MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1

2 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA (Tilastokeskus) Kuusi suurinta maahanmuuttajaryhmää, jotka ovat ulkomaiden kansalaisia, v olivat: Viro, Venäjä, Ruotsi, Somalia, Kiina, Irak Suurimmat vieraskieliset ryhmät Suomessa v ovat: venäjä, viro, englanti, somali, arabia, kurdi Suomen kansalaisuuden saaneet entisen kansalaisuuden mukaan v ovat: Venäjä, Somalia, Irak, Afganistan, Iran, Viro Ulkomaalaisten määrä maakunnittain v. 2009: Uusimaa henk.; Itä-Uusimaa henk.; Päijät-Häme henk; ja Kanta-Häme henk. 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2

3 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA, jatkoa 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3

4 KENEN PÄÄSY KORKEAKOULUTUKSEEN? Maahanmuuttajat, jotka asuvat jo Suomessa pysyväisluonteisesti (ja joiden sijoittuminen työmarkkinoille edellyttää suomalaisen korkeakoulutuksen hankkimista). Suurimmat edustettuina olevat pysyväisluonteisesti Suomessa oleskelevat maahanmuuttajaryhmät: venäläiset, virolaiset, somalit, (ruotsalaiset). Maahanmuuttajat, jotka asuvat jo Suomessa pysyväisluonteisesti: 1. ja 2. polven maahanmuuttajat 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 4

5 NÄKÖKULMA: KORKEAKOULUJEN ASIAKKAAT Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Ulkomaiset vaihto-opiskelijat Suomessa pysyväisluonteisesti oleskelevat maahanmuuttajat (joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa asiantuntija-alalla) Tilauskoulutuksen opiskelijat, Suomessa tai ulkomailla 2. polven maahanmuuttajat (vähintään toisen asteen koulutus suoritettu Suomessa) 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 5

6 JATKUU Maahanmuuttajat toistaiseksi hahmottumaton asiakasryhmä korkeakouluille - nehän ovat niitä kv-opiskelijoita (EI) - niillehän käy se englanninkielinen koulutus (KYLLÄ/EI) - taitavat kaikki olla lukutaidottomia pakolaisia (EI) - meillä on jo ulkomaalaisia täällä (KYLLÄ/EI) - eivät ne kuulu meidän kohderyhmään (MIKSI?) - me haluamme vain hyviä opiskelijoita (JA SE TARKOITTAA ) 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 6

7 MAAHANMUUTTAJAT HAKIJOINA 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 7

8 MARKKINASELVITYS, kts. linkki Tutkielmat_raportit_B_sarja/Documents/B47.pdf 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 8

9 VALINTATAVAN TAI RYHMIEN MUUTTAMINEN? Lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista valintaa esim. äidinkielen, vanhentuneen koulutuksen tai koulutuksen puuttumisen perusteella (työvoimapoliittinen koulutus poikkeuksena) Toisaalta on mahdollista luokitella hakijoita hakijaryhmiin koulutustaustan perusteella ts. ulkomailla suoritettu 2. asteen koulutus voi olla valintaryhmän perusteena 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 9

10 YHDENVERTAISUUSLAKI

11 YHDENVERTAISUUS OPISKELIJAVALINNOISSA Yhdenvertaisuuslaki säädetty 2004, toistaiseksi melko huonosti tunnettu korkeakouluissa valintaproblematiikan jäsentäjänä Antaa mahdollisuuden aliedustettujen ryhmien positiiviseen erityiskohteluun Tasa-arvo ja tosiasiallinen tasa-arvo 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 11

12 TIIVISTETTYNÄ Prof. Tuomas Ojasen lausunnon ( ) perusteella amk-laki ja yhdenvertaisuuslaki eivät estä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden positiivista erityiskohtelua, jos sillä on 1) hyväksyttävä tavoite ja 2) jossa tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja 3) oikeasuhtaisia. 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 12

13 VERTAILUA: ENNEN, JÄLKEEN, AIKANA?

14 VALMENTAVAT OPINNOT + tavoitteena parantaa suomenkielen taitoa ja opiskelutaitoja + ei tarvetta muuttaa itse valintasysteemiä - kuka maksaa/resursointi korkeakoulujen perusrahoituksesta - pitkä tie: opintojen laajuus op, kesto 4-6 kk jne. - Painotus opintoja edeltävässä vaiheessa/uhkana valmentava kierre 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 14

15 VALINTAKOKEIDEN MUOKKAAMINEN + ei vaadi muutoksia laissa tai yhteisvalinnassa + voidaan toteuttaa pienin askelin, yksityiskohtia muokkaamalla +/- syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen poistaminen, ei varsinaisesti positiivista erityiskohtelua (viranomaisen velvollisuus turvata yhdenvertaisuuden, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen) - vaatii paljon taustatyötä ja resursseja (syrjivien elementtien tunnistaminen ja korvaaminen muilla) - jättää paljon tulkinnanvaraa (mihin muokkaus kohdistetaan ja miten) 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 15

16 PISTEET VALMENTAVISTA OPINNOISTA + selkeys (hyväksytysti suoritetut valmentavat opinnot = x pistettä valinnassa) + lisäisi valmentavien opintojen houkuttelevuutta opintomuotona +/- edellyttää valmentavien opintojen valtakunnallista konseptointia (OKM:n asetus laajuudesta antamatta) - todettu syrjiväksi käytännöksi (case uudet ylioppilaat ) - tekninen, pisteet voi saada hyvin erilaisilla suorituksilla 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 16

17 MAAHANMUUTTAJIEN OMA VALINTARYHMÄ + mahdollista toteuttaa myös nykyisen amk-lain puitteissa (=laki mahdollistaa hakijoiden jakamisen valintaryhmiin aikaisemman koulutuksen perusteella, aikaisemmaksi koulutukseksi voidaan määritellä muualla kuin Suomessa suoritettu toisen asteen koulutus ) + selkeä tai selkeähkö kohdennus maahanmuuttajiin + voidaan käyttää suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa +/- edellyttää tukitoimia myös opintojen aikana (ohjaus, S2-opetus jne.) 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 17

18 HANKALIA ASIOITA Tasa-arvo ja tosiasiallinen tasa-arvo ( tasa-arvo ei olekaan sitä mitä luulin sen olevan ) Ammattikorkeakouluissa: pyrkimys virtaviivaistaa opiskelijavalintojaan (suhteessa aikaisempiin taustaorganisaatioihin) Maahanmuuttajien alhainen status korkeakoulujen asiakkaina vs. kv-opiskelijoiden korkea status Vieraanpelko, sosiaalityön pelko ( tämä ei ole oikein meidän painopiste ) Vippaskonsteja ei ole. 27/5/12 Metropolia Ammattikorkeakoulu 18

19