KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö... 8 3 Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet... 17 4 Työsuunnitelma ja seuranta... 19 5 Nykytila... 21 6 Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan... 22 7 Esityksen tavoitteet... 25 8 Hankkeessa jo toteutetut toimenpiteet ja menettelytapauudistukset... 26 9 PKS-KV -ryhmän toimenpide- ja menettelytapaehdotukset... 27 9.1 Pääkaupunkiseudun suomenkielisten opetustoimien ehdotukset... 27 1) Vieraskielisten koulutuspalveluiden riittävyys...27 2) Harvinaisten kielten opetus ja vieraskielinen opetus...27 3) Opettajien osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus sekä verkostoituminen...29 4) MMT-oppilaiden opettajien pätevöityminen ja kelpoisuus...30 5) Vieraskielisten oppilaiden oppilashuollon ja erityisopetuspalveluiden kehittäminen...31 6) Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen yhteistyö PKS-alueella...32 7) Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukainen opetus...32 8) Varhaisen koulun aloittamisen mahdollisuus...32 9) Vieraskielisen opetuksen valtionosuus ja muu tuki...33 10) MMT-oppilaiden tilastointi ja valtionosuuden laskentaperusteet...34 11) Maahanmuuton ennakoinnin kehittäminen...34 12) Kansainvälisten koulutuspalveluiden määrällinen ja laadullinen arviointi...35 13) Yhteinen tiedottaminen ja neuvonta...35 9.2 Förslag för huvudstadsregionens svenska utbildningsväsenden... 36 10 Selvityksen valmistelun aikana tehdyt selvitykset... 37 10.1 Vieraskielinen opetus, oppilaaksioton perusteet ja kieliohjelmat (liite 1)...38 10.2 Pääkaupunkiseudun täysin vieraskieliset ja kaksikieliset koulut (liite 2)...38 10.3 Vieraskielisten peruskoulujen oppilasmäärät ja kapasiteetit (liite 3)...38 10.4 Englanninkielisen perusopetuksen soveltuvuuskokeet (liite 4)...38 10.5 Vieraskielinen esiopetus pääkaupunkiseudulla (liite 5)...39 10.6 Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt ja tukitoimet (liite 6)...39 10.7 Pääkaupunkiseudun peruskoulujen S2-opetuksessa olevien äidinkielet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 7)...39 10.8 Modersmålsundervisning i huvudstadsregionen 2006 (Svenska 2) (bilaga 8)...39 10.9 Pääkaupunkiseudun peruskoululaisten kansalaisuudet - tiedot kerätty vuoden 2006 alussa (liite 9)...39 10.10 Tilastotietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetus- ja tukijärjestelyistä 20.9.2006 (liite 10)...40 10.11 Katsomusaineiden opetus perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla (liite 11)...40 10.12 Pääkaupunkiseudun eräiden vieraskielisten koulujen asema (liite 12)...40 10.13 Vieraskieliset perusopetuspalvelut pääkaupunkiseudulla esiteluonnos (liite 13)...41 10.14 Asiakaskysely kansainvälisille perheille (liite 14)...41 10.15 Hankkeen ennakkoarviointi ja arviointi (liite 15)...44

KANSAINVÄLISTEN PERHEIDEN KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 2006 Hankkeessa on selvitetty vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten perusasteen koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Hanke liittyy osaavan työvoiman saatavuuteen, maahanmuuttopolitiikkaan ja maahanmuuttajien koulutukseen. 1 Johdanto Hallitus hyväksyi 19.10.2006 maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jonka keskeisenä tarkoituksena on edistää aktiivisesti maahanmuuttoa. Väestön ikääntyessä tulevina vuosina työvoiman tarjonta maassamme supistuu. Suomessa työvoiman saatavuuden odotetaan vaikeutuvan nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kaikissa alhaisen syntyvyyden teollisuusmaissa yhä suurempi mielenkiinto kohdistuu työperusteiseen maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa korostetaan Suomen vetovoimatekijöitä ja niistä tiedottamista. Eri selvitysten mukaan näitä vetovoimatekijöitä ovat puhdas luonto, yleinen vakaus ja turvallisuus, toimivat julkiset palvelut, kansainvälisesti toimivien yritysten tunnettuus ja työntekijöiden kohtuullinen ansiotaso. Kansainvälisesti liikkuvat perheet arvostavat myös kohdemaan tarjoamaa korkeatasoista ja heidän perheensä tarpeisiin soveltuvaa lasten ja nuorten koulutusta. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestäminen edellyttää kuntien yhteistyötä vetovoimatekijöiden kehittämisessä. Monet työperusteisen maahanmuuton edistämiseen tarkoitetut keinot parantavat myös ulkosuomalaisten edellytyksiä halutessaan palata Suomeen. Väestörekisterin mukaan Suomessa asui vuoden 2005 lopussa 113 852 ulkomaalaista ja vuoden 2005 aikana Suomen kansalaisuuden saaneita 5 700. Ulkomaalaisväestö oli vuoden 2005 lopussa 2,2 % koko maan väestöstä. Suurin osa eli 43,5 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä on kohdentunut pääkaupunki-seudulle. Ulkomaan kansalaisia asui pääkaupunkiseudulla noin 5 % koko väestöstä eli 49 591 henkeä. Ulkomainen muuttovirta on ollut pääsääntöisesti väestömäärää lisäävää Helsingin seudulla. Vuoden 2004 alussa käytännöllisesti katsoen tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samalla tasolla. Sen jälkeen lähtömuutto on pysynyt lähes saman suuruisena ja tulomuutto sekä sen myötä muuttovoitto on lisääntynyt. Suurimmat muuttotappiot koettiin vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2000 kolmannella neljänneksellä. Suomeen muutti vuonna 2006 22 700 ihmistä, joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttovoittoa oli 10 600 ihmistä, joka on suurin 15 vuoteen. Suurin osa maahanmuuttajista päätyy pääkaupunkiseutualueelle. PKS-alueelle tuli

maahan- ja maassamuuton ansiosta kaikkiaan runsas 9 900 uutta asukasta. Suurin osa Suomeen saapuneista maahanmuuttajista tuli Virosta (2 300), Venäjältä (vajaat 2 000), Ruotsista ja muista EU-maista. EU-maista tulijoita oli kaikkiaan noin 7 000 ja muualta Euroopasta 6 900. Suomeen muutti vuonna 2006 Aasiasta 3 000, Afrikasta 1 000 ja Pohjois-Amerikasta 1 000 henkeä. Ulkomainen nettomuutto pääkaupunkiseudulla 2002-2006 Tulomuutot ulkomailta lähtömuutot ulkomaille 3000 PKS:n ulkomainen muuttoliike I/2002-III/2006 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 2000 1000 0-1000 -2000-3000 1/2002 3/2002 1/2003 3/2003 1/2004 3/2004 1/2005 3/2005 1/2006 3/2006 Lähde: Tilastokeskus Uusimpien työvoimatarveselvitysten mukaan Uudenmaan työpaikkojen kasvun jatkuminen entisenlaisena voi törmätä työvoiman saatavuuteen, koska alueen omat nuorisoikäluokat eivät riitä kattamaan työvoimatarpeita. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina 2000-2015 noin miljoona ihmistä. Omat työvoimareservimme tai tuottavuuden nostaminen eivät riitä korvaamaan ikääntymisestä johtuvaa työvoimavajetta. Riippuvuus alueelle muualta muuttavasta työvoimasta kasvaa. Helsingin seudun kauppakamari arvioi vuonna 2006, että Uudenmaan työvoimavaje kasvaa vuoteen 2015 mennessä 130 000 henkeen, ellei mitään tehdä. Vaje johtuu suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä sekä työpaikkojen määrän kasvusta alueella. Monilla EU-mailla on samoja ongelmia ja monet niistä rekrytoivat tällä hetkellä aggressiivisesti ulkomaisia osaajia sekä opiskelijoita. Vaikka turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tiukkenee Euroopassa, toivottua maahanmuuttoa edistetään aktiivisesti useissa Euroopan maissa. Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun kauppakamarin teettämä pääkaupunkiseudun työvoimatarvetutkimus julkistettiin 19.9.2006, ja siitä ilmenee, 4(44)

että lähes puolet alueen yrityksistä arvioi työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat halukkaita palkkaamaan vakinaisesti mahanmuuttajia. Eniten maahanmuuttajatyövoimaa haluavat keskisuuret yritykset. Työvoiman lisätarvetta on erityisesti rakentamisen ja liike-elämän palveluksessa sekä asiakaspalvelussa ja tuotannossa. Yrityksissä koetaan maahanmuuttajatyövoiman etuina kansainvälisyyden, kielitaidon ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä työvoiman saanti sellaisenaan. Kysyntää on enenevästi koulutetusta ja osaavasta työvoimasta. Halutuin ikäluokka ovat alle 30-vuotiaat ja vähiten haluttu yli 50- vuotiaat. Tämä nostaa perheiden lapsille tarjotun koulutuksen merkitystä vetovoimatekijänä. Ulkomailla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen opetusviranomaisia jatkamaan paluumuuttajalasten ja nuorten äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen sekä ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitämiseen tähtäävän opetuksen tukemista. Lisäksi se pyytää tehostamaan tiedotusta vieraalla kielellä annettavan opetuksen sekä vieraan kielen opetuksen tarjonnasta Suomessa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kehittämisessä ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeistä on luoda elinkeinoelämän kehitykselle yleisesti hyviä edellytyksiä. Taloudellinen kilpailukyky, joka tuo hyvinvointia koko alueelle edellyttää kansainvälistymistä. Uudenmaan liiton maakuntaohjelmassa todetaan Uudenmaan metropolialueen, Helsinki Regionin, alueelle sijoittuville yrityksille suunnatun kansainvälisen markkinoinnin merkitys. Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi sijoittuu kärkeen terveen talouden, toimivien julkisten palveluiden, hyvän geopoliittisen sijainnin, puhtaan luonnon, turvallisuuden ja korkean teknologian maana. Tämän vastapainona Suomi mielletään jossain määrin kielteisesti harvinaisten kielten, kylmän ilmaston ja korkean verotuksen vuoksi. Ulkomaalaisen työvoiman saaminen pääkaupunkiseudulle joko väliaikaisesti tai pysyvästi asumaan ja edistämään elinkeinoelämää on haaste kaikille alueen kunnille. Tärkeä ryhmä on myös ulkomailta kotimaahan palaavat suomalaiset perheet, joiden lasten koulutustarpeet poikkeavat kotimaassa vakituisesti asuvien perheiden tarpeista ja toiveista. Pääkaupunkiseutu on kansainvälistynyt ja kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen sijoittuneista ulkomaalaisomistuksessa olevista yrityksistä yli 70 % on sijoittunut pääkaupunkiseudulle. Kansainvälistymistä voidaan edistää tarjoamalla korkeatasoisia, erityistarpeisiin sopivia ja hyvin koordinoituja perusasteen koulutuspalveluita Suomeen tuleville vieraskielisille lapsiperheille, jotka ovat maallemme merkittävä voimavara. Erityistarpeet voivat johtua perheiden lyhytkestoisesta muutaman vuoden maassa asumisesta työkomennuksista johtuen, Suomeen palaavien perheiden väliaikaisten asuinmaiden olosuhteista ja mahdollisista vastaisista maastamuuttosuunnitelmista (Internationally Mobile Families). Suomalaiseen koulutukseen kohdistuu suuria odotuksia jo alalla saavutetun kansainvälisen maineen vuoksi. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudulla selvittävä hanke on Uudenmaan maakuntaohjelmassa esitettyjen toimintalinjojen mukainen. Toimintalinjat ovat taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa, hyvinvoiva Uusimaa ja yhteistyön Uusimaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisen tavoitteena on koordinoida perusopetuspalveluita ja luoda yhteistyöverkostoja niin, että yhteistyö on mahdollisimman tuloksellista 5(44)

konkreettisissa yhteistyötilanteissa. Yhteistyöhankkeiden positiiviset vaikutukset ilmenevät erityisesti parempina palveluina asukkaille ja kustannussäästöinä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymät strategiset päämäärät ovat (1) hyvinvoinnin parantaminen ja palvelutoiminnan tehostaminen erilaisilla yhteistoimintamuodoilla, (2) pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantaminen sekä (3) kaupunkirakenteen ja asumisen kehittäminen. Hanke vastaa ensimmäiseen strategiseen päämäärään yhteisten hyvinvointipalveluiden järjestämisen strategialla ja yhteistyöllä palveluprosessien kehittämisessä sekä yhteisten palveluorganisaatioiden ohjaamisessa ja tehostamisessa. Toiseen päämäärään hanke vastaa vahvistamalla osaavan työvoiman saatavuuden ja maahanmuuttopolitiikan edellytyksiä. Seudun strategian ajankohtainen haaste on kansainvälisen vetovoiman lisääminen. Työikäisen suomalaisväestön väheneminen edellyttää aktiivista ulkomaisen työvoiman houkuttelemista. Kansainvälisessä toimintaympäristössä pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainvälisiä osaajia, joille on pystyttävä tarjoamaan laadukkaita palveluita. Kansainväliset osaajat tulevat usein perheineen ja heille on tarjottava koulutuspalveluita nykyistä enemmän ja useammilla kielillä. Valmistuneen kaupunkiohjelmahankkeen tavoitteena on ollut pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusopetuspalveluiden tarpeiden ja tarjonnan selvittäminen. Hankkeessa on kartoitettu ja kuvattu pysyvästi maahan pääkaupunkiseudulle tulleiden ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyt sekä opetuksen tukitoimet syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi. Hankkeessa on suunniteltu palvelualueen yhteisiä tiedotus- ja neuvontapalveluita erityisesti vieraskielisen opetuksen alueella. Hankkeessa on toimeksiannon mukaisesti selvitetty ja tehty menettelytapaehdotukset vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten (lyhytaikaisesti alueella asuvat sekä pysyvästi asumaan jäävät ikäryhmät 6/7 15/16 vuotta) perusasteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä. Pääkaupunkiseudun kuntarajojen hahmottaminen ja niiden vaikutus koulutustarjontaan on maahanmuuttotilanteessa tai sijoittumismaata valittaessa ennakkoon hankalaa sekä aiheuttaa turhia yllätyksiä ja vaikeuksia. Kysyntää vastaavat koulutuspalvelut ja niiden tehokas alueellinen koordinointi edistävät alueen hyvää mainetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Tieto laadukkaista palveluista kulkee myös poismuuttajien mukana maailmalle. Suomi on sekä kielellisesti että kulttuurinsa puolesta sulkeutunut maa liikkuvalle työvoimalle, jolloin perheen viihtyvyyteen liittyvät toiminnot on hoidettava erityisen hyvin. Hyvän koulutustarjonnan tiedetään vaikuttavan ratkaisevasti maahan- tai alueelle muuttopäätökseen. Tasokas ja erilaisiin tarpeisiin vastaava peruskoulutus on hyvinvointipalvelu, joka on perusta osaavalle työvoimalle. Kappaleessa 6 on erikoistutkija (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPORE), VTT, dosentti (Helsingin yliopisto) Pasi Saukkosen tätä selvitystyötä varten kirjoittama artikkeli Valmistautuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan. Tämän kaupunkiohjelmahankkeen toteutuksesta ovat vastanneet jokaisen pääkaupunkiseudun neljän kunnan opetustoimen edustajasta koostuva ohjausryhmä ja sen puheenjohtaja, neljä ohjausryhmän jäsenten vetämää alatyöryhmää, joissa on ollut alueen kuntien opetustoimien edustus sekä hankkeeseen palkattu päätoiminen projektipäällikkö. Toimeksiannon mukaisesti 6(44)

pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta selvittävät työryhmät (PKS-KV ryhmä) ovat laatineet toimenpide- ja menettelytapaehdotuksia opetusministeriölle sekä alueen kunnille ja niiden opetustoimille. Ehdotusten pohjaksi hankkeen puitteissa on tehty runsaasti selvitystöitä, jotka on esitetty raportin toisessa osassa. Hankkeen kesto on ollut 1.1.2006 28.2.2007. Hankkeen vastuuorganisaatio on ollut Helsingin kaupungin opetusvirasto. Ohjausryhmä kiittää kaikkia työhön osallistuneita tahoja ja jättää ehdotuksensa kunnioittavasti asianomaisille viranomaisille. Helsingissä 13.2.2007 Eeva Penttilä Kansainvälisten asioiden päällikkö, Helsingin opetusvirasto Ohjausryhmän puheenjohtaja Tiina Hirvonen Peruskoulutoimenjohtaja, Vantaa Marjo Kyllönen Opetuspäällikkö Helsinki Anu Kyyhkynen Maahanmuuttajaopettaja, Kauniainen Ilpo Salonen Opetuspäällikkö, Espoo Ritva Tuomi-Rautiainen Projektipäällikkö, Helsinki Ohjausryhmän sihteeri 7(44)

2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Hankkeessa on selvitetty ja laadittu kansainvälisten perheiden tarpeita palvelevia palvelukäytäntöjen ja niiden järjestämistapoja koskevia muutosehdotuksia erityisesti vieraskielisten ja kaksikielisten koulujen osalta sekä tehty kehittämishankkeiden ja yhteistyöjärjestelyiden toteuttamissuunnitelmia. Useiden yhteistyötoimenpiteiden osalta, joita voidaan tehdä virkamiestyönä, on jo ryhdytty toteuttamaan hankkeessa syntyneitä suunnitelmia. Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusta pääkaupunkiseudun alueella koskevat PKS-KV yhteistyöryhmän toimenpide-ehdotukset, niiden perustelut, toteutuksesta vastaavat tahot ja toimenpiteiden aikataulusuunnitelma on kirjattu oheiseen taulukkoon. Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 hankkeen toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 1) Pääkaupunkiseudulla varmistetaan valmius yhteistoiminnassa eri toimijoiden kesken ylläpitää ja vahvistaa nykyistä vieraskielisen opetuksen kouluverkkoa sekä tarvittaessa laajentaa vieraskielistä koulutustarjontaa. Määrällisesti ja laadullisesti asianmukaisen koulutuksen saatavuus. PKSopetustoimet 2007 2A) Oppilaaksiottoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan siten, että otetaan huomioon maahan tulevien kansainvälisesti liikkuvien perheiden erityiset tarpeet. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. Opetusministeriö 2007 8(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2B) Maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetus sisällytetään perusopetuslakiin ja perusopetusasetukseen sekä valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin omaksi oppiaineeksi. Oman äidinkielen opetuksen arvostus ja muun opiskelun tukeminen. Opetusministeriö 2007 2C) Laaditaan suunnitelma miten kehitetään pääkaupunkiseudun harvinaisten kielten, esimerkiksi espanjan, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjän asemaa sekä kielitarjonnan (opetettavat kielet) että opetuskielten osalta. PKS-alueen vetovoiman vahvistaminen kansainvälistyväs sä maailmassa. PKSopetustoimet 2007 2D) Alueen vieraskielisiin ja kaksikielisiin peruskouluihin valmistellaan ja niissä otetaan käyttöön yhtenäiset hakulomakkeet (Helsinki Region Application Form) ja soveltuvuuskokeet. Oppilaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. PKSopetustoimet Syksy 2006 9(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 2E) Selvitetään miten, millä aikataululla ja millaisin kustannusten vaihtosopimuksin on mahdollisuus edetä yhteiseen ensisijaiseen oppilaaksiottoon joidenkin harvinaisten opetuskielten, muun muassa espanjan, kiinan ja portugalin osalta. Tällöin oppilaaksiottoalueena on koko pääkaupunkiseutu. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet 2007 3A) Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti kaikkien opettajien ja erityisesti vieraalla kielellä opettavien opettajien sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettajien täydennyskoulutusta ja kehitetään monikulttuurisuuden osaamista. Opettajien osaamisen vahvistaminen erityisesti monikulttuurisuusasioissa. PKSopetustoimet Kevät 2006 3B) Palvelualueelle perustetaan koulutuksen järjestäjien vieraskielisen ja kaksikielisen opetuksen yhteistyöryhmä, jossa kunnat ovat vuorovuosin vetovastuussa. Vieraskielisen opetuksen laadun, saatavuuden ja järjestelyiden varmistaminen. PKSopetustoimet 2007 10(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 3C) Alueen yksityisten tai muiden valtioiden omistamien koulujen mahdollisuus toimia kieltensä ja edustamiensa kulttuurien resurssikeskuksina selvitetään. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opetusministeriö PKS:n yksityiset ja muiden valtioiden omistamat koulut PKSopetustoimet 2006 4A) Opetusministeriö selvittää oppilaan oman äidinkielen ja harvinaisten uskontojen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kokonaisuuden. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö 2007 4B) Opetusministeriö selvittää muualla kuin EUmaissa hankittujen tutkintojen vastaavuuden ja tarvittavat jatkotoimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöitymistä. Opettajien saatavuuden ja työn jatkuvuuden parantaminen. Opetusministeriö 2007 4C) Opetusministeriö määrittelee lainsäädäntötasolla valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuuden sekä kehittää valmistavan opetuksen opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta. Valmistavan opetuksen ja sen henkilöstön aseman selkiyttäminen. Opetusministeriö 2007 11(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 5) Laaditaan seudullinen suunnitelma oppilashuollon ja erityisopetuksen palveluiden saatavuuden varmistamiseksi myös muilla kuin koulun opetuskielillä. Palveluiden saatavuuden tehostaminen yhteiskäytön kautta. PKSopetustoimet 2007 6A) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavaa opetusta järjestettäessä arvioidaan koko pääkaupunkiseudun yhteiset tarpeet ja kehitetään yhteistyötä raja-alueilla. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet 2007 6B) Pääkaupunkiseudulla selvitetään oman äidinkielen opetuksen yhteistyötarpeet ja sovitaan kustannusten jakamisesta yhteisten opetusryhmien osalta. Asiakaspalvelun paraneminen ja kustannussäästöt. PKSopetustoimet 2007 7) Opetusministeriö selvittää mahdollisuuden myöntää lakisääteistä perusopetusta pääkaupunkiseudulla antaville vieraskielisille kouluille luvan opettaa Euroopan Unionin jäsenmaiden opetussuunnitelmien mukaisesti, kun perusopetuslain 7 :n 1 ja 2 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät. Kansainvälistymisen tuomiin uusiin asiakastarpeisiin vastaaminen ja palveluiden jatkuvuuden varmistaminen. Opetusministeriö 2007 12(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 8) Selvitetään Suomeen muuttavien perheiden lasten joustavan koulun aloittamisen järjestelyt ennen perusopetuksen aloittamista erityisesti esiopetuksen puitteissa. Uudenlaiset palvelutarpeet ja koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen. Opetusministeriö PKS-opetus- ja sosiaalitoimet 2007 9A) Pääkaupunkiseudun alueelle tyypillisten ja tarpeellisten vieraskielisen opetuksen erityispalveluiden lisäkustannuksia varten maksettava keskimääräinen yksikköhinta kerrotaan luvulla 0,4 äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden osalta. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen ja yksikköhinnan saattaminen lähemmäksi todellisia kustannuksia. Opetusministeriö 2007 9B) Palvelualueen yhteisessä käytössä olevien alueen perusopetusta tarjoavien yksityisten perusopetuksen järjestäjien saaman taloudellisen ja muun tuen riittävyys selvitetään koulujen ja niiden oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Vakinaisen asukkaan asema tulee myöntää myös EUdiplomaattien perheenjäsenille ja heistä tulee maksaa täysi valtionosuus yksityisissä kouluissa. Vieraskielisen opetuksen laadun ja saatavuuden varmistaminen sekä oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö 2007 13(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 10A) Kunnan saaman yleisen valtionosuuden porrastustekijänä tulee olla suomea tai ruotsia toisena kielenä (S2/R2) opiskelevat oppilaat. Erillinen valtionapu (järjestetyn opetuksen perusteella) tulee edelleen säilyttää ja käyttää laskentaperusteena maahanmuuttajien oman äidinkielen ja tukiopetuksen toteutuneita tunteja. Valtionavun laskentaperusteen vastaavuus. Opetusministeriö 2007 10B) S2 ja R2 opetuksen valtionosuutta tulee maksaa myös yli neljä vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan opiskelevien lasten ja nuorten osalta. Suomi toisena kielenä - opetuksen tarve opiskelun ja kotoutumisen vahvistamiseksi. Opetusministeriö 2007 11) Varmistetaan maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointitietojen saatavuus ottaen huomioon monikulttuurisen opetuksen sekä vieras- ja kaksikielisen koulutuksen suunnittelun tarpeet. Monikulttuurisen ja vieraskielisen opetuksen suunnittelu ja saatavuus. PKS-kunnat 2007 14(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 12A) Opetusministeriö ja kunnat valmistelevat yhteistyössä pääkaupunkiseudun yksityisten ja muiden valtioiden vieraskielistä opetusta tarjoavien koulujen mukaan ottamisen yhteiseen arviointiin. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja oppilaiden yhdenvertaisuus. Opetusministeriö PKSopetustoimet 2007 12B) Pääkaupunkiseudun alueen yhteiseen arviointistrategiaan sisällytetään kansainvälisten koulutuspalveluiden arviointi. Vieraskielisen opetuksen laadun varmistaminen ja yhdenvertaisuus. PKS-kunnat 2007 13A) Hankkeen puitteissa käynnistettyä yhteistyötä pääkaupunkiseudun opetustoimien kesken yhteisen sähköisen tiedottamisen toteuttamiseksi vieraskielisen koulutuksen osalta jatketaan. Kuntien on sovittava työnjaosta ja koordinointivastuusta. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy 2006 13B) Palvelualueella julkaistaan pääkaupunkiseudun opetustoimien vieraskielisen koulutuksen yhteinen esite, joka julkaistaan suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielillä. Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen. PKSopetustoimet Syksy 2006 15(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 13C) Selvitetään pääkaupunkiseudulle mahdollisesti perustettavan yhteisen monialaisen ainakin opetustoimen kansainvälistä koulutusta palvelevan neuvonta- ja palvelupisteen toteuttaminen. Kustannuksista vastaavat alueen kunnat erikseen sovittavan kustannusvastuun mukaisesti. Myös valtion mahdollisuus osallistua kuntien mukana palvelupisteen järjestämiseen ja rahoitukseen tulee selvittää (esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, sisäministeriö, työministeriö tai ulkoasiainministeriö). Kansainvälisesti liikkuvien perheiden ja maahanmuuttajataustaisten perheiden tiedon saannin turvaaminen sekä muut hankkeeseen sisältyvät palvelut. PKSopetustoimet 2007 14A) Behovet av förberedande svensk undervisning för elever med invandrarbakgrund utreds så att undervisningen eventuellt ordnas i samarbete inom huvudstadsregionen. Jämställdhet bland de officiella språkgrupperna i Finland och effektivitet av resurserna. Huvudstadsregionens kommuner och utbildningsväsenden Tidigast från hösten 2009 16(44)

TOIMENPIDE-EHDOTUS PERUSTELUT, ASIAKASNÄKÖ- KULMA TOTEUTUS: KUKA VASTAA AIKATAULU Koska toimenpide käynnistynyt / käynnistyy 14B) Esbo utreder möjligheten att på svenska starta undervisning enligt Primary Years Program (PYP) och Middle Years Program (MYP) i enlighet med IBO:s (International Baccalaureate Organization) principer men med nationell läroplan. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Esbo stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten 2009 14C) Helsingfors utreder möjligheten att starta en engelskspråkig klass för regionens mångkulturella elever och svenska elever som önskar undervisning på engelska. Tryggandet av fler utbildningsalternativ för internationella familjer. Helsingfors stad och utbildningsväsendet Tidigast från hösten 2009 3 Muistiossa käytetyt käsitteet ja lyhenteet Tässä hankkeessa ja sen toimenpide-ehdotuksissa on käytetty seuraavia käsitteitä ja lyhenteitä. - Common European Framework (CEF) tarkoittaa yhteistä eurooppalaista kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehystä, jota voidaan käyttää muun muassa englanninkielisten soveltuvuuskokeiden laatimisessa. Se perustuu kuusiportaiseen taitotasoarvioon. Pyrkijät saavat viitekehyksen mukaisen tasoarvion kuuden taitotason puitteissa. - EB-tutkinto tarkoittaa eurooppalaista ylioppilastutkintoa (European Baccalaureate), joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden kaikissa EU:n jäsenmaissa. - IB/PYP-MYP opetus tarkoittaa International Baccalaureate tutkintoa ja sen Primary- sekä Middle Years tasoja, joita valvoo International Baccalaureate Organization (IBO). - Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan opetusta, joka annetaan sekä suomen tai ruotsin että jollain vieraalla kielellä. 17(44)

- Kansainvälisellä koulutuksella tarkoitetaan vieraskielisissä tai yllä mainituissa kaksikielisissä kouluissa annettavaa opetusta. - Kansainvälisellä perheellä tarkoitetaan kansainvälisesti liikkuvaa perhettä (Internationally Mobile Family, IMF) tai maahanmuuttajataustaista perhettä (MMT-perhe). - Kansainvälisesti liikkuvalla perheellä (Internationally Mobile Family, IMF) tarkoitetaan perhettä, joka pääasiassa työperusteisesti muuttaa väliaikaisesti (yleensä alle kolmeksi vuodeksi) maahan. Perhe voi olla joko suomalaissyntyinen tai ulkomaalainen. - Kielikylvyllä tarkoitetaan vapaaehtoista opetusohjelmaa enemmistökieltä ensikielenään puhuville. Sen tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys, kun opetusta annetaan aluksi suurimmaksi osaksi muulla kuin oppilaan ensikielellä. - Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen väliaikaisesti tai pysyvästi muuttanutta kansainvälisen perheen jäsentä. - Maahanmuuttajataustaisella perheellä (MMT-perhe) tarkoitetaan perhettä, jossa molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Perheen lähtökohtana on yleensä asettua asumaan pysyväisluontoisesti Suomeen ja perhettä tuetaan Suomeen kotoutumiseksi. - Oman äidinkielen opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajalapsen ja nuoren saamaa viikoittaista kahden tunnin opetusta lapsen äidinkielellä tai kotona puhutulla kielellä taikka ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitokielellä. - PARAS-hanke tarkoittaa valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämää edelleen käynnissä olevaa valtakunnallista hanketta kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. - PKS-KV ryhmällä (pääkaupunkiseudun kansainvälisten perheiden perusasteen koulutusasioita selvittävä yhteistyöryhmä) tarkoitetaan tässä hankkeessa toimineita ohjausryhmän ja alatyöryhmien jäseniä. - R2 opetus tarkoittaa ruotsin kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - S2-opetus tarkoittaa suomen kielen opiskelua toisena kielenä tilanteessa, jossa lapsen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. - Vieraan kielen opetuksella tarkoitetaan muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen opetusta. - Vieraskielisellä opetuksella tarkoitetaan jollain muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaa opetusta. 18(44)

4 Työsuunnitelma ja seuranta 1. Pääkaupunkiseudun opetustoimien työryhmien asettaminen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ja päätoimisen projektipäällikön (Helsingin kaupungin opetusvirasto, toimii myös työryhmän sihteerinä) valinta 1/2006 2. Toimeksiannon tarkentaminen 1/2006 3. Selvitysvaihe: 3.1. Koulutustarjontaverkoston sitouttaminen hankkeeseen 1-2/2006 3.2. Olemassa olevan koulutustarjonnan kartoitus 3-4/2006 3.3. Koulutustarpeen ennakointimahdollisuuksien selvittäminen 3-6/2006 3.4. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyt ja tuki 2 5/2006 4. Koulutustarjonnan järjestämistavan, koulutuksen tarjonnan ja koulutustarpeen ennakoinnin, tukitoimien sekä tiedottamisen suunnittelu 6-11/2006 5. Loppuraportointi 12/2006 2/2007 6. Raportin tiedotus- ja julkistamistilaisuudet 2/2007 Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajat käsittelivät asiaa useassa kokouksessa vuonna 2005. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä hyväksyi hankehakemuksen 8.12.2005 ja hanke on kaupunkiohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2005 2007 strategisten hankkeiden listan hanke numero 1.1.4.1. Uudenmaan liiton maakuntahallitus myönsi päätöksellään 13.2.2006 (päätös 27) hankkeelle maakuntarahaa 70 000 euroa. Hankkeen alkamisajankohta oli 1.1.2006 ja päättymisajankohta 28.2.2007. Helsingin kaupungin opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila päätti 30.12.2005 (päätösluettelon ote 95) perustaa hanketta varten työryhmän (ohjausryhmän) ajalle 1.1. 31.12.2006 seuraavasti: puheenjohtajaksi kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, jäseneksi Helsingin opetusviraston edustajana opetuspäällikkö Marjo Kyllönen ja sihteeriksi projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen. Samalla opetustoimenjohtaja päätti pyytää pääkaupunkiseudun muita kuntia nimeämään työryhmään (ohjausryhmään) omat yleissivistävää koulutusta edustavat jäsenensä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Kansainvälisten asioiden päällikkö Eeva Penttilä, Helsinki, puheenjohtaja Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri 19(44)

Kansainvälisten perheiden koulutustarjontaa, vieraskielisten koulujen kouluverkkoa ja opetussuunnitelmia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, Helsinki, vetäjä Opetustoimen suunnittelija Ulla Nurmi, Vantaa Rehtori Riitta Parviainen, Kauniainen Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusjärjestelyitä ja tukitoimia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Peruskoulutoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Vantaa, vetäjä Opetuskonsultti Katri Kuukka, Helsinki (21.8.2006 alkaen sijainen vs. opetuskonsultti Jyrki Tiihonen, Helsinki) Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen Opetustoimen suunnittelija Arja Sarsama, Vantaa Vastuualuepäällikkö Raija Övermark, Espoo Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Maahanmuuton ja erityisesti työperäisen maahanmuuton ennakointia ja sen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Maahanmuuttajaopettaja Anu Kyyhkynen, Kauniainen, vetäjä Palvelupäällikkö Katri Aaltonen, Helsinki Koulutussuunnittelija Tero Latvala, Espoo Suunnittelupäällikkö Eila Tanninen, Vantaa Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Kansainvälistä ja vieraskielistä koulutusta koskevaa keskitettyä tiedottamista sekä kansainvälisten perheiden neuvontaa selvittäneessä alatyöryhmässä ovat olleet: Opetuspäällikkö Ilpo Salonen, Espoo, vetäjä Konsultoiva psykologi Anne Nurminen, Vantaa Luokanopettaja Allan Schneitz, Kauniainen Tiedottaja Jonna Suometsä, Espoo Viestintäpäällikkö Liisa Suoninen, Helsinki Projektipäällikkö Ritva Tuomi-Rautiainen, Helsinki, sihteeri Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja alatyöryhmät kokoontuivat yhteensä 22 kertaa. Annetun toimeksiannon toteuttamisen lisäksi alueen opetustoimien verkosto niin hallinnon kuin eri koulutusta järjestävien tahojen edustajien kesken on vahvistunut. Hankkeessa on eri tavoin ollut mukana runsaasti yhteisyötahoja, joiden panos on ollut tärkeä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja projektipäällikkö raportoivat neljä kertaa vuoden aikana toiminnan sisällöstä ja varojen käytöstä kaupunkiohjelman johtoryhmälle ja kolme kertaa pääkaupunkiseudun opetus- ja sivistystoimen johtajille. Varojen käytöstä raportoitiin hankkeen päätyttyä maksatushakemusten yhteydessä Uudenmaan liittoon. Kappaleessa 10.15 ja liitteessä 15 on selvitetty hankkeen tulosten ennakkoarviointia ja arviointia. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman johtoryhmä tilasi loppuvuodesta 2006 Net Effect Oy:ltä 20(44)