1 (8) SUURTEN MAATALOUSRAKENNUSTEN RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS 29.03.2007 Markku Kortesmaa VTT
2 (8)
3 (8) Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus... 4 1 Tausta... 4 2 Rahoittajat ja projektin ohjaus... 4 3 Tavoite... 4 4 Tietojen keruu... 4 4.1 Vauriot... 5 4.1.1 Tiedossa olleet vauriot... 5 4.1.2 Vakuutusyhtiöiltä saadut vauriotiedot... 5 4.1.3 Vuoden 2006 sortumat. ja läheltä piti tilanteet... 5 4.2 Nettikysely... 5 5 Riskien arviointi... 5 6 Toimenpidesuositukset... 6 6.1 Kuntotarkastus... 6 6.2 Uudisrakentaminen... 7 7 Projektin tuloksista tiedottaminen... 8
4 (8) SUURTEN MAATALOUSRAKENNUSTEN RAKENTEELLINEN TURVALLISUUS 1 Tausta Vuosien 2003 2004 aikana sattuneita rakennusten sortumista johtuneita suuronnettomuuksien vaaratilanteita on selvittänyt mm. oikeusministeriön alainen onnettomuustutkintakeskus. Se on antanut tutkimustensa perusteella suosituksia siitä, miten vastaavat onnettomuudet ja vaaratilanteet voitaisiin välttää. Onnettomuuksia on tapahtunut myös maatalousrakennuksissa, jotka eivät kuulu suuonnettomuuksien tutkinnan piiriin. Rakennusten suuren lukumäärän vuoksi ne muodostavat kuitenkin merkittävän taloudellisen ja turvallisuusriskin. Rakenteelliset puutteet saattavat maatalousrakentamisessa olla sellaisia, jotka olisi helppo välttää, jos vain olisi kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin. Uudet maatalouden rakennukset ovat usein varsin suuria hallimaisia tiloja, joiden rakentamisessa ei aina selvitä vanhoilla tiedoilla. Ennen tätä projektia käynnistyi vastaavan tyyppinen laajarunkoisten liikuntahallien rakenteellista turvallisuutta koskeva tutkimus. Maataloushalleissa on erityispiirteitä, jotka poikkeavat liikuntahallirakentamisesta. Lisäksi kummallakin projektilla on luonnollisista syistä osittain eri rahoittajat ja intressipiirit. Näistä syistä katsottiin aiheelliseksi toteuttaa nämä eri projekteina. Maataloushallit toteutetaan usein omatoimirakentamisena. Kustannuspaineista johtuen pyritään hakemaan kustannuksiltaan ehkä liiankin halpoja ratkaisuja. Lisäksi maatalousrakennusten käyttöolosuhteet poikkeavat hyvinkin paljon liikuntahallien käyttöolosuhteista. 2 Rahoittajat ja projektin ohjaus Projektin ovat rahoittaneet maa ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja VTT. Ohjeet on laadittu rahoittajien muodostaman johtoryhmän ohjauksessa. Projektin johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Ilpo Mattila puheenjohtaja, MTK, ilpo.mattila@mtk.fi Kjell Brännäs, maa ja metsätalousministeriö, kjell.brannas@mmm.fi Jaakko Huuhtanen, ympäristöministeriö, jaakko.huuhtanen@ymparisto.fi Alpo Ranta Maunus, VTT, alpo.ranta maunus@vtt.fi Lisäksi johtoryhmän kokouksiin osallistuivat: Ville Keski Mattinen, ProAgria KESKI SUOMI, ville.keski mattinen@proagria.fi Markku Kortesmaa, VTT, markku.kortesmaa@vtt.fi 3 Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja analysoida nykyisten maatalousrakennusten rakenteelliset riskit ja laatia ohjeet riskien hallitsemiseksi niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uudisrakentamisessakin. 4 Tietojen keruu Nykyisten maatalousrakennusten riskeistä tiedettiin ennakolta se, että nykyään toteutettavat rakennukset ovat aikaisempia suurempia ja niiden toteutus on aikaisempaa vaativampaa ja vaatii ehdottomasti rakennusalan ammattitaitoa.. Pelkona oli se, että rakennuksen toteutetaan edelleen samalla tavalla kuin aikaisemmin lähinnä aikaisempaan kokemukseen nojautuen.
5 (8) 4.1 Vauriot 4.1.1 Tiedossa olleet vauriot Tiedossa oli kaikkiaan noin 30 vauriotapausta, joista neljä oli sattunut maatalousrakennuksille. Näistä on yhteenveto liitteessä 1. 4.1.2 Vakuutusyhtiöiltä saadut vauriotiedot Tutkimuksen aikana vakuutusyhtiöiltä saatiin tietoja vauriotapauksista vain hajanaisesti ja vähemmän kuin aluksi oletettiin. Tämä johtui siitä, että vakuutusyhtiöt korvaavat harvoin rakennusten sortumiin tai vaurioihin liittyviä tapauksia. Tästä syystä vauriotapaukset olivat lähinnä henkilöiden mustin varassa. Näistä on yhtyeenveto liitteessä 2. 4.1.3 Vuoden 2006 sortumat ja läheltä piti tilanteet Vuoden 2006 tiedossa olevista kahdeksasta sortumatapauksesta kaksi oli maatalouden tuotantorakennuksia ja yksi maneesirakennus. Nämä on poimittu tähän, koska ne on arvioitu toteutustavaltaan sellaisiksi, joita maatalousrakennuksilla on. Näistä tehty yhteenveto sisältyy myös liitteeseen 1. Kumpikin maatalouden tuotantorakennus oli rakennettu vuosituhannen vaihteessa. Sortuman syynä oli paikalla tehtyjen kattoristikoiden pettäminen ristikon nurkkaliitoksessa. Siinä oleva liitosvaneri murtui vetorasituksesta. Nurkkaliitosvanerit oli asennettu väärin eli vetosuunta oli vanerin heikompi vetosuunta. Kummassakin tapauksessa oli sama suunnittelija ja toteuttaja. Vastaavia ristikoita on saatujen tietojen mukaan yhteensä seitsemässä rakennuksessa kaikki samalla paikkakunnalla. Maneesirakennuksesta ei ollut saatavissa muita kunnollisia rakennepiirustuksia kuin naulalevykattotuolipiirustukset. Seinärakenteista puuttuivat piirustukset kokonaan. Rakennuksen jäykistys oli tehty virheellisen suunnitelman mukaan. Suunnittelija oli kumonnut tämän virheellisen suunnitelman puoli vuotta suunnitelman teon jälkeen. Läheltä piti tilanne oli yhdessä maneesirakennuksessa, jossa paikalla tehdyt naulatut kehärakenteet olivat sortumaisillaan. Katolta ehdittiin poistaa lumi ennen sortumista. Sortumavaaran aiheutti kehärakenteiden sivuttaistuennan puute. Sivuttaistuenta rakennettiin välittömästi havaitun sortumauhan jälkeen. 4.2 Nettikysely Projekti järjesti nettikyselyn MTK:n sivujen kautta keväällä 2006. Ajankohta oli heti sen jälkeen, kun talven 2006 sortumarypäs (huhtikuun ensimmäinen viikko) oli tapahtunut. Siihen vastasi 60 viljelijää. Tuloksista on yhteenveto liitteessä 3. 5 Riskien arviointi Tutkimuksen perusteella arvioidaan maatalousrakennusten riskit seuraavasti: Suurin välitön riski on naulalevyristikoiden puutteellinen tuenta. Nurjahdustukia vaativien sisäsauvojen nurjahdustuet puuttuvat hyvin monissa tapauksissa. Nettikyselyn mukaan naulalevyristikot olivat 34 tapauksessa 60:sta. Loppuvuodesta 2006 tehtiin tarkastuskäynti paikalla viidessä nettikyselyn vastauskohteessa. Kolmessa tapauksessa ristikoiden nurjahdustuet puuttuivat, vaikka ne oli esitetty ristikkopiirustuksista. Yksi kolmesta oli huomannut kyselyä täyttäessään, että nurjahdustuet puuttuvat. Tässäkin
6 (8) tapauksessa nurjahdustuet olivat edelleen asentamatta vuoden 2006 lopussa. Yhdessä tapauksessa nurjahdustukia ei tarvittu eikä niitä siis myöskään ollut. Yhdessä tapauksessa viidestä nurjahdustuet olivat asianmukaisesti paikallaan ja kolmesta ne puuttuivat. Lumien poisto katolta tuntuu olevan ensisijainen keino estää rakennusten sortuminen ja lumen poiston helpottamiseen ollaan valmiita panostamaan. Lumen poisto on työlästä varsinkin suuremmilta katoilta. Rakennuksen kosteuden hallinta on riski. Monissa tapauksissa raitis ilma otetaan yläpohjan läpi. Ajatuksena on, että se ehtii lämmetä ennen tuloaan sisätilaan. Kaikki on kunnossa, jos sisätilassa on alipaine ullakkotilaan verrattuna. Tämä painetilanne voi kuitenkin häiriintyä esimerkiksi siksi, että ovia pidetään auki tai ilmastointi ei toimi muuten suunnitellusti. Suunnittelun puutteet voivat johtaa hallitsemattomaan lopputulokseen. Tehdyn nettikyselyn mukaan insinööri on tehnyt rakennesuunnitelman koko rakennukseen noin puolessa tapauksista. On myös mahdollista, että on sotkettu rakennussuunnittelu ja rakennesuunnittelu keskenään. Tällöin rakennesuunnitelmien teko on vähäisempi kuin nettikyselyn perusteella voidaan päätellä. Kattotuolisuunnitelma on edellä mainitun lisäksi noin 20 % tapauksista. Toisaalta rakennesuunnittelu puuttuu kokonaan noin 15 % tapauksista. On todennäköistä, että saatu tulos on liian optimistinen, koska vastaajia oli vain noin 0,1 % potentiaalisista vastaajista ja on todennäköistä, että asioista paremmin huolehtivat vastasivat keskimääräistä paremmin nettikyselyyn. 6 Toimenpidesuositukset Tutkimuksen perusteella vanhat rakennukset pitäisi tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Uudet rakennukset pitäisi toteuttaa nykyistä ammattimaisemmin. Erityisesti vanhojen rakennusten ja myös uusien rakennusten tarkastamiseksi on laadittu kuntotarkastusohjeet. Uusien rakennusten toteuttamiseksi on esitetty perusperiaatteet, joiden tarkoitus on saada nykyistä turvallisempia maatalousrakennuksia. 6.1 Kuntotarkastus Koska useita jopa sortumaan päättyneitä vaurioita on sattunut ja tehdyissä tarkastuksissa on havaittu puutteita, jotka hyvin todennäköisesti johtaisivat sortumaan jo kohtuullisillakin lumikuormilla, valmiiden rakennusten kunto kannattaa tarkastaa ja niiden kunto tarkastaa määrävälein, jotta vältyttäisiin sortumilta ja muilta vakavilta vaurioilta. Tässä esitetään kolmitasoista kuntotarkastusta, joita siis voidaan soveltaa sekä uusiin että vanhoihin rakennuksiin. Tarkastustasot ovat Peruskuntotarkastus 1. Rakenteiden ensimmäinen kuntotarkastus suoritetaan mieluiten vastaavan suunnittelijan toimesta takuutarkastuksen yhteydessä 2. Ensimmäisen ammattilaisen tekemässä kuntotarkastuksessa tulee olla mukana joko rakennuksen omistaja tai käyttäjä. Peruskuntotarkastuksen tulokset pitää tallentaa ja säilyttää tilalla, jotta niitä voidaan verrata seuraavien myöhemmin tehtävien tarkastusten tuloksiin. Jaksotetut kuntotarkastukset 1. Myöhemmät jaksotetut varsinaiset kuntotarkastukset, joiden tarkastusvälit on kirjattu käyttö ja huolto ohjeisiin viimeistään peruskuntotarkastuksen yhteydessä, suoritetaan vastaavan suunnittelijan tai muun pätevän ammattilaisen toimesta tarkoituksenmukaisella tavalla esimerkiksi 5 10 vuoden välein.
7 (8) Jatkuva seuranta (seurantatarkastukset) 1. Suoritetaan rakennuksen omistajan tai siitä vastuussa olevan toimesta sopivasti muiden töiden lomassa. Se voidaan tehdä liitteen 4 ohjeen ja tarkastuslistan avulla. Tuloksia verrataan aiempiin tarkastustuloksiin ja erityisesti kiinnitetään muutoksiin edellisestä tai edellisistä kerroista. 2. Mikäli rakenteissa tai niiden toiminnassa havaitaan seurannassa huolestuttavia muutoksia tai ikääntymistä, suositellaan yhteydenottoa tarvittaessa alan ammattilaisiin. 3. Seurantatarkastukset tulee yleensä ajoittaa rakennuksen muiden huoltotoimien yhteyteen. Peruskuntotarkastus ja jaksotetut kuntotarkastukset tehdään yleisten tarkastusohjeiden mukaan, jotka ovat saatavissa esimerkiksi VTT:n sivuilta ja ne ovat tällä hetkellä osoitteessa http://www.vtt.fi/vtt_search.jsp?target=julk&fuzz=true&search=halturva Portaittain haku voidaan tehdä seuraavasti: www.vtt.fi => halturva => hae => julkaisut Jatkuva seuranta tehdään tämän liitteen 4 mukaisesti. Liitteessä 4 lopussa on kaavakkeet, jotka täytetään tarkastuksen yhteydessä. Täytetyt kaavakkeet on syytä tallettaa, jotta voidaan verrata seuraavassa tarkastuksessa, onko mikään muuttunut. 6.2 Uudisrakentaminen Uuden rakennuslain mukaan kaikki vastuu on käytännössä sysätty rakennuttajalle eli maatalousrakennuksia tehtäessä viljelijälle. Elleivät hänen omat taitonsa riitä, niin hänen edellytetään turvautuvan asiantuntijaan. Rakennusvalvonnan pitää niin sanotussa aloituskokouksessa tarkistaa, että eri toteutusosapuolilla on riittävä asiantuntemus ja taito kohteen toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa sitä että kunnolla hoidettuna asiantuntijat ansaitsevat palkkansa. He ovat rakentajan luottomiehiä, joiden apuun voi turvautua missä tahansa rakentamisen vaiheessa. He eivät saa olla suorassa sidoksissa itse rakennustyössä oleviin osapuoliin, kuten urakoitsijoihin tai tavaran toimittajiin. Kärjistetysti sanottuna heidän panoksensa tulee olla muutakin kuin nimi paperissa, jotta rakennustarkastus on tyytyväinen. Hyvin hoidettu suunnittelu on rakennuttajan etu. Vaiheittain tämä etenee seuraavasti: Suunnitellaan rakennus Tehdään rakennussuunnittelu, jonka tuloksena ovat rakennussuunnitelmat, kustannusarvio, materiaalimenekkilaskelmat Tehdään rakennesuunnittelu ja ilmastosuunnittelu. Tämän tuloksena on rakennesuunnitelma, jota noudattamalla saadaan rakennus, joka toimii kantavuuden ja kosteusteknisten ominaisuuksien suhteen moitteettomasti. Kilpailutetaan materiaalit ja työ. Ennen kilpailutusta pitää olla suunnitelmat, jotta osataan vaatia toimitettavilta rakenneosilta ominaisuudet, joista kokoamalla saadaan toimiva lopputulos Muuten on iso riski, etteivät eri tavarantoimittajilta tulevat osat sovi yhteen eikä kokonaisuudella ole tarvittavia ominaisuuksia. Esimerkiksi rakennuksen kokonaisjäykkyys jää puutteelliseksi, ja rakennuksesta tulee niin sanottu korttitalo Toteutetaan rakennus suunnitelmien mukaan Jos tehdään suunnitelman mukaan, niin todennäköisesti lopputulos on parempi kuin se, että poiketaan suunnitelmasta. Hyvässä suunnitelmassa on kaikki mitä tarvitaan eikä yhtään enempää tai vähempää.
8 (8) Suunnitelmasta poikkeaminen vaatii aina suunnittelijan luvan. Ei riitä, että joku esittää tai itse ajattelee, että jotkut osat ovat turhia. eikä niillä ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Muutoksen syyksi ei myöskään riitä se, että joku osapuoli perustelematta toteaa, ettei näin ole tehty aikaisemminkaan. 7 Projektin tuloksista tiedottaminen Projektin aikana on Pidetty esitelmä Koneagria messuilla Jyväskylässä lokakuussa 2006 otsikkona Suurten maatalousrakennusten rakenteellinen turvallisuus Pidetty esitelmä maa ja metsätalousministeriön ja TE keskusten rakennustoimen kevään neuvottelupäivillä 28 30.3.2007 Helsingissä aiheena Tutkimus: Rakenteellinen turvallisuus ja rakenteiden tarkastusmalli Projektia sivuavia lehtijuttu Keski Suomalainen lehdessä helmikuussa 2006. Rakennuslehdessä 12.10.2006 artikkeli Maatalousrakennusten sortumariskit hallintaan ja Maaseudun Tulevaisuus lehdessä oli no;ssa 22 seuraavat artikkelit 1. Robottinavetan katon heikkous huomattiin ajoissa (no 22, 21.2.2007) 2. Romahtaneen katon tilalle uusi neljässä kuukaudessa (no 22, 21.2.2007) 3. Karjanpito loppui navetan kattotulien romahtamiseen (no 22, 21.2.2007). 4. Maatiloilla rakennetaan kalliisti ja monimutkaisesti (no 22, 21.2.2007) Tarkoitus on saada vielä artikkeli esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus lehteen tutkimuksen valmistuttua.