Kuluttajatutkimus Viestintäviraston julkaisuja

Samankaltaiset tiedostot
Sähköisten viestintäpalvelujen. Päällikkö Joonas Orkola, Asiakkuudet, Viestintävirasto

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Kohti kevyempää sääntelyä

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna Joonas Orkola

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 6/2015

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 2014

Televisio ja videopalvelut nyt ja tulevaisuudessa 2019 SANOMA MEDIA FINLAND TINA ÅSTRÖM

MARKKINAKATSAUS 8/2012. Kotitalouksien laajakaistaliittymät. Nopeiden internetyhteyksien yleistyminen

Place client logo here in Slide Master

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

MARKKINAKATSAUS 7/2012. AV-sisältöpalvelut Suomessa

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Koti ja TV -tutkimus: kuluttajatrendit 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Markkinakatsaus 4/2011. Viestintäpalvelujen muutos - Siirtyvätkö kaikki kuluttajat internetiin?

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Näin Suomi kommunikoi

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

Älypuhelimien ja tablettien käyttötottumusten analyysi

Asiakasymmärryksestä avaimet tulevaisuuteen

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Puhe- ja nettiliittymät vinkkejä seniorille - Ilkka Veuro, Enter ry, vertaisopastaja Helsingin kaupunginkirjasto, Oodi

JULKINEN KLO 9:00 KOTI & TV TUTKIMUS 2016 TUTKIMUSRAPORTTI

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

Viestintävirasto. Suomalaiset viestintäpalveluiden kuluttajina

Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

Asetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina

Audio - Nyt ja tulevaisuudessa

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

KOTI & TV TUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI. TeliaSonera / Syyskuu 2014

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

YLE Uutisarvostukset Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

NetTrack 2015 Tietoa suomalaisten internetin käytöstä

Kansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)

Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Venäjänkielinen Internet eli Runet. Kouvola Sähköinen kauppa ja sosiaalinen media Venäjällä

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti % % % % % %

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

Markkinakatsaus Teletoiminnan liikevaihto ja investoinnit

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, iareena

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Antennitelevision muutokset taloyhtiöissä. suunnittelupäällikkö

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Elisa tarjoaa tietoliikennepalveluja. tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Toiminta-ajatus

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2006 Joulukuu 2006

Osuustoimintatutkimus 2017 KOKO VÄESTÖ Yhteenveto. Osuustoimintatutkimus Kantar TNS Agri

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

Elisa Uutiset. Touko/kesäkuu Tekee sen helpoksi.

Piratismi Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kulutustottumuskysely Nurmeksen ja Valtimon alue 2019

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

TILASTOKATSAUS 4:2017

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari Pori. Anne Suomi, Digita Oy

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta

Silmälasien käyttötutkimus Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

toy taloustutkimus oy etampere / INFOCITY -TUTKIMUS Marraskuu 2000 Tampereen kaupunki

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

Oma valokuituverkko on edullisin ja luotettavin tapa saada huippunopeat tulevaisuuden Internet-yhteydet omakoti- ja rivitaloihin

Mobiilitutkimus 2016 Sneak peek. Lassi Miettinen Mobile Advisor & Innovator Sanoma Media Finland

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja:

YKSITYISEN KOPIOINNIN TUTKIMUS 2018

DNA:n Koululaistutkimus 2016: Teini-ikäisten puhelimenkäyttö

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus Johanna Kuosmanen

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2011

Yhden megan laajakaista kaikille

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta.

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Tietoliikenneyhteydet ja kaapeli-tv-ratkaisut taloyhtiöille ja asukkaille Porvoon kiinteistöyhdistyksen laajakaistailta

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM

Taloyhtiöinfo. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Asukaskysely Tulokset

Transkriptio:

Kuluttajatutkimus 2016 Viestintäviraston julkaisuja

1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Käytössä olevat liittymät... 3 2.1 Lähes 90 prosentilla mobiili-internetyhteys... 3 3 Syyt internetliittymän hankintaan tai hankkimatta jättämiseen... 4 3.1 Kiinteä internet hankitaan ensisijaisesti luotettavuuden ja käyttötarpeeseen sopivan nopeuden vuoksi... 4 3.2 Mobiili-internet hankitaan ensisijaisesti mobiliteetin vuoksi... 5 3.3 Syyt, joiden vuoksi kotiin ei ole hankittu internetiä tai kiinteästä internetyhteydestä on luovuttu... 6 3.4 Mobiili-internetyhteys riittäisi joka toiselle ja joka toiselle ei... 8 4 Internetin käyttö... 10 4.1 Mobiili-internetiä käytetään joka paikassa... 10 4.2 Kolmasosa seuraa internetliittymän toteutunutta nopeutta... 11 4.3 Lähes kolmessa neljäsosassa internettalouksista on lähiverkko.. 11 4.4 Matkapuhelimista tullut varsinaisia monitoimilaitteita... 13 4.5 Kotona käytetään pääasiassa kiinteää internetyhteyttä... 14 4.6 Kodin pääasiallisen internetyhteyden käyttö poikkeaa jonkin verran matkapuhelinkäytöstä... 15 4.7 Vajaa neljännes mobiili-internetin käyttäjistä käyttänyt mobiilimaksamista... 16 5 TV- ja videopalvelut... 17 5.1 Vajaassa puolessa kotitalouksista katsotaan antennitelevisiota.. 17 5.2 Maksullisia ohjelmasisältöjä katselee netistä jo lähes kolmasosa suomalaisista... 19

2 Kuvio 1 Onko teillä kotona käytössänne...?... 3 Kuvio 2 Mistä seuraavista syistä hankitte kiinteän internetliittymän?... 4 Kuvio 3 Mistä seuraavista syistä hankitte mobiilin internetyhteyden?... 5 Kuvio 4 Mistä syystä teillä ei ole kotona käytössänne internetliittymää?... 6 Kuvio 5 Onko teillä joskus ollut kiinteä internetliittymä?... 7 Kuvio 6 Mistä seuraavista syistä luovuitte kiinteästä internetliittymästänne?. 7 Kuvio 7 Tulisitteko toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä?... 8 Kuvio 8 Miksi ette tulisi toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä?... 9 Kuvio 9 Missä seuraavista paikoista käytätte mobiilia internetyhteyttä?... 10 Kuvio 10 Seuraatteko laajakaistaliittymänne toteutunutta nopeutta?... 11 Kuvio 11 Onko teillä kotona käytössänne langaton lähiverkko?... 11 Kuvio 12 Mitä laitteita kotinne langattomaan lähiverkkoon on liitetty?... 12 Kuvio 13 Kuinka monta eri laitetta on liitetty kotinne langattomaan lähiverkkoon?... 12 Kuvio 14 Mitä seuraavista palveluista käytätte matkapuhelimella vähintään kerran kuussa tai useammin?... 13 Kuvio 15 Teillä on käytössänne useita internetliittymiä. Mikä näistä liittymistä on se, mitä käytätte pääasiallisesti kotonanne?... 14 Kuvio 16 Mitä seuraavista palveluista käytätte kotinne pääasiallisella internetyhteydellä vähintään kerran kuussa tai useammin?... 15 Kuvio 17 Oletteko käyttänyt mobiilimaksamispalvelua?... 16 Kuvio 18 Onko teillä ollut seuraavia ongelmia mobiilimaksamispalvelun käyttämisessä?... 17 Kuvio 19 Mikä tai mitkä seuraavista ovat TV:n vastaanottotapojanne?... 17 Kuvio 20 Onko käytössänne oleva antenniverkko UHF-verkko (Digita) vai VHFverkko (Dna)? Vai onko teillä mahdollisuus katsoa molempien verkkojen tarjontaa?... 18 Kuvio 21 Maksullisten internetpalveluiden katselijat ja maksu-tv-tilaajat... 19 Kuvio 22 Kuinka usein katsotte tv-ohjelmia tai videoita internetistä?... 20

3 1 Johdanto Viestintävirasto teetti keväällä 2016 kuluttajatutkimuksen, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten käytössä olevia matkaviestin- ja laajakaistaliittymiä, internetpalveluiden käyttöä sekä television katselua ja katselutottumuksia. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina maalishuhtikuussa 2016 ja siihen vastasi 3009 yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TNS Gallup. Tässä artikkelissa tulokset on esitetty pääosin koko vastaajakunnan osalta ja esille on nostettu vain joitakin merkittävimpiä eroja eri vastaajaryhmien (esim. ikäryhmät) välillä. Vastaajaryhmäkohtaisten vastausten tarkat jakaumat löytyvät erillisestä taulukosta. 2 Käytössä olevat liittymät 2.1 Lähes 90 prosentilla mobiili-internetyhteys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Puhe- ja viestikäytössä oleva mobiililiittymä 63% Puhe-, viesti- ja nettikäytössä oleva mobiililiittymä 78% Vain nettikäytässä oleva mobiililiittymä 49% Mobiilinetti yhteensä 86% Kiinteä internetyhteys 58% Lankapuhelinliittymä 8% Kuvio 1 Onko teillä kotona käytössänne...? Tutkimuksen mukaan jopa 86 %:lla 15 92 vuotiaista suomalaisista oli kotonaan käytössä mobiili-internetyhteys. Osuus kasvoi vuoden aikana 16 prosenttiyksikköä. Kiinteä internetyhteys oli käytössä 58 %:lla vastaajista, missä laskua edellisvuoteen oli 6 %. Lasku on merkittävästi suurempi kuin mitä esimerkiksi käytössä olevien liittymien määrästä voidaan nähdä, minkä vuoksi vuosivertailuun tulee suhtautua tältä osin hieman varauksella. On syytä olettaa, että kevättä 2016 koskeva tieto vastaa paremmin todellista tilannetta kuin aiemmin saatu. Ainoastaan tiedonsiirtoon käytettäviä mobiili-internetyhteyksiä löytyi lähes joka toisesta kodista (49 %). Eri internetliittymätyypit yhteenlaskettuna 93 %:lla vastaajista oli kotonaan käytössä internetyhteys. Lankapuhelinliittymä oli käytössä vain 8 %:lla vastaajista. Eri vastaajaryhmiä vertailtaessa esille nousi mm. se, että internetliittymän omistaminen harveni ikäluokittain. Erityisesti 65-vuotiailla ja sitä

4 vanhemmilla oli selvästi vähemmän internetliittymiä (71 %) nuorempiin verrattuna (98 %). Asuinpaikkakunnan/kuntaryhmien välillä merkittävin ero oli siinä, että pääkaupunkiseudulla asuvilla oli selvästi vähemmän (38 %) vain tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja ns. dedikoituja liittymiä verrattuna muihin kuntaryhmiin (51 56 %). 3 Syyt internetliittymän hankintaan tai hankkimatta jättämiseen 3.1 Kiinteä internet hankitaan ensisijaisesti luotettavuuden ja käyttötarpeeseen sopivan nopeuden vuoksi 0% 20% 40% 60% 80% Tarvitsee luotettavan internetyhteyden Käyttötarpeeseen sopiva nopeus Tarvitsee yhteyden, jonka voi jakaa usealle käyttäjälle tai laitteelle Sopiva hinta Liittymä, jossa ei ole käyttörajoituksia Kiinteä internetliittymä kuuluu vuokraan tai yhtiövastikkeeseen Mobiili internetyhteys toimii kotona epäluotettavasti Muuta internetliittymää ei ollut saatavilla Muu syy Kiinteä internetliittymä vaikuttaa kiinteistön arvoon En osaa sanoa 62% 57% 49% 45% 42% 21% 19% 15% 14% 7% 3% Kuvio 2 Mistä seuraavista syistä hankitte kiinteän internetliittymän? Tärkeimmät syyt kiinteän internetyhteyden hankintaan olivat sen luotettavuus ja käyttötarpeeseen sopiva nopeus, joita reilusti yli puolet kiinteän internetyhteyden hankkineista piti yhtenä syynä liittymän hankintaan. Myös yhteyden jakamisen mahdollisuus ja käyttörajoitusten puute nähtiin tärkeinä syinä. Noin viidenneksellä kiinteä netti kuului vuokraan tai vastikkeeseen, ja suunnilleen yhtä monella yhtenä syynä kiinteän internetyhteyden hankintaan oli mobiili-internetin epäluotettavuus. Noin joka seitsemännellä ei ollut saatavilla muita internetliittymävaihtoehtoja. Ikäryhmittäin tarkasteltuna mielenkiintoinen havainto oli se, että yhteyden jakamisen mahdollisuutta piti tärkeänä syynä 15 24-vuotiaista vastaajista peräti 57 %, kun yli 65-vuotiaista yhtenä syynä tätä piti vain vajaa neljännes vastaajista (24 %). Pääkaupunkiseudulla yli kolmanneksella (36 %) vastaajista kiinteä internetyhteys kuului vuokraan, kun maaseudulla näin oli vain harvoilla (4 %). Lisäksi maaseudulla mobiili-internetin epäluotettavuus (29 %) oli selvästi yleisempi syy kiinteän internetyhteyden hankintaan kuin pääkaupunkiseudulla (13 %).

5 3.2 Mobiili-internet hankitaan ensisijaisesti mobiliteetin vuoksi Mobiliteetti Sopiva hinta / 2014-2015 Edullinen hinta Käyttötarpeeseen sopiva nopeus Tarvitsee luotettavan internetyhteyden (ei kysytty 2014-2015) Liittymä, jossa ei ole käyttörajoituksia (ei kysytty 2014-2015) Tarvitsee yhteyden, jonka voi jakaa usealle käyttäjälle tai laitteelle (ei kysytty 2014-2015) Hankittu osana palvelupakettia Muu syy / 2014-2015 Ei erityistä syytä Muuta internetliittymää ei ollut saatavilla Kiinteä yhteys toimii epäluotettavasti (ei kysytty 2014-2015) En osaa sanoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 2014 2015 2016 Kuvio 3 Mistä seuraavista syistä hankitte mobiilin internetyhteyden? Selvästi tärkein yksittäinen syy mobiili-internetin hankintaan oli mobiliteetti, eli mahdollisuus käyttää internetiä paikasta riippumatta. Kolme neljäsosaa vastaajista piti tätä yhtenä syynä hankintaan. Käyttötarpeeseen sopiva nopeus oli yksi syy mobiili-internetin hankintaan jo 42 %:lle vastaajista, kun se kahdessa edellisessä kuluttajatutkimuksessa oli yksi syy vain noin joka kymmenennelle mobiili-internetin hankkijalle. Tätä kasvua ovat tukeneet todennäköisesti sekä mobiili-internetin nopeuksien kasvu, että nopeita yhteyksiä hyödyntävien päätelaitteiden yleistyminen. Entistä useampi (19 %) hankki mobiili-internetin myös osana palvelupakettia kuten esim. yhdessä kiinteän laajakaistan kanssa. Yli puolet (52 %) vastaajista näki myös sopivan hinnan olleen yksi syy hankintaan, mikä kuvastaa mobiili-internetin edullista hintaa Suomessa. Eri vastaajaryhmien osalta esille voidaan nostaa mm. se, että ikäryhmittäin tarkasteltuna mobiliteetin merkitys oli yli 65-vuotiaille selvästi vähäisempi (59 %) syy hankkia mobiili-internetyhteys kuin sitä nuoremmille ikäluokille (15 64-vuotiaat 72 83 %). Maaseudulla sen sijaan 15 % vastaajista sanoi yhdeksi syyksi mobiiliinternetyhteyden hankintaan sen, ettei muuta internetliittymää ollut saatavilla, kun pääkaupunkiseudulla vastaava osuus oli vain 6 %.

6 3.3 Syyt, joiden vuoksi kotiin ei ole hankittu internetiä tai kiinteästä internetyhteydestä on luovuttu 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei tarvitse kotona, voi käyttää muualla Ei koe tarvitsevansa internetiä lainkaan Internetliittymän hankkiminen on hankalaa: tilaminen tai asennus on hankalaa Internetliittymän käyttäminen on hankalaa Internetliittymä on kallis Ei koe internetin käyttämistä turvalliseksi Sopivaa internetliittymää ei ole saatavilla Muu syy Ei osaa sanoa 2016 (n=213) 2015 (n=251) 2014 (n=320) Kuvio 4 Mistä syystä teillä ei ole kotona käytössänne internetliittymää? Tutkimukseen vastanneista 7 %:lla ei ollut kotonaan käytössä internetyhteyttä. Selvästi suurin yksittäinen syy internetin hankkimatta jättämiseen oli se, ettei vastaaja kokenut tarvitsevansa internetiä lainkaan. Näin arvioi kaksi kolmasosaa vastaajista, joilla ei ollut kotonaan nettiyhteyttä. Peräti neljäsosa mainitsi yhdeksi syyksi sen, että internetliittymän käyttäminen on hankalaa, kun 2014 ja 2015 näin arvioi vain noin joka kymmenes vastaaja, jolla ei ollut internetyhteyttä kotona. Vajaa viidennes ei ollut hankkinut internetiä kotiin, koska voi käyttää nettiä muualla. Hieman yli joka kymmenes koki hinnan olevan esteenä, ja vain hieman harvempi ei kokenut netin käyttämistä tarpeeksi turvalliseksi tai koki internetyhteyden hankkimisen liian hankalana. Neljänneksellä vastaajista oli myös muita syitä olla hankkimatta internetyhteyttä kotiin. Eri vastaajaryhmien osalta kenties mielenkiintoisin ero löytyi sukupuolesta, sillä niiden vastaajien osalta, joilla ei kotona ole internetiä käytössä, naisista peräti 32 % piti internetin käyttämistä hankalana, kun miehistä näin koki vain 15 %.

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3% 2% 3% 42% 47% 47% 55% 51% 50% 2016 (n=1265) 2015 (n=1090) 2014 (n=1141) Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 5 Onko teillä joskus ollut kiinteä internetliittymä? Yli puolella vastaajista (55 %), joilla ei vastaushetkellä ollut kotona kiinteää internetyhteyttä, oli kuitenkin aikaisemmin ollut kiinteä internetliittymä kotona. Osuus kasvoi 4 % edellisvuodesta ja vastaajat edustavat 23 % koko tutkimuksen vastaajakunnasta. 0% 20% 40% 60% Hinta Vähäinen käyttö Riittävän nopeaa ei ollut saatavilla Nopeus oli luvattua hitaampi Ei enää ollut tarjolla muuton vuoksi Ei enää tarjolla muun syyn vuoksi 2016 2015 2014 Tyytymättömyys palvelun laatuun Mobiililaajakaista parempi vaihtoehto Muu syy Ei osaa sanoa Kuvio 6 Mistä seuraavista syistä luovuitte kiinteästä internetliittymästänne? Tärkein yksittäinen syy kiinteästä yhteydestä luopumiseen oli se, että vastaaja koki mobiililaajakaistan olevan hänelle parempi vaihtoehto. Näin arvioi jopa hieman yli puolet vastaajista (51 %), joilla aikaisemmin oli ollut kiinteä yhteys kotona, kun viime vuonna vastaava osuus oli alle kolmasosa (31 %). Koko vastaajajoukkoon suhteutettuna osuus oli 12 %. Muita merkittäviä syitä kiinteästä internetliittymästä luopumiseen olivat mm. hinta (31 %), luvattua hitaampi nopeus (16 %), vähäinen käyttö (14 %), tyytymättömyys palvelun laatuun (15 %), sekä se, ettei riittävän nopeaa yhteyttä ollut saatavilla (13 %). Kaikkien näiden syiden merkitys oli

8 kasvanut kahden edellisvuoden aikana. Näiden syiden lisäksi yli viidennes vastaajista (22 %) ei ollut saanut kiinteää yhteyttä uuteen asuntoon muutettuaan ja vajaalla viidenneksellä (19 %) oli myös muita syitä luopua kiinteästä internetliittymästä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna merkittävin ero löytyi siitä, että yli 65- vuotiaista yli neljännes (28 %) piti vähäistä käyttöä yhtenä syynä kiinteästä internetyhteydestä luopumiseen, kun muissa ikäluokissa näin arvioi vain 11 13 % vastaajista. 3.4 Mobiili-internetyhteys riittäisi joka toiselle ja joka toiselle ei 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 47% 41% 42% 6% 16% 18% 47% 43% 40% 2016 2015 2014 Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kuvio 7 Tulisitteko toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä? Sen suhteen tulisiko toimeen pelkällä mobiili-internetillä, vastaajat jakautuivat tasan. Niistä vastaajista, joilla oli kotonaan kiinteä laajakaista tai sen lisäksi myös mobiili-internetyhteys, yhtä moni (47 %) koki joko tulevansa tai ei tulevansa toimeen pelkällä mobiili-internetillä. Molempien osuudet kasvoivat viime vuodesta selvästi, kun vastaavasti "ei osaa sanoa" -vastauksia oli myös selvästi vähemmän kuin kahdessa edellisessä kuluttajatutkimuksessa. Koko vastaajajoukkoon suhteutettuna yli neljäsosa (27 %) vastaajista tulisi toimeen pelkällä mobiili-internetyhteydellä, minkä lisäksi reilulla kolmanneksella (35 %) on nykyisin käytössä ainoastaan mobiili-internetyhteys. Erot sukupuolen, ikäryhmien ja kuntaryhmien välillä olivat yllättävän pieniä sen suhteen, tulisiko vastaaja toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä.

9 12% 26% 13% 34% 31% 2014 10% 29% 11% 34% 32% 2015 6% 40% 20% 41% 35% 2016 160% 140% 120% 100% 80% 60% 40% 20% Kuvio 8 Miksi ette tulisi toimeen pelkällä mobiililla internetyhteydellä? 0% Ei osaa sanoa Muu syy Tiedonsiirron määrä rajoitettu On liian hidas Toimii epäluotettavasti Hitaus (41 %) oli suurin yksittäinen syy siihen, miksi vastaaja ei tulisi toimeen pelkällä mobiili-internetillä. Toiseksi yleisin syy oli epäluotettavuus (35 %). Myös tiedonsiirron määrälliset rajoitteet nähtiin yhtenä syynä (20 %) ja sen merkitys kasvoi suhteellisesti eniten viime vuodesta. Vastaajista 40 %:lla oli myös muita mainitsemattomia syitä, jonka vuoksi pelkkä mobiili-internet ei riittäisi heille. Eri vastaajaryhmistä suurimmat erot löytyivät ikäryhmien välillä ja merkittävin ero löytyi mobiili-internetin hitaudesta. 25 34-vuotiasta peräti lähes kaksi kolmasosaa vastaajista (65 %) piti yhtenä syynä hitautta siihen, ettei tulisi toimeen pelkällä mobiili-internetillä, kun yli 65-vuotiaista näin arvioi vain 15 %. Myös mobiili-internetin epäluotettavuuden suhteen vanhin ikäluokka oli selvästi "vähemmän kriittinen", sillä yli 65-vuotiaista noin viidennes (21 %) mainitsi mobiili-internetin epäluotettavuuden yhdeksi syyksi, kun 25 49-vuotiaista näin arvioi vajaa puolet (43 45 %).

10 4 Internetin käyttö 4.1 Mobiili-internetiä käytetään joka paikassa 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Ei osaa sanoa Jossain muualla Ulkomailla Vapaa-ajan asunnolla Töissä tai opiskelupaikassa Liikkuessa tai matkustaessa Kotona 0% 2016 2015 2014 Kuvio 9 Missä seuraavista paikoista käytätte mobiilia internetyhteyttä? Vaikka mobiili-internet antaa mahdollisuuden käyttää internetiä ajasta ja paikasta riippumatta, oli sen yleisin käyttöpaikka kotona, sillä lähes 90 % mobiili-internetin haltijoista käytti sitä kotona (88 %). Kuitenkin lähes yhtä moni käytti mobiili-internetiä liikkuessa tai matkustaessa (83 %). Töissä mobiili-internetiä käytti vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista (61 %), ja lähes yhtä moni vapaa-ajan asunnolla (59 %). Suhteellisesti eniten kasvoi kuitenkin niiden vastaajien joukko, joka käytti mobiili-internetiä ulkomailla. Heitä oli jo 41 % mobiili-internetin haltijoista, kun vuotta aikaisemmin vain 25 % käytti mobiili-internetiä ulkomailla. Ikäryhmien osalta voidaan todeta, että mobiili-internetin käyttö väheni kaikissa paikoissa iän myötä. Kuntaryhmien osalta vastaava kehitys kulki väestötiheyden laskiessa, lukuun ottamatta kotikäyttöä, mikä oli yleisempää maaseudulla verrattuna muihin kuntaryhmiin.

11 4.2 Kolmasosa seuraa internetliittymän toteutunutta nopeutta 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Ei osaa sanoa Jotenkin muuten Ei seuraa nopeutta Netissä olevilla yleisillä mittauspalveluilla Oman operaattorin mittauspalvelun kautta 0% 2016 2015 2014 Kuvio 10 Seuraatteko laajakaistaliittymänne toteutunutta nopeutta? Noin joka kolmas nettiliittymän haltija seuraa laajakaistaliittymänsä toteutunutta nopeutta (33 %). Toteutunutta nopeutta seuraavien osuus kasvoi vuoden aikana 5 prosenttiyksikköä. Netissä olevat yleiset mittauspalvelut olivat operaattorien omia mittauspalveluita suositumpia. Ero sukupuolten välillä oli verrattain suuri. Miehistä laajakaistaliittymän toteutunutta nopeutta seurasi hieman vajaa puolet (46 %), kun naisista näin teki vain vajaa viidennes (19 %). Myös ikäryhmien väliltä löytyi jonkin verran eroja, sillä 15 34 vuotiaista toteutunutta nopeutta seurasi noin 40 %, kun 50 64-vuotiasta näin teki selvästi alle kolmannes (29 %) ja 65+vuotiaista vain alle neljännes (23 %). 4.3 Lähes kolmessa neljäsosassa internettalouksista on lähiverkko 4% 24% Kyllä Ei En osaa sanoa 72% Kuvio 11 Onko teillä kotona käytössänne langaton lähiverkko?

12 Lähes kolmella neljäsosalla (72 %) internetliittymän haltijoista oli kotona lähiverkko ja useimmiten siihen oli liitetty tietokone (86 %). Matkapuhelin ja/tai tabletti oli liitetty kodin lähiverkkoon noin kahdessa kolmasosassa lähiverkkotalouksia. Televisio oli lähiverkossa hieman yli joka kolmannessa (35 %) lähiverkkotaloudessa ja pelikonsoli noin joka neljännessä (26 %). Musiikkijärjestelmiä löytyi noin joka kymmenennestä lähiverkkotaloudesta, kun turvalaitteita (3 %) tai kodinkoneita (2 %) oli kytketty kodin lähiverkkoon vain harvoissa talouksissa. 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tietokone Matkapuhelin Tabletti Televisio Pelikonsoli Musiikkijärjestelmä Muu Turvalaitteet Muu kodin tekniikka Kodinkoneet 86% 68% 63% 35% 26% 9% 5% 3% 2% 2% Kuvio 12 Mitä laitteita kotinne langattomaan lähiverkkoon on liitetty? Vain harvassa (11 %) lähiverkkotaloudessa lähiverkkoon oli kytketty vain yksi laite. Tyypillisimmin lähiverkkoon oli kytketty 2-4 laitetta, näin oli yli puolessa (53 %) lähiverkkotaloudessa. Lähiverkossa oli 5 laitetta tai sitä enemmän hieman yli kolmanneksessa (36 %) lähiverkkotalouksista. 3% 11% 33% 53% 2-4 kpl 5-10 kpl 1 kpl Yli 10 kpl Kuvio 13 Kuinka monta eri laitetta on liitetty kotinne langattomaan lähiverkkoon?

13 Tyypillisimmin kodin lähiverkko oli toteutettu kiinteällä laajakaistalla. Näin oli lähes kolmessa neljäsosassa (72 %) lähiverkkotalouksista. Mobiililaajakaistan varaan rakennettujen lähiverkkojen yleisyys kasvoi väestötiheyden laskiessa, sillä maaseutumaisilla paikkakunnilla peräti lähes puolet (47 %) lähiverkoista oli toteutettu mobiililla yhteydellä, kun osuus pääkaupunkiseudulla oli vain 14 %. Koko maan osalta kolmannes (33 %) lähiverkoista oli toteutettu mobiililla internetyhteydellä. Eri vastaajaryhmien osalta voidaan mainita, että kuntaryhmittäin tarkasteltuna lähiverkon yleisyys laski väestötiheyden laskiessa (pääkaupunkiseutu 79 % vs. maaseutu 65 % on lähiverkko). Ikäryhmistä esille nousi erityisesti yli 65-vuotiaat, joista vain 43 % (niistä, joilla kotona on internetliittymä) ilmoitti kotonaan olevan lähiverkko, kun vastaava osuus oli korkeimmillaan 83 %:ssa 35 49-vuotiaiden keskuudessa. Vastaavasti yli 65-vuotiaista vain muutamalla (2 %) oli pelikonsoli lähiverkossa, kun näin ilmoitti 15 24-vuotiasta yli kolmannes (36 %). Kodinturvalaitteita lähiverkossa yli 65-vuotiailla (7 %) oli sen sijaan selvästi muita ikäryhmiä enemmän (1-4 %). Lisätietoa suomalaisten kotitalouksien lähiverkoista voi lukea mm. seuraavasta artikkelista. 4.4 Matkapuhelimista tullut varsinaisia monitoimilaitteita 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tekstiviestit Tiedonhaku ja uutisten luku Sähköposti Kartta- ja navigointipalvelut (ei kysytty 2014-2015) Pikaviestimet Lyhyiden videoklippien katselu Sosiaalinen media Pankkitunnuksia tai muuta vahvaa tunnistautumista edellyttävät palvelut (ei kysytty 2014-2015) Musiikin kuuntelu internetistä / internetradion kuuntelu Tavaroiden ja/tai palvelujen ostaminen internetistä (ei kysytty 2014-2015) Internet-puhepalvelut Televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu (ei kysytty 2014-2015) Internetyhteyden vaativat pelit (ei kysytty 2014-2015) Jotain muuta 2016 2015 2014 Kuvio 14 Mitä seuraavista palveluista käytätte matkapuhelimella vähintään kerran kuussa tai useammin?

14 Matkapuhelimia käytetään ja hyödynnetään nykyisin mitä moninaisimmissa palveluissa. Voidaan todeta, että kaikkien tutkittujen palvelujen käyttö kasvoi viime vuodesta, jopa tekstiviestien. Tekstiviestien (91 %) lisäksi, entistä useampi haki tietoa ja luki uutisia (71 %), käytti sähköpostia (66 %) tai pikaviestimiä (58 %), katsoi lyhyitä videoklippejä (56 %), vietti aikaa sosiaalisessa mediassa (54 %) tai hyödynsi (26 %) internetpuhepalveluita (esim. Skype) matkapuhelimella. Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa hyödynsi matkapuhelimellaan kartta- ja navigointipalveluita (63 %) ja vajaa puolet (48 %) käytti palveluita, jotka edellyttävät vahvaa tunnistautumista kuten esim. pankki- tai viranomaispalvelut. Lähes yhtä moni (46 %) kuunteli musiikkia internetin kautta matkapuhelimella ja vajaa kolmannes (30 %) osti tavaroita/palveluita internetistä. Televisio-ohjelmia ja elokuvia katsoi matkapuhelimella sen sijaan vain noin neljännes (26 %) vastaajista, ja internetyhteyden vaativia pelejä pelasi viidennes (20 %). Näitä molempia voi selittää mm. matkapuhelinten pienet näytöt. Eri vastaajaryhmien välisistä eroista voidaan todeta, että erilaisten palveluiden käyttö matkapuhelimella laski iän myötä/ikäryhmittäin. Vastaava kehitys oli havaittavissa myös väestötiheyden suhteen. 4.5 Kotona käytetään pääasiassa kiinteää internetyhteyttä 3% 18% Kiinteä internetliittymä Mobiili internetliittymä En osaa sanoa 79% Kuvio 15 Teillä on käytössänne useita internetliittymiä. Mikä näistä liittymistä on se, mitä käytätte pääasiallisesti kotonanne? Lähes neljä viidesosaa niistä vastaajista, joilla on käytössä sekä kiinteä internetliittymä että mobiili-internetyhteys, käyttää kotona pääasiallisesti kiinteää internetyhteyttä.

15 4.6 Kodin pääasiallisen internetyhteyden käyttö poikkeaa jonkin verran matkapuhelinkäytöstä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Pankkitunnuksia tai muuta vahvaa tunnistautumista edellyttävät palvelut Sähköposti Tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta Videoiden katselu / Televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu Tavaroiden ja/tai palvelujen ostaminen internetistä Sosiaalinen media Musiikin kuuntelu internetistä / Internetradion kuuntelu Pikaviestinpalvelut Internet-puhepalvelut Internetyhteyden vaativat pelit En osaa sanoa 92% 92% 91% 73% 65% 63% 63% 47% 37% 33% 2% Kuvio 16 Mitä seuraavista palveluista käytätte kotinne pääasiallisella internetyhteydellä vähintään kerran kuussa tai useammin? Yleisesti kodin pääasiallisella internetyhteydellä (kiinteä tai mobiiliinternetyhteys) tehdään paljon samoja asioita kuin pelkällä matkapuhelimella, mutta selvästi useampi hyödyntää kotona olevaa internetyhteyttä kuin matkapuhelinta erilaisissa palveluissa ja muutamat asiat korostuvat varsin selvästi kotikäytössä. Vahvaa tunnistautumista vaativia palveluita käytti kodin pääasiallisella internetyhteydellä yli yhdeksän kymmenestä (92 %), ja myös televisio-ohjelmia ja videoita katsottiin kodin internetyhteydellä (73 %) selvästi matkapuhelinta useammin, kuten myös tavaroita/palveluita ostettiin (65 %) internetin kautta. Ainoastaan pikaviestinten käyttö oli yleisempää matkapuhelimella kuin kodin pääasiallisella internetyhteydellä, jolla pikaviestimiä käytti vajaa puolet vastaajista (47 %). Eri vastaajaryhmien osalta voidaan todeta, että kehitys oli vastaavaa kuin matkapuhelimella käytettävissä palveluissa. Erilaisten palveluiden käyttö kodin pääasiallisella internetyhteydellä pääosin laski ikäryhmittäin ja väestötiheyden laskiessa.

16 4.7 Vajaa neljännes mobiili-internetin käyttäjistä käyttänyt mobiilimaksamista 1% 23% Kyllä Ei 76% En tiedä palvelusta / En osaa sanoa Kuvio 17 Oletteko käyttänyt mobiilimaksamispalvelua? Mobiili-internetyhteyden omaavista vastaajista 23 % oli käyttänyt mobiilimaksamispalvelua, millä tarkoitetaan palvelun tai tuotteen maksamista kauppiaan nettisivulla tai mobiilisovelluksessa siten, että ostokset veloitetaan puhelinlaskulla. Miehistä mobiilimaksamista oli kokeillut 27 %, kun naisilla osuus oli 19 %. Ikäluokittain mobiilimaksamista oli kokeiltu eniten ikäryhmässä 25 34- vuotiaat (30 %) ja vähiten vanhimmassa ikäluokassa yli 65-vuotiaat (13 %). Pääkaupunkiseudulla mobiilimaksamista oli kokeillut 28 % vastaajista, kun maaseudulla osuus jäi alle viidennekseen (18 %). Vain harva oli kokenut ongelmia mobiilimaksamisessa, sillä palvelua kokeilleista 87 % ei ollut kohdannut ongelmia maksamisessa. Ne harvat ongelmat, joita oli kohdattu, liittyivät mm. siihen, että palvelun maksullisuudesta ei ollut mainintaa tai palvelua luultiin maksuttomaksi (5 %), tai että hintaa ei ollut ilmoitettu selkeästi maksaessa (4 %). 50- vuotiaat tai sitä vanhemmat vastaajat olivat kohdanneet hieman useammin ongelmia nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Kuntaryhmien osalta mielenkiintoinen havainto oli se, että pääkaupunkiseudulla ongelmia mobiilimaksamisessa oli ollut selvästi useammalla (23 %) kuin muissa kuntaryhmissä (7 11 %).

17 En osaa sanoa Muu ongelma Operaattorin laskuttamien palvelujen hinnat eivät vastaa maksaessa ilmoitettuja hintoja Operaattori on laskuttanut palveluja, joita ei ole tilattu Hintaa ei ollut ilmoitettu selkeästi maksaessa Palvelun maksullisuudesta ei ollut mainintaa tai palvelua luultiin maksuttomaksi 1% 5% 1% 2% 4% 5% Ei ole ollut ongelmia 87% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 18 Onko teillä ollut seuraavia ongelmia mobiilimaksamispalvelun käyttämisessä? 5 TV- ja videopalvelut 5.1 Vajaassa puolessa kotitalouksista katsotaan antennitelevisiota En osaa sanoa Kotona ei katsota televisiolähetyksiä tai katsotaan televisio-ohjelmia vain internetistä IPTV Satelliittivastaanotto Kaapeliverkko Antenniverkko 4% 7% 11% 4% 43% 47% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 2016 Kuvio 19 Mikä tai mitkä seuraavista ovat TV:n vastaanottotapojanne? Vajaassa puolessa (47 %) kotitalouksista katsottiin televisiota antenniverkon kautta, ja vain hieman harvemmassa kaapeliverkon kautta (43 %). IPTV oli käytössä hieman yli joka kymmenennessä (11 %) kotitaloudessa ja satelliittivastaanotto vain noin 4 %:ssa kotitalouksia. Suhteellisesti eniten vuoden aikana kasvoi kuitenkin niiden vastaajien osuus, jotka eivät katso televisiolähetyksiä tai katsovat televisio-ohjelmia vain internetistä. Näitä oli 7 % kaikista vastaajista, kun vuosi sitten osuus jäi 5 %:iin. 15 24-vuotiaista peräti 17 % ei katsonut televisiota lainkaan tai katsoi sitä vain internetin kautta, kun vastaava osuus yli 65-vuotiaiden keskuudessa

18 oli vain 1 %. Osuus laski kaikissa ikäryhmissä nuorempaan ikäryhmään verrattuna. Vastaavasti myös antennivastaanoton yleisyys laski iän myötä, mutta myös väestötiheyden laskiessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 58% 66% 5% 7% 8% 6% 30% 20% 2016 2015 UHF (Digita) VHF (Dna) UHF ja VHF En osaa sanoa Kuvio 20 Onko käytössänne oleva antenniverkko UHF-verkko (Digita) vai VHFverkko (Dna)? Vai onko teillä mahdollisuus katsoa molempien verkkojen tarjontaa? Antennitaloudessa asuvien vastaajien tietämys antenniverkon kahdesta vaihtoehdosta oli yleisesti ottaen varsin heikkoa, sillä jopa 58 % vastaajista ei osannut sanoa kumpi antennivaihtoehto heillä on kotona käytössä. Tietämys oli kuitenkin parantunut jonkin verran viime vuodesta, jolloin peräti kaksi kolmasosaa ei osannut nimetä kotonaan olevaa antenniverkkoa. Eri vastaajaryhmien osalta merkittävimmät erot löytyivät sukupuolen osalta. Naisista peräti lähes kolme neljäsosaa (72 %) ei osannut sanoa kumpi antennivaihtoehto heillä on kotona käytössä, kun miehillä osuus oli selvästi alle puolet (45 %). Ikäryhmien osalta paras tietämys kodin antennivaihtoehdosta oli 50 64-vuotiailla, joista yli puolet (52 %) osasi nimetä antennin, kun muissa ikäryhmissä osuudet vaihtelivat 30 43 %:n välillä.

19 5.2 Maksullisia ohjelmasisältöjä katselee netistä jo lähes kolmasosa suomalaisista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Taloudessa tilataan maksullisia tv-kanavia joita katsotaan televisiosta 23 % Katsoo maksullisia internet-tv palveluita 31 % Kotona tilataan maksukanavia, tai vastaaja katselee maksullisia nettitelevisiopalveluita 44 % Katsoo TV-yhtiöiden maksullisia netti-tv-palveluita 11 % Katsoo muita maksullisia tilausvideopalveluita 27 % Katsoo TV-yhtiöiden ilmaisia netti-tv-palveluita 69 % Katsoo muita videopalveluita 58 % Kuvio 21 Maksullisten internetpalveluiden katselijat ja maksu-tv-tilaajat Lähes kolmasosa (31 %) vastaajista katseli maksullisia internet-tvpalveluita (TV-yhtiöiden maksullisia netti-tv-palveluita, esim. Ruutu+, Katsomo Total Sport, Katsomo MTV Juniori & muita maksullisia tilausvideopalveluita esim. Netflix, HBO Nordic, Filmnet, Viaplay), kun perinteisiä maksutelevisiokanavia tilattiin vain vajaassa neljänneksessä (23 %) vastaajien kotitalouksista. Kun tiedot maksullisten netti-tv-sisältöjen katselijoista ja maksullisia kanavia tilaavista kotitalouksista yhdistetään, voidaan todeta, että 44 % vastaajista katseli maksullisia internet-tvpalveluita tai heidän kotonaan tilattiin maksullisia televisiokanavia, joita katseltiin television kautta. Lisäksi huomionarvoista on se, että jopa 69 % suomalaisista katsoi TVyhtiöiden ilmaisia netti-tv-palveluita kuten esim. Yle Areena, Katsomo, tai Ruutu. TV-yhtiöiden maksullisia palveluita (esim. Ruutu+, Katsomo Total Sport, Katsomo MTV Juniori) katsoi vain reilu kymmenesosa (11 %) suomalaista. Eri vastaajaryhmien osalta voidaan todeta, että miehet tilasivat ja katsoivat maksullisia ohjelmasisältöjä naisia useammin. Ikäryhmien osalta mielenkiintoinen havainto oli se, että vanhemmat ikäluokat tilasivat nuorempia ikäluokkia useammin perinteisiä maksukanavia, joita katsottiin televisiosta, kun taas nuoremmat ikäluokat katselivat vanhempia ikäluokkia enemmän maksullista ohjelmasisältöä internetistä.

20 27% 25% Päivittäin Useamman kerran viikossa Kerran viikossa 20% 28% Harvemmin kuin kerran viikossa Kuvio 22 Kuinka usein katsotte tv-ohjelmia tai videoita internetistä? Ohjelmasisältöjä internetin kautta seuraavat vastaajat jakautuvat melko tasaisesti sen suhteen, kuinka usein he katsovat ohjelmia tai videoita internetin kautta. Neljäsosa vastaajista katsoi päivittäin (25 %), kun vain hieman useampi katsoi harvemmin kuin kerran viikossa (27 %) tai useamman kerran viikossa (28 %). Kerran viikossa netti-tv:tä katseli viidesosa (20 %) netti-tv:n katselijoista.

Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A 00181 Helsinki puh: 0295 390 100 fax: 0295 390 270 www.viestintävirasto.fi