan keskiarvoa vähemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. Julkinen sektori on sitä vastoin suuri työnantaja. 20

Kuvio 18 Rovaniemen työpaikkaprofiili Rovaniemen työpaikkaprofiilissa näkyvät muun muassa vesivoimalaitosten ja varuskunnan sijainti alueella. Myös kiinteistöala ja rakentaminen sekä korkeaan osaamiseen kuten tieteelliseen työhön liittyvä toiminta ovat vuoden 2008 tarkastelussa keskimääräistä korostuneemmassa asemassa. Majoitus ja ravitsemistoiminta on yhdistetty muihin rinnasteisiin toimintoihin, eikä nouse selvästi esille. Teollisuuden työpaikkojen osuus on erityisen pieni. 21

2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN 600 500 400 kpl 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 Asuinhuoneistot yhteensä 383 501 459 258 erilliset pientalot 138 229 200 143 rivi ja ketjutalot 31 52 29 46 asuinkerrostalot 214 220 230 69 Kuvio 19 Rovaniemellä valmistuneet asunnot 2006 2009 (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen strategia) 2007 2015 Rovaniemi 37,5 m² / asukas 41,0 41,8 m² / asukas 37,5 m² / asukas ei tietoa Taulukko 2 Asumisväljyys vuonna 2007 ja ennuste vuodelle 2015 Asumisväljyyden arvioidaan ennusteen mukaan kasvavan Rovaniemellä. 22

Ahtaasti asuvat asuntokunnat 2006 2008 10 9,6 9,5 9,3 Prosenttia 9 9,4 8,9 9,1 Koko maa Rovaniemi 8,5 8,6 8 2006 2007 2008 Kuvio 20 Ahtaasti asuvat asuntokunnat 2006 2008 Rovaniemi ja koko maa (Lähde: Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet) Ahtaasti asumisen määritelmä täyttyy, mikäli asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti. Keittiötä ei lasketa huonelukuun mukaan. Ahtaasti asuvien osuus on Rovaniemellä vähentynyt selvästi tarkasteluvälillä 2006 2008. Sama kehitys on toistunut koko maassa, missä ahtaasti asuvia on kuitenkin hieman enemmän kuin Rovaniemellä. Asuntokysyntä v. 2009 Omakoti ja rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Yhteensä 2015 Yhteensä 695 2079 2774 Keskimäärin vuodessa 99 297 396 Taulukko 3 Asuntokysyntä Rovaniemellä talotyypin mukaan vuosina 2009 2015 (Lähde: Rovaniemen talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2015) Ennakoitavissa on, että asuntokysyntä kasvaa erityisesti ydinkeskustan alueella. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 kasvun ennakoidaan olevan keskimäärin 110 asuntoa vuodessa. Kysyntä kohdentuu erityisesti tällä alueella erityisesti kerrostaloasuntoihin. (Lähde: Rovaniemen asuntopoliittinen strategia) 23

2.5 ILMASTONMUUTOS Ennusteiden mukaan ilmasto tulee lämpenemään lähivuosikymmeninä riippumatta siitä, onnistutaanko kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa. Toisaalta velvoitteet hillitä päästöjä voivat itsessään aiheuttaa suurempia sopeutumistarpeita eri tahoille, kuin varsinainen ilmastonmuutos. Jatkossa kuntien toimintaa ilmastonmuutokseen liittyen ohjataan yhä enemmän EU:n ja valtion taholta tulevien velvoitteiden avulla. (Lähde: Clim ATIC hankkeen raportti. Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin sopeutuminen Rovaniemellä.) Kunnilla on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kunnat voivat vähentää kasvihuonekaasuja vaikuttamalla energiantuotantoon ja säästöön, yhdyskuntarakenteeseen, liikennetarpeisiin sekä jätteiden käsittelyyn. Ilmastonmuutokseen tulee myös sopeutua maankäytön ja rakentamisen keinoin sekä riskikartoituksin ja yhdyskuntien toimintavarmuus turvaamalla. Kymmenet kunnat ovat ottaneet ilmastohaasteen vastaan ja työssä on jo saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi energiansäästössä. Kunnilla on ilmastonmuutoksen kannalta merkittävät vaikutusmahdollisuudet energianlähteiden valinnan kautta. Puun ja tuulienergian avulla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Useissa taajamissa voidaan myös lisätä kauko tai aluelämmön käyttöä. Kulutuksen ja päästöjen kannalta edullinen lämmön ja sähkön yhteistuotanto tulee kannattavaksi yhä pienemmissä kokoluokissa. Energiansäästötoimista ja uusiutuvan energian käytöstä seuraa positiivisia vaikutuksia myös paikalliselle työllisyydelle ja omavaraisuudelle. Jotta kunta voi arvioida säästötoimien vaikutuksia tai mahdollisuuksia, on tunnettava kulutus. Kulutuksen seuranta on järkevän energiankäytön perusta. Hankinnat ja rakennusten suunnittelu ovat merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen kannalta, koska ne sanelevat kulutuksen ja päästöt. Omalla hankintapolitiikallaan kunta voi edistää ympäristövaikutuksiltaan edullisten tuotteiden ja palveluiden yleistymistä. Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen myötä riippuvuus henkilöautoista on lisääntymässä. Tähän voidaan vastata rakentamalla asuntoja taajamiin, kyliin sekä joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Suunnittelun avulla luodaan edellytykset jalan tai pyörällä liikkumiselle ja joukkoliikenteelle. Nykyaikainen tieto ja viestintätekniikka mahdollistaa matkustamistarpeiden vähentämisen. Kuntien tulee myös varautua ja sopeutua ilmastonmuutokseen. Erilaisten sään ääri ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän ja voivan vaarantaa yhdyskuntien toimintaa. Ensimmäinen toimenpide varautumisessa on riskien kartoitus. Järjestelmien ja toimintojen mitoitukset, ohjeet ja kapasiteetit on saatettava ajan tasalle. Asemakaavatasolla vaikutetaan siihen, että ilmastonmuutos huomioidaan uusien alueiden suunnittelussa. (Lähde: Kuntaliitto) Clim ATIC hankkeessa on laadittu selvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Rovaniemen kaupungissa. Selvityksen tietomateriaali on saatu asiantuntijapaneeleista, kirjallisuuskatsauksista ja Rovaniemen kunnallisvaaliehdokkaiden sekä kylä ja asukasyhdistysten edustajien haastatteluista. Ilmastonmuutokseen liittyvät ennusteet on raportissa tiivistetty kuuteen kohtaan: Tämän vuosisadan lopulla Lapin talvet ovat noin 5 astetta ja kesät 2 3 astetta lämpimämpiä. Pakkaspäivien määrä vähenee Lapissa noin viidellä päivällä per vuosikymmen. Lapin lumikausi lyhenee keskimäärin noin viikon viidessätoista vuodessa. Rovaniemellä mustat joulut yleistyvät, vuosisadan lopulla arviolta joka neljäs joulu on lumeton. Talvisin sadekuuroja enemmän jäätä ja liukkautta. Rovaniemen talvi on vajaan 80 vuoden päästä samanlainen kuin Tampereen talvet 1900 luvun lopussa. Matkailun osalta suurimmat vaikutukset kohdistuvat joulumatkailuun, koska lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa selvästi. Ilmastomallien mukaan Rovaniemi säilyttää joulun jälkeisen talven lumivarmuutensa. Tämä vahvistaa Rovaniemen kilpailuetua Etelä Suomen ja Keski Euroopan talvimatkailukohteisiin nähden. Rovaniemen kesämatkailun edellytysten arvioidaan 24

myös parantuvan. Kauko ja lentomatkailun suosion väheneminen on kuitenkin eräs mahdollinen uhkatekijä Rovaniemen matkailulle. Energiasektoria tarkasteltaessa lisääntyvä sademäärä antanee lisää potentiaalia Rovaniemen seudun vesivoimatuotannolle. Kuntien on sopeuduttava EU:n ja valtion asettamiin velvoitteisiin koskien kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä. EU:n ja Suomen jätehuoltopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi kaatopaikoille vietävän jätteen määrää on vähennettävä. Ilmastonmuutoksen eteneminen merkitsee riskien kasvamista jokien yhtymäkohdassa sijaitsevan Rovaniemen kannalta. Tämä on otettava huomioon alueen yhdyskuntasuunnittelussa. Tehokkaimpia keinoja ehkäistä tulvahaittoja ovat uudisrakentamisen kielto tulvariskialueille ja viheralueiden rakentaminen taajamatulvien puskureiksi. (Lähde: Clim ATIC hankkeen raportti. Ilmastonmuutoksen ennakoituihin vaikutuksiin sopeutuminen Rovaniemellä.) 25

2.6 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä aleni kahdeksan prosenttia. Suomen vienti supistui 25 prosenttia kansainvälisen taantuman seurauksena samoin tuonti. Maailmantalous alkoi kuitenkin toipua massiivisten elvytystoimien seurauksena jopa arvioitua nopeammin ja tämä näkyi myös Suomen viennissä. Kasvun suhteen ollaan toiveikkaita. Ennusteita on tarkistettu pitkin vuotta ylöspäin. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 kasvusta ovat kolmen prosentin molemmin puolin. Vuoden 2011 kasvussa liikutaan noin kolmen prosentin tasossa. On kuitenkin muistettava, että ensi vuoden tuotannon taso on edelleenkin pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Ongelmana on vaisu tuottavuuskehitys. Kuluttajahintaindeksin vuosikeskiarvio oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin 2008. Valtionvarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 noin 1,5 prosenttia. Maltilliset palkkaratkaisut pienentävät kotimaisia kustannuspaineita. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan noin kaksi prosenttia. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin neljä prosenttia. Tänä vuonna kasvuksi arvioidaan 2,6 prosenttia. Tulevan vuoden osalta neuvottelut ovat osittain vielä kesken. Valtionvarainministeriön arviot liikkuvat 2,8 prosentin tasossa, tosin pienempiäkin lukuja on esitetty. Työllisyys säilyi hyvänä vuoden 2008 loppuun. Käänne tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, ja työllisyys heikkeni voimakkaasti vuoden kuluessa. Heikko kehitys jatkui vuonna 2010, ei kuitenkaan niin pahana kuin pelättiin. Työttömyysasteen arvioidaan tänä vuonna nousevan 10 prosentin tasolle. Vuonna 2011 työttömyysasteen arvioidaan paranevan kahdeksan prosentin tasolle. KUNTATALOUS Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2009 edelleen kovaa tahtia eli noin neljä prosenttia. Menojen kasvu hidastui kuitenkin edellisen vuoden kahdeksan prosentin tasosta muun muassa maltillisen palkkakehityksen ja kunnissa aloitettujen säästötalkoiden johdosta. Tavaroiden ja palveluiden ostot kasvoivat yli kuusi prosenttia. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee 3 3,5 prosentin tasoon. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vain vähän. Palvelujen ostot ovat kuitenkin edelleen kasvaneet erittäin nopeasti. Kunta alan helmikuussa saavutettu neuvottelutulos vuosien 2010 2011 virka ja työehtosopimuksista nostaa palkkakustannuksia noin prosentin verran. Korotukset tehdään tänä vuonna. Kunta alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan vuonna 2010 noin kolme prosenttia. Palkkasumman arvioidaan kuitenkin nousevan vain 2,5 prosenttia, koska palkansaajia on vähemmän. Vuonna 2011 palkkasumma noussee 2,5 prosenttia. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa vain vähäisiä muutoksia vuonna 2011. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuonna 2010. Sairausvakuutusmaksu oli vuonna 2009 2,0 prosenttia, vuonna 2010 2,23 prosenttia ja vuonna 2011 arviolta 2,11 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2010 palkkasummasta riippuen 0,75 2,95 prosenttia palkkasummasta ja tulee nousemaan vuonna 2011 nykyisestä keskimääräisestä 2,8 prosentin tasosta 3,1 prosenttiin. Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL maksu on vuosina 2009 ja 2010 ollut 23,6 prosenttia. Maksun arvioidaan pysyvän ennallaan vuosina 2011 2014. Opettajien VEL maksu alenee nykyisestä 21,8 prosentin tasosta 0,2 prosenttiyksikköä. Verotulojen kehitys Kuntien verotulot kasvoivat vuosian 2005 2008 keskimäärin 6,4 prosenttia vuodessa. Vuonna 2009 kasvu jäi lähelle nollaa ja tilitykset kasvoivat vain puoli prosenttia. Tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulotason lisäys ja kuntaryhmän jako osuuden kohottaminen. Jako osuutta nosti 26

pääomatulojen voimakas supistuminen. Yhteisöveron osuus supistui huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna vaikka ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna 2010. Vaikka tulojen kasvuvauhti kiihtyykin edelliseen vuoteen verrattuna 2 3 prosenttia, kaventaa vähennysten korottaminen veropohjaa. Vähennykset lisääntyvät pääasiassa perusvähennyksen muutosten johdosta. Myös viime vuonna käyttöön otettu työtulovähennyksen lisäys pienentää kunnallisveron tilityksiä. Kuntien tuloveroprosenttien nosto keskimäärin 0,4 prosenttiyksiköllä on kasvattanut kunnallisveroa koko maassa yli 300 miljoonaa euroa. kaiken kaikkiaan kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna 2 prosenttia viime vuotta enemmän. Tänä vuonna yhteisöveroa kunnille tilitetään 1,4 miljardia euroa ja ensi vuonna summa kasvaa noin 15 prosenttia. Epävarmuus arvioissa on kuitenkin erittäin suuri. Kiinteistöverojen tilitykset nousivat vuonna 2010 lähinnä kiinteistöveroprosenttien noston johdosta. Vuonna 2011 tilitysten arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla. Kuntien verorahoituksen eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän arvioidaan lisääntyvän peruspalvelubudjetissa tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Valtionosuuksiin tehdään ensi vuodelle vain 1,6 prosentin indeksikorotus. Lisäksi valtionosuuksissa kompensoidaan kunnille työtulovähennyksen kasvattamisen ja eläketulon verotuksen kevennyksen aiheuttamat verotulojen vähennykset. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Kuntaliitto 10.9.2010) Muuttuja 2009 2010 2011 2012 (% muutos) Tuotanto 8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma 1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,8 3,0 Työllisyys 2,9 0,5 1,3 1,3 Inflaatio 0,0 1,5 2,5 2,0 (% yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/ BKT 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt 56,0 56,1 55,2 44,1 Rahoitusjäämä/BKT 2,7 3,3 1,4 0,8 Julkinen velka/bkt 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3 kk, % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 3,7 3,3 4,0 4,5 27

3 KAUPUNKISTRATEGIA 2011 2014 VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: VASTUULLISUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme ja kulttuuriamme ja ympäristöämme. PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät päämäärät ovat ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. 28

MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta ja palvelukeskus. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I II III IV ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus RAKENTEIDEN JA PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Asiakas ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen I ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Rovaniemen kaupungin toiminta ja palvelut perustuvat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutarpeisiin, joita selvitetään mm. arviointi ja ennakointitiedon, tutkimuksen ja asiakaspalautteen avulla. Palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevia poikkileikkaavia tavoitteita ovat kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden päätöksenteossa varhainen ja avoin yhteistyö, ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta palveluita järjestettäessä terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutuminen kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan erityisryhmät, kuten opiskelijat, maahanmuuttajat ja vammaiset erityisryhmien tarpeet huomioidaan palveluiden järjestämisessä ja asuinympäristön suunnittelussa 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Kaupungin palveluhankintaa ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Ylikunnallista yhteistyötä syvennetään. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 29

Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kaavoitusohjelman mukaisesti alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Alue ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja rakennetun infrastruktuurin käyttöastetta nostetaan. Alueiden vetovoimaisuutta vahvistetaan kaavoituksessa osoittamalla kunkin alueen vetovoimatekijät. Rovaniemen keskusta tiivistyy, kaupunkirakenne eheytyy ja kaupunkikuva modernisoituu. Keskustan toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet määritellään keskustan osayleiskaavassa. Maaseudun palveluja ja elinvoimaisuutta edistetään erityisesti palvelukylissä ja palvelukyläverkostolla palvelualueineen tuetaan myös kyliä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta. Palvelukylien tonttitarjonnasta huolehditaan siten, että jokaisessa palvelukylässä on kaavoitettuja kaupungin tontteja tai rakennuspaikkoja tarjolla. Palvelukyläalueiden tonttimarkkinointi toteutetaan osana kaupungin muuta tonttimarkkinointia niin, että palvelukyläalueilla olevat kaikki kaupungin tontit ja rakennuspaikat laitetaan tonttipörssiin ja ilmoitetaan lehti ilmoituksilla maaseutualueilta tontteja ja rakennuspaikkoja tarjolle. Liikennejärjestelmää kehitetään niin, että se tukee aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta. Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on, että a) Rovaniemi on yli 61 500 asukkaan kaupunki vuonna 2013 b) Kaupungin työllisyysaste on vähintään 62 % vuonna 2013 c) Taloudellinen huoltosuhde on alle 1,4 vuonna 2013 d) Kaupungin järjestämät lakisääteiset palvelut ovat vähintään lain edellyttämällä tasolla e) Kaupungin tonttitarjonta vastaa asunto, liike ja teollisuusrakentamisen kysyntään väestö ja työpaikkatavoitteiden toteuttamiseksi Asukkaiden hyvinvoinnin seuraamiseksi suoritetaan asukaskyselyjä eri väestöryhmissä. Kyselyjen tulokset esitellään valtuustolle hyvinvoinnin yleisen kehityksen ja palvelutason arvioinnin perustaksi. Lapset, nuoret ja perheet Perheille, lapsille ja nuorille turvataan hyvä ja yhdenvertainen asumis, kasvu, oppimis ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Ennalta ehkäisevällä työotteella, varhaisella avoimella ja moniammatillisella yhteistyöllä estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Kaupunki tukee toimenpiteillään opiskelijoiden hakeutumista Rovaniemelle ja viihtymistä täällä. Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Elinkeino ja yritystoiminnan edistämisellä sekä monipuolisella palvelutarjonnalla lisätään kaupungin vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana. Kaupunki tukee niitä toimenpiteitä, joiden avulla ennakoidaan ja turvataan koulutetun työvoiman saantia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Työikäisten hyvinvointia edistetään laadukkailla palveluilla, joissa huomioidaan terveyden edistämisen näkökulma. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Ikäihmiset Kaupunki edistää ikäihmisten elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa ja tätä tukevaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi tavoitteena on lisätä ikäihmisten liikuntaharrastusta ja muita ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutuksen muotoja. Ikäihmisille kohdennetuissa palvelussa tuetaan ensisijaisesti kotona asumista ja tarvittaessa tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. 30

1. ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA Arviointikohde Tavoitetaso 2011 2014 Mittari/tietolähde Lapset, nuoret ja perheet: Lapsiperheiden hyvinvointi Nuorten hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Terveydentila ja terveystottumukset paranevat Hyvinvointikatsauksen mittarit Kouluterveyskyselyn tulokset (v.2010 ja v.2012) Nuorten työmarkkinatilanne Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta on enintään 3,5 % v.2013. Nuorisotyöttömien osuus ikäluokasta Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Työikäisten terveydentila Ikäihmiset: Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten toimintakyky Asuminen ja maankäyttö Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntatekniset palvelut Kaavoitusohjelma Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä vähenee prosenttiyksikön vuodessa Pitkäaikaissairastavuus vähenee Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin 90 % asuu kotona Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntateknisten palvelujen taso on hyvä (vähintään 3, kun asteikko on 1 5) Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä Kansantautien summaindeksi Hyvinvointikatsauksen mittarit Kotona asuvat yli 75 v. vastaavasta ikäluokasta Asukaskysely kaudella 2010 2013 Kaavoitusohjelman toteutuminen/ kaavoituskatsaus 31

2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Kaupunki vahvistaa omalla toiminnallaan alueen elinvoimaa sekä edistää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Rovaniemi pitää alueellista kilpailukykyään yllä huolehtimalla asuin ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta elinkeinoelämää ja muutakin toimintaa palvelevasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta, kuten esim. kulttuuri ja liikuntapalveluista. Rovaniemi on vahva osaaja ja suunnannäyttäjä mm. koko maakuntaa palvelevien kulttuuri ja osaamispalveluiden järjestäjänä. Rovaniemellä on monia mahdollisuuksia menestyä. Tämä edellyttää aitoa kansainvälistä yhteistyötä eri maiden alueiden, kaupunkien, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välillä. Tämän vuoksi kaupunki osallistuu valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin niin kaupungin omien toimintojen kuin yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämiseksi. Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää. Alueelle tulee saada sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä niin että yritysten lukumäärä kasvaa. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan erityisesti painopistealojen kehittämiseen, joita ovat teollisuus, luovat alat, matkailu, ICT turva, kauppa ja palvelut sekä julkiset palvelut. Kehittämiskohteita ovat: Innovaatiojärjestelmän toteuttaminen vuoteen 2012 mennessä. Alueen kansainvälistyminen läheisessä yhteistyössä alueen yritysten, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon sekä osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen kanssa. ICT turva alan klusterin rakentumista tuetaan mm. osallistumalla alan professuurin rahoittamiseen. Maankäytöllisenä tavoitteena on vastata yritysten tonttitarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Yritysten sijoittumista tuetaan myös liikennejärjestelyin. Huolta pidetään siitä, että kaupungilla on tarjota vetovoimainen ja arvonsa säilyttävä toimintaympäristö myös yritysten tarpeisiin. 32

ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 2. YRITYSTEN JA ROVANIEMEN ALUEEN KILPAILUKYVYN JA ELINVOIMAN VAH VISTAMINEN Arviointikohde Tavoitetaso 2011 2014 Mittari/tietolähde innovaatio Yritysten toiminta Tekesin rahoituksen määrä yrityksille ja organisaatioille kasvaa 10 % vuosittain verrattuna vuoden 2009 tasoon Teke rahoitus /ELY tilastot Yritysten kansainvälistyminen Yritysten viennin arvo kasvaa vuoteen 2013 mennessä keskim. 5 % vuosittain (v. 2009 arvio = 140 m ) Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain (v. 2009 arvio = 211 000 kv yöpymistä) Viennin arvo / tullin tilastot Yritystoiminta Yritysten nettomäärä kasvaa keskimäärin 4 % vuosittain kaikkien toimialojen liikevaihto kasvaa vuosittain nopeammin kuin Suomessa keskimäärin Yritysten nettomäärä/ Lapin suhdannekatsaus ja Patentti ja rekisterihallituksen tilastot Liikevaihdon määrän kasvu / Lapin suhdannekatsaus ja tilastokeskus Teollisuus ja liiketonttien luovutus Teollisuus ja liiketonttien hakemisesta luovuttamiseen kuluva aika on max. 3 kk Tonttihakemuksen käsittelyaika Kuntaimago Rovaniemi sijoittuu imagoltaan 10 parhaan kunnan joukkoon yli 50 000 asukkaan kuntajoukossa kuntaima Taloustutkimuksen gotutkimus Työllisyystilanne Työttömyysaste on enintään 10 %. v.2013 Työllisyysaste on 61,9 %:iin vuoteen 2013 mennessä (v. 2007 = 60,1 %) Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välinen suhdeluku pienenee (lähtötilanne Rovaniemellä heinäkuu 2009 = 7,9) Työttömyysaste/ ELY tilastot Työllisyysaste/ ELY tilastot ELY tilastot 33

II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus Kuntalain 65 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rovaniemen kaupungin taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä. Rovaniemen kaupungin talouden tavoitteena on pitää talous vähintään kuntalain mukaisesti tasapainossa ja sen lisäksi kattaa vuosina 2006 2009 syntyneet alijäämät vuoteen 2013 mennessä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatetta voidaan parantaa esim. toiminta ja myyntituloja lisäämällä ja toimintamenoja pienentämällä. Tavoitteena on, että suunnittelukauden nettoinvestoinnit eivät merkittävästi ylitä vuosikatetta ja kaupungin lainamäärä ei suunnittelukaudella kasva oleellisesti. Tuottamattomasta ja kaupungille tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Kaupungin talouden tavoitteet ovat seuraavat: a) Tilikausien 2006 2013 yhteenlaskettu tulos on positiivinen. b) Verorahoitteisten uusinvestointien taso suunnittelukaudella ei ylitä vuosikatetta ja vuosikatteen ylittäville investoinneille tulee olla ulkoinen tulorahoitus. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit rahoitetaan vuosikatteen lisäksi tarvittaessa tulo ja lainarahoituksella. c) Kaupungin kokonaislainamäärä suunnittelukaudella ei kasva 31.12.2009 tilanteesta merkittävästi. d) Yhtiöiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulee kattaa tulorahoituksellaan poistot ja omat investointinsa. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien investoinnit voivat olla enintään jäljelle jäävän vuosikatteen suuruiset. Välttämättömät peruskorjausinvestoinnit voidaan toteuttaa tarvittaessa tulo ja lainarahoituksella. 3. KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOISUUS TALOUDEN NÄKÖKULMA Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 2014 Mittari/tietolähde Toimintamenojen = nettomenot Suunnittelukaudella euromääräisesti alle verorahoituksen kasvun Toimintakate Investointirasitus Omarahoitus suunnittelukaudella yli 100 % Vuosikate/nettoinvestoinnit TP 2009 oli 99,4 % Lainarasitus Kokonaislainamäärä voi kasvaa enintään taloussuunnitelmassa arvioidun määrän Kokonaislainamäärä TP 2008 75,5 milj.euroa TP 2009 76,4 milj.euroa 34