Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 11.6.2009

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 11.6.2009 Tiehallinto Oulu 2009

RAPORTTI Genimap Oy, lupa L 4356 Kannen kuva Vuokatinvaaran maantieltä 8741 Kuvat: Maija-Liisa Pakonen, Markku Suoranta ja Jussi Sääskilahti Oulu 2009 Julkaisua saatavana Tiehallinto, Oulun tiepiiri TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 OULU Puhelinvaihde 0204 22 11

ESIPUHE Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 -suunnitelma on Tiehallinnon esitys maanteiden tienpidoksi Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2009-2012. Suunnitelmassa on esitetty tienpidon linjaukset ja rahoitus sekä toimenpiteet. Suunnitelma sisältää myös investointi- ja pääteiden leventämishankkeet. Tässä esityksessä Kainuun hallintokokeilualueella tarkoitetaan Kainuun hallintokokeilusta säädetyn lain mukaisesta alueesta, johon kuuluu Kainuun maakunta lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Oulussa kesäkuussa 2009 Tiehallinto Oulun tiepiiri

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 7 2 TIENPIDON LINJAUKSET 9 3 RAHOITUS 10 4 TIENPITOTOIMENPITEET 12 4.1 Hoito 13 4.2 Ylläpito ja peruskorjaukset 13 4.3 Investoinnit 14 4.4 Suunnittelu 15 4.5 Maa-alueiden hankinta ja hoito 15 4.6 Liikenneturvallisuus 15 5 VAIKUTUKSET 15 6 LIITTEET 17

6 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 7 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT Kainuun hallintokokeilualueen maanteiden tienpitäjänä toimii Tiehallinto. Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2009-2012 perustuu liikenne- ja viestintäministeriön määrittelemiin yleistavoitteisiin, toimintalinjoihin ja niiden pohjalta laadittuihin pitkän aikavälin odotuksiin. Maantieverkon hoito, ylläpito ja kehittäminen Kainuun hallintokokeilualueella noudattaa samoja painotuksia kuin koko muun maan tienpito. SUOMUSSALMI VAALA Kuva 1. Kainuun hallintokokeilualue Maantieverkon yhteispituus Kainuun hallintokokeilualueella on 4415 kilometriä, mikä on 5,7 % koko maan maantieverkon pituudesta. Alueen tieverkolla ajettiin vuonna 2008 710 milj. autokilometriä, mikä on 2,0 %:a koko maan liikennesuoritteesta. Tieverkosta valtateitä on 354 kilometriä, kantateitä 301 kilometriä, seututeitä 808 kilometriä ja yhdysteitä 2952 kilometriä. Teistä on päällystetty 2550 kilometriä ja sorateitä on 1865 kilometriä. Kevyen liikenteen teitä alueella on 116 kilometriä. Siltoja alueella on 499 kappaletta. Kainuussa liikennesuoritteen arvioidaan kasvavan noin 10 %:a vuoteen 2020 mennessä. Muuttotappioalueilla liikenteen kasvu on vähäistä ja yhdys-

8 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 LÄHTÖKOHDAT teillä liikenne jopa vähenee. Liikenteen vähentyminen on suurinta alueilla, joissa pysyvän asutuksen harveneminen vähentää sekä ihmisten päivittäistä liikkumista että maatalouteen liittyvien kuljetusten määrää. Metsätalouden kuljetukset sen sijaan säilyvät ennallaan, mutta niiden luonteen vuoksi yhdysteillä kuljetusmäärien vaihtelu kasvaa nykyisestä. Vapaa-ajan liikenteen kasvun vuoksi kausivaihtelu voimistuu erityisesti yhdysteiden mutta myös seututeiden ja hiljaisimpien pääteiden liikenteessä.

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 9 TIENPIDON LINJAUKSET 2 TIENPIDON LINJAUKSET Kainuun hallintokokeilualueen maanteitä hoidetaan valtakunnallisten tienpidon linjausten mukaisesti ja varmistetaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus ja kunto. Toiminnan lähtökohtana on turvata arvokas tiepääoma suuntaamalla rahoitusta kestävän tienpidon periaatteiden mukaisesti teiden ja siltojen ylläpitoon. Tiestön talvihoidon laatutasoon tehdään liikennemäärien kehityksen ja talvihoidon uusien toimintalinjojen edellyttäviä tarkistuksia. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa erityisesti talvihoidon merkitys korostuu. Talviajan liikenteen toimivuus varmistetaan päätiestöllä ja muilla teillä hoidon taso pidetään tyydyttävänä tai välttävänä tien liikenteellisestä merkityksestä riippuen. Kesäajan hoidon taso säilyy nykyisellä tasolla. Tieverkon kuntotilan ylläpitämisessä painotetaan tienkäyttäjien kokemaa palvelutasoa. Päällystetyllä tieverkolla tavoitteena on sen kunnon säilyttäminen nykyisellä tasolla. Päätiestöllä tavoitteena on yhtenäinen tien pinnan kunnon laatutaso. Pääosa silloista on tulossa peruskorjausikään ja niiden korjaustarve tarve lisääntyy nopeasti. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella siltojen kunto pidetään nykyisellä tasolla. Tavoite on niukan tienpidon rahoituksen aikana haastava erityisesti ohjelmakauden loppupuolella. Sorateiden runkokelirikkoa vähennetään jatkamalla kelirikkokohtien korjaamista aiempia vuosien tapaan. Kelirikon määrä vaihtelee vuosittain, mutta pitkällä tähtäimellä kelirikkokohteiden määrä vähenee. Kelirikkoisten teiden kelirikkohaittoja poistetaan paitsi tärkeillä teollisuuden puuhuoltoa tukevilla reiteillä, myös elinkeinoelämän kuljetusten ja kansalaisten kulkemisen kannalta keskeisillä reiteillä. Sorateitä ei pääsääntöisesti muuteta päällystetyiksi teiksi. Päällystäminen voi tulla kysymykseen vain erityisistä syistä, kuten tien liikenteellisen merkityksen huomattava muutos. Toisaalta yksittäisiä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä voidaan muuttaa sorateiksi. Ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin, voidaan kohdentaa perustienpidon rahoitusta vain vähäinen määrä. Melusuojaukset voivat tulla kysymykseen ainoastaan yksittäistapauksissa niiden liittyessä johonkin muuhun investointiin. Pohjavesisuojausten rakentamista tehdään valtakunnallisesti rahoitettavalla ohjelmalla. Liikenneturvallisuutta parantaviin alueellisiin investointeihin käytettävissä oleva rahoitus on vähäistä. Investoinnit ovat valtakunnallisten teemahankkeiden ja mahdollisen valtakunnallisen elvytysrahan varassa.

10 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 RAHOITUS 3 RAHOITUS Tiepiiri valmistelee tulostavoitteet rahoitustarpeineen valtakunnallisten tienpidon toimintalinjojen mukaisesti ja hakee niille vuosittain maakunnan hyväksymisen. Tiepiirin valmistelu perustuu samoihin tienpidon painotuksiin kuin koko muun maan tienpito. Tämä suunnitelma perustuu perusrahoituksen lievään kasvuun vuoteen 2008 verrattuna, mikä kuitenkin tarkoittaa reaalisen rahoituksen pienenemistä ilman elvytys-, kaivos- ja rakennemuutoshankkeita. Eduskunta osoitti ns. elvytysrahaa vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 50 milj. euroa lisää tienpitoon ja nimesi toteutettavat alueelliset investointihankkeet. Kainuun hallintokokeilualueelle saadulla lisärahoituksella aloitetaan: - Tönölänsalmen sillan korjaus - Vt 5 ja Mt 888 Ristijärven liikennejärjestelyt - Hyrynsalmen taajamajärjestelyt, osa II Saatu lisärahoitus kasvattaa tuntuvasti alueellisten investointien rahoitusta vuosina 2009-2010. Hankkeilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, mutta myös työllisyyteen, sillä monet hankkeet sijoittuvat työttömyyden suhteen vaikeille alueille. Vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa Sotkamoon maantien 870 Viinamäki Pirttimäki parantamiseen osoitettiin 2 milj. euroa. Hanke käynnistyy vuonna 2009. Kainuun hallintokokeilualueella yksityisteiden perusparantamista rahoitetaan yksityistielain mukaisilla valtionavustusmäärärahoilla, jotka eivät sisälly Kainuun kehittämisrahaan. Vuosittaisen rahoituksen arvioidaan olevan noin 0,6 milj. euroa vuodessa. Lisäksi teollisuuden puuhuollon turvaamista varten on vuosille 2009-2011 osoitettu erillinen valtionavustusmääräraha, jonka vuosittaisen käytön arvioidaan olevan 0,5 milj. euroa. Tienpidon rahoitus on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetyissä kustannuksissa on huomioitu vain Tiehallinnon maksuosuudet. Investointihankkeissa voi olla myös mm. kuntien maksuosuuksia jonkin verran. Taulukossa on mukana myös Kainuun maakunta kuntayhtymän hanke-esityksiä tulevia valtion talousarvioesityksiä varten. Valtion talousarvioissa esitetyt erilliset nimetyt investointihankkeet on esitetty liitteessä 1. Toteutettavat alueelliset investoinnit valitaan rahoituksen mahdollistamissa puitteissa sivun 12 yläosassa olevasta listasta. Lopulliseen vuosittaiseen rahoitusosuuteen vaikuttavat mm. äkilliset hoidon ja ylläpidon lisärahoitustarpeet sekä toteutettavien alueellisten investointien mahdolliset lisä- ja muutostyöt. Hankkeet on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 11 RAHOITUS 2009 2010 2011 2012 Hoito 11,415 11,370 11,500 11,650 Talvihoito 6,400 6,000 6,100 6,200 Liikenneympäristön hoito 2,700 2,920 2,950 2,950 Sorateiden hoito 1,900 2,050 2,050 2,100 liikenteen operatiivinen ohjaus 0,415 0,400 0,400 0,400 Ylläpito ja peruskorjaukset 9,110 9,043 9,432 9,582 Päällysteet 3,110 3,600 3,600 3,600 Tierakenteet 3,680 3,450 3,680 3,680 Sillat 1,690 1,453 1,550 1,600 Varusteet ja laitteet 0,248 0,240 0,250 0,250 Liikenneympäristön parantaminen 0,382 0,300 0,352 0,452 Alueelliset investoinnit 0,500 0,600 0,600 0,600 Alueelliset investointihankkeet erillisen listan mukaan 0,500 0,600 0,600 0,600 Suunnittelu 0,637 0,650 0,650 0,650 Esi- ja yleissuunnittelu 0,337 0,300 0,300 0,300 Tie- ja rakennussuunnittelu 0,300 0,350 0,350 0,350 Maa-alueiden hankinta ja hoito 0,018 0,018 0,018 0,018 Maa-alueiden hankinta- ja hoitomenot 0,018 0,018 0,018 0,018 Yhteensä (sis. alv) 21,680 21,681 22,200 22,500 Erilliset nimetyt alueelliset investoinnit 2009 2010 2011 2012 Ristijärven liikennejärjestelyt (vt 5+mt 888) * 1,030 Hyrynsalmen taajama vaihe 2 ** 0,732 Mt 870 Viinamäki-Pirttimäki, Sotkamo *** 2,000 Mt 912 Tönölänsalmen sillan korjaus ja kevyen liikenteen väylä, Kuhmo **** 3,000 1,370 Talvivaaran kaivoksen tien jälkirahoitus, Sotkamo ***** 2,650 2,650 Yhteensä (sis. alv) 6,762 4,020 2,650 0,000 Erillisrahoitettavat investointiesitykset 2009 2010 2011 2012 TE-rahoitushankkeet Mt 19045 Kivimäentie välillä Mustantie-autojen testauskeskus, Kajaani 1,300 Kaivoshankkeet Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo 2,500 Yhteensä (sis. alv) 0,000 3,800 0,000 0,000 Kaikki yhteensä (sis. alv) 28,442 29,501 24,850 22,500 * valtion I/2009 LTA (1,030 M ) lisäksi 0,290 M alueellista investointirahaa ** M valtion alueellista I/2009 investointirahaa LTA (0,732 M ) lisäksi 0,068 M alueellista investointirahaa *** valtion III/2008 LTA rakennemuutos **** valtion I/2009 LTA valtion II/2007 talousarvio ***** Taulukko 1. Tienpidon rahoitus Kainuun hallintokokeilualueella.

12 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 RAHOITUS Alueelliset investointihanke-esitykset 2010-2012: Maantie 899 Härkökivenkatu - Pekkiläntie kevyen liikenteen väylä, Sotkamo 1,2 M Maantie 892 Risteen kevyen liikenteen väylä, Suomussalmi 0,3 M Valtatie 5 Jormuan kevyen liikenteen väylä Häikiönmäentie Losotörmäntie, Kajaani 1,2 M Kantatie76 Juuvintie- Juholankyläntie kevyen liikenteen väylä, Sotkamo 0,3 M Valtatie 22 Metelin alikulkukäytävä, Paltamo 0,6 M Maantie 912 Koulukadun alikulkukäytävä, Kuhmo 0,6 M Maantie 8881 Ristijärven taajama osa II, Ristijärvi 0,5 Me Valtatie 22 Mieslahden kevyen liikenteen väylä, Paltamo 1,3 M Maantie19069 Vaarankyläntien kevyen liikenteen väylä Lampitie Puolangantie, Paltamo 0,15 M Maantie 912 Lentiiran kevyen liikenteen väylä, Kuhmo 0,5 M yhteensä 6,65 M Talvivaaran kaivokseen liittyvät teiden parantamistarpeet on esitetty alla olevassa listassa ja hankkeiden sijainti on esitetty liitteessä 5 olevassa kartassa. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää erillistä rahoitusta. 1 Maantien 870 Viinamäki Pirttimäki parantaminen (5,5 km, rahoitus 3.LTA/2008) 2 M 2 Maantien 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt (6,0 km) 2,5 M 3 Maantien 870 parantaminen välillä Mustolanmutka Kontinjoki (16,2 km) 7 M 4 Maantien 8740 Eevala Mustolanmutka parantaminen (7,0 km) 4 M 5 Maantien 8714 Lahnasjärvi Talvivaaran kaivos parantaminen soratienä (10 km) 2 M 6 Maantien 8730 Valtatie 6 Pirttimäki parantaminen soratienä (14,2 km) 2 M 7 Maantien 870 Itä-Suomen Läänin raja Pirttimäki parantaminen (33,8 km) 12 M 8 Maantien 19037 Rasimäki Lahnasjärvi parantaminen soratienä (tieosat 2-3, 14,0 km) 1,5 M 9 Maantien 16299 Sukeva Halla-aho parantaminen soratienä (tieosa 4, 2,6 km) 0,5 M 10 Maantien 8710 Pirttimäki-Murtomäki parantaminen soratienä 6,3 km 0,8 M yhteensä 34,3 M

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 13 TIENPITOTOIMENPITEET 4 TIENPITOTOIMENPITEET 4.1 Hoito Hoitotoimenpiteillä tieverkko pidetään päivittäistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Hoito sisältää muun muassa talviaikana tehtävien lumenpoiston ja liukkauden torjunnan lisäksi kesäajan tiestön ja siltojen puhtaanapidon, viheralueiden hoidon, vesakon raivauksen, sorateiden kulutuskerroksen hoidon, päällysteiden reikien paikkaukset sekä rakenteiden ja laitteiden huollon. Talvihoidolla pyritään valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti tuottamaan päätiestöllä mahdollisimman hyvä liikenteen talviajan turvallisuus ja yllätyksettömät ajo-olosuhteet. Laatuvaatimukset koskevat ajoneuvoliikenteen ohella myös muita tieliikenteen muotoja mm. kevyttä liikennettä. Talvihoidon taso säilytetään pääasiassa nykyisellä tasolla. Kunnossapitoluokitusta tarkennetaan tarvittaessa tieverkon liikenteellisen kehityksen mukaisesti. Liikenteen hallintaan kuuluu tie- ja liikenneolojen seuranta, tiedottaminen ja ohjaus. Muun muassa liikennevalot ovat oleellinen osa liikenteen hallintaa. 4.2 Ylläpito ja peruskorjaukset Ylläpito ja peruskorjaukset kohdistuvat olemassa olevaan tieverkkoon, ovat pitkävaikutteisia ja niillä säilytetään tiestön ja siltojen käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto sekä turvataan tieverkon palvelutaso. Tienpito painottuu viime vuosien tapaan nykyisen tieverkon ylläpitoon. Päällystetyn tieverkon huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee kasvamaan.

14 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 TIENPITOTOIMENPITEET Kapeita pääteitä levennetään tien uudelleen päällystyksen tai tien rakenteen parantamisen yhteydessä. Osa kohteista on mahdollisesti ohjelmakauden jälkeen. Levennettävät kohteet ovat: Vt 22 Paltamo-Rytivaara, Paltamo (2009) Kt 89 Jokimäki-Vartius, Paltamo, Ristijärvi, Kuhmo (2009-2012, 4 erillistä jaksoa) Vt 6 Kontinjoki-Eevala, Sotkamo (2012 tai 2013) Kt 76 Eevala-Vuokatti, Sotkamo (2015) Siltojen korjaukseen käytetään aiempia vuosia enemmän rahaa. Ohjelmakauden aikana tehdään yksi isompi sillankorjaus ja useita pienempiä sillankorjauksia vuodessa. Sorateiden runkokelirikkokohteita korjataan. Sorateillä kelirikon määrä vaihtelee vuosittain, mutta pitkän aikavälin suunta on laskeva. Tiehen liittyviä varusteita ja laitteita korjataan ohjelmoidusti vuosittain. Tällaisia ovat muun muassa viitoitus, tievalaistus ja kaiteet. Liikenneympäristöä parannetaan rakentamalla hidasteita, suojatiesaarekkeita ja tievalaistuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 4.3 Investoinnit Investoinneilla nostetaan tieverkon palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämälle, nykyajan vaatimukset täyttävälle kohtuulliselle tasolle tai niillä muutetaan oleellisesti tieverkkoa, kohotetaan tieosuuden palvelutasoa tai muodostetaan uusia liikenneyhteyksiä. Investoinnit painottuvat jatkossakin taajamien liikenneympäristön ja taajamien lähialueiden liikenneverkon kehittämiseen sekä eräiden sorateiden parantamiseen.

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 15 TIENPITOTOIMENPITEET 4.4 Suunnittelu Suunnittelu sisältää esi-, yleis-, tie- ja rakennussuunnittelun. Esisuunnitteluun kuuluvat tiestö- ja liikennetietojen hankinta ja ylläpito kattaa yli puolet esisuunnittelun rahoituksesta. 4.5 Maa-alueiden hankinta ja hoito Maa-alueiden hoitomenot koostuvat käytöstä poistettujen alueiden maisemoinnista, saastuneiden maiden tutkimisesta ja puhdistamisesta, valvontaja tarkastusmaksuista, ottosuunnitelmista, lupapäätöksistä ja yksityistiemaksuista. Maa-alueiden hankintamenot eivät sisälly Kainuun hallintokokeilualueen menoihin. 4.6 Liikenneturvallisuus Tienpitäjä on luonut edellytykset liikenneturvallisuuden paranemiseen mm. alhaisempia nopeusrajoituksia asettamalla ja taajamaympäristön alhaista nopeustasoa tukevilla rakenteellisilla toimilla. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on ollut viime vuosina nouseva kuten koko maassa, mutta kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Kainuussa pysyneet viime vuosina samalla tasolla. Fyysiset liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet kohdistuvat yksittäisiin liittymiin ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Lisäksi Kainuun hallintokokeilualueen kuntien liikenneturvallisuustyötä tuetaan ns. toimijamallilla, jossa ulkopuolinen taho toimii kuntien liikenneturvallisuustyön tukena ja ideoijana. Kuntakohtaisten liikenneympäristön parantamissuunnitelmien lisäksi päivitetään kuntien kasvatus-, valistus- ja tiedostussuunnitelma (KVT) helpottamaan suunnitelmallista ja kunnan kaikkia hallintokuntia koskettavaa liikenneturvallisuustyötä. KVT-työ on tärkeää liikenneturvallisuuden parantamiseksi, koska tienpitotoimilla voidaan vaikuttaa vain osaan liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä.

16 Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 VAIKUTUKSET 5 VAIKUTUKSET Tieverkon hoidon taso paranee talvihoidon uudistettujen toimintalinjojen käyttöönoton ja talvihoitoluokkien korotuksien myötä. Päällystetyn päätieverkon kunto säilytetään nykytasolla. Alueiden väliseen tasa-arvoon liittyvät tavoitteet eivät toteudu kaikilta osin, sillä esimerkiksi liikenteeltään taantuvien vähäliikenteisimpien päällystettyjen teiden uudelleenpäällystämiselle ei löydy taloudellisia perusteita. Soratiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja kelirikon aiheuttamia haittoja vähennetään. Huonokuntoisten siltojen määrää vähennetään. Uusia luonnonympäristön parantamishankkeita ei pystytä käynnistämään. Liikenneturvallisuutta parannetaan investointeihin vuonna 2009 saadun valtiontalouden elvytyksen lisärahoituksen turvin, että pienin toimenpitein. Vuoropuhelua maankäytön suunnittelun suuntaan tehostetaan ja edistetään liikenneturvallisuutta Alueella vireillä olevien kaivoshankkeiden edellyttämiin tiejärjestelyihin ei voida varautua tällä rahoituksella, vaan ne vaativat erillisrahoituksen.

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 17 LIITTEET 6 LIITTEET Liitteissä on esitetty investointi- ja tien leventämishankkeet. Erilliset nimetyt alueelliset investoinnit Liite 1 Ristijärven liikennejärjestelyt Hyrynsalmen taajama vaihe II Mt 870 Viinamäki-Pirttimäki, Sotkamo Mt 912 Tönölänsalmen sillan korjaus ja kevyen liikenteen väylä, Kuhmo Vuosille 2010-2012 ehdolla olevat hankkeet Liite 2 Mt 899 kevyen liikenteen tie Härkökivenkatu-Pekkiläntie, Sotkamo Mt 892 Risteen kevyen liikenteen väylä, Suomussalmi Vt 5 Jormuan kevyen liikenteen väylä, Kajaani Kt 76 Juuvintie-Juholankyläntie kevyen liikenteen väylä, Sotkamo Vt 22 Metelin alikulkukäytävä, Paltamo Mt 912 Koulukadun alikulkukäytävä, Kuhmo Mt 8881 Ristijärven taajama osa II, Ristijärvi Vt 22 Mieslahden kevyen liikenteen väylä, Paltamo Mt 19069 Vaarankyläntien kevyen liikenteen väylä Lampitie- Puolangantie, Paltamo Mt 912 Lentiiran kevyen liikenteen väylä, Kuhmo Erillisrahoitettavat investointihanke-esitykset Liite 3 Mt 19045 Kivimäentie välillä Mustantie-autojen testauskeskus, Kajaani Mt 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt, Sotkamo Tien leventämishankkeet Liite 4 Kt 89 Jokimäki-Vartius, Paltamo, Ristijärvi, Kuhmo Vt 22 Paltamo-Rytivaara, Paltamo Vt 6 Kontinjoki-Eevala, Sotkamo Kt 76 Eevala-Vuokatti, Sotkamo Talvivaaran kaivokseen liittyvät teiden parantamishankkeet Liite 5

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 1 (1/2) LIITTEET RISTIJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELYT Kevyen liikenteen väylien rakentaminen valtatielle 5 sekä maanteille 888 ja 8882 Pääliittymän kanavointi valtatiellä 5 Kevyen liikenteen väylän pituus 2,6 km Kustannusarvio 1,320 M (alv 22 %) Toteuttamisvuosi 2009 Kevyen liikenteen väylien rakentaminen Liittymän kanavointi HYRYNSALMEN TAAJAMA VAIHE 2 Taajamatien parantaminen Kevyen liikenteen väylä keskusta-kangaskylä, radan ylikulkusiltaa ei levennetä Taajamatien pituus 0,8 km Kevyen liikenteen väylän pituus 2,0 km Kustannusarvio 0,800 M (alv 22 %) Toteuttamisvuosi 2009 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Taajamatien parantaminen

Liite 1 (2/2) Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 LIITTEET MT 870 VIINAMÄKI-PIRTTIMÄKI Tien kantavuuden parantaminen ja leventäminen 5,6 km Kustannusarvio 2,0 M (alv 22 %) Toteuttamisvuosi 2009 Erillisrahoitushanke LTA III/2008 Tien parantaminen ja leventäminen MT 912 TÖNÖLÄNSALMEN SILLAN KORJAUS JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, KUHMO Kevyen liikenteen väylän rakentaminen, pituus 0,9 km Nykyisen sillan korjaus Erillisen kevyen liikenteen sillan rakentaminen Alikulkukäytävän rakentaminen Kustannusarvio 4,37 M (alv 22 %) Toteuttamisvuodet 2009-2010 Erillisrahoitushanke LTA I/2009 ja LTAE II/2009 Sillan korjaus ja kevyen liikenteen väylä

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 2 (1/5) LIITTEET MT 899 KEVYEN LIIKENTEEN TIE HÄRKÖKIVENKATU- PEKKILÄNTIE, SOTKAMO Kevyen liikenteen väylän rakentaminen, pituus 0,7 km Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Kustannusarvio 1,2 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän rakentaminen MT 892 RISTEEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, SUOMUSSALMI Kevyen liikenteen väylän rakentaminen, pituus 0,5 km Kustannusarvio 0,3 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän rakentaminen

Liite 2 (2/5) Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 LIITTEET VT 5 JORMUAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, KAJAANI Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 2,1 km Sisältää vesistösillan rakentamisen Kustannusarvio 1,2 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän rakentaminen KT 76 JUUVINTIE-JUHOLANKYLÄNTIE KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, SOTKAMO Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 1,0 km Tievalaistuksen pituus 0,8 km Kustannusarvio 0,3 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 2 (3/5) LIITTEET VT 22 METELIN ALIKULKUKÄYTÄVÄ, PALTAMO Alikulkukäytävän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 0,25 km Väistötilan rakentaminen Härköläntien liittymään Linjaautopysäkkijärjestelyt Kustannusarvio 0,6 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen alikulku- käytävän ja väylän sekä väistötilan rakentaminen MT 912 KOULUKADUN ALIKULKUKÄYTÄVÄ, KUHMO Kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen Kustannusarvio 0,6 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen

Liite 2 (4/5) Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 LIITTEET MT 8881 RISTIJÄRVEN TAAJAMA OSA II, RISTIJÄRVI Taajamatien parantaminen Kustannusarvio 0,5 M (alv 22 %) Taajamatien parantaminen VT 22 MIESLAHDEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, PALTAMO Kevyen liikenteen väylän, tievalaistuksen ja alikulkukäytävän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 4,4 km Tievalaistuksen pituus 4,0 km Kustannusarvio 1,3 M (alv 22 %) Alikulkukäytävän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 2 (5/5) LIITTEET MT 19069 VAARANKYLÄNTIEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ LAMPITIE-PUOLANGANTIE, PALTAMO Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 0,5 km Kustannusarvio 0,15 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän rakentaminen MT 912 LENTIIRAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ, KUHMO Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen Kevyen liikenteen väylän pituus 1,4 km Tievalaistuksen pituus 0,9 km Kustannusarvio 0,5 M (alv 22 %) Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 3 ( 1/1) LIITTEET MT 19045 KIVIMÄENTIE VÄLILLÄ MUSTANTIE- AUTOJEN TESTAUSKESKUS, KAJAANI Maantien suuntauksen ja rakenteen parantaminen ja päällystäminen Parannettavan osuuden pituus 3,6 km Kustannusarvio 1,3 M (alv 22 %) Suuntauksen ja rakenteen parantaminen sekä päällystäminen Autojen testauskeskus MT 870 KONTINJOEN KEVYEN LIIKENTEEN JÄRJESTELYT, SOTKAMO Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen rakentaminen Kevyen liikenteen väylän ja tievalaistuksen pituus 6 km Kevyenliikenteen vesistösillan rakentaminen Alikulkukäytävien rakentaminen 2 kpl Kustannusarvio 2,5 M (alv 22 %) Alikulkukäytävien rakentaminen Kevyen liikenteen väylän rakentaminen

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 4 ( 1/2) LIITTEET KT 89 JOKIMÄKI-VARTIUS, PALTAMO, RISTIJÄRVI JA KUHMO Pituus 88 km Leventäminen 6,2...7,0 -> 8,0 m Neljä hanketta pituus ~22 km/hanke hinta 1.6 M /hanke Kustannusarvio yhteensä 6.4 M (alv 22 %) Toteuttamisvuodet 2009-2012, yksi hanke vuodessa (kunnostettu vaiheittain 1994-1999) VT 22 PALTAMO-RYTIVAARA, PALTAMO Pituus 12,3 km Leventäminen 8,0 m -> 9,0 m Kustannusarvio 1,0 M (alv 22 %) Toteuttamisvuosi 2009 (päällystetty 2001)

Liite 4 (2/2) Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 LIITTEET VT 6 EEVALA-KONTINJOKI, SOTKAMO Pituus 16 km Leventäminen 8,0 m -> 9,0 m Kustannusarvio 1,2 M (alv 22 %) Juuanjoen ja Lahnasjoen huonokuntoiset putkisillat eivät sisälly kustannusarvioon Toteuttamisvuosi 2012 tai 2013 (päällystetty 2002) KT 76 EEVALA-VUOKATTI, SOTKAMO Pituus 3,0 km Leventäminen 8,0 m -> 9,0 m Kustannusarvio 0,25 M (alv 22 %) Toteuttamisvuosi 2015 (päällystetty 2005)

Tienpito Kainuun hallintokokeilualueella 2008-2012 Liite 5 (1/1) LIITTEET TALVIVAARAN KAIVOKSEEN LIITTYVÄT TEIDEN PARANTAMISHANKKEET 3. Maantien 870 parantaminen välillä Mustolanmutka Kontinjoki (16,2 km) 7 M 2. Maantien 870 Kontinjoen kevyen liikenteen väylä (6,0 km) 2,5 M 4.Maantien 8740 Eevala Mustolanmutka parantaminen (7,0 km) 4 M 10. Maantien 8710 parantaminen soratienä (6,3 km) 0,8 M 8. Maantien 19037 Rasimäki Lahnasjärvi parantaminen soratienä (tieosat 2-3, 14,0 km) 1,5 M 1. Maantien 870 Viinamäki- Pirttimäki parantaminen (5,5 km) 2 M 5. Maantien 8714 Lehtovaara- Viinamäki parantaminen soratienä (10 km) 2 M 9. Maantien 16299 Sukeva Halla-aho parantaminen soratienä (tieosa 4, 2,6 km) 0,5 M 6. Maantien 8730 Valtatie 6 Pirttimäki parantaminen soratienä (14,2 km) 2 M 7. Maantien 870 Itä-Suomen Läänin raja Pirttimäki parantaminen (33,8 km) 12 M