VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VSSHP VARSINAIS SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ohjeita kuormittumisen hallintaan HENKINEN KUORMITTUMINEN KEVÄT 2006 TYÖSUOJELU

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 HENKINEN HYVINVOINTI...4 3 TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN...5 3.1 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT...5 3.2 TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN...6 4 KUORMITTUMISEN MITTARIT...7 5 KUORMITTUMISEN KEHÄ...8 6 KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY...9 7 KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN...14 8 TYÖN HALLINTA...15 8.1 TYÖN MONIPUOLISUUS...16 8.2 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET...16 8.3 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET...16 8.4 TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI...17 9 POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN...17 Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738)...18 2

1 JOHDANTO Varsinais Suomen sairaanhoitopiirin vuosia 2002 2010 koskevan strategian mukaan sairaanhoitopiiriä kehitetään korkeatasoisten, potilaslähtöisten erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana. Tässä tavoitteessa onnistumisen kannalta tärkeintä on, että sairaanhoitopiirin palveluksessa on vaativien tehtävien kannalta oikein mitoitettu määrä osaavaa ja hyvin motivoitunutta henkilöstöä. Käytännön kokemuksesta tiedetään, että motivoitunut henkilö tarvitsee työltä sopivan määrän niin henkistä kuin fyysistä kuormittavuutta. Työ, joka ei kuormita henkisesti eikä fyysisesti, ei tunnu motivoivalta. Usein henkistä ja fyysistä kuormittumista on vaikeaa erottaa toisistaan. Tämän opas käsittelee henkistä kuormittumista. Työn aiheuttamasta fyysisestä kuormittumisesta on sairaanhoitopiirillä erillinen opas. Henkinen kuormittuminen on moniselitteinen ilmiö, johon liittyy työstä johtuvat psyykkiset ja fyysiset tekijät, henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet sekä tunteet ja tuntemukset. Yleisesti voidaan sanoa, että kuormittuneisuus liittyy: työn sisältöön työn laatuun ja määrään työyhteisön toimintatapoihin yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen yksilön ominaisuuksiin yhteiskunnallisiin tekijöihin 3

2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty ja mitoitettu työ on mielekästä, sopivan haastavaa ja se antaa oppimis ja kehitysmahdollisuuksia. Kun näissä tekijöissä esiintyy ristiriitaa ja epätasapainoa, henkinen hyvinvointi kärsii ja henkilö kokee kuormittuvansa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan myös työhön liittyvien haitallisten kuormitustekijöiden vähentämisestä. Haitallista henkistä kuormitusta voidaan vähentää lisäämällä työntekijän mahdollisuuksia kehittää omia selviytymiskeinojaan. Ammattitaito ja hyvä työn hallinta edistävät parhaiten työntekijän työhyvinvointia. Työn vaatimuksien kasvaessa on työnantajan huolehdittava myös siitä, että toimintavaltuudet kasvavat samassa suhteessa vaatimusten kasvun kanssa. Valta vastuu tasapaino vaikuttaa siihen, ettei työn tekeminen kuormita työntekijää kohtuuttomasti. Kuormitustilanteen arviointi voi olla erityisen tarpeellista: organisaation muutostilanteessa työtapojen uudistuessa yhteistyökäytäntöjen muuttuessa tai jos tyytymättömyys jaksamisongelmat tai sairausoireet lisääntyvät. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstrategian mukaan keskeisiä työhyvinvoinnin osatekijöitä ovat johtaminen, vaikutusmahdollisuudet, työolosuhteet, työvälineet, työn haasteellisuus ja sisältörikkaus ja työyhteisön keskinäiset ihmissuhteet. Työyhteisön toimivuus ilmenee: 4 avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn.

3 TYÖN AIHEUTTAMA KUORMITTUMINEN Työn aiheuttamaa henkistä kuormittumista arvioitaessa on tarpeellista arvioida erikseen työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Kuormittuminen sitä vastoin on yksilöllistä, sen laatu ja määrä vaihtelevat henkilön tilanteen mukaan. 3.1 TYÖN KUORMITUSTEKIJÄT Työn kuormitustekijät voivat olla laadullisia tai määrällisiä ja aiheuttaa yli tai alikuormittumista. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai työn tekemiseen liittyy kiire. Työmäärään liittyviä kuormitusta lisääviä tekijöitä ovat esim. ylipaikoilla olevat potilaat, työn aikasidonnaisuus, tehtävien vaativuus, lomien ja sairaslomien aiheuttama vajaamiehitys sekä työn suunnittelemattomuus. Työaikojen muuttuminen, työpäivien venyminen, taukojen riittämättömyys, sijaisten puute ja liian lyhyt palautumisaika tekevät työstä pakkotahtisen ja aiheuttavat epäsuotuisaa määrällistä kuormittumista. Työn aiheuttama kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia, vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita ja ihmisten kohtaamista. Työn organisointi, sidonnaisuus, kilpailuasetelmat sekä liiallinen vastuu ja liian korkeat tavoitteet voivat kuormittaa. Epäselvät ja ristiriitaiset odotukset, työhön kohdistuvat muutokset sekä tiedonsaannin ongelmat lisäävät omalta osaltaan kuormittumista. Yksintyöskentely, vuoro ja yötyö, työn aiheuttama fyysinen kuormittuminen, fyysisesti vaarallinen työ sekä ulkoiset työympäristön epäkohdat ovat myös haasteena henkisestä kuormittumisesta selviämiselle. Vuorovaikutus ja ihmissuhdetaitoja vaativassa työssä kuormittuu ihmisen oma persoonallisuus, joka on hänen tärkein työvälineensä. 5

3.2 TYÖNTEKIJÄN KUORMITTUMINEN Haitallinen henkinen kuormittuminen syntyy, kun ihminen kokee ympäristön asettamat vaatimukset omia selviytymiskeinojaan suuremmiksi. Vaatimukset voivat johtua työstä, työympäristöstä tai ne voivat olla itse asetettuja. Jokainen kokee ympäristön aiheuttamat kuormitustekijät omalla tavallaan. Kuormittuminen voi ilmetä turhautumisena ja masentumisena, väsymyksenä, jännittyneisyytenä, hermostuneisuutena, ärtymyksenä, ahdistuneisuutena, vihaisuutena sekä tyytymättömyyden ja epävarmuuden tunnekokemuksina. Henkilökunnan kuormittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: kiire ja työpaine ongelmat johtamisessa henkilökunnan väliset ristiriidat sosiaalisen tuen puute vaikeasti sairaiden hoitaminen kuolevan ja kuoleman kohtaaminen epävarmuus ja tietojen puute vaikeus kohdata potilaan ja omaisten tunteet ja tarpeet kuulluksi tulemisen tarve työn hallinnan katoaminen mieliala Kuormittuminen on omakohtainen kokemus. Eri ihmiset kuormittuvat eri tavoin, eivätkä kaikki koe yhtä voimakasta kuormittumista samassa tilanteessa. Henkilökohtaisella elämäntilanteella on myös vaikutusta työssä koettavaan kuormittumiseen. Fyysisesti hyväkuntoinen työntekijä voi yleensä myös psyykkisesti paremmin. Työn fyysinen rasittavuus ei yksin riitä ylläpitämään fyysistä kuntoa. Kuntoa kannattaa vaalia myös vapaa ajan harrastuksien avulla. Arkielämä itsessään luo vastapainoa työnteolle ja siksi hyvästä sosiaalisesta verkostosta, kuten perheestä ja ystävistä on syytä pitää huolta. Sosiaalinen verkosto suojaa omalta osaltaan henkisesti rasittavassa ihmissuhdetyössä. 6

4 KUORMITTUMISEN MITTARIT Henkisen kuormittumisen määrää on vaikea mitata. Jokainen kokee kuormittumisen omalla tavallaan ja eri voimakkuudella. Yleisestä lisääntyneestä kuormituksesta kertovat esimerkiksi: Työvuorolistojen toistuva muuttuminen: työvuoron vaihdoksia, työajan ylityksiä, peräkkäisten vuorojen tekemistä ja vapaapäiviltä töihin hälyttämistä Työstä johtuvien poissaolojen lisääntyminen Hoitoisuusluokituksien nousu Ylipaikkatilanne Riskien arvioinnissa todettu korkea riskitaso Yksilötasolla kuormittuminen voi ilmetä tuki ja liikuntaelimistön vaivoina, sydänoireina, päänsärkynä, jännittyneisyytenä, mielialan muutoksina, univaikeuksina, väsymyksenä, turhautuneisuutena, alkoholin liikakäyttönä, poissaolojen lisääntymisenä, työmotivaation laskuna, työn laadun heikkenemisenä, töiden kasaantumisena jne. Työyhteisötasolla kuormittuneisuus voi näkyä myös mm. erilaisina työyhteisön ihmissuhteiden ongelmina, perustehtävän hämärtymisenä ja töiden sujumattomuutena. Kuormitusta työssä voidaan mitata ja arvioida eri lähtökohdista: Tarkastellaan ryhmän tai organisaation toimintaa. Haastatellaan työntekijää hänen tehtäviään, työryhmäänsä ja organisaatioonsa liittyvien tekijöiden osalta tai käytetään kyselylomaketta. Kehityskeskustelujen avulla. Tunnuslukuja vertailemalla ja erilaisten mittareiden avulla. 7

5 KUORMITTUMISEN KEHÄ Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan henkinen kuormittuminen seuraa kehää. Jos omia psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojen rajoja ei tunnisteta vaikeissa tilanteissa, vaan valitaan kiireen ja toimintaedellytysten puuttuessa yksin tilanteesta selviytyminen, kohdataan ylikuormittumisen oireita. Jos tukea ei osata hakea, alkavat fyysiset ja psyykkiset voimavarat entisestään heiketä. Kiire, työpaine Vaikea ja ahdistava potilaan kohtaamistilanne Epävarmuus omasta osaamisesta: avuttomuuden tunne lisääntyy. Kipeiden kokemusten vähättely Fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ylläpitäminen unohtuu väsymyksen vuoksi. Ei keskustella vaikeista hoitotilanteista työyhteisössä eikä läheisiltä ole saatavilla tukea Työskennellään hammasta purren ja lokeroidaan hankala asia sisimpään Toimintaedellytysten puute Nuikka 2002 8

6 KUORMITTUMISEN ENNALTAEHKÄISY Sairaanhoitopiirin strategian mukaan työyhteisöjen hyvinvointia parannetaan yhteistoimintamenettelyllä, johtamisen kehittämisellä, avoimella viestinnällä ja laajentamalla kehityskeskustelukäytäntöä. Lisäksi työn kuormittavuutta ja henkilöstön työkuntoisuutta seurataan säännöllisesti. Työn tarjoamiin mahdollisuuksiin kuuluvat esimiesten ja työyhteisön tuki, johtamistavat ja työnopastus, täydennys ja jatkokoulutus. Työntekijöille annetaan sopivasti sekä päätösvaltaa että vastuuta omaa työtään ja työtahtiaan koskevissa asioissa. Ennakoiva suunnittelu on ensisijainen keino hallita kuormitusta. Perehdyttäminen ja perehtyminen Uuden työntekijän perehdytys työtehtäviinsä ja työyhteisön toimintaperiaatteisiin on edellytys sille että työntekijä pääse nopeasti hyödyntämään ammattitaitoaan ja suoriutuu työtehtävistään. Tähän pyritään kaikki yksiköt ja ammattiryhmät kattavan perehdytysohjelman avulla. Uusille työntekijöille järjestetään keskitetysti perehdytystä sairaanhoitopiirin, osavastuualueitten ja tulosyksiköitten toimesta. Perehdytys varsinaiseen työhön tapahtuu työyksikössä, jossa tulee olla perehdytyksestä vastaava henkilö. Yleiskirje nro 8/2003, perehdyttäminen sairaanhoitopiirissä Täydennys ja jatkokoulutus Työnantajan tehtävänä on tukea henkilöstön positiivista urakehitystä työyhteisössä. Tämä tapahtuu täydennyskoulutukseen panostamalla ja koulutussuunnitelmien avulla. Omalla ajalla tapahtuvaan työtehtäviä hyödyntävään koulutukseen hakeutumista kannustettaan. Ulkopuolisiin koulutuksiin osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään työyksiköissä. Yleiskirje nro 7/2004, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus 9

Työaika Työaikalaki sekä työ ja virkaehtosopimukset velvoittavat sairaanhoitopiiriä/esimiehiä laatimaan työyksiköille etukäteen työvuoroluettelo. Luettelo saatetaan työntekijän tietoon kirjallisena hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta ennalta arvaamattomasta syystä. Työnjaosta sopiminen ja vastuunjako Toimivassa työyhteisössä ollaan tehtäväsuuntautuneita ja siellä on avoin ilmapiiri. Tehtäväsuuntautuneisuus tarkoittaa, että työntekijöiden mielenkiinto ja huomio kohdistuvat työhön. Sairaanhoitopiirissä kiinnitetään huomiota ammattiryhmien väliseen työnjakoon. Tehtävien jako kirjataan ja tehtäviin liittyvä vastuu määritellään. Mitä enemmän henkilöltä edellytetään vastuun ottamista työssään, sitä enemmän hän tarvitsee työhönsä liittyvää päätösvaltaa. Työnjaossa tapahtuviin muutoksiin vastataan täydennyskoulutuksella sekä virkojen ja toimien vapautuessa tehtävillä nimikkeiden ja tehtäväsisältöjen uudelleen määrittelyllä. Tiedonkulun varmistaminen Tiedonkulun oikea aikaisuuteen ja työyhteisön sisäiseen tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Linjaorganisaatiossa tieto kulkee niin ylhäältä alas kuin alhaalta ylöspäin. Yleiskirjeet, erilliset ohjeet, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, työyksikön kokoukset sekä intranet toimivat tiedonkulun välineinä. Tiedon kulun varmistamiseksi asioita on käsiteltävä työyksiköissä ja niitä pidettävä tarpeen mukaan esillä. Säännölliset työpaikkakokoukset ja palaverit ovat olennainen osa tiedonkulkua. Samalla ne antavat esimiehelle tilaisuuden kuulla työntekijöitään ja tulla itse myös kuulluksi. Työpaikkakokouksista tehdään kirjallinen muistio, jotta myös he, jotka eivät osallistuneet kokoukseen saavat tiedon käsitellyistä asioista. 10

Kehityskeskustelut Esimiehen ja työntekijän välisiä kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti. Kehityskeskusteluissa esimies kuulee työntekijää. Tällöin keskustellaan muun muassa työntekijän kuormittuneisuudesta sekä etsitään tilanteeseen ratkaisua. Lisätietoa kehityskeskusteluista löytyy yleiskirjeestä. Lisäksi kehityskeskustelujen tueksi on olemassa lomake HT 49a. Yleiskirje nro11/2003, kehityskeskustelut Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2003 Johtaminen Esimiehellä on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työyhteisön tarkkailu sisältää myös sosiaalisen toimivuuden tarkkailun. Hyvässä esimiehen toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Hyvään johtamiseen kuuluu myös henkilöstön osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksista huolehtiminen. Työyhteisössä osallistumis ja vaikuttamismahdollisuus on jaksamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta tärkeää. Yhteistoimintasopimus määrittelee viralliset puitteet henkilöstön ja työnantajan välisille yhteistyön pelisäännöille. Työnohjaus Työnohjaus on keskusteluun ja/tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa työn kehittämistä. Se on koulutetun työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö, pienryhmä tai työyhteisötoimintaa. Henkilöstöstrategian tavoitteiden mukaisesti henkilöstöllä on mahdollisuus saada työnohjausta ammatillisen osaamisensa kehittämiseksi ja työssä jaksamisensa turvaamiseksi. Työnohjaus järjestetään joko sisäisenä tai ulkoisena palveluna. Työnantaja kustantaa työnohjauksen. Lisätietoja intranet/henkilöstöasiat/työnohjaus 11

Debriefing jälkipuinti Kriisitilanteiden jälkihoidolla tarkoitetaan henkilökunnan huomattavien tunnerasitusta aiheuttavien tapahtumien jälkipuinti istuntoja (psykologinen debriefing). Tilanteita, jolloin jälkipuinti käynnistetään, ovat vakavat onnettomuudet, läheltä piti tilanteet, väkivallan kohteeksi joutuminen tai muu vastaavanlainen tapahtuma. Työterveyshuollon intranet sivuilta ja suuronnettomuusohjeista löytyy tarkempaa tietoa debriefingistä ja siihen hakeutumisesta. TYHY toiminta Sairaanhoitopiirin työyksiköissä järjestetään työhyvinvointia (TYHY) tukevaa toimintaa. Siihen kuuluvat paitsi fyysisen kunnon ylläpito ja kohentaminen, myös itse työ, työympäristö, työtavat, johtaminen ja osaaminen. TYHY toimintaan voi osallistua jokainen sairaanhoitopiirin työntekijä. Osavastuualuekohtaiset TYHY ryhmät ohjaavat ja suunnittelevat periaatteellisia asioita ja järjestävät työyksiköistä riippumatonta TYHY toimintaa. Yleiskirje nro 5/2003, työkykyä ylläpitävä toiminta osaksi klinikoiden ja yksiköiden omaa toimintaa ja Yleiskirje nro 15/2005, yksiköille jaettava työhyvinvointia tukeva määräraha. Sairaanhoitopiiri tukee myös kuntouttavien toimintojen järjestämistä. Tällaisia ovat muun muassa Aslak ja kuntoremontti kurssit. Heille, jotka haluavat toiminnan sijasta mieluummin hiljentyä, järjestetään viikonlopun kestäviä Retriittejä. Virkistystoiminta Työyksiköissä järjestetään työnantajan tukemaa virkistys ja vapaa ajan toimintaa. Esimerkiksi TYKSissä henkilökuntaneuvosto ja Turun yliopistollisen keskussairaalan vapaa ajanvietto säätiö ovat tahoja jotka toimivat käytännössä toiminnan järjestäjinä. Tuettuun virkistystoimintaan liittyy mm. alennuslippuja teatteriin, elokuviin ja uimahalleihin sekä vapaaajanviettopaikkojen käyttöoikeus. Lisätietoja on mm. intranetissä Henkilöstöasiat/AY asiat/henkilökuntaneuvosto. 12

Työympäristö Sairaanhoitopiirissä tavoitellaan hyvällä suunnitellulla sellaista siistiä sekä toimivaa työympäristöä, joka tukee työssä viihtymistä. Työtilat pyritään järjestämään niin, että työrauha ja keskittyminen työhön on mahdollista. Riskien hallinta Kaikissa työyksiköissä on riskit arvioitu kertaalleen ja riskien hallitsemiseksi on käynnistetty toimenpiteitä. Riskejä arvioitaessa on huomioitu myös työn henkinen kuormittavuus sekä väkivallanuhka. Riskeissä, joita ei voida kokonaan poistaa, vähennetään sen merkitystä. Ihmissuhteet Työpaikan ihmissuhteet on merkittävä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen vaikuttava kokonaisuus. Ihmissuhteet ovat voimavara, mutta toisaalta saattavat joskus aiheuttaa negatiivisen vaikutuksen. Ihmissuhteet ovat tärkeitä sekä yksilölle että yhteisön toimivuudelle. Työyhteisön ihmissuhteet ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen, työviihtyvyyteen ja työn kuormittavuuteen. Hyvän työyhteisön rikkaus on erilaiset ihmiset kykyineen ja puutteineen. Tunnistamalla omat ja työtoverien erilaiset vahvuudet ja myös puutteet voidaan vaikuttaa työyhteisön mahdollisuuksiin kehittyä ja oppia. Samalla kun työyhteisö kehittyy se antaa mahdollisuuden myös yksilöiden kasvulle. Ihmissuhteissa ilmeneviin puutteisiin tai ongelmiin voidaan vaikuttaa. Lisätietoja oppaasta: Hyvää kohtelua Varsinais Suomen sairaanhoitopiirissä. Jotta välttyisit liialliselta kuormittumiselta: Pysähdy Kuuntele itseäsi Anna itsellesi aikaa Erota työ ja vapaa aika Älä lyö päätäsi seinään; etsi ovi! 13

7 KUORMITTUMISESTA SELVIYTYMINEN Sosiaalinen tuki, tehtävien selkeä organisointi ja oikeudenmukaisuus ovat voimavaroja, joiden avulla voidaan ehkäistä kuormituksen muuttumista haitalliseksi stressiksi tai työuupumusoireyhtymäksi. Osallistuminen ja mahdollisuus hallita omaa työtään ovat hyvinvoinnin edellytyksiä työssä. Nopeasti muuttuvassa työelämässä työntekijän oma näkemys selviytymiskeinoistaan onkin tärkeä tekijä kuormituksen hallinnassa. Oma työyhteisö ja esimies ovat ensisijaisia tukijoita kuormittumistilanteissa. Jos omat voimat ja työyhteisön tuki eivät riitä apua on saatavilla myös työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Esimies Esimies vastaa toimista, jotka mahdollistavat työyhteisön hyvinvoinnin. Hän myös huolehtii siitä, että kuormittuminen työyhteisössä on sopivaa. Esimiehen rooli on tärkeässä roolissa myös kuormittumisen ennaltaehkäisemisessä ja siitä selviytymisessä. Esimiehen tulee yhdessä työntekijöiden kanssa tunnistaa ja olla selvillä työyhteisön kuormittuneisuudesta ja puuttua tilanteeseen. Esimieheltä edellytetään töiden sisällön tuntemuksen, hallinnollisten tietojen ja taitojen osaamisen lisäksi kykyä vuorovaikutukselliseen ihmisten johtamiseen. Työterveyshuolto Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus pyytää työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan. Työn kuormitusta voidaan arvioida myös työyhteisön kannalta. Työnantajalla on oikeus saada työntekijää koskeva työkyky arviointi, jonka toteuttaa työterveyshuolto. Työterveyshuolto selvittää ja arvioi työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta työpaikkaselvityksissään niin että myös työn kuormittavuus otetaan huomioon. Työstä johtuvista terveydentilaan liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä työterveyshoitajaan tai lääkäriin. Työterveyshuollosta saat myös työterveyspsykologin apua. 14

Työsuojelu Työsuojelutoiminnan toteuttamisvastuu on työnantajalla eli käytännössä esimiehillä sekä työyhteisöllä ja sen jäsenillä. Työsuojelun yhteistoiminnan (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut) tehtävä on toimia asiantuntijana ja tukea työyhteisöä työsuojeluasioiden hoidossa. Linjaorganisaatiossa toteutettavan työsuojelutoiminnan päämääränä on se, että henkilöstö kokee sekä fyysisen että psyykkisen työympäristön hyväksi ja viihtyy työssään. Päämääränä on myös se, että työtapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseltä vältytään. Työsuojelun yhteistoiminta auttaa selvittämään työyhteisön tilaa yksilön ja työyhteisön tasolla etsien ratkaisuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteuttamisvastuu on työyhteisöllä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat tavoitteiden toteutumista mm. seurantapalavereissa ja tekemällä sisäisiä työsuojelutarkastuksia. Jos kuormitus lisääntyy: Puhu tilanteestasi esimiehen, työsuojeluvaltuutetun, työterveyshuollon tai luottamusmiehen kanssa. Selvittäkää kuormittumiseen vaikuttavat syyt. Osallistu toimenpiteitten toteuttamiseen. Seuraa toimenpiteiden vaikutuksia. Varaa aikaa itsellesi. Lepää ja liiku riittävästi. Aseta asiat tärkeysjärjestykseen. Pyydä apua, kun kiire yllättää. Läheisten tuki auttaa jaksamaan. Kysy myös työtoveriltasi, hänen tilannettaan ja voitko olla avuksi. 8 TYÖN HALLINTA Työn hallinnalla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuutta hallita työtään ja työympäristöään. Työn hallinnan avulla työntekijä voi vaikuttaa esimerkiksi työtään koskevien toimenpiteiden suunnitteluun, toiminnan tavoitteisiin ja olosuhteisiin. Hyvään työn hallintaan liittyy työtyytyväisyys, työhön 15

sitoutuminen, hyvä työsuoritus, hyvä fyysinen ja psyykkinen suorituskyky sekä vähäiset sairaus poissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus. 8.1 TYÖN MONIPUOLISUUS Tavoitteena on luoda työntekijälle edellytykset käyttää erilaisia taitojaan ja osaamistaan työssä. Henkilön taidot jäävät helposti hyödyntämättä yksipuolisissa tehtävissä. Toisaalta työ voi olla hyvinkin vaihtelevaa ja edellyttää työntekijältä monipuolista tietojen ja taitojen käyttämistä. Työntekijällä voi olla mahdollisuus valita useiden toimintatapojen joukosta itselleen parhaiten sopiva ja mielekkäin työskentelytapa. 8.2 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET Osallistumismahdollisuuksilla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuuksia osallistua työtään, työolosuhteitaan ja työympäristöään koskevien päätösten suunnitteluun. Osallistumismahdollisuudet voivat toteutua ennalta sovittujen tiedonkulku ja osallistumisjärjestelmien kautta. Esimerkiksi tiedon saaminen etukäteen työpaikalla tapahtuvista muutoksista mahdollistaa ihmisten henkisen varautumisen tulevaan. 8.3 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin, työvälineisiin ja menetelmiin, työtahtiin, työtehtävien suoritusjärjestykseen sekä töiden jakoon ja aikataulutukseen. Vaikuttaminen voi kohdistua myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten esimerkiksi työnteon yhteisiin sääntöihin. Hyvä työhön perehdyttäminen auttaa omien työtehtävien hallinnassa ja myös yhteisten sääntöjen sopimisessa. Hyvän perehdytyksen avulla työntekijä oppii käyttämään harkintaansa sekä aikatauluttamaan ja järjestämään työtehtävänsä itse. 16

8.4 TYÖYHTEISÖN SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisella tuella tarkoitetaan työyhteisöltä saatavaa apua, tukea ja arvostusta. Erityisen tärkeäksi ja usein myös vaikeaksi asiaksi on osoittautunut esimieheltä ja työtovereilta saatava tuki. Suomalaisessa työelämässä avunpyytämistä vältetään, koska se voi leimata pyytäjän heikoksi ja kyvyttömäksi selviytymään omin voimin tehtävistään. Toimivassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä avun antaminen ja vastaanottaminen on helppoa, koska ilmapiiri on avoin ja luottamuksellinen. Työyhteisön toimivuus ilmenee: avun ja tuen antamisena vastuuntuntona avoimena mielipiteiden ilmaisuna muiden arvostamisena palautteen antamisena taitona ristiriitojen selvittelyyn Työ tai työympäristö voivat vaikeuttaa työntekijöiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteydenpitoa. Meluisa työympäristö tai henkilökohtaiset suojaimet voivat pahimmillaan kokonaan estää työtekijöiden välisen vuorovaikutuksen. Työn kova aikapaine ja kiire voivat myös vaikeuttaa yhteydenpitoa. Erityisen ongelmallista sosiaalisen tuen saaminen on yksintyöskentelyä sisältävissä ammateissa. 9 POSITIIVINEN KUORMITTUMINEN Työn aiheuttama kuormittuminen saa positiivisen merkityksen, kun kuormitustekijät tarjoavat työntekijälle riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja kehittyä omassa työssään. Työssä saatavat haasteet motivoivat yrittämään ja haasteisiin vastaaminen tuottaa tyydytystä ja on siten palkitsevaa. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Kuormitustekijöiden voimakkuus kesto ja kohdistuminen ihmiseen tekevät niistä kuormittavia. Ratkaisevaa on kuinka pitkään jatkuvia kuormitushuiput ovat. 17

Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) 8 TYÖNANTAJAN YLEISET VELVOLLISUUDET Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. 18 TYÖNTEKIJÄN YLEISET VELVOLLISUUDET Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa. 18

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden. 17 TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. Positiivinen asenne on kaikkea muuta kuin pehmeää pumpulia elämän kolhuja helpottamassa. Positiivinen asenne on kivijalka, jonka päälle jokainen arvokas rakennus on rakennettu. Suuria asioita ei saavuteta voimalla vaan sitkeydellä Älä hikeenny pikkuasioista! 19

Lisätietoja: Lait ja muut säädökset www.finlex.fi Työaikalaki 605/1996 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Sosiaali ja terveysministeriö (www.stm.fi) Turun ja Porin työsuojelupiiri (www.tyosuojelu.fi) Työturvallisuuskeskus (www.tyoturva.fi) Työterveyslaitos (www.ttl.fi) Nuikka Marja Liisa, Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteessa. Väitöskirja 2002. 20