Näkökulmia kertomuksen ymmärtämiseen ja ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Janne Lepola Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö janlep@utu.fi
Narratiivinen ajattelu J. S. Brunerin mukaan (Tolska, 2002) Narratiivisen ajattelun avulla jäsennämme kokemuksen tarinaksi. Tarina heijastaa säännönmukaista struktuuria Tyypillisiä elementtejä (Mandler & Johnson, 1977): Henkilöt, hahmot Tapahtumapaikka, tilanne Tapahtumarakenne (alku, keskikohta, loppu) Laukaiseva tapahtuma, tunnereaktio, tavoite-keinot-tulos (onnistuminenepäonnistuminen), tavoite Brunerin mukaan narratiivinen ajattelu perustuu synnynnäisille kyvyille Mitä palvelee: Ohjaa yksilöä etsimään erotteluja ympäristöstämme.
Bruner (1986); Fleisher, Bruner ym. (1989) Narratiivi eli kertomus sisältää yleensä kaksi maisemaa. Kertomuksen ymmärtäminen edellyttää sekä toimintamaiseman (landscape of action) että tietoisuusmaiseman (landscape of consciousness) yhdistämistä. Toimintamaisema: Tarinan toiminta, tapahtumat Tietoisuusmaisema: Miten tarinan hahmot Näkevät, kokevat, ajattelevat ja tuntevat (halut, motiivit päämäärät)
Kognitiivinen näkökulma Lapsen tarinan ymmärtämiseen vaikuttavat tekijät Metakognitiivinen tieto ja ymmärtämisen valvonta Ennakkotiedot Päättelytaidot Taitava tarinan ymmärtäminen Kielellinen työmuisti Sanavarasto Morfologia - sanojen taivuttaminen Vuorovaikutus ja motivaatio
SimpleView of Reading (SVR) mallin mukaan luetun ymmärtäminen rakentuu kahdesta taitokomponentista, sujuvasta ja tarkasta teknisestä lukutaidosta kuullun ymmärtämisen taidosta (Gough & Tunmer, 1986 ; Hoover & Gough 1990). n. 10 %:lla lapsista on havaittu ns. odottamaton tai myöhään ilmenevä lukemisvaikeus (Nation, 2005; Torppa ym., 2007). Kuullun ymmärtäminen (Linguistic comprehension) + Sanojen lukeminen 1) Heikot lukijat (10-15%) Garden variety poor readers 2) Dyslektikot (2-5% tai 5-15%) Dyslexia + 3) Heikot ymmärtäjät (6-15%) Hyperlexia (tarkemmin, ks. Panula, 2013) 4) Keskitasoiset ja taitavat lukijat (n. 60%) Normal readers (tarkemmin, ks. Aaron et al., 2008; Florit & Cain, 2013 Kirby & Savage, 2008; Tunmer & Chapman, 2012, Torppa et al. 2007)
Huoli mekaanisen lukutaidon osaavista lapsista, joilla on puutteita luetun ymmärtämisessä; jääkö lukutaidon oppimisen varjoon tärkeä oppimisen perustaito? 1,5 Hyvät luetun ymmärtäjät (n=13) 1 0,5 Heikosti luettua ymmärtävät (n=13) ka = 20,4 Lepola (2015) NMI-Bulletin Z-pistemäärä 0-0,5-1 -1,5 Tekstin lukeminen (sujuvuus) ka = 11,7 Luetun ymmärtäminen (kertomus, maks. 24 p.) Kuvio. Hyvin ja heikosti luettua ymmärtävien oppilaiden taitoprofiilit 3. luokan keväällä
1,5 1 Sanasto Kuullun ymm. Kirjaintieto Heikosti luettua ymmärtävät 3. luokan keväällä Taivutusmuodot Päätelmät Kuvatarina Hyvin luettua ymmärtävät 3. luokan keväällä 0,5 Z-pistemäärä 0-0,5-1 -1,5 4-vuoden 6-vuoden 4-vuoden 6-vuoden Kuvio. Hyvin ja heikosti luettua ymmärtävien oppilaiden tarinan ymmärtämisen valmiudet neljän ja kuuden vuoden iässä Lepola (2015) NMI-Bulletin
Tarina, kerronta ja ymmärtäminen (Niegeman & Treiber, 1982; Olkinuora, Salonen & Lehtinen, 1984) 1. Tarinan tapahtumarakenne F A B = syy-seuraussuhde = ajallinen yhteys E D C 2. Didaktinen rakenne / tarinan kerronta Lapsen tulkinnat A B C D E F A B C D E F 3. Kognitiivinen rakenne, mentaalinen malli Matti: F Minna: F A C Sari: F E A D B C
Narratiivin (kertomuksen) ymmärtäminen Kertomuksen ymmärtäminen edellyttää yksittäisten tapahtumien kuvailemisen ja muistamisen lisäksi päättelyä tapahtumien välisistä suhteista (Lynch, van der Broek, Kremer ym., 2008). q Ymmärtäminen on seurausta siitä, miten yksilöt rakentavat merkitysyhteyksiä tapahtumien välillä (Lepola ym. 2009). Yhteyksiä rakentava ja erittelevä puhe on tärkeä tarinan ymmärtämisen kannalta (kysymykset, sanojen merkitys, yhdistäminen lapsen kokemuksiin, päätelmät, ennakoinnit).
Näkökulmia ymmärtämistaitojen varhaiseen tukemiseen Tärkeintä ei ole vain se, kuinka usein luetaan vaan myös se mitä luetaan ja miten: Dialogilukeminen Jänistarinat (Mattinen ym. 2014) dialogi + ymmärtämistaidot 7 minuuttia sadulle tehostettu satujen lukeminen Paris & Paris (2007) Ymmärtämistaitojen opettaminen Bianco ym. (2010) Tilannemallin rakentuminen DeBruin-Pareck & Pribesh (2015) (EPIC: Enhancing Preschoolers in Comprehension). Yhteistä eri toimintamalleissa on aikuisten taito ja kyky olla vuorovaikutuksessa lapsen ja lapsiryhmän kanssa siten, että lapset osallistuvat tarinan sisällön käsittelyyn ennen lukemista, lukemisen aikana ja sen jälkeen.
1. Vuorovaikutteinen lukeminen Keskustelevan lukemistavan on todettu tukevan enemmän lapsen kielellistä kehittymistä kuin passiivinen kuunteleminen Kuullun ymmärtäminen on vuorovaikutustilanne, jossa tarinan ymmärtämiseen vaikuttavat kuuntelijan kielelliset valmiudet ja motivaatio sekä viestin kertojan kerrontataidot, kuten taito ottaa huomioon kuulijan näkökulma (Aebli, 1991). Whitehurst ym. 1994, Teale 2003
JÄNISTARINOIDEN TOIMINTAMALLI: Keskeiset periaatteet (Mattinen ym., 2013, NMI-Bulletin) 1. Keskusteleva lukeminen (10 teemaa/ 20 tarinaa) A. Rohkaistaan osallistumaan tarinan käsittelyyn 1. Johdattelu tarinan maailmaan postilaatikko- äitijäniksen kirjeet 2. Eläytyminen tarinaan 3. Osallistuminen vuorovaikutukseen 4. Omakohtaiset kokemukset 5. Tarinasta keskusteleminen B. Kuullun ymmärtämisen harjoittelu 6. Sanojen merkityksen käsittely 7. Huomio tarinan tapahtumiin tietoon 8. Tarinan tapahtumien yhdistäminen 9. Hahmojen tunteiden ymmärtäminen ja tulkinta 10. Tarinan pääkohdat ja järjestys 2. Pienryhmästä koko ryhmän toimintaan
Kuvakertomuksen ymmärtäminen (Lepola, Peltonen & Korpilahti 2009 (maks. 26 p.) Alku-loppu välillä koeryhmä kehittyy til. erit. merk. enemmän kuin kontrollit (p =.000). Robottisummassa mukana vapaa sekä eks. ja imp. kysymykset.
7 minuuttia sadulle SataKiel projekti Janne Lepola, TY, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Suvi Lahti, luokanopettaja Riikka Nieminen, opiskelija, Rauman yksikkö Salla Uotila, lto, luokanopettajaopiskelija, Rauman yksikkö Miia Pawli, luokanopettajaopiskelija, Turun yksikkö
Toimintamallin toteutus 5-vuotiaiden lasten pienryhmissä: SataKiel-projekti Syksy Vanhempainilta Tarina luetaan pienryhmälle Tarinan tapahtumista keskustelu lukemisen aikana Keskustelu Edellisen tarinan Tapahtumista (Kuvatuen käyttäminen) Vanhempainvartit (tarinavihko) Opettaja kirjaa lapsen vastaukset Sanan/sanojen merkityksestä keskustelu Opettaja tekee satuun liittyviä kysymyksiä Lisätään keskustelua lukemisen jälkeen Tiivistelmän lukeminen, toisto Sadun kuvan värittäminen / kuvatarrat Jokainen lapsi kertoo sadun opettajalle Opettajan ohjaustaitojen kehittyminen Lapsen ymmärtämistaitojen kehittyminen Kevät, kesä Orvasto, R.-L. (2010)
Muutama yleinen periaate Pyryn ja Poudan satujen käsittelyssä 1. Luetaan satua lasten kanssa ei lapselle. 1. Luetaan satua lasten kanssa ei lapselle. 2. Huomioidaan lukuhetkessä se, mitä lapset jo tietävät ja ajattelevat sadusta. 3. Jäsennetään, muistellaan sadun rakennetta (alku keskikohta ja loppu). 4. Pysähdytään ja keskustellaan lukemisen aikana, hahmojen toiminnasta, ajattelusta ja tunteista. 5. Palataan lukemisen jälkeen sadun tapahtumiin. 6. Käsitellään myös sadun opetusta (mikäli opetus on pääteltävissä).
Miten varhaiskasvattajien saturyhmien ohjaustaidot kehittyivät? (2014-2015) Kehitystä - muutosta tuettiin työnohjaus- ja koulutustapaamisten (4 kertaa) aikana. 7:n varhaiskasvattajan saturyhmien ohjaamista tutkittiin Keskusteleva lukeminen q q tunnetuen (ilmapiiri, lukemisen elävyys, lasten näkökulmien huomiointi) ja tiedollisen, tarinan sisällön ymmärtämiseen liittyvä tuki (keskustelun yleisyys, kysymysten avoimuus ja laajentaminen )
Sekä emotionaalisen että tarinan sisällön ymmärtämisen tuen muodot lisääntyivät saturyhmissä. Myös lasten osallistuminen lisääntyi syksyllä, mutta ei enää kevään aikana. Opettajan antama tuki saturyhmässä: 6 Emotionaalinen tuki Kognitiivinen tuki Opettajan tuen taso (1-7) 5 4 4,4 4,72 3,98 3 3,1 3,23 2 1,93 1 Syyskuu Marraskuu Maaliskuu Lahti, S. (2015). Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö.
SataKiel: Lasten tarinan ymmärtämistaitojen kehitys (syksy 2015 kevät 2016) 46 lasta mukana viidestä xxx päiväkodista 9 varhaiskasvattajaa (10 saturyhmää; 3-6 lasta/ryhmä) Lasten valmiuksien ja taitojen arviointi: Syksy 2015 Kevät 2016 Syyskuu Joulukuu Maalis-huhtikuu touko-kesäkuu Kuullun tarinan ymmärtäminen Kuvatarinan ymmärtäminen Varhaiskasvattajien arviot lapsen - valmiudet - Toiminta saturyhmässä Kuullun tarinan ymmärtäminen Kuvatarinan ymmärtäminen Vanhempien kysely - Lapselle lukeminen - Lapsen valmiudet - Kokemuksia Pyryn ja Poudan satujen lukemisesta Animaatio ja sen Animaatio ja sen ymmärtäminen
Tarinoiden lukeminen/kertominen lapsille Lampi, Inkeri (1982). Auta lasta puhumaan. Ääneen lukeminen on rinnastettavissa näyttelijän roolisuoritukseen Lukeva aikuinen ja näyttelijä ovat molemmat välittäjän asemassa Jos olemme välinpitämättömiä ja teksti tuntuu hiemankin vastenmieliseltä, esityksemme ei todennäköisesti sytytä. aikuisen on oltava tarkkana, miten lapsi tai lapsiryhmä ymmärtää tekstin, mitä kysytään ja milloin lapsi osoittaa halua osallistua kirjan käsittelyyn. Säännöllinen ajankohta on hyvä järjestely ovat tärkeitä, sillä näin lapsi oppii odottamaan ja kaipaamaan lukuhetkeä.
KIITOS
Jänistarinoiden hyödyt Varhaiskasvattajat - Myönteisiä kokemuksia pienryhmän ohjaamisesta - Uusi, valmis toimintamalli - Ammatillinen osaaminen keh. - Lasten oivallukset ja innostus Vanhemmat - Jänisposti ja yhdessäolo lapsen kanssa - Tietoa mitä lapsi tekee päiväkodissa - Lapsen kiinnostus ja innostus tarinoita kohtaan - Mukavaa luettavaa, - Hyviä ja vaativia kysymyksiä vaatii todella pohtimista