Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta

Samankaltaiset tiedostot
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Moniresistentit bakteerit

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Käsihuuhdekulutusluvut

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

A Toimintayksikön yleistiedot

MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE

Ripuliepidemia - toimintaohje

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

gramnegatiiviset sauvat

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

C.difficile alueellisena haasteena

MRSA-kantajuuden seuranta

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Turvallinen teho-osasto

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Vuorelan vesiepidemia Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit

40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Transkriptio:

Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta 2011-2012 Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Operatiivinen tulosalue Infektioiden torjuntayksikkö 05.10.2012

Hoitokimppu leikkauksiin liittyvien infektioiden estämiseksi

Standardi: Suolen tyhjennys ja po. antibiootti Leikkaussali-ilman lämmitys Fysiologinen happilisä (FiO2 30 %) Iv-nesteytys anestesiologin ohjaamana Ei haavanreunan suojainta Iv-antibioottiprofylaksia

Tehostettu: Ei suolen valmistelua Pre ja perioperatiivinen tehostettu lämmitys Peri - ja postoperatiivinen happilisä Iv-nesterajoitus Haavan reunansuojaus Iv- antibioottiprofylaksia

Kolorektaalikirurgia noin 200 toimenpidettä Leikkauksenjälkeinen infektio Tehostettu ryhmä 45 % Standardi ryhmä 21 % Monimuuttuja-analyysissä kuuluminen tehostettuun ryhmään lisäsi infektion riskin 2.47- kertaiseksi

Leikkausajan pidentymisen vaikutus leikkauksen jälkeisiin infektioihin ja sairaalahoidon kestoon

299,359 leikkausta 173 sairaalaa Laparoskooppinen kolekystektomia Infektioiden määrä kaksinkertaistui kun leikkausaika piteni < 30 min 60-90 min. Kaikki operaatiot: sairaalahoidon kesto piteni n. 6 % puolen tunnin lisääntynyttä leikkausaikaa kohti

Kaikki infektiot haavainfektiot sepsis

Leikkaussalin liikenne ja salin ilman mikrobipitoisuus

Tutkittiin leikkauksen aikaista liikennettä leikkaussaliin ja sieltä pois Mitattiin ilmassa olevaa mikrobimäärää Ovien avaaminen, toimenpiteen kesto, henkilöiden lukumäärä toimenpiteen aikana selittivät 68 % todetusta mikrobimäärän vaihtelusta leikkaussalin ilmassa.

Miksi ovissa kuljettiin? Tarpeellinen 177 (37.5 %) Konsultaatio 40 Tarvikkeiden tuonti 137 Osaksi tarpeellinen 184 (35.7% ) Tiimin jäsen poistui/saapui 76 Tauko 134 Täysin tarpeeton 168 (31.8 %) Logistiikka (seuraavien leikkausten suunnittelu) 30 Sosiaalinen 45 Syy ei selvinnyt 93

PPSHP alueella v. 2010 ESBL viljelyistä positiivisia 4.6 % v 2011 4.4 %

Kantajien todellinen määrä? Kansainväliset suositukset tukevat edelleen infektion torjunnan menetelmien käyttöä potilaasta toiseen tapahtuvien tartuntojen estämiseksi Suomessakin eroja käytännöissä eri shp:ssä

seulonnat kosketuseristys häätöhoidot

ESBL:n esiintyminen tuotantoeläimillä (Sveitsi)

Ulostenäytteet: Porsas 15.3 % Nauta 12.7 % Lammas 8.6 % Kana 63.4 % Raaka maito ( 100 maitotilan tankeista) ei positiivisia Sikanauta jauheliha 1 positiivinen

ESBL esiintyvyys saksalaismarketin lihastiskiltä, orgaanisen ravinnon myymälästä ja suoramyyntitilalta hankituissa näytteissä

ESBL esiintyvyys vatsavaivojen takia yleislääkärille hakeutuneissa potilaissa Hollannissa

Vatsavaivojen takia yleislääkärille hakeutuneita potilaita,( 720 potilasta) tutkittiin ulosteen ESBL-viljely 73/720 oli positiivisia (10,1%) Eniten löytyi E.colia CTX-M-15-tuottavat kannat yleisimmät 47 % Klooni ST10 yleisin Karbapenemaasia tuottavia kantoja ei löytynyt

Infektioalan kokoukseen osallistujat Tarjottiin mahdollisuutta tutkia VRE ja ESBL kantajuus ulosteesta N= 230 osallistui (36 %) Löydökset Ei VRE-löydöksiä ESBL positiivinen 8 (3.5 %) Riskitekijät: Ulkomaanmatka < 1v Afrikka 14.8 Kreikka 15.2 Kotieläin 6.7

ESBL infektio lisäsi merkittävästi hoitoaíkaa ja kustannuksia verrattuna antibiooteille herkän kannan aiheuttamaan infektioon Osassa tutkimuksia myös kuolleisuusero

1884 potilasta, joilla todettu sairaalahoidon aikana ESBL 448 uudelleen sairaalaan (yli 3 kk edellisestä jaksosta), jolloin heistä otettiin seulontanäyte 180 (40 %) oli edelleen positiivisia 1 v kuluttua 25 % 2v kuluttua 8.9 % Niillä joilla näyte oli negatiivinen oli mediaaniaika siihen oli 6 kuukautta

ESBL:n leviäminen jos ei kosketuseristystä

ESBL tarttui huonekaveriin 2/133 kontaktia = 1.5 % Keskimäärin 4.3 vrk:n aikana Yleistettävyys?? Yli 90 % 1-2 h huoneita Käsihygienia komplianssi hyvä > 90 % ESBL prevalenssi ylipäänsä matala vain n. 30 löydöstä vuodessa

Karbapeneemiresistentin Klebsiella pneumoniaen aiheuttama epidemia ja sen rajoittaminen

Korkean riskin potilaat: Aiempi sairaalajakso, Pitkäaikaishoitolaitos Uusi sairaalajakso: Eristys kunnes seulontanäyte vastattuna Oma hoitaja (1:4 suhde) Kohorttiosastot

Kohorttiosasto 12 paikkaa Omat hoitovarusteet Lääkäri vaihtui Siivous kloorilla 10 minx2 vrk Vierailijat potilaan suostumuksella suojainten käyttö ohjattiin Oma kuljettaja tutkimuksiin

Riskiosastojen seulonnat Potilaan tullessa osastolle, viikottain ja lähtiessä Kohortointi esim teho osastolla

Uusi potilas: Altistuneiden kirjaus ja seulonta Valvonta: käsihygienian toteutuminen kosketuseristyskäytännöt Jos osastolla ryvästymä: henkilökunnan seulonnat

Antibioottikäytäntöjen tiukentaminen: Karbapeneemi infektiolääkärin määräyksellä Empiirinen käyttö kahden infektiolääkärin suostumus Karbapeneemeista vain meropeneemi käytössä.

5.1 % potilaista hoidettiin kosketuseristyksessä. Luku merkitsisi OYS:ssa 41 potilasta eristyksessä

Clostridium difficile ja käsihygienia

Saippuavesipesu suositellaan vain epidemiatilanteissa, muutoin riittää käsihuuhteen käyttö ei ole näyttöä että käsihuuhteen käyttö lisäisi/saippuavesipesu vähentäisi klostridiumripulin esiintymistä

Käsihygienian tehostaminen kun toteutumista seurattiin monitorissa ja annettiin välitön palaute

17-paikkainen teho-osasto Jokaisen käsihuuhdepullon ja lavuaarin luona kamera Tunnistin rekisteröi huoneeseen tulon/poistumisen Valvoja rekisteröi toteutuiko käsihygienia 16 viikon jakso, jolloin kameravalvonta ilman palautetta 91 viikon jakso jolloin välitön palaute Käytävällä monitori, johon seurantatieto Säännöllinen raportointi esimiehille

16 viikon prefeedback-jakso Käsihygienia toteutui alle 10 % 16 viikon postfeedback-jakso Käsihygienia toteutui 81.6 % 75 viikon seuranta Käsihygienia toteutui 87.5 %

5/2007-12/2009 63 potilasta sai sairaalahoidon aikana MDRGR-mikrobin Kaksi epidemiatilannetta, joiden hillitsemiseksi infektioiden torjunnan menetelmien tehostaminen Ympäristönäytteet vain 3 positiivista löydöstä Yksi osa eristystoimien toteutumisen valvojat V 2007 4 hoitajaa 6 viikkoa V 2009 5 hoitajaa 10 viikkoa

1. epidemian aikana 1330 eristyshuoneessa käyntiä huomautettavaa 8 % 2 epidemian aikana v. 2009 892 tapahtumaa, joista 2.6 % ei ollut ohjeistuksen mukaista Lääkärit 58 % käsihygieniaan liittyvistä ja 37 % suojavaatetukseen liittyvistä rikkeistä.