Sivu 1 / 28 Tiivistelmä: Verkosto toteutti syksyn 2014 aikana itsearviointikyselyn, jonka tarkoituksena on eritellä hankkeen tuloksia ja vaikutuksia sekä selvittää kehittämiskohteita. Arviointi toteutettiin vapaaehtois-, sidosryhmä- sekä opiskelijakyselyillä. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Vastausten perusteella toiminnan järjestäminen todettiin onnistuneeksi ja tavoitteet ja tehtävät oli määritelty hyvin. Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa todettiin sujuvaksi. Myös arviot verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista olivat pääosin hyvät. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista. Samaa mieltä arvioijat olivat myös väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin pääkehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän opettajien koulutukseen, 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä, 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen poluille sekä 4. Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan. Kehittämistoimenpiteistä on laadittu taulukko, joka löytyy raportin lopusta.
Sivu 2 / 28 Luetaan yhdessä -verkoston itsearvionnin nin yhteenveto ja kehittämissuunnitelma Sisällysluettelo Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa... 3 Itsearviointisuunnitelma... 3 Arviointien tuloksista yleisesti... 5 Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset... 6 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset... 7 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset... 8 Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot... 9 Yhteistyökumppanien arviot... 12 Opiskelijoiden arviot... 13 Kehittämistoimenpiteet... 14 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen... 15 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä... 17 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille... 20 4. Verkosto kehittää viestintäänsä tavoittavampaan suuntaan... 22 Taulukko 4: Toimenpidesuunnitelma... 25 Liiteet: Kyselylomakkeet... 27
Luetaan yhdessä -toiminnan taustaa Sivu 3 / 28 Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista. Suomalaisnaisten verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä suomen ja ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajanaisille. Ensisijainen kohderyhmä ovat eri syistä koulutuksen ja kotouttamistoimien ulkopuolelle jääneet lukutaidottomat tai suomen kieltä taitamattomat naiset. Opetus tähtää arjessa tarvittavan kielitaidon parantamiseen, naisten yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemuksen lisäämiseen sekä verkostoitumiseen paitsi suomalaisten myös muiden maahan muuttaneiden naisten kanssa. Verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla. Verkostolla on ollut opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Luetaan yhdessä -ryhmien kielenopetus tapahtuu kerran viikossa, kahden tunnin ajan kokoontuvissa opetusryhmissä. Opetus on opiskelijoille maksutonta. Verkoston rahoituksella tuetaan opiskelijoiden oppikirjoja ja -materiaaleja. Monien opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Muutamissa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mukana myös miehiä. Verkostolla on toimintaa 26 paikkakunnalla 83 opetusryhmässä. Itsearviointisuunnitelma Luetaan yhdessä -verkosto kerää opetusryhmiltä toimintaraportin puolen vuoden välein, syys- ja kevätlukukausien lopussa. Toimintaraporttien pohjalta on tehty vuosittain sisäistä arviota toiminnan kehittämiseksi, mutta laajempaa itsearviointia ei verkostossa ole aikaisemmin toteutettu. Syksyn 2014 aikana toteutettiin verkoston vapaaehtoisilla, ohjausryhmällä, yhteistyökumppaneilla sekä osalla opiskelijoista arviointikysely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeen toteutusta, tuloksia ja kehittämistarpeita. Arviointikysely toteutettiin kolmen pääarviointikysymyksen kautta: - Missä olemme onnistuneet? Mitkä ovat toimintamme vahvuudet? - Mitä parantamisalueita tai kehittämiskohteita toimintaan liittyy? - Mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu aikaiseksi?
Sivu 4 / 28 Arviointikysymysten pohjalta laadittiin kolme kyselypohjaa, joista ensimmäinen oli tarkoitettu hankkeen sisäisille toimijoille (vapaaehtoiset ja ohjausryhmä), toinen hankeen yhteistyökumppaneille ja kolmas hankkeen kohderyhmälle 1. Arviointikysymykset oli jaettu kolmeen eri kategoriaan: toiminnan järjestäminen ja tavoitteet, toiminnan tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan parantamisalueet ja kehittämiskohteet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan aihealueittain esitettyjä väittämiä asteikolla: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä sekä en osaa sanoa. Sekä verkoston vapaaehtoisia että yhteistyökumppaneita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä väittämillä koskien toiminnan tavoitteita, vastuita, koulutuksen ja resurssien riittävyyttä, kohderyhmän tavoitettavuutta sekä yhteistyösuhteita. Hankkeen tuloksia puolestaan pyydettiin arvioimaan koskien opetuksen tasoa, opiskelijoiden kielellisiä ja sosiaalisia tuloksia, opiskelijoiden työllistymistä sekä vapaaehtoisten työstä saamaa hyötyä. Tämän lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kehittämistarpeita avoimella kysymyksellä: Mitä toiminta-alueita tulisi mielestäsi hankkeessa erityisesti kehittää ja miten? Hankkeen opiskelijoille tehdyssä kyselyssä pyrittiin kysymyksenasettelussa yksinkertaisiin ja helppoihin lauseisiin, jotta heikommankin kielitaidon omaavat henkilöt pystyivät vastaamaan kyselyyn. Kyselyssä käytettiin samaa arvioasteikkoa, kuin muissakin kyselyissä, mutta ymmärtämisen helpottamiseksi vaihtoehdot oli varustettu lisäksi hymynaamoilla: Myös opiskelijoita pyydettiin arvioimaan toiminnan järjestämistä, tuloksia ja vaikutuksia. Kehittämisen kohteita pyydettiin arvioimaan avoimella kysymyksellä: Onko mielessäsi joku asia, mitä Luetaan yhdessä -ryhmässä voisi mielestäsi parantaa? 1 Liite 1: kyselylomakkeet
Sivu 5 / 28 Sisäisen arviointilomakkeen täytti 110 vapaaehtoista opettajaa, eli noin neljännes kaikista verkoston vapaaehtoisista. Yhteistyökumppaneista lomakkeen täytti 19 yhteistyökumppaneiden edustajaa. Lomake lähetettiin 99 yhteistyökumppaneiden edustajalle, eli vastauksia tuli noin viidennes. Opiskelijoilta pyydettyjä arviointeja täytettiin 32 kappaletta. Arviointien tuloksista yleisesti Tulosten analysoimiseksi vastausasteikko pisteytettiin: 1=Täysin eri mieltä, 2=Eri mieltä, 3=Jokseenkin samaa mieltä sekä 4=Täysin samaa mieltä. Laskemalla tämän jälkeen vastausten keskiarvo saatiin arvio siitä, mitä vastaajat keskimäärin olivat väittämästä mieltä. Numeraalisten vastausten keskiarvoja tulkittaessa yli 3:n arvot kuvaavat jokseenkin onnistunutta toimintaa. Vastaavasti alle 3:n keskiarvot antavat viitteitä siitä, missä kohtaa toiminnassa on kehitettävää. Itsearvioinnin sisäisessä kyselyssä (verkoston vapaaehtoistyöntekijät ja ohjausryhmä) koettiin Luetaan yhdessä -toiminta pääosin onnistuneeksi. Kaikkien kysymysten yhteinen keskiarvo oli 3,0. Yhteistyökumppaneiden näkemys toiminnan onnistumisesta oli sama kuin sisäisessä arviossa keskiarvo kaikkien kysymysten kesken ollessa 3,1. Puolestaan opiskelijoiden arviot toiminnasta ovat huomattavan paljon positiivisempia: kaikkien vastausten keskiarvo on 3,6. Näin ollen kaikki kolme ryhmää pitivät toimintaa pääosin onnistuneena sekä järjestämisen että tulosten osalta. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtoistyön vaikuttavan positiivisesti elämään ja opiskelijat kokivat saavansa tasollensa sopivaa koulutusta, joka kehittää sekä kielellisiä että sosiaalisia taitoja. Yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä yhteistyön toteutumiseen ja tuloksiin. Kaikkien vastausryhmien kesken parannettavaa nähtiin opiskelijoiden jatko-opintojen tai työllistymisen kysymyksissä sekä verkoston resursseissa.
Taulukko1: Sisäisen arvioinnin tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet. 3,2 Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat 3,1 kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuville vapaaehtoisille on järjestetty riittävästi koulutusta 2,7 tehtävien täyttämiseksi. Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden 2,8 saavuttamiseksi. Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 2,8 Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden 3 saavuttamista. 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,1 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,1 Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen 2,8 koulutukseen. Vapaaehtoinen opetustyö on tuonut rikkautta elämään. 3,9 Sivu 6 / 28 3. Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Vapaaehtoisten koulutus Koulutus on jäänyt valtakunnallisten 24 seminaarien varaan. Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 18 Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 15 tasoisia, mikä tuo haasteita. Opiskelijoiden motivointi Kuinka saada opiskelijat ymmärtämään 11 kielitaidon merkitys. Kokoontumistilat Kokoontumistiloissa tulisi paremmin 7 huomioida opiskelijoiden jako pienryhmiin. Mainostus ja markkinointi Viestintää eri kansalaisuuksien saamiseksi mukaan. 7
Opiskelijoiden tavoittaminen Miten tavoittaa paremmin opetusta 6 tarvitsevia? Pula vapaaehtoisista Lisää opettajia, jotta yksilöllinen 5 opiskelu onnistuisi. Oppimistulosten arviointi 5 Toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoitteet näkyvämmiksi. 4 Yhteistyö sidosryhmiin Lisää yhteistyötä eri toimijoiden 2 välillä. Opiskelijoiden ohjaus eteenpäin Kieliopintojen jatkomahdollisuuksiin 2 tulisi kiinnittää huomiota. Miehet mukaan toimintaan Myös miehiä mukaan opiskelemaan 1 kieltä ja kulttuuria. Opetusvälineet Opetusvälineet paremmiksi, esim. 1 sähköisen oppimateriaalin käyttö. Sisäinen viestintä 1 Retket ja vierailut Taloudellisia resursseja tarvittaisiin 1 retkien ja vierailuiden toteut- tamiseen. Lasten huomioiminen 1 Sivu 7 / 28 Taulukko 2: Yhteistyökumppaneiden arvioiden tulokset 1. Toiminnan järjestäminen K.a. Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös 3,3 organisaationne tiedossa. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne 3,2 edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen 3,4 viestintä on riittävää ja tuloksellista. Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous 2,9 ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti. 3,1 2. Tulokset ja vaikutukset K.a. Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta. 3,3 Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,9 Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 3,3
Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa. 2,4 3,3 Sivu 8 / 28 3. Parantamisalueet ja kehittämiskohteet (sanalliset arviot) Alue tai kohde Esimerkkilause Mainintoja kpl Opetusmateriaali Oppimateriaalin sopivuus eri ryhmille. 3 Toiminnan tavoitteet Tavoitteet tietoomme. 2 Yhteistyö sidosryhmiin Suomen kielen opetukseen liittyvä 2 verkostotyötä olisi hyvä kehittää. Opetusmuodot Opiskelijat keskenään kovin eri 1 tasoisia, mikä tuo haasteita. Viestintä 1 Kokoontumistilat Erillisiä tiloja voisi olla enemmän. 1 Opiskelijoiden tavoittaminen 1 Mainostus ja markkinointi 1 Miespuoliset vapaaehtoiset Miesohjaajille on tarvetta. 1 Toiminnan laajentuminen Toiminnalle on tarvetta. 1 Vapaaehtoisten koulutus 1 Taulukko 3: Opiskelijoiden arvioiden tulokset Väittämä K.a. Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa. 3,3 Luetaan yhdessä -ryhmä oli helppo löytää. 3,4 Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan. 3,8 On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille. 3,5 Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä. 4 Olen oppinut tunneilla paljon suomea. 3,6 Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä. 3,5 Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden 3,3 opiskelupaikan tai työn. Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. 3,8
Vapaaehtoisten opettajien ja ohjausryhmän arviot Sivu 9 / 28 Sisäisessä arviossa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: kuusi väittämää yhdestätoista sai yli kolmen keskiarvon tuloksen, eikä alle 2,6 keskiarvon tuloksia ollut väittämissä lainkaan. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden sekä tehtävien määrittämiseen. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettu toiminta katsottiin olevan toimivaa 2. Näin ollen voidaan sanoa, että toiminnan peruskonsepti koetaan toimivaksi, mutta yhteisten pelisääntöjen noudattamista voidaan parantaa viestinnän avulla. Toiminnan järjestämisen osalta tyytymättömämpiä oltiin vapaaehtoisille järjestettävän koulutuksen määrään, verkoston resursseihin sekä kohderyhmän tavoittamiseen. Koulutusta koskevan väittämän keskiarvo on 2,7. Luetaan yhdessä -verkostossa järjestetään vuosittain valtakunnallinen vapaaehtoisten koulutusseminaari. Lisäksi ryhmiä kannustetaan järjestämään paikallisia/alueellisia koulutustilaisuuksia projektipäällikön avustamana. Itsearvioinnin tulos viittaa siihen, että koulutusten järjestämiseen olisi saatava lisää sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja alueellisten koulutusten toteuttamiseksi. Verkoston taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskeva väittämä 3 sai keskiarvon 2,8. Verkostolla on ollut vuodesta 2011 palkattu kokoaikainen työntekijä. Työvoimaresurssi on pysynyt vuodet 2011 2014 samana ja taloudelliset resurssit ovat kasvaneet vuodesta 2012 vuoteen 2014 noin 25 %. Samalla kuitenkin verkoston ryhmätoiminta on lähes kaksinkertaistunut: 2011 alussa verkostolla oli 47 opetusryhmää ja 2014 lopulla 83 ryhmää opiskelijamäärän kaksinkertaistuessa. Lisäresursoinnin tarve tulee arvioinneissa selvästi ilmi, sillä resurssit eivät ole pysyneet verkoston kasvun mukana. 2 Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet k.a. 3.2, Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a. 3.1, Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on toimivaa ja tukee tavoitteiden saavuttamista k.a. 3. 3 Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi.
Sivu 10 / 28 Myös väittämä kohderyhmän onnistuneesta tavoittamisesta sai arvioinnissa keskiarvon 2,8 4. Luetaan yhdessä -verkoston yksittäiset ryhmät joutuvat mainostamaan ryhmän toimintaa itsenäisesti, sillä työntekijäresurssi ei nykyisellään riitä avustamaan kaikkia ryhmiä kohderyhmän tavoittamisessa. Mikäli verkosto saa lisää työntekijäresursseja tulevina vuosina, olisi asiaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota. Verkoston kohderyhmää on haastavaa tavoittaa, sillä huonosti suomea osaavia tai luku- ja kirjoitustaidottomia on vaikea tavoittaa perinteisten viestimien avulla. Paikallinen ja tarkkaan kohdennettu viestintä sekä syvempi yhteistyö kuntien kanssa lisäisi tietoisuutta ryhmien olemassa olosta eri kunnissa ja siten lisäisi kävijämääriä. Arvio verkoston toiminnan tuloksista ja vaikutuksista oli pääosin hyvä: viiden väittämän yhteinen keskiarvo on 3,2. Erityisen tyytyväisen arvion sai väittämä vapaaehtoistyön positiivisista vaikutuksista (arvioiden keskiarvo 3,9). Samaa mieltä arvioijat olivat väittämistä: Toimintaa osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta (k.a. 3,1) sekä Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa (k.a. 3,1). Alle kolmen keskiarvon tulosten ja vaikutusten arvioinnissa saivat väittämät: Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen. Kielellisiä tuloksia koskeva väittämä sai arvosanan 2,9 ja työllistymistä koskeva väittämä 2,8. Vastaisuudessa verkostossa olisi hyvä miettiä toimenpiteitä, joilla erityisesti nopeasti eteneviä opiskelijoita saataisiin motivoitua paremmin jatkokoulutukseen tai työelämään. Verkoston va- 4 Kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti.
Sivu 11 / 28 paaehtoisille opettajille tulee tarjota koulutusta opiskelijoiden kotoutumispolkujen edistämiseksi: kun vapaaehtoiset tietävät enemmän koulutus-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksista, on opiskelijoiden kannustaminen ryhmästä eteenpäin helpompaa. Verkoston opetuksessa ei järjestetä opiskelijoille kokeita, sillä opetus on tahdottu pitää vapaamuotoisena. Jatkossa olisi kuitenkin hyvä miettiä, voisiko vapaaehtoisilla silloin tällöin toteutettavilla kokeilla olla opiskelijoille motivoiva vaikutus. Sanalliset vastaukset vahvistavat väittämien perusteella tehtyjä päätelmiä. Eniten parantamista kaivattiin vapaaehtoisten koulutuksessa paikallisten koulutustilaisuuksien osalta. Lisäksi oppimateriaaleja kaivattiin lisää sekä määrällisesti että laadullisesti. Taloudellista tukea kaivattiin myös ryhmien kanssa toteutettaviin retkiin. Useissa arvioissa kaivattiin lisää opetusapua olemassa oleviin ryhmiin. Vapaaehtoisten rekrytointi toiminnassa oleviin ryhmiin, on pääasiallisesti ollut vapaehtoisten vastuulla. Verkosto järjestää jatkuvasti infotilaisuuksia toiminnasta, mutta tilaisuuksissa rekrytoitujen vapaaehtoisten avulla on perustettu uusia ryhmiä. Vastaavia rekrytointitilaisuuksia tulisi vastaisuudessa järjestää jo toiminnassa oleville ryhmille, joita vaivaa pula vapaaehtoistyöntekijöistä. Ryhmien erilaisista tilanteista kuitenkin kertoo se, että monessa palautteessa kaivattiin myös apua opiskelijoiden saavuttamiseen. Kielellisten tulosten mittaamiseksi toivottiin parempia mittareita. Vapaaehtoisten kokeiden järjestäminen toisi apua tähän ongelmaan. Kehitettäväksi toivottiin myös keinoja, joilla saada opiskelijat opiskelemaan oppituntien lisäksi lisää kotona. Perinteisesti verkosto ei ole antanut opiskelijoille kotitehtäviä. Opiskelijoiden suuren vaihtuvuuden vuoksi kotitehtävien antaminen voi olla haastavaa. Kielelliset tulokset voisivat parantua kuitenkin merkittävästi, mikäli opiskelijat opettelisivat tunneilla oppimaansa kotona. Ryhmien käyttöön tulee tuottaa esimerkkejä mielekkäistä ja motivoivista kotitehtävistä, joita voisi tarjota motivoituneille ja säännöllisesti tunneilla käyville opiskelijoille. Sanallisten vastausten pohjalta verkoston kokonaisviestintä koettiin parantamisalueena. Muutamissa vastauksissa toivottiin verkostolle suurempaa näkyvyyttä julkisesti. Sisäisen viestinnän
Sivu 12 / 28 kehittäminen puolestaan näkyi siinä, että osassa sanallisista vastauksista toivottiin verkoston toimintatapoja ja tavoitteita näkyvämmiksi. Viestinnän parantamiseksi olisi hyvä luoda viestintäsuunnitelma, jonka pohjalta verkosto voisi kehittää viestintäänsä. Yhteistyökumppanien arviot Luetaan yhdessä -verkoston toteutus eri paikkakunnilla on ratkaisevalla tavalla riippuvainen paikallisista yhteiskuntasuhteista ja yhteistyökumppaneista. Ryhmien yhteistyökumppaneina on usein kunta tai järjestö. Sidosryhmien avulla saadaan ryhmien toimitilat ja muuta toimintaa tukevaa apua maksutta. Yhteistyökumppaneilta ryhmät saavat apua usein myös viestintään. Osa yhteistyökumppaneista tarjoaa verkoston vapaaehtoisille koulutusta, koordinoivaa ja opetuksellista tukea etenkin silloin, jos samassa tilassa toimi useampi Luetaan yhdessä -ryhmä. Yhteistyökumppanien arviot verkoston toiminnasta myötäilevät pitkälle sisäisen arvioinnin tuloksia. Yhteistyökumppanit antoivat vapaaehtoisia paremmat arvosanat toiminnan järjestämisestä ja tuloksista, mutta kehittämiskohteet olivat samoja kuin sisäisessä arvioinnissa. Arvioissa katsottiin Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan olevan pääosin onnistunutta: seitsemän väittämää yhdeksästä sai yli kolmen keskiarvon tuloksen. Toiminnan järjestämisen osalta tyytyväisiä oltiin tavoitteiden määrittämiseen, tehtävien ja vastuiden jakamiseen, Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja yhteistyöorganisaation väliseen viestintään sekä kohderyhmän tavoittamiseen 5. Toiminnan järjestämisen osalta sisäisen arvion tapaan toimintaan kaivataan lisäresursseja 6. Kokonaisuudessaan toiminnan järjestämistä koskevat väittämät saivat arvosanan 3,2. Yhteistyökumppanit kokevat toiminnan konseptin olevan kunnossa ja toiminnan toteutuksen olevan hyvää, joskin lisäresurssoinnin avulla toimivuutta voisi lisätä. 5 Luetaan yhdessä -toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet, jotka ovat myös organisaationne tiedossa k.a. 3,3. Tehtävä-alueet ja vastuut Luetaan yhdessä -vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien kesken on määritelty selkeästi ja ne ovat kaikkien tiedossa k.a.3,2. Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten ja organisaationne edustajien välinen viestintä on riittävää ja tuloksellista k.a. 3,4. Yhteinen kohderyhmä on tavoitettu odotusten mukaisesti k.a. 3,1. 6 Väittämän Luetaan yhdessä -toimintaan on varattu mielestänne riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) toimivan yhteistyön toteuttamiseksi keskiarvoksi tuli 2,9.
Sivu 13 / 28 Toiminnan tuloksista ja vaikutuksista yhteistyökumppanit olivat keskimäärin samaa mieltä väittämien Toimintaan osallistuneet opiskelijat ovat saaneet tasollensa sopivaa opetusta, Opiskelijoiden sosiaaliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa sekä Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa kanssa, joista kaikki saivat keskiarvoksi arvosanan 3,3. Jokseenkin eri mieltä yhteistyökumppanit olivat väittämästä Opiskelijoiden kielelliset tulokset ovat helposti nähtävissä ryhmätoiminnassa, joka sai keskiarvoksi 2,9 sekä väittämästä Opiskelu ryhmässä on auttanut monia työllistymään tai pääsemään viralliseen koulutukseen, joka sai keskiarvon 2,4. Sanallisista vastauksista nousevat pitkälle samat kehittämiskohteet kuin sisäisessäkin arviossa. Oppimateriaaleja katsotaan tarvittavan lisää, tavoitteiden tulisi olla selkeämpiä ja niistä tulisi tiedottaa paremmin myös yhteistyökumppaneita. Lisäksi kohderyhmän tavoittamiseksi tulee tehdä lisätoimenpiteitä. Viestintään kaivattiin kehittämistä: yhteistyökumppanit toivoivat toiminnan markkinoinnin lisäämistä sekä viestinnän lisäämistä verkoston ja yhteistyöorganisaation välillä. Palautteessa ehdotettiin säännöllisiä tapaamisia organisaatioiden kesken sekä yleisemmin kuntien sisällä tapahtuvaa yhteistyötä kielenoppimista järjestävien organisaatioiden kesken. Opiskelijoiden arviot Opiskelijoiden arviot verkoston toiminasta ovat erittäin positiivisia. Kaikki yhdeksän väittämää saivat yli kolmen keskiarvon arviot. Positiivisimpina koettiin väittämät Luetaan yhdessä -ryhmän tunneilla on mukava käydä, Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu minulle sopivaan aikaan sekä Suosittelen mielelläni Luetaan yhdessä -ryhmiä ystävilleni ja sukulaisilleni. Väittämistä ensimmäinen sai keskiarvon 4 ja kaksi jälkimmäistä keskiarvon 3,8. Keskiarvot 3,5 ja 3,6 saivat väittämät: Olen oppinut tunneilla paljon suomea (3,6), On hyvä, kun saan tuoda lapseni mukaan tunneille (3,5) sekä Olen saanut toiminnasta uusia ystäviä (3,5). Pientä erimielisyyttä vastaajissa aiheuttivat väittämät: Luetaan yhdessä -ryhmä oli helpompaa löytää (k.a. 3,4), Luetaan yhdessä -ryhmän kokoontumisesta oli helppo saada tietoa (k.a. 3,3) sekä väittämä Uskon, että opiskelu ryhmässä auttaa minua saamaan tulevaisuudessa uuden
Sivu 14 / 28 opiskelupaikan tai työn (k.a. 3,3). Vaikka näidenkin väittämien keskiarvo on yli kolmen, antavat luvut kuitenkin viitteitä siitä, mitä asioita opiskelijoiden näkökulmasta olisi hyvä jatkossa kehittää. Aihealueet sopivat hyvin yhteen vapaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta kerätyistä palautteista, joiden mukaan erityisesti viestintään ja opiskelijoiden kotoutumisen jatkopolkuun olisi tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Sanallisissa vastauksissa opiskelijat toivovat lähinnä uudistuksia opiskelutilojen suhteen, joiden toivottaisiin olevan tilavampia ja siten hiljaisempia. Myös yhteisiä retkiä toivottiin runsaasti. Kehittämistoimenpiteet Luetaan yhdessä -itsearvioinnissa nousi esiin kautta linjan erityisesti kolme kehittämislinjaa: henkilöstö- ja taloudelliset resurssit, opiskelijoiden motivoiminen/auttaminen jatkopoluille sekä viestintä. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien puute näkyi kehittämiskohteina erityisesti vapaaehtoisten koulutuksessa, opiskelumateriaalissa sekä tarpeena lisätä verkoston viestintää ja markkinointia. Opetusmateriaalia tarvittaisiin sekä tasoeroltaan erilaisia että määrällisesti lisää. Ryhmät kaipasivat lisää myös toiminnallisia opetusmuotoja, kuten ryhmän kanssa järjestettyjä retkiä, pelejä tai muita havainnollisia ja toiminnallisia opetusmateriaaleja. Tämänkaltaisia materiaaleja verkostolla ei ole käytössä opetuksessa juuri lainkaan, ja niiden lisääminen ryhmien käyttöön vaatisi huomattavan lisäyksen opetusmateriaalibudjettiin, kun ryhmien kokonaismäärä on yli 80. Koulutuksen osalta tulisi jatkossa huomioida erityisesti verkoston maantieteellinen laajuus. Etelä- Suomessa toteutettu koulutustoiminta ei tavoita tarpeeksi hyvin koko Suomen kattavaa vapaaehtoisjoukkoa. Itsearvioinnin pohjalta voidaan todeta, että verkoston opetuksella on suuri vaikutus opiskelijoiden kielen- ja sosiaalisten taitojen kehitykseen niin opiskelijoiden itsensä, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneidenkin mielestä. Samalla kuitenkin usko verkoston opetuksen vaikutuksista työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen on kaikilla näillä kolmella ryhmällä heikohko. Tule-
Sivu 15 / 28 vaisuudessa olisikin hyvä verkoston kiinnittää huomiota siihen, miten vapaaehtoiset voisivat paremmin motivoida ja auttaa opiskelijoita eteenpäin kotoutumispoluilla. Viestintää tulee jatkossa kehittää sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäisen viestinnän kohdalla ongelmana on erityisesti sähköisten viestimien aiheuttama epävarmuus informaation perille menemisestä: vaikka informaatio olisi näkyvissä sähköisissä viestimissä kuten uutiskirjeessä, nettisivuilla tai facebookissa, ei informaatio silti tavoita kaikkia. Ulkoisessa viestinnässä koettiin tärkeäksi lisätä verkoston tunnettuutta. Toiminnan mainostamisen toivottiin lisäävän sekä opiskelijoiden että vapaaehtoisten opettajien määrää: opiskelijoita ohjautuu ryhmiin parhaiten, kun kunnan viranomaistoimijat, maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset tuntevat toimintaa. Lisäksi tunnettuun toimintaan on helpompaa lähteä mukaan vapaaehtoiseksi. Monissa kirjallisissa vastauksissa harmiteltiin yksittäisten ryhmien toimitilojen epäkäytännöllisyyttä. Mikäli toiminnan tunnettuus kasvaisi, voisi tiloja tarjoavien yhteistyökumppaneiden määrä lisääntyä ja näin tilaongelmat tulisi ratkaistuksi. Näiden yhteenvetojen pohjalta verkosto ryhtyy seuraaviin kehittämistoimenpiteisiin: 1. Verkosto panostaa jatkossa enemmän vapaaehtoisten kouluttamiseen Lisätään alueellisia ja paikallisia koulutustilaisuuksia Nykyisessä toimintamallissa verkosto ei ole järjestelmällisesti toteuttanut alueellisia koulutuksia. Koulutustilaisuuksien järjestämismahdollisuuksista on tiedotettu ryhmiä, jotka ovat halutessaan järjestäneet tilaisuuksia työntekijän avustuksella. Koulutusten järjestäminen on kuitenkin ollut liikaa vapaaehtoisten oman aktiivisuuden varassa. Jatkossa verkosto tulee toteuttamaan alueelliset koulutukset kokonaisuudessaan osana toimiston työtehtäviä. Tämä vaatii kuitenkin lisää työresursseja, sillä koko maan kattavaa koulutuskiertuetta on mahdoton toteuttaa nykyisellä yhden toimistotyöntekijän resurssilla.
Sivu 16 / 28 Tällä hetkellä verkosto järjestää joka vuosi valtakunnallisen koulutusseminaarin kaikille verkoston vapaaehtoisille. Seminaari järjestetään tulevinakin vuosina. Edellisvuosien tapaan matkakulut korvataan seminaariosallistujille, mikä mahdollistaa pitkänmatkalaisten osallistumisen koulutustilaisuuksiin. Alueellisia koulutuksia on järjestetty säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla, tosin useissa kunnissa on järjestetty vapaaehtoiset yhteen kokoavia keskustelutilaisuuksia, jotka on koettu tärkeäksi toiminnan kannalta. Pääkaupunkiseudun koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisesti vastaisuudessakin, mutta lisäksi huolehditaan muiden alueiden koulutuksista. Erityisesti alueilla, joilla on paljon Luetaan yhdessä -ryhmiä, tulisi järjestää koulutustilaisuudet vuosittain, kuten Tampereen, Turun ja Vaasan alueilla sekä Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on, että jokaisella Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoistyöntekijällä on joka vuosi mahdollisuus päästä vähintään yhteen verkoston tarjoamaan koulutukseen. Luodaan koulutuspaketti uusille vapaaehtoisille Nykyisessä toimintamallissa verkosto on järjestänyt koulutusta uusille vapaaehtoisille uusien ryhmien perustamisen yhteydessä. Koulutukseen on kuulunut ryhmäkoulutusta verkoston toiminnasta sekä opetuksesta yhteensä neljä-kuusi tuntia. Yksittäiset uudet vapaaehtoiset, jotka ovat ohjautuneet jo olemassa oleviin Luetaan yhdessä -ryhmiin, eivät ole saaneet organisaation tarjoamaa vapaaehtoiskoulutusta, vaan ryhmän muut vapaaehtoiset ovat huolehtineet näiden henkilöiden perehdyttämisestä Luetaan yhdessä -toimintaan. Uusien vapaaehtoisten koulutusmallia kehitetään edelleen siten, että uusia yksittäisiä vapaaehtoisia varten tehdään kirjallinen koulutuspaketti, joka annetaan jokaisen uuden vapaaehtoisen käyttöön. Materiaali annetaan kirjallisesti ryhmänvetäjille, joiden pyydetään antamaan materiaali edelleen uusille vapaaehtoisille. Materiaali laitetaan lisäksi verkoston nettisivuille. Lisäksi verkosto järjestää 2-4 kertaa vuodessa uusien vapaaehtoisten koulutuspäivän, johon ohjataan kaikki vuoden mittaan toimintaan tulleet uudet vapaaehtoiset.
Sivu 17 / 28 Uusien ryhmien olemassa oleva koulutuspaketti säilyy ennallaan, mutta verkosto edelleen kehittää opetuksellista koulutusosuutta siten, että verkoston pitkäaikaisista vapaaehtoisista opettajista kerätään kouluttajapankki, jonka vapaaehtoisia hyödynnetään alueellisesti. Kouluttajat opastetaan koulutustehtäviin. 2. Verkosto kehittää ryhmissä käytettäviä oppimateriaaleja ja -menetelmiä Luetaan yhdessä -toiminnassa käytetään Opetushallituksen kirjasarjoja. OPH:n oppikirjamateriaaleista löytyy varsin hyvin materiaalia vähän suomea osaaville, joskin aikuisille suunnattua materiaalia voisi näissäkin olla enemmän. Haastavampaa on löytää materiaalia kielenopinnoissa pitkälle kehittyneille aikuisopiskelijoille. Itsearvioinnin pohjalta syntyi vaikutelma, että koettu oppimateriaalin vähyys on jossain määrin myös viestinnällinen ongelma. Vapaaehtoiset eivät välttämättä ole täysin tietoisia eri opetusmateriaalien käyttömahdollisuuksista tai olemassaolosta. Kartoitetaan opetusryhmien käyttämät oppimateriaalit ja materiaalitarpeet sekä hyvät käytännöt. Luetaan yhdessä -ryhmille on tarjottu erilaisia oppimateriaaleja käyttöönsä, joita ryhmät ovat voineet käyttää haluamillaan tavoilla. Ryhmien käyttöön on tarjottu vapaaehtoinen opetussuunnitelma, mutta ryhmiä ei ole velvoitettu sen tai muiden oppimateriaalien kuten kirjojen käyttämiseen. Näin ollen ryhmillä on erilaisia käytäntöjä oppimateriaalien suhteen. Tarkkaa kartoitusta näistä ryhmien eri käytännöistä ei ole verkostossa aikaisemmin tehty. Vastaisuudessa opetusryhmille tehdään haastattelukysely, jossa selvitetään ryhmän toimintatavat oppimateriaalien suhteen sekä tarpeet, joita ryhmät kokevat oppimateriaalien osalta olevan. Samalla kootaan yhteen ryhmien hyvät käytännöt erilaisista opetusmuodoista ja materiaaleista. Järjestetään koulutusta käytettävissä olevista kirjasarjoista, nettimateriaaleista ja muista ilmais- materiaaleista Kartoituksen pohjalta järjestetään ryhmille oppimateriaalikoulutus, jota ylläpidetään säännöllisesti alueellisten vuosikoulutusten yhteydessä. Opetusmateriaaleja on saatavilla ilmaiseksi ne-
Sivu 18 / 28 tissä tälläkin hetkellä paljon, ja ne ovat Luetaan yhdessä -sivuilla listattuna, mutta materiaalinen läpikäyminen on aikaa vievää. Nettisivujen oppimateriaaliosiota kehitetään, jotta netistä löytyvät ilmaismateriaalit ovat jatkossa helpommin vapaaehtoisten saatavilla. Nettimateriaaleista tiedotetaan jatkossa enemmän ja opastetaan ryhmiä niiden käyttöön. Monia nettimateriaaleja voi hyödyntää, vaikka ryhmien käytössä ei olisi tietokoneita opetuksen aikana. Maahanmuuttajille suunnattua oppimateriaalia on jaossa eri hankkeiden kehittäminä myös ilmaiseksi. Tällaiset materiaalit kartoitetaan jatkossa tehokkaammin ja tarjotaan ryhmien käyttöön. Lisäksi kehitetään jo olemassa olevia suhteita materiaalia tuottaviin yhteistyöhankkeisiin, kuten Kehitysvammaliiton Saavutettavuus yksikköön, joka tuottaa selkomateriaaleja eri kohderyhmien käyttöön. Maahanmuuttajat hyötyvät laajasti selkomateriaalien käytöstä. Luetaan yhdessä -verkoston ehdotusta ryhmien opetussuunnitelmaksi edelleen kehitetään sitouttavampaan suuntaan Vuonna 2013 verkoston pitkäaikaiset vapaaehtoistyöntekijät Leena Tuominen-Riipi, Sirpa Tuisku ja Marja Liisa Toivanen kirjoittivat Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi, jota ryhmät halutessaan voivat noudattaa opetussuunnitelmanaan. Ehdotus pohjaa Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Ehdotuksen opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii yksinkertaisia arjentaitoja. Vastaisuudessa opetussuunnitelmaa laajennetaan materiaalikartoituksen pohjalta. Materiaaliin lisätään variointimahdollisuuksia ja suunnataan materiaalia interaktiiviseen suuntaan: vapaaehtoisilta pyydetään säännöllisesti materiaaliin lisäys- ja kehitysideoita, jotta materiaali pysyy ryhmien toiminnalle mielekkäänä myös jatkossa. Lisäksi rohkaistaan ryhmiä entistä vahvemmin opetussuunnitelman noudattamiseen, joskin opetussuunnitelman hyödyntäminen on ryhmille jatkossakin vapaaehtoista. Tarkoituksena on antaa välineitä ja ideoita opetukseen, mutta säilyttää joustavuus ryhmien välisen ja sisäisen heterogeenisyyden vuoksi.
Sivu 19 / 28 Opetussuunnitelman yhteyteen kerätään nettisivuille hyvien käytäntöjen -tietopankki, jossa painotetaan erityisesti toiminnallisia oppimiskeinoja opetussuunnitelman tueksi. Tietopankkiin lisätään aiheisiin sopivia kokeita ja kotitehtäviä, joissa huomioidaan opiskelijoiden heterogeenisyys. Oppitunneille mukaan tulevat lapset huomioidaan osana ryhmän toimintaa Useiden Luetaan yhdessä -verkoston opiskelijoiden kielen opiskelun tekee mahdolliseksi se, että lapset voivat tulla mukaan oppitunneille. Ryhmillä on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, kuinka lapset ryhmässä olemansa ajan käyttävät. Joillakin ryhmillä on lapsille varattu erillinen tila, jossa on yhteistyökumppanin puolesta hankkimia leluja, pelejä ja kirjoja. Osalla ryhmistä ei tällaista erillistä lastenhoitotilaa ole, vaan lapset ovat mukana äitien sylissä tai helmoissa opetuksen ajan. Muutamilla ryhmillä on jopa yhteistyökumppanin, yleensä kunnan, puolesta järjestetty lastenhoito apunaan ryhmätoiminnan ajan. Erityisesti niiden ryhmien osalta, joille lapsille ei ole varattu erillistä tilaa tai hoitoa, olisi hyvä ottaa lapset huomioon jo opetusta suunniteltaessa. Verkostolla on rohkaisevia kokemuksia lapsille suunnatuista leikeistä, joita toteutetaan äitien kanssa tuntien aikana samalla kieltä oppien. Tämänkaltaisista toimintamalleista järjestetään jatkossa vapaaehtoisille opettajille koulutusta ja ohjausta lasten huomioimiseksi paremmin tuntien ajan. Verkostolla on jo olemassa olevaa opetusmateriaalia tarkoitukseen, mutta materiaalien käyttö ryhmissä on toistaiseksi ollut vähäistä. Ryhmiä rohkaistaan jatkossa käyttämään enemmän jo olemassa olevia materiaaleja. Tämän lisäksi kehitetään nykyisiä materiaaleja opetussuunnitelman teemojen pohjalta yhteensopiviksi. Lisätään taloudellisia resursseja retkien, vierailuiden ja muiden toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi Verkosto ei ole tähän mennessä varannut juuri lainkaan taloudellisia resursseja ryhmien toiminnallista oppimista tukevien toimien toteuttamiseksi. Itsearvioinnin pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että sekä ryhmien vapaaehtoisilla opettajilla että opiskelijoilla on halu lisätä tämänkaltaista toimintaa ryhmissä. Ryhmät ovat pystyneet jonkin verran toteuttamaan mm. retkiä ilmaiseksi tai yhteistyökumppaneiden tarjoaman tuen avulla, mutta jatkossa olisi ryhmien sosiaalisen toimi-
Sivu 20 / 28 vuuden kannalta tärkeää varata varoja ryhmien tekemien retkien kustannusten kattamiseksi. Opiskelijoiden rohkaiseminen kodin ja luokan ulkopuolelle erilaisiin yhteiskunnan aktiviteetteihin on tärkeää. Samalla ryhmät saavat retkistä tärkeää piristystä luokkahuoneopetuksen lomaan ja vahvistavat ryhmän sisäisiä sosiaalisia suhteita. Verkosto tekee toimintasuunnitelman ryhmien vierailuiden ja toiminnallista oppimista tukevien materiaalihankintojen järjestämiseksi. Suunnitelman pohjalta hankinnat lisätään talousarvioon. Mikäli hankintoihin saadaan tukea, informoidaan ryhmiä eri mahdollisuuksista sekä opastetaan toiminnan järjestämiseen. 3. Verkosto ryhtyy toimiin opiskelijoiden en ohjaamiseksi kotoutumisen jatkopoluille Vaikka verkoston opetuksesta on kiistatonta hyötyä opiskelijoille, on itsearvioinnin pohjalta todettava, että eri osapuolilla on epäilyksensä verkoston hyödyllisyydestä opiskelijoiden työllistymisen tai koulutuspaikan saannin kannalta. Jatkossa verkoston olisikin hyvä kehittää vapaaehtoisten opettajien ohjausvalmiuksia. Lisätään opetukseen yhteiskunta- ja työelämätietoutta Luetaan yhdessä -verkoston tavoitteena on opettaa opiskelijoillemme arjessa tarvittavaa käytännön kieltä ja sanastoa. Pääfokus on ollut kodin ympärille rakentuvissa aiheissa, jotka koskettavat kaikkia opiskelijoitamme. Tulevaisuudessa aiheistoa tulee kehittää enemmän myös yhteiskunta- ja työelämätietouden suuntaan. Opintosuunnitelmaan lisätään perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, kuten viranomaisista, vaaleista ja koulutusjärjestelmästä. Oppitunneilla on havaittu, että kotiäideillä oli heikot tiedot opiskelupoluista Suomessa. Useamman lapsen myötä pitkään kotona olleelle maahanmuuttajaäidille voi olla vaikeaa ajatella opiskelua kotijakson jälkeen. Tuomalla esille erilaisia opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille, voi verkosto motivoida ryhmien naisia eteenpäin kotoutumispolullaan. Vaikka tietous ei kaikkien kohdalla tule johtamaan työllistymiseen, on sillä silti vanhemmuutta vahvistava vaikutus opiskelijoillemme.