Yhteisen alueellisen asiakastietojärjestelmän mahdollisuudet ja haasteet!



Samankaltaiset tiedostot
KAMU alueellisen laboratoriojärjestelmän käytännön toteutuksen arkea

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

SUOMESSA ALUEELLINEN TOIMIJA

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

KJ-info Yhteinen Effica askelmerkit

PSSHP Tietohallintostrategia

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

Alueellisesta yhteistyöstä kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa Jaakko Pihlajamäki epshp

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Hallitus Hankintapäätös, earkistojärjestelmän käyttöönottoprojekti 1266/ /2013

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

KanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0

Alueellinen apuvälinepalvelumalli

INTEGROINTIRATKAISU PERUSTERVEYDENHUOLLOSSSA

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen SOTE-TULEVAISUUSPÄIVÄ Kuntatalo Matti Franck, VSSHP

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä


- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKYMÄT SÄHKÖISEEN ARKISTOON

ereseptin käyttöönotto terveydenhuollossa - case Kotka Anne Kallio kehitysjohtaja, ylilääkäri Medi-IT Oy

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

potilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon.

Vuosi työtä yhdeksän sairaanhoitopiirin kesken

Tulevaisuuden palvelusetelit

1 (3) Liitteet (1 kpl)

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Tarjouksen pyytäjän Effica sovelluksien käyttötukipalvelun tarve muodostuu seuraavista osista:

KIILA JA VISIO 2020 SENAATTORITAPAHTUMA. Johanna Hasu/ /Kuntatalo Helsinki

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

ENSIHOITOPALVELU KOHTI TULEVAISUUTTA

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteistyön valmistelu. Ari Pätsi, EPSHP & Yrjö Koivusalo, VSSHP

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Tietopyyntö / Markkinakartoitus

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

HyvisSADe yhteistyöprojekti

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

PSSHP:n suun terveydenhuollon järjestelmähankinta Kohti alueellisen toiminnan ja teknisen ympäristön yhdenmukaistamista

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen tietohallinto

KanTa-kokonaisuus ja kunnat

TERVEYSPALVELUIDEN SAATAVUUS N keskiarvo

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

Yksityisen sektorin Kanta-liityntä

Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tehdyn ICT-valmistelun jatkuvuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Transkriptio:

Artikkeli Sairaalaviestiin Terveydenhuollon atk-päivillä 26. 5.2003 pidetystä luennosta Tuija Manninen Medi-IT, projektipäällikkö Yhteisen alueellisen asiakastietojärjestelmän mahdollisuudet ja haasteet! Kaapo-projekti Kaakkois-Suomessa otetaan käyttöön vuosina 2003-2005 Effica asiakas- ja potilastietojärjestelmä kolmessa kunnassa, kahdessa sairaanhoitopiirissä ja yhdessä työterveyshuollon liikelaitoksessa. Sairaanhoitopiirien alueiden väestöpohja on hieman yli 300 000, joista Kaapoon kuuluu ensi vaiheessa 50%.. Kiinnostusta mukaantulosta on ollut myös muissa alueen kunnissa. Käyttöönottojen hallittavuuden vuoksi käyttöönotot porrastetaan ja näin ollen uusia kuntia aluetietojärjestelmään otetaan mukaan vuonna 2005. Kaapo-projektissa asiakkaan roolissa ovat asiakastietojärjestelmän käyttöönottavat organisaatiot: Imatran, Kotkan, Lappeenrannan terveystoimi, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit ja liikelaitoksena toimiva Kymijoen työterveys. Effica-järjestelmän ja käyttöpalvelut toimittaa TietoEnator Oyj. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien omistama tietotekniikkatoimittaja Medi-IT Oy on käyttöönottoprojektin koordinaattori, joka vastaa käyttöönottoprojektista ja sen aikaisista tukipalveluista. Yhteinen asiakastietojärjestelmä toiminnallisten tavoitteiden yksi mahdollistaja Kunnallishallinnon pitkäpiimäisestä asioiden vatvomisesta ja näpertelystä on Kaakkois-Suomessa päästy tekoihin. Yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken on asiaa valmisteltu hyvin perusteellisesti jo vuodesta 2000 alkaen. Päätökset järjestelmän toimittajasta tehtiin kilpailutuksen jälkeen vuonna 2002 ja käyttöpalveluista vuoden alussa 2003. Ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu 1.9.2003. Kaapo on alueellisen ratkaisu, jossa kaikki kuntien järjestämisvastuulla olevien terveyspalvelujen potilaskohtaiset tiedot ovat yhdessä järjestelmässä. Järjestelmän tietoja käytetään hyväksi potilaan hoitoprosessiin osallistuvissa organisaatioissa potilaan luvalla. Kaapossa tulee vuoden 2005 loppuun mennessä olemaan 2 500 työasemaa, joilla Efficaa käyttää n 4.000 työtekijää. Asiakkailla eli kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on kaikilla toimivat Finstar- tai Musti-järjestelmät ja jotka pyörivät vielä monin paikoin Suomennimeä. Järjestelmillä olisi varmaan pärjätty vielä joitakin vuosia eteenkin päin mutta erillään olevat potilastietojärjestelmät eivät tukeneet tavoitetta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön parantamisesta. Yhteistyön parantaminen on laaja tehtäväkenttä, jossa yhtenä välttämättömänä osana on yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto. Yhteishankinta oli myös taloudellisesti erittäin kannattava vaihtoehto. Kaapo ei ole pelkästään asiakastietojärjestelmän käyttöönottohanke vaan kyse on uudenlaisten yhteisten palvelustrategioiden käyttöönottamisesta. Keskeisimmät hyödyt nähdään saavutettavan seuraavilla osa-alueilla:

1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (jatkossa myös sosiaalitoimen) yhteistyön parantamisella 2. Alueellisella yhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen oppimisella naapureilta 3 Potilasturvallisuuden ja palvelun parantamisella. Kaapo-projekti on nähtävä yhtenä mahdollisuutena selviytyä Kaakkois-Suomen alueella terveydenhuollon tulevista haasteista, jossa henkilöstön sitoutuminen muuttuvaan toimintaympäristöön on erittäin tärkeä. Kaapossa on ollut laaja noin 100 henkilön yhteistyöverkosto ensin kartoittamassa ja vertaamassa eri järjestelmiä ja nyt valmistelemassa yhteisiä toimintamalleja, jotka käyttöönotetaan järjestelmän käyttöönoton myötä. Kaapon ohjausryhmä on asettanut Kaapon Teesit, joiden juurruttaminen on aloitettu yhteistyöverkostosta ja etenee käyttöönottojen kautta koko Kaapo-alueelle niin työtekijöille kuin väestölle. Kuvio 1: Kaapon Teesit Kaapon Teesit Tieto liikkuu - potilas vähemmän Potilasturvallisuuden parantaminen Potilaan hoitoon voi osallistua myös yksityisiä ja kolmannen sektorin terveydenhuollon organisaatioita Hyödynnetään kaakkoissuomalaista terveydenhuollon osaamista Hoitoaikojen lyhentäminen Asiakkaan ongelmaan ratkaisu vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti Tiedot ajan tasalla Palvelujen etulinjaan alueellinen uusi puhelinpalvelu (Call Center) muiden palvelujen tarvetta keventämään Opitaan yhdessä Päivystyspalvelujen keskittäminen Effica on jokaisen Kaapo-organisaation terveydenhuollon ammattilaisen työväline Sähläys ja päällekkäiset työt pois organisaatioiden sisällä ja välillä Kaapo-organisaation sisällä tietojen yhteismitallisuus Enemmän potilaita pienemmin kustannuksin Sähköisellä konsultaatiolla korvataan myös lähetteet Potilassaatavien valvonta Näytteenotto mahdolliseksi koko Kaapoalueella Kukin vastaa työohjelmastaan Porrastus ja työjaot sovittava Raportointi yhteisillä välineillä. Toteutusohje - Toiminnalliset tavoitteet 18.3.03 / tallennettu TerveKymiin Kaija Rissanen/Medi-IT Oy 15.4.03 Yhteisyyden haasteet Alueellisen yksituumaisuuden saavuttaminen on ollut jo haaste sinänsä. Terveydenhuollossa vastaavanlainen konkreettinen yhteistyöhanke on meneillään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Siellä toteutetaan alueen kuntien yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä on Novo Group Oyj:n Pegasos. Pegasoksia on alueen 6 kunnasta käytössä 4:ssä ja näin ollen uusia lisenssejä tulee hankittavaksi vain kahden kunnan osalle. Länsi-Pohjassa käyttöönottoprojektin vetovastuu on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä.

Alueelliset hankkeet näyttävät olevan kovan ponnistuksen takana. Taloushallinnon toimintojen yhtenäistäminen ja mahdollinen tilitoimistomallin mukainen ja saman järjestelmän käyttöön perustuva toiminta on ollut selvittelyn alla muutamilla alueilla. Konkreettiset toteutukset antavat vielä odottaa itseään. Usean osapuolen mukana olo projektissa kankeuttaa työtä ja vie alussa runsaasti aikaa ja syö resursseja. Vaihe on nähtävä oppimis- ja sitouttamisprosessiksi, jossa osallistumiselle ja itse tekemiselle annetaan mahdollisuudet. Projektin hallinta tulee olla valmiiksi mietittynä ja eteneminen systemaattista. Yhteistyössä tulee löytää yhteiset toimintatavat ja saada Kaaponkin osalta n 100 henkilön yhteistyöverkosto toimimaan yhteisen edun nimissä ja poisoppimaan totutut toimintamallit. Yhteistyöhön osallistuvalle henkilöstölle on mahdollistettava projektityöhön osallistuminen niin, että projektityö ei tule omien töiden päälle. Järjestelmän käyttöönottoaika on suhteellisen pitkä, joka luo omat haasteensa henkilöstön motivaation säilyttämiseen. Kokemuksista opiksi Kansallisessa terveysprojektissa tavoitteeksi asetetun valtakunnallisen potilaskertomuksen aikaansaannissa ja sen ylläpidossa tulisi huomioida, että lähes kaikki 300 terveyskeskusta ovat jo sähköisen asiakastietojärjestelmän käyttäjiä, investoinnit on tehty kun lisenssit on hankittu. Sairaanhoitopiirien alueella tulisikin harkita yhteisen alueellisen asiakastietojärjestelmän käyttöönottoa, jolloin jo tehdyt investoinnit tulisi hyödyntää mahdollisimman kattavasti. Selkeää on, että valtakunnallisesti 20-30 liittymän ylläpito on keveämpää myös taloudellisesti kuin 300:n vastaavan liittymän ylläpito. Alueellinen yhteistyö myös terveydenhuollossa on must mieluimmin ennemmin kuin myöhemmin. Yhteinen atk-projekti tarjoaa siihen hyvin konkreettisen aloituksen. Yhteistyön moottori, Kaapon tapauksessa Medi-IT Oy, on työtä helpottava ja edesauttava voimavara.

Yhteisen alueellisen asiakastietojärjestelm rjestelmän mahdollisuudet ja haasteet? Kaapo-projekti Asiakastietojärjestelmä toiminnallisten tavoitteiden yksi mahdollistaja Yhteisyyden haasteet Kokemuksista oppia muille

Projektin osapuolet: Kaapo-projekti projekti Asiakkaat: Imatran, Kotkan ja Lappeenrannan kaupungin terveystoimi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit sekä Kymijoen Työterveys Koordinaattori: Medi-It Oy Ohjelmisto- ja Käyttöpalvelutoimittaja: TietoEnator Oyj Lähtökohdat: Finstar ( 4 kpl) ja Musti ( 2 kpl) sekä Terho ( 1 kpl) lab/rtg: OVT lähete/palaute: OVT ja Konsu

Yhteinen asiakastietojärjestelm rjestelmä toiminnallisten tavoitteiden yksi mahdollistaja Tavoitteena on 1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ( jatkossa myös sosiaalitoimen) yhteistyön parantaminen 2. Alueellinen yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen oppiminen naapureilta 3. Potilasturvallisuuden ja palvelun parantaminen Projekti on nähtävä yhtenä mahdollisuutena selviytyä Kaakkois- Suomen alueella terveydenhuollon tulevista haasteista, jossa henkilöstön sitoutuminen muuttuvaan toimintaympäristöön on erittäin tärkeä.

Yhteistyön visio. VISIOn voisi kuvata vapaasti: Yhteistyöllä kaakkoissuomalaisille tarjottava terveydenhuolto vastaa vuonna 2005 valtakunnallisesti asetettuja normeja ja toimii tiedollisesti ja taidollisesti korkeatasoisesti. Potilaan juoksuttamista vältetään ja alueen omavaraisuutta nostetaan. Yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto vasta alkulaukaus ja yhteisen pohjan mahdollistajana

Kaapon Teesit Tieto liikkuu - potilas vähemmän Potilasturvallisuuden parantaminen Potilaan hoitoon voi osallistua myös yksityisiä ja kolmannen sektorin terveydenhuollon organisaatioita Hyödynnetään kaakkoissuomalaista terveydenhuollon osaamista Hoitoaikojen lyhentäminen Asiakkaan ongelmaan ratkaisu vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti Tiedot ajan tasalla Palvelujen etulinjaan alueellinen uusi puhelinpalvelu (Call Center) muiden palvelujen tarvetta keventämään Opitaan yhdessä Päivystyspalvelujen keskittäminen Effica on jokaisen Kaapo-organisaation terveydenhuollon ammattilaisen työväline Sähläys ja päällekkäiset työt pois organisaatioiden sisällä ja välillä Kaapo-organisaation sisällä tietojen yhteismitallisuus Enemmän potilaita pienemmin kustannuksin Sähköisellä konsultaatiolla korvataan myös lähetteet Potilassaatavien valvonta Näytteenotto mahdolliseksi koko Kaapoalueella Kukin vastaa työohjelmastaan Porrastus ja työjaot sovittava Raportointi yhteisillä välineillä Toteutusohje - Toiminnalliset tavoitteet 18.3.03 / tallennettu TerveKymiin Kaija Rissanen/Medi-IT Oy 15.4.03

Alueelliset toiminnalliset tavoitteet Potilaan kannalta Tieto liikkuu - potilas vähemmän Hyödynnetään kaikilta osin Effica-järjestelmän mahdollisuuksia käyttää jo kertaalleen tallennettua tietoa hyväksi. Kaikessa huomioitava potilaan lupa. Liittymä HUSin järjestelmiin toteutetaan aikaisintaan vuonna 2005-2006. Sosiaalitoimen järjestelmäintegraatio aikataulutetaan aikaisintaan vuosille 2005-2006. Potilasturvallisuuden parantaminen Käytettävä aktiivisesti toisessa organisaatioyksikössä potilaasta Efficaan tallennettuja tietoja esim. lab.tulokset, lääkkeet, riskitiedot jne. Potilaista tehtävien merkintöjen oikeellisuudesta vastaa se, joka tiedon tallentaa järjestelmään. Potilaan hoitoon voi osallistua myös yksityisiä ja kolmannen sektorin terveydenhuollon organisaatioita Efficaa voitava ottaa käyttöön ulkopuolissa Kaapo-organisaatiolle palveluja tuottavissa yksiköissä. Palvelun ostaja hankkii tarvittavat Effica-lisenssit ja huolehtii tarvittavat tietoliikennejärjestelyt. Hyödynnetään kaakkoissuomalaista terveydenhuollon osaamista EkSHP ja KymSHP voivat erikseen erikoistua tiettyihin erikoisaloihin. Tällöin alueen kunnasta tehtävä konsultaatio/lähete ohjautuu Efficassa automaattisesti ko. erikoisalan omaavaan sairaanhoitopiiriin (EkSHP tai KymSHP). Lyhennetään hoitoaikoja Efficasta voitava seurata myös tilastollisesti: koko potilaan hoitoketjua ja siihen käytettyä aikaa Kaapo-organisaatioiden sisällä kussakin Kaapo-organisaatiossa hoitoprosessin eri vaiheiden toteutumisaikoja lakisääteisten v. 2005 voimaan tulevien 3 pv/ 3vko/3 tai 6 kuukautta hoitotakuun seuranta oltava kunnossa

Alueelliset toiminnalliset tavoitteet Asiakkaan ongelmaan ratkaisu vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti Potilaan sairauden selvittämiseksi tarvittavat palvelut (käynti vastaanotolla, toimenpiteet, tutkimukset) pyritään järjestämään samalla käyntikerralla. Vuodeosastohoitoa käytetään vain kun se on lääketieteellisesti perusteltua. Terveydenhuollon ammattilainen palvelee potilasta ja selvittää hänen hoitoonsa liittyviä asioita Palvelujen etulinjaan alueellinen uusi puhelinpalvelu (Call Center) muiden palvelujen tarvetta keventämään Kehityshankkeena voidaan toteuttaa ulkoistettu call center-toiminta, jossa on voitava käyttää Efficaa siten, että soittajalle voidaan antaa terveysongelmaan liittyviin kysymyksiin terveydenhuollon ammattilaisen vastaus varata Kaapo-organisaatioihin aika samalla soittokerralla saada Kaapo-organisaatioiden palvelutarjontaan liittyvää tietoa Päivystyspalvelujen keskittäminen Toimintamallit suunnitellaan siten, että Kaapo-alueella voidaan siirtyä päivystysjärjestelyihin, joissa päivystyspalvelut fyysisesti sijaitsevat ilta- yö ja viikonloppuisin Etelä-Karjalassa EkSHP:ssä ja Kymenlaaksossa KymSHP:ssä. Päivystyspalveluista osa voi olla terveyskeskustoimintaa ja osa erikoissairaanhoidon sairaalapäivystystä. Imatralaisten, lappeenrantalaisten ja kotkalaisten näytteenotto mahdolliseksi koko Kaapo-alueelta Potilas voi käydä näytteenotossa missä tahansa Kaapo-organisaation näytteenottopisteessä ja vastaus siirtyy tutkimuksen pyytäjän mukaisesti potilaan sairauskertomustietoihin.

Alueelliset toiminnalliset tavoitteet Terveydenhuollon ammattilaisen kannalta Effica on jokaisen Kaapo-organisaation terveydenhuollon ammattilaisen työväline Jokaiselle työtekijälle järjestetään tarvittava koulutus ja käytön tuki. Järjestelmän tietosuojan tulee vastata lakien vaatimuksia. Jokaista työntekijää edellytetään käyttämään järjestelmää itse aktiivisesti työssään. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Palvelujen etulinjaan alueellinen uusi puhelinpalvelu (Call Center) muiden palvelujen tarvetta keventämään. Tiedot ajan tasalla Potilaasta syntyneet tiedot tallennetaan saman päivän aikana. Opitaan yhdessä Käyttöönottoprojektissa luodaan yhteisesti hyväksytyt toimintamallit, jotka myös otetaan käyttöön. Projektissa syntynyttä verkostoa ylläpidetään myös käyttöönoton jälkeen. Sähläys ja päällekkäiset työt pois organisaatioiden sisällä ja välillä Potilaihin kohdistuvaa välitöntä työaikaa lisätään tietojärjestelmän avulla. Prosessin vaiheista karsitaan kaikki lisäarvoa tuottamaton pois. Tietojen tallennukseen, tarkistamiseen ja siirtoon sekä katseluun käytettävä nykyistä vähemmän voimavaroja. Kukin vastaa työohjelmastaan Kunkin vastaanottotyötä tekevän työohjelma on oltava vähintään kuukausi eteenpäin tallennettuna järjestelmässä. Vapaaksi jääneiden aikojen raportointi toteutettava. Porrastus ja työjaot sovittava Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson hoitoketjut/hoitopolut/hoito-ohjelmat käytävä työryhmissä läpi ja tehtävä esitykset muutoksista.

Alueelliset toiminnalliset tavoitteet Terveydenhuollon ammattilaisen kannalta Enemmän potilaita pienemmin kustannuksin Raportointi suunniteltava siten, että se tukee yksiköiden tavoitteeksi asetetun toiminnan kehittämisen. Sähköisellä konsultaatiolla korvataan myös lähetteet Järjestelmän käyttö suunniteltava siten, että perusterveydenhuollosta ei tehdä lähetteitä vaan pelkästään sähköisiä konsultaatioita. Vastaus annetaan saman päivän aikana. Konsultaatiopyyntö ohjataan erikoisalalle ei henkilölle Erikoissairaanhoidon lääkäri voi tehdä konsultaatiopyynnön ja potilaan sairauskertomusmerkintöjen perusteella päätöksen potilaan hoitovastuun siirtämisestä erikoissairaanhoitoon. Tieto tästä annetaan konsultaatiovastauksen muodossa. Lisääntyvään sähköisen konsultointiin panostetaan lääkäriaikaa siihen lisäämällä. Kaapo-organisaation sisällä tietojen yhteismitallisuus Käytettävät koodistot luodaan ja ylläpidetään siten, että samaa asia tarkoittavien tietojen tilastollinen vertailu on mahdollista. Potilassaatavien valvonta Toteutetaan KymSHP:n, EkSHP:n ja Kotkan yhteinen saatavareskontra KymSHP:n ja EkSHP:n taloushallinnon SAP-ympäristöön. Siihen voi liittyä myös muut Kaapo-organisaatiot. Tässä yhteydessä selvitetään myös koko potilaslaskutuksen mahdollinen siirto pois Efficasta SAP-järjestelmällä tapahtuvaksi. Raportointi yhteisillä välineillä Raportointi toteutetaan Effican perusraporteilla sekä Effica-lisenssien myötä hankitulla Cognoksen kuutio-tuotteilla (Impromptu ja Power Play).

Yhteisyyden haasteet Liikkeellelähtö raskas Verkostossa yli 100 henkilöä mukana => yhteistyön hallinta ja yhteisten työtapojen löytäminen Projektityö ei saa tulla oman työn päälle Verkoston työn ohjaus : Totutusta poisoppiminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen Verkoston sitoutuminen: Omat vastaan yhteiset Pitkä käyttöönottoaikataulu = henkilöstön motivaation ylläpito ja tiedottaminen

Kokemuksista oppia muille Valtakunnallinen sairauskertomus, miltä pohjalta? 20-30 alueellisen asiakastietojärjestelmänliittymää vai 300 kunnan/ kuntayhtymän asiakastietojärjestelmän liittymää Edullinen, varma ja toiminnallisesti laajimmat ominaisuudet takaava malli Alueellinen yhteistyö on pakkorako, joko ennemmin tai myöhemmin=> atk-projekti on konkreettinen aloitus Yhteistyössä tarvitaan moottoria=> Kaapon tapauksessa se on Medi-It Oy.