YLÄMYLLYN KESKUSTAN ASE- MAKAAVAN MUUTOS

LIPERIN KUNTA YLÄMYLLYN KESKUSTAN ASE- MAKAAVAN MUUTOS Ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2016 P28339

1 (23) Leskinen Timo 25.8.2016 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 Lähtökohdat... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Maanomistus... 3 3.1.3 Luonnonympäristö... 3 3.1.4 Maisema... 3 3.1.5 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.6 Väestömäärä, väestökehitys ja väestöennusteet... 5 3.1.7 Palvelut... 5 1.1.1 Liikenne... 5 3.1.8 Tekninen huolto... 6 3.1.9 Ympäristöhäiriöt... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 12 4.2.1 Osalliset... 12 4.2.2 Vireille tulo... 12 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 12 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.2.5 Asemakaavan tavoitteet... 13 5 Asemakaavan kuvaus... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.4 Tekninen huolto... 16 5.5 Kaavan vaikutukset... 16 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.5.2 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 16

2 (23) Leskinen Timo 25.8.2016 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.5.4 Vaikutukset maisemaan... 17 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset... 18 5.5.6 Kaupalliset vaikutukset... 18 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset... 20 6 Asemakaavan toteutus... 21 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja -määräykset - Viranomaisneuvottelun muistio

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (21) YLÄMYLLYN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Tämä on asemakaavan selostus, joka koskee 26.4.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee Liperin kunnan Ylämyllyn taajamassa keskeisesti sijaitsevaa korttelia 157. Kaavamuutoksen alue on kunnan omistuksessa. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaava korttelille 157. Asemakaavan alueen pinta-ala on noin 2,4 ha. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 157 ja toriaukio. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava koskee Ylämyllyn keskustan korttelia 157. Suunnittelualue on merkitty oheiseen kuvaan (kuva 1). Tarkka suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 2. Muutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Ylämyllyn keskustassa liikenteellisessä solmukohdassa palveluiden saavutettavissa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti punaisella soikiolla, pohjakartta MML

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (21) Kuva 2. Alueen asemakaava, alueen rajaus punaisella 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi tulee kaava-alueen sijainnista. Tarkoitus on muuttaa nykyistä asemakaavaa vastaamaan paremmin maankäytön tarpeisiin. Liperin kunnan tavoitteena mahdollistaa alueelle liike- ja toimistorakennusten lisäksi monipuolisten palveluiden ja kaupan rakentamisen. Alueen asuntotarjontaa monipuolistetaan osoittamalla alueelle myös kerrostaloasumista. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Liperin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan laatimisesta 10.11.2015 116. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 18.11.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 23.6. 12.8.2016. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2016. välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (21) 2.2 Asemakaava Tavoitteena on muuttaa korttelin 157 asemakaavan liike- ja toimistorakennusten korttelialueen kohdemerkintää (K) siten, että se mahdollistaa liike- ja toimistorakennusten lisäksi vähittäistavarakaupan suuryksikön sekä asuinkerrostaloja. Korttelin tehokkuuslukua tarkistetaan ylöspäin. Asemakaavan tavoitteena on lisätä keskustamaista asumista sekä kaupallisten palvelujen alueita toiminnan tarpeisiin sopiviksi ja parantaa pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä kaava-alueella. Asemakaan muutoksella muodostuvat korttelit 157 ja toriaukio. Alueelle saa sijoittaa asumista, palveluasumista, virastoja, toimistotiloja sekä liiketiloja sekä vähittäiskaupan suuryksikön. Liiketilojen ja vähittäiskaupan suuryksikön yhteinen kerrosala saa olla enintään 4000 k-m2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisesta vastaa maanomistaja. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Maanomistus Kaavoitettava alue sijaitsee Liperin kunnassa Ylämyllyn taajaman keskustassa. Suunnittelualue on rakentamaton ja sijaitsee Ylämyllyntien ja Liperintien risteyksen / kiertoliittymän läheisyydessä. Valtatie 9 kulkee alueesta pohjoiseen noin 400 metrin päässä. Suunnittelualueen liikenneyhteydet ovat hyvät. Alue rajoittuu pohjoisessa Ylämyllyntiehen, idässä Liperintiehen ja etelässä Honkatiehen. Pohjois- ja länsiosat ovat muuta aluetta korkeammalla. Kaavaalue on Liperin kunnan omistuksessa. 3.1.3 Luonnonympäristö 3.1.4 Maisema Kaavaalue on kokonaisuudessaan mäntykangasta. Alueella on vastikään suoritettu harvennushakkuita. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Suunnittelualue on luoteesta kaakkoon viettävää mäntymetsää, jossa on suoritettu harvennushakkuita. Rakentamaton kaavaalue on rakennetun taajamaympäristön ympäröimä, jossa tiestö sekä muu infrastruktuuri on toteutettu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (21) Kuva 3: Suunnittelualueen vastahakattua mäntymetsää Kuva 4: Näkymä etelässä 3.1.5 Rakennettu ympäristö Korttelin 157 pohjoispuolella sijaitsee huoltoasema, länsipuolella palvelurakennuksia ja idässä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita. Eteläpuolella on rakentamattomia puistoalueita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (21) Kuva 5: Suunnittelualueen läheisyydessä olevaa rakentamista 3.1.6 Väestömäärä, väestökehitys ja väestöennusteet 3.1.7 Palvelut 1.1.1 Liikenne Ylämylyn taajamassa on noin 4500 asukasta. Alueen asukasluku on ollut ollut jatkuvassa kasvussa. Pääosa Liperiin rakennettavista uusista asunnoista sijoittuu Ylämyllyn tai vanhalle varuskunta-alueelle. Kaavaalueella ei ole palveluita, mutta se sijaitsee keskeisellä paikalla Ylämyllyn taajamassa, jolloin palvelut ovat lähietäisyydellä. Muutosaluetta vastapäätä Ylämyllyntien pohjoispuolella sijaitsee motelli ja Shell huoltoasema, jonka vieressä Liperintien vastakkaisella puolella St1 jakeluasema. Puolivälin päiväkoti, kaupat ja apteekit sijaitsevat Liperintien toisella puolella. Viereisellä tontilla on päiväkoti, neuvola, terveysasema ja seurakuntatalo. Alueen eteläpuolelle on suunniteltu Honkatien uusi tielinjaus ja kiertoliittymä Ylämyllyntielle. Uusi tielinjaus on huomioitu kaavamuutoksen suunnittelussa. Kaavaalue on hyvin joukkoliikenteen saavutettavissa. Honkatien varrella on paikallisliikenteen pysäkit ja Liperintien varrella on kaukoliikenteen pysäkit. Ylämyllyntien varrella on pikavuoron pysäkit. Kevyenliikenteen verkosto on kattava ja yhteydet kaava-alueelle taajaman muista osista ovat hyvät. Kaavaalueella on tiheä polkuverkosto. Kulku alueelle tulee tapahtumaan kaavaalueen etelä- ja pohjoispuolelta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (21) 3.1.8 Tekninen huolto Kaava-alue on kunnallistekniikan ulottuvissa. 3.1.9 Ympäristöhäiriöt Liikenteestä aiheutuu vähäistä melua. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista viisi koskee tätä yleiskaava-aluetta: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan täydennyksen eli 2. vaihekaavan 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013 ja sen vahvisti Ympäristöministeriö 5.3.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi 15.6.2015 maakuntakaavan 4. vaiheen. Valtuustosta kaava etenee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään: vähittäiskaupan suuryksiköt, keskus-verkko, taajamatoimintojen alueet, joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maan-käyttö. Maakuntakaavaavan yhdistelmäkartassa alueelle on osoitettu taajama-toimintojen alue (A), ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca). Lisäksi kaavassa on merkintä valtakunnallisesti merkittävä runkotie, seututie ja eri-tasoliittymä sekä merkintöjä valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä luonnonsuojelulain nojalla suojelluista tai suojeltavaksi aiotuista alueista. (SL). Maakuntakaavojen merkinnät eivät estä alueen kehittämistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (21) Kuva 3. Ote maakuntakaavan yhdistelmäkartasta vaiheista 1-3 Kuva 4. Ote maakuntakaavan vaiheesta 4 Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen liittyvät seuraavat vaihekaava 4. varaukset: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUEET (A) Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (21) Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskustaalueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. TYÖPAIKKATOIMINTOJEN ALUE (TP, TP-1, TP-kme) Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikkaaluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -1 osoitetaan alueita, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan luokitelluilla pohjavesialueilla. Lisä-merkinnällä -kme osoitetaan alueita, joihin voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräys: Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille. Lisämerkinnällä -1 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu. Lisämerkinnällä -kme osoitetuilla alueilla vähittäiskaupan suur-yksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen tulee suunnitella siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Samoin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden saavutettavuuteen joukko- ja kevyellä liikenteellä. Tilaan vaativan kaupan suuryksikön enimmäismitoitus on Joensuun TP-kme alueella 135 000 k- m². TP-kme merkintä mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköt. ALAKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (ca) Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymiseen, keskusta-alueen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (21) toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on merkitystä erityisesti seudullisen virkistysalueverkoston, mutta myös ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Maakuntakaavojen merkinnät eivät estä alueen kehittämistä. Yleiskaava on kumonnut kunnanvaltuuston 15.11.1999 ja 20.12.1999 hyväksymän ja Ympäristökeskuksen 20.6.2000 vahvistaman osayleiskaavan kuvassa (kuva 5) osoitetuilta alueilta. Kuva 5. Ote kumotusta osayleiskaavasta Asemakaavoitusta ohjaavaksi kaavaksi on tullut kumoamisen jälkeen Joensuun seudun yleiskaava 2020, siten kuin se kohdistuu kumottavien kaavojen alueisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (21) Kuva 6. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa kaavaalueelle kohdistuvat seuraavat varaukset: Aluekeskuksen keskustatoimintojen alue tai kohde (CA, ca) Alueelle tai kohdemerkinnän vaikutusalueelle voidaan sijoittaa kaupallisia ja julkisia palveluja, muita alueen luonteeseen soveltuvia työpaikkoja, kerrostai pientaloasumista, puistoja tai lähivirkistysalueita sekä toreja, aukioita, katuja ja muita liikenne- ja pysäköintialueita. Alueelle on mahdollista sijoittaa MRL 58.3 :n perusteella vähittäiskaupan suuryksikkö. Ulkoilun yhteystarve Merkinnällä on osoitettu ulkoilun vetovoima-alueilla sellaisia yhteysvälejä, joissa ulkoilun ohjaaminen merkityille reiteille on tarpeen. Toisaalta yhteystarpeita on osoitettu kuvaamaan seudun ulkoilureittiverkoston yhteyspuutteita niin paikallisen virkistyksen kuin luonto- ja vapaa-ajan matkailun kehittämisen kannalta. Kevyen liikenteen laatukäytävä Merkinnällä osoitetaan hyvätasoisina kehitettävät kevyen liikenteen yhteysvälit. Asemakaava Ylämyllyn keskustan asemakaavan ja laajennus on hyväksytty Liperin kunnanvaltuustossa 17.11.2014 46. Voimassa olevassa Ylämyllyn asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä K-1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (21) K-1 on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa lisäksi moottoriajoneuvojen huoltoasema ja siihen liittyviä korjaamotoimintaa palvelevia rakennuksia. Alueen tehokkuusluku on 0,4 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Kuva 7. Ajantasa-asemakaava ja asemakaavamuutoksen rajaus punaisella Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 19.12.2011. Rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.2.2012 alkaen. Pohjakartta Suunnittelualueesta on käytössä Liperin kunnan mittausosaston laatima, numeerisessa muodossa oleva ajantasainen pohjakartta. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Edellisessä kaavavaiheessa on tehty Ylämyllyn liikennealuevarausselvitys (Ramboll 2012), jossa on analysoitu alueen nykyisiä liikennemääriä ja niiden suuntia sekä ennustettu tulevaa liikennettä. Virtuaalimalli

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (21) Ylämyllyn keskustasta on tehty virtuaalimallinnus, jossa on tutkittu uuden palvelukorttelin massoittelua ja suhdetta ympäristöön. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Kunta laadituttaa asemakaavan. Konsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimisto. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle asumista, liiketiloja ja kaupallista rakentamista. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat Viranomaiset Kunnan hallintokunnat - suunnittelualueen ja lähialueen asukkaat - maanomistajat - osakaskunnat - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Museovirasto - Alueen kylätoimikunta - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2 Vireille tulo Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. Liperin kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan laatimisesta 10.11.2015 116. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui huhtikuussa 2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 23.6. 12.8.2016. Luonnoksesta ei esitetty yhtään muistutusta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp. kk.2016 välisen ajan. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Täydennetään prosessin edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (21) 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.11.2015. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELYkeskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta ja Pohjois- Karjalan Sähkönsiirto Oy:ltä. Lausuntojen perusteella kaavakartasta on poistettu liittymänuolet ja kaavaselostusta on täydennetty. Yhteenveto ja vastine lausuntoihin on selostuksen liitteenä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 4.2.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tukea ja tiivistää Ylämyllyn keskustaa. Alueelle on tarkoitus sijoittaa 4-keroksisia rakennusmassoja. Alueelle toivotaan asumista, palveluasumista, yksityisiä ja julkisija palveluita, toimistoja sekä kauppoja jotka palvelevat noin 4500 Ylämyllyn asukasta. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Koko suunnitteualue on osoitettu asuinkerrostalojen sekä virasto-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialueeksi AKM-1. Alueelle saa sijoittaa asumista, palveluasumista, virastoja, toimistotiloja sekä liiketiloja sekä vähittäiskaupan suuryksikön. Liiketilojen ja vähittäiskaupan suuryksikön yhteinen kerrosala saa olla enintään 4000 k-m2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (21) Kuva 8: Havainnekuva alueen mahdollisesta toteutuksesta 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennuspaikkoja sijoittaessa huomioidaan alueen luonnonolot siten, että luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaava ei vähennä luonnon monimuotoisuutta alueella. 5.3 Aluevaraukset AKM -1 Asuinkerrostalojen sekä virasto-, toimisto- ja liikerakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa asumista, palveluasumista, virastoja, toimistotiloja sekä liiketiloja sekä vähittäiskaupan suuryksikön. Liiketilojen ja vähittäiskaupan suuryksikön yhteinen kerrosala saa olla enintään 4000 k-m2. Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 2,4 ha. Kaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu AKM-1 alueeksi. Alueen rakennusoikeus on 14632 k-m², josta 4000 k- m² saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kaava-alue on osoitettu yhtenä rakennuspaikkana, koska konkreettista hanketta ei ole tiedoissa ja tulevalle suunnittelulle halutaan antaa vapautta. Alueelle saa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (21) muodostaa useampia rakennuspaikkoja. On erittäin epätodennäköistä, että alue toteutuisi yhtenä hankkeena. Korttelialueelle on osoitettu torialue ohjeellisena. Torin paikka voi sijoittua myös eri paikkaan, kuin mitä kaavassa on esitetty. Tavoitteena on, että alueen autopaikkoja toteutetaan länsireunaan, missä maanpinnan korkeusero antaa luontaiset mahdollisuudet kansipaikoitukseen. Alueelle on annettu seuraavat pysäköintiä koskevat määräykset: Autopaikkoja on rakennettavasti seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntoa kohti sekä 1 vieraspaikka / 10 asuntoa kohti. - 1 autopaikka 50 vähittäiskaupan suuryksikön sekä liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä kohti. Lisäksi kaavassa on annettu seuraat yleismääräykset: Piha ja pysäköintijärjestelyiden tulee mahdollistaa turvallinen kulkuyhteys kävelijöille ja pyöräilijöille katualueiden, torin sekä autopaikkojen välille. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Korttelialueen voi jakaa useampaan rakennuspaikkaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (21) Kuva 9: Näkymä Liperintieltä 5.4 Tekninen huolto Alueen jätevedet on liitettävissä viemäriin, joka kulkee alueen poikki. Korttelin liikennöinti tulee tapahtumaan kolmen liittymän kautta. Kaksi niistä sijoittuu Ylämyllyntielle ja yksi Honkatielle. Honkatien ja Liperintien kiertoliittymä tulisi toteuttaa viimeistään saman aikaisesti kuin kaupalliset palvelut. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai oleviin rakennuksiin, koska alue on rakentamaton. Alueen rakentaminen tiivistää taajamarakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. 5.5.2 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Ylämyllyn asemakaavan kaupallisen maankäytön liikennetuottoja arvioitaessa on 50 % kaupasta oletettu päivittäistavarakaupaksi ja 50 % erikoistavarakaupaksi. Kun Ylämyllyllä on jo tällä hetkellä hyvätasoiset K- ja S ryhmän marketit, on hyvin epätodennäköistä, että kolmatta niiden liikennetuottojen tasoista päivittäistavarakauppa alueelle hakeutuu. Erikoiskaupassakin tällaisilla kauppapaikoilla liikennetuotot jäävät normaalia pienemmäksi. Ylämyllyn asemakaava- alueen kaupallinen maankäyttö tuottaisi 1500-2000 ajon/vrk riippuen millaista edellä esitettyjen kaupan muotojen tarkemmasta tyypistä. Raskaan liikenteen osuus em. liikennetuotosta olisi 25-30 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteestä 2/3 suuntautuu Ylämyllyntielle ja 1/3 Honkatielle. Liperintien keksimääräinen vuorokausiliikenne on noin 5 000 ajon/vrk ja Ylämyllyntien keskimääräinen vuorokausiliikenne noin 2500 ajon/vrk. Em. liikennemäärät on arvioitu ELY :n liikennetilaston, Pöyryn aiemmin laatiman liikenneselvityksen ja liikennesuunnittelijamme maastokäynnillä laskemien huippuvarttien perusteella. Ylämyllyn Keskustan asemakaava-alueen henkilöautoliikenne ohjataan tulppaliittymillä ensin kahdelle kokoojakadulle, joista toinen on Ylämyllyntie ja toinen Honkatie. Honkatieltä asemakaava- alueen liikenne ohjataan kiertoliittymillä seudulliselle tielle (Liperintie). Asemakaava-alueen raskas liikenne ohjataan omasta liittymästä Ylämyllyntielle ja siitä edelleen nykyisen kiertoliittymän kautta Liperintielle. Ylämyllyntien ja Liperintien liittymässä on kiertoliittymä, joka voi hyvin ottaa vastaa uuden maankäytön tuottaman liikenteen. Honkatien ja Liperintien liittymä on perusteltua siirtää Puolivälintien liittymän kohdalle ja rakentaa siihen uusi nelihaarainen kiertoliittymä. Kiertoliittymällä saadaan myös Liperintien luontevasti auto-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (21) liikenteen nopeudet laskettua taajaman 40 km/h nopeustasolle. Järjestelyllä poistuu autoliikenteeltä Honkatien pituuskaltevuusongelma Liperintien liittymään tultaessa ja Liperintietä ylittävän kevyen liikenteen turvattomuus autoliikenteen liian suurien nopeuksien osalta. Liittymä tulisi toteuttaa viimeistään kaupallisten palveluiden toteuttamisen kanssa samanaikaissti. Uusi maankäyttö kasvattaa liikennemääriä vain hyvin pienellä alueella katuverkkoa. Aiemmin Pöyry Oy:n laatimassa toimivuustarkastelussa hivenen suuremmilla liikennetuotoilla ovat lähialueen liittymät todettu toimiviksi. Lisääntyvä liikenne kasvattaa autoliikenteen liikenneonnettomuusriskiä, mutta mm. Honkatien ja Puolivälintien liittymien yhdistäminen yhteen kiertoliittymään parantaa siinä kohtaa merkittävästi liikenneturvallisuutta sekä Liperintiellä että Honkatiellä. Ylämyllyn keskustan uusi maankäyttö luo mahdollisuuden kasvattaa erityisesti kevyen liikenteen osuutta asiointimatkalla, koska alue on normaalin pyöräilymatkan etäisyydellä valtaosasta koko Ylämyllyn asemakaava-alueen asutuksesta. Alueella on kattava kevyenliikenteen verkosto. Joukkoliikenteen linjat ja pysäkit ovat jalankulkuetäisyydellä uudesta maankäytöstä. Joukkoliikenteen käyttöä on mahdollista hieman kasvattaa, mikäli se muuten soveltuu päivittäiseksi kulkumuodoksi, esim. tekee työmatkan Joensuuhun linja-autolla. 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristö muuttuu puistomaisesta metsäalueesta rakennetuksi alueeksi. Rakentaminen ei heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella. Alueen toteuttaminen ei vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. 5.5.4 Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa ja kaukomaisemassa tapahtuva on kohtuullisen merkittävä kaava-alueen sijaitessa keskeisellä paikalla taajamassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (21) Kuva 10: Rakentamisen suhde taajamarakenteeseen 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunta saa tuloja kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. 5.5.6 Kaupalliset vaikutukset Kaupallisten vaikutusten arvioinnin lähtötiedot perustuvat Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitykseen, joka laadittiin Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksenä. (Pohjois-Karjalan liitto 2015). Palveluverkon ja palvelutarjonnan kehitys Asemakaava mahdollistaa kaupallisten palvelujen sijoittumisen Ylämyllyn keskustaan. Uudet palvelut täydentävät Ylämyllyn nykyistä kaupallista palvelutarjontaa ja vahvistavat sitä kautta Ylämyllyn alakeskuksen kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupunkiseudun kaupallisessa palveluverkossa. Asemakaava luo edellytykset Joensuun kaupunkiseudun kaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Mikäli asemakaava-alueen kaupallisten palvelujen mitoitus perustuu vaikutusalueen oman väestön kysyntään, asemakaavan toteutuksen myötä ei ole odotettavissa olemassa olevien myymälöiden lopettamisia. Nykyinen palveluverkko säilyy ja täydentyy uusilla palveluilla. Kaavan toteutuminen lisää palvelutarjontaa ja valintamahdollisuuksia erityisesti Ylämyllyn lähialueella asuvien näkökulmasta. Ylämyllyn väestömäärän odotetaan kasvavan, joten uudet palvelut vastaavat myös tulevaan kysyntään. Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (21) Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavan mukaan Ylämyllyn alakeskukseen ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Maakuntakaavassa määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Ylämyllyn alakeskuksessa tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa (päivittäistavarakauppa ja muu kuin tilaa vaativan erikoistavaran kauppa) 4 000 k-m². Ylämyllyn taajama-alueen (YKR-taajama) väestömäärä oli vuonna 2013 noin 4 500 asukasta. Taajama-alueen väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve on noin 12 000 k-m 2, josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 3 000 k-m 2, muuhun erikoiskauppaan noin 4 500 k-m 2 sekä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan noin 4 500 k-m 2. Ylämyllyn alueen olemassa oleva liiketila on karkeasti arvioiden noin 4 000 k-m 2 eli huomattavasti vähemmän kuin laskennallinen liiketilatarve. Ylämyllyn olemassa oleva palvelutarjonta ei siten vastaa alueen asukkaiden kysyntää, joten ostovoimaa siirtyy huomattava määrä alueen ulkopuolelle Joensuuhun. Mikäli tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan tasapaino, tarvittaisiin Ylämyllyn alueelle uutta liiketilaa jo nykytilanteessa noin 8 000 k-m 2. Asemakaava-alue sijoittuu keskeiselle alueelle Ylämyllyn keskustaan, joten todennäköistä on, että kaava-alueelle sijoittuva kauppa on ns. keskustahakuista kauppaa (päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoiskauppaa), jonka liiketilan lisätarve on noin 4 500 k-m 2. Ylämyllyn kerrosala ja laskennallinen liiketilan lisätarve vuonna 2013: PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä Kerrosala 2013 3 000 1 000 4 000 Liiketilatarve 2013 7 500 4 500 12 000 Lisätilan tarve 2013 4 500 3 500 8 000 Ylämyllyn asemakaavassa osoitettavan vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus voi Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellyn seudullisuuden alarajan mukaan olla päivittäistavarakaupan ja muun erikoiskaupan osalta enintään 4 000 k-m 2. Ylämyllyn asukkaiden kysyntä riittää kattamaan 4 000 k-m 2 :n liiketilan lisäyksen, joten mitoituksen ollessa enintään 4 000 k-m 2 kaavan toteuttaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Uusien myymälöiden perustaminen muuttaa kuitenkin lyhyellä tähtäimellä aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, minkä toimialan toimijoita asemakaava-alueelle sijoittuu. Joka tapauksessa vaikutukset kohdistuvat pääosin Ylämyllyllä toimiviin myymälöihin, laajempia seudullisia vaikutuksia asemakaavan toteutuksella ei ole. Toimivan kilpailun edellytykset Maankäyttö- ja rakennuslakiin 1.4.2015 tulleen lakimuutoksen myötä kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman tulee olla mukana alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa ja kaavojen vaikutusten arvioinnissa kaikilla kaavatasoilla. Käytännössä kilpailun toimivuuden edistäminen merkitsee sitä, että kaupalle osoitetaan riittävästi sijaintipaikkoja olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen ja että myös uusilla toimijoilla on edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Ylämyllyn asemakaava luo edellytykset uusien toimijoiden sijoittumiselle Ylämyllyn alakeskukseen, mikä parantaa toimivan kilpailun edellytyksiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (21) Kaupan palvelujen saavutettavuus Asemakaava-alue ja sen mahdollistamat kaupalliset palvelut sijoittuvat Ylämyllyn keskustaan, joka on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Lähiasutuksen suuri määrä (noin 4 500 asukasta) ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet mahdollistavat hyvän saavutettavuuden kevyellä liikenteellä. Käytännössä valtaosa myös lähialueen asioinneista tehtäneen kuitenkin henkilöautolla. Henkilöautolla tehtävien asiointimatkojen kannalta saavutettavuuteen (ja liikenneturvallisuuteen) tulee vaikuttamaan erityisesti asemakaava-alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuus. Henkilöauton ja kevyen liikenteen lisäksi Ylämyllyn keskusta on saavutettavissa myös julkisella liikenteellä. Vaikutukset keskusta-alueiden kaupan kehitykseen Asemakaava-alue mahdollistaa kaupan toimijoiden sijoittumisen Ylämyllyn keskustaan maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Asemakaavan mahdollistamat kaupalliset palvelut lisäävät Ylämyllyn keskustan kaupallista palvelutarjontaa ja sitä kautta keskustan kaupallista vetovoimaa ja asemaa Joensuun kaupunkiseudun keskus- ja palveluverkossa. Ylämyllyn lähialueen nykyinen kysyntä mahdollistaa uusien palvelujen sijoittumisen ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ylämyllyn tai muiden keskusten kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja kaupallisen vetovoiman vahvistuminen parantavat Ylämyllyn keskustan ja siellä toimivan kaupan kehitysedellytyksiä. 5.5.7 Sosiaaliset vaikutukset Työllisyysvaikutukset Rakentamisvaiheen työllisyysvaikutusta voidaan arvioida asemakaavan mahdollistaman liikerakentamisen määrän (n. 4 000 k-m²), keskimääräisten rakennuskustannusten, rakentamisen toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä työpanoskertoimien avulla. Keskimääräisenä rakentamiskustannuksena on käytetty 1800 /k-m². Mikäli asemakaavan mahdollistama liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 50 henkilötyövuotta, josta noin puolet on välittömiä vaikutuksia rakentamisen toimialalla ja noin puolet välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Voidaan myös arvioida, että muun kuin liikerakentamisen työllisyysvaikutukset ovat vähintään yhtä suuret, oletettavasti suuremmat kuin liikerakentamisen. Toimintavaiheen työllisyysvaikutus on arvioitu asemakaavan mahdollistaman kaupallisen toiminnan liikevaihtoarvion, vähittäiskaupan toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän sekä työpanoskertoimien avulla. Mikäli asemakaavan mahdollistama liikerakentaminen toteutuu kokonaisuudessaan, on toimintavaiheen työllisyysvaikutus yhteensä noin 70 henkilötyövuotta, josta noin 55 henkilötyövuotta on välittömiä vaikutuksia kaupan toimialoilla ja noin 15 henkilötyövuotta välillisiä vaikutuksia muilla toimialoilla. Vaikutukset elämän laatuun Uusien palveluiden ansiosta voidaan olettaa, että Ylämyllyllä asuvien viihtyvyys paranee ja alueen vetovoimaisuus kasvaa palveluiden keskityttyä yhteen paikkaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (21) Kaavalla ei heikennetä yleistä virkistyskäyttöä alueella. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan ja rakennuskantaan. Kuopiossa 25.8.2016 Timo Leskinen aluepäällikkö, DI