70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa on Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat menot. Toimintaympäristö Ajantasaisten kiinteistö- ja maastotietojen merkitys yhteiskunnan toiminnoissa kasvaa, jonka seurauksena kansallisen kiinteistötietojärjestelmän luotettavuudelle ja toimivuudelle sekä ajantasaisten yleisten maastotietojen saatavuudelle kohdistuu lisääntyviä vaatimuksia. Vuonna aloitetaan koko maan kattavan, teknisesti yhtenäisen ja laadultaan hallitun maastotietokannan tekninen uudistaminen siten, että maastotietojen käytettävyys ja käyttö yhteiskunnan eri toiminnoissa lisääntyy, tietoaineistojen harmonisointi etenee ja muu paikkatietoyhteistyö eri toimijoiden kanssa syvenee. Maanmittauslaitoksen vastuulle siirtyneiden kiinteistöjen kirjaamistehtävien asianmukainen hoito varmennetaan ja samalla jatketaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin, sähköisen kirjaamisjärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän kehittämistyötä. Paikkatietojen käytön tehostamiseen tähtäävän INSPIRE-direktiivin kansallinen toteuttaminen jatkuu. Direktiivin toimeenpanoon liittyen Maanmittauslaitos huolehtii paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisen tukipalveluiden järjestämisestä ja kehittää omien maastotietojen, kiinteistötietojen ja ilmakuvien hallintaa sekä niistä annettavia tietopalveluja. Geodeettinen laitos osallistuu INSPIRE-direktiivin toimeenpanon edellyttämien palvelujen kehittämiseen sekä kansallisella että Euroopan yhteisön tasolla. Tarkemman valtakunnallisen korkeusmallin tuottamista jatketaan laserkeilaustekniikalla ottaen huomioon muun muassa tulvariskikartoituksen alueellisia tarpeita. Maatilatalouden tilusrakenteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi tilusjärjestelyjä tuetaan. Tilusjärjestelyjen kysyntä ja alueellinen yhteistyö pysyvät edelleen korkealla tasolla. 01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 906 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös laitoksen toimintaan liittyvien jäsenmaksujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maanmittauslaitoksen tehtävänä on maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huolehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito, ilmakuvapalvelut ja paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen. Lisäksi Maanmittauslaitos tuottaa edellä mainittuihin tehtäviin liittyviä muita palveluja. Maanmittauslaitos tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista seuraavasti: Laitoksen tuottamien ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuutta, laatua ja ajantasaisuutta parannetaan. Vaikuttavuus Aineistot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön. Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri ovat jatkuvasti ajan tasalla. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tietiedot, muut kohteet alueen muutosnopeudesta riippuen 5 10 vuoden välein. Huolehditaan kiinteistö- ja maastotietojen valtakunnallisen tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta. Jatketaan paikkatietojen yhteiskäytön ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämistä INSPIREdirektiivin soveltamisen mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden esityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet: ennakoitu tavoite Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi 91 93 95 A-laadun kiinteistörekisterikartan kattavuus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Haja-asutusalueen rajapyykkien määrällä painotetusta alasta, % 95 97 100 Kiinteistörekisterin perusparannuksen kattavuusindeksi (1.1.2003 = 0), % 59,1 67,8 71,5 Toiminnallinen tuloksellisuus ennakoitu tavoite Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus, yksikkökustannukset lohkomistoimitukset, euroa/lohkokiinteistö 854 800 800 maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km² 149 174 161 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrä toimitustuotanto, toimituksia, kpl 20 306 21 500 21 100 tilusjärjestelyt, kpl 7 6 7 kirjaamisasiat, kpl 236 000 300 000 maastotietotuotanto yhteensä, km² 40 090 40 000 40 000 Laadunhallinta Organisaation palvelukyky lohkomisten kestoaika, kk 7,7 6,0 6,0 maastotiedon keruun täydellisyys, % 97 96 96 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, henkilötyövuosia, yhteensä 1 783 1 976 1 905 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Bruttomenot 115 305 126 405 126 255 Bruttotulot 61 878 70 435 72 349 Nettomenot 53 427 55 970 53 906 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 16 448 siirtynyt seuraavalle vuodelle 17 728 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (1 000 euroa) Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 55 327 64 643 67 299 muut tuotot 180 Tuotot yhteensä 55 507 64 643 67 299 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 35 998 43 347 44 231 osuus yhteiskustannuksista 19 842 22 330 23 289 Kustannukset yhteensä 55 840 65 677 67 520 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -333-1 034-221 Kustannusvastaavuus, % 99 98 100 Muut suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 5 559 5 181 5 013 Tuotot yhteensä 5 559 5 181 5 013 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 2 496 2 350 2 310 osuus yhteiskustannuksista 2 781 2 597 2 470 Kustannukset yhteensä 5 277 4 947 4 780 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 282 234 233 Kustannusvastaavuus, % 105 105 105 Sähköinen kiinteistöjen vaihdanta ja kirjaus (KIRVA) - hankkeelle on vuosina 2008 myönnetty yhteensä 8 500 000 euroa siirtona tuottavuus- ja IT-hankkeiden edistämisen määrärahoista. Vuodelle hankkeelle myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 546 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 197 Vuodelle myönnetyn lisäyksen poisto (KIR- VA) -4 000 Siirto momentilta 28.70.20 (KIRVA - sähköinen kiinteistöjen vaihdanta ja kirjaus) 1 000 Tuottavuustoimet (-71 htv) -940 Tuottavuustoimien htv-vähennyksen aiheuttama ostopalvelujen lisäys 400 Toiminnan laajentaminen 1 032 Yhteensä -1 765 53 906 000 III lisä 299 000 55 671 000 tilinpäätös 54 707 000 02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 732 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Geodeettisen laitoksen tehtävänä on luoda perusedellytykset maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa ja tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi. Laitos tekee tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan, kaukokartoituksen ja navigoinnin sekä niihin liittyvien tieteiden aloilla ja edistää näiden alueiden menetelmien ja laitteiden käyttöönottoa erityisesti paikkatietojen hankinnassa ja käsittelyssä. Geodeettista laitosta kehitetään paikkatietoalan eurooppalaisena tutkimuslaitoksena siten, että se palvelee tehokkaasti julkista hallintoa ja elinkeinoelämää. Geodeettinen laitos tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: vastaa paikkatietojen metrologiasta ja toimii pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona suorittaa valtakunnalliset geodeettiset perusmittaukset, ylläpitää tarkkaa valtakunnallista koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmää sekä sitoo ne vastaaviin naapurimaiden ja kansainvälisiin järjestelmiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
tukee paikkatietojen yhteiskäytön edistämistä ja standardisointityötä tutkii uusien kaukokartoitusmenetelmien käyttökelpoisuutta ja tarkkuutta sekä kehittää paikannussatelliittien hyödyntämismenetelmiä. Laitos osallistuu Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) työhön kehittämällä paikkatietojen hankinta- ja yhteiskäyttömenetelmiä sekä kehittämällä yhteenliittymän yhteisiä tukipalveluja. Laitos osallistuu sellaisiin Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimushankkeisiin, joissa voidaan hyödyntää paikkatietojen hankinta- ja yhteiskäyttömenetelmiä. Tunnuslukutaulukko toiminnallisesta tuloksellisuudesta v. Laitos ylläpitää ja kehittää Metsähovin tutkimusasemaa sekä yhdessä European Satellite Service Provideerin kanssa Virolahdella sijaitsevaa EGNOS/RIMS -asemaa (Ranging and Integrity Monitoring Station). Toiminnalla mahdollistetaan muun muassa tulevan eurooppalaisen Galileo-paikannussatelliittijärjestelmän hyvä hyödynnettävyys koko Suomen alueella, osallistuminen globaalin ja eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden esityksen valmisteluun liittyen alustavasti Geodeettiselle laitokselle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Nettomenot, 1 000 Htv Tulosalue Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio Johto-, kirjasto-, informaatio- ja hallintopalvelut 921 950 927 10 10 10 Geodesia ja geodynamiikka 913 891 917 15 14 14 Geoinformatiikka ja kartografia 522 510 522 7 8 8 Kaukokartoitus ja fotogrammetria 834 815 840 10 11 11 Navigointi ja paikannus 526 514 526 7 7 7 Yhteensä 3 716 3 680 3 732 49 50 50 1) Toiminnallinen tehokkuus Geodeettisen laitoksen menoista katetaan 5 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka hankitaan tutkimusrahoituksena sekä koti- että ulkomailta. Laitoksen menoista 95 % katetaan budjettirahoituksella, jolla hoidetaan valtakunnallisesti tärkeät mittaus-, kehitys- ja tutkimustehtävät, sekä ylläpidetään ja kehitetään laitoksen osaamista ja tutkimuslaitteita. Lisäksi budjettirahaa käytetään laitoksen osuutena yhteistutkimushankkeissa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Laitos jatkaa yhteistyötään sekä koti- että ulkomaisten laitosten kanssa kalliiden tutkimuslaitteiden käytössä. Tämän lisäksi tutkimuslaitteita kehitetään nykyistä automaattisemmaksi ja mittaustietojen keruumenetelmiä tehostetaan. Tuotokset ja laadunhallinta Laitosta kehitetään eurooppalaisena tutkimuslaitoksena tekemällä yhteistyötä alan tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tämä mahdollistaa laitoksen tietotaidon sekä työn laadun kilpailukykyisen kehittymisen. Bruttomenot 4 979 4 053 4 182 Bruttotulot 556 350 450 Nettomenot 4 423 3 703 3 732 1) Lisäksi laitoksella on noin 20 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö palkattuna ulkopuolisella rahoituksella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 030 siirtynyt seuraavalle vuodelle 323 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa bruttomenoissa ja bruttotuloissa maksullisen toiminnan lisääntymisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset 36 Kelamaksun kertaluonteisen poiston palautus 16 Yhteensä 52 3 732 000 III lisä 23 000 3 680 000 tilinpäätös 3 716 000 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) uusjakotoiminnan tukemisesta annetun lain (24/1981), kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 102 :n mukaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain (31/1980) 19 :n mukaisista lunastuksista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä annetun lain (451/1988) 21 ja 22 :n mukaisten menojen maksamiseen 3) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 207 :n 2 momentissa tarkoitettujen toimitusmenojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta takaisin perittävä osuus on noin 3,2 milj. euroa ja valtion lopulliseksi menoksi jää noin 3,8 milj. euroa. Uusjaon tukemislain (24/1981) mukaan valtion varoista maksettujen kustannusten takaisin perittävän osuuden takaisinmaksu on suoritettava yhdeksän prosentin suuruisina vuosimaksuina, joista luetaan koroksi neljä prosenttia ja muu osa pääoman lyhennykseksi. Uusjakojen tukemisesta annetun asetuksen (211/1981) mukaan valtion varoista maksettujen kustannusten takaisin maksaminen alkaa viidentenä vuotena sen jälkeen kun uusjakotoimitus on päättynyt. Tavoitteena on nopeuttaa valtion varoista maksettujen kustannusten takaisinperintää. Eduskunta on hyväksynyt esityksen uusjakojen tukemislain muuttamisesta siten, että vuoden 2012 alusta lukien vireille tulleissa uusjaoissa valtion varoista maksetut takaisin perittävät kustannukset suoritetaan takaisin valtiolle nykyistä huomattavasti nopeammassa ajassa. Takaisinmaksu alkaisi toimituksen lopettamisesta seuraavana vuotena. 7 000 000 6 500 000 tilinpäätös 7 449 998 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5