Vapaaehtoisuuden muutostuulet puhaltavat innostusta ja virtaa järjestöihin ja yhdistyksiin Satakunnan yhteisökeskus, Pori 26.8.2015 Liisa Reinman
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin, jos kutsu tulisi henkilökohtaisesti Tulisin mukaan, jos minua pyydettäisiin. Eduskuntaan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä 2009 Käynnistäjänä Kansalaisareena Kansalaisareena on kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämiskeskus (www.kansalaisareena.fi ) Kansalaisareena vapaaehtoistyötä varten
Vapaaehtoistyö Suomessa 2015 Vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia, josta nuoret keski-ikäiset hyötyvät eniten. Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoona suomalaista, joista naisia on hieman useampi kuin miehiä. Tämä selviää Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella 2015 teettämässä tutkimuksessa.
Vapaaehtoistyö on yleensä säännöllistä ja organisoitua Puolet vapaaehtoistyöstä (50%) on ollut pitkäkestoista Lyhytkestoista reilu kolmannes (38%) 14% ilmoittaa molempia olleen yhtä paljon 82% tapahtunut ensisijaisesti kasvotusten ja vain 3% ensisijaisesti internetissä 53% vapaaehtoistyöstä ollut ensisijaisesti järjestön tai yhteisön organisoimaa 31% ensisijaisesti organisoimatonta 16% sekä että
Vapaaehtoistehtävät neljän viikon sisällä Naiset Miehet Auttaminen 42% 45% 38% Talkootyö 25% 21% 28% Hallinto-ja 20% 17% 22% luottamustoimet
Nuorten ja seniorien vapaaehtoistehtävät Nuoret (15-24v) Seniorit (65-79v) Auttaminen 49% Auttaminen 39% Opetus 27% Ystävätoiminta 18% - ja koulutus Talkootyö 23% Talkootyö 16% Ryhmän ja 20% Hallinto-ja 14% kerhon ohjaaminen luottamustoimet
Vapaaehtoistoiminnalla on merkitystä Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on mukana 500 000 vapaaehtoista Sama apu palkallisessa työssä on 21 000 henkilön vuoden työpanos (järjestöbarometri 2012 www.soste.fi) Järjestöjen vapaaehtoistyöhön sijoitetulla 1 eurolla saadaan noin 6-kertainen tuotos yhtä työtuntia kohti laskettuna. Ruralia-instituutin (Helsingin yliopisto) tutkimus 2011:
Vapaaehtoistoiminnalle on kysyntää Avuntarve lisääntyy - väestö ikääntyy, vanhusväestön määrä kasvaa Odotukset ja toiveet vapaaehtoistoiminnalle kasvaneet Vapaaehtoisten odotukset vapaaehtoistyölle kasvaneet -toiminnan tulee olla hyvin organisoitua ja johdettua -vapaaehtoiset odottavat hyvää ja laadukasta koulutusta -toiveissa ehkä uusi urakin vapaaehtoissaralla (työuralta hyvinvointiuralle) Vapaaehtoistoiminnan rooli ammattityön rinnalla -uudenlainen työkulttuuri ja yhteistyön toimintatapa Yritysten vapaaehtoistoiminta (yhteiskuntavastuu)
Odotukset kansalaistoimintaa kohtaan ovat kasvaneet ja kasvavat edelleen Julkinen sektori ulkoistaa ainakin osin toimintojaan = > Kansallisen hyvinvoinnin toteuttamisessa yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu Kunnat vetäytyvät peruspalveluihin Kansalaistoiminnan asema?
Hallitusohjelma nostaa kärkeen varhaisen tuen, kokemusasiantuntemuksen, osallisuuden, vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden. Haasteena miten uusien toimintamallien ja vapaaehtoistyön integrointi julkiseen palvelujärjestelmään sovitetaan. Ammattityön ja vapaaehtoistyön rajapintoja tullaan koettelemaan aivan uudella tavalla.
Miten löytää tasapaino julkisten palvelujen, vapaaehtoistyön ja yritystoiminnan välillä Niitä kaikkia tarvitaan rinnan. Poliitikot eivät saa käyttää onnistunutta vapaaehtoistyötä perusteena palveluista tinkimiseen. (Marianne Nylund)
Perinteisen vapaaehtoistoiminnan rinnalla kasvaa spontaani, epämuodollinen kansalaistoiminta Yhteisöllisyys ei ole kadonnut, mutta se pirstaloituu. Oman elämän laatu korostuu Vaikuttaminen yksilöityy, kevenee ja muuttuu hetkellisemmäksi Vapaamuotoisessa kansalaistoiminnassa korostuu - henkilökohtaisuus, dynaamisuus, verkostomaisuus, lyhytjänteisyys, kampanjakeskeisyys - kansalaisten omatoiminen ja itseohjautuva aloitteellisuus
2010-luvulla MINÄ muuttuu MEiksi ja syntyy VERTAISYHTEISKUNTA (David Milliband ennakoi) Tulevaisuus on korvien välissä (tulevaisuustutkija Olli Hietanen) Merkitykselliselle toiminnalle on kysyntää, kiinnostava toiminta on kaiken A ja O En muista mitä sanoit, mutta muistan mitä sait minut tuntemaan Löyhäsidonnaiset verkostot läpivirtaus lisääntyy (kevytosallistumista) Meidän juttu Asukasyhdistykset Paikallisuus Tilannekohtaisuus Innostavuus Verkostomaisuus Kampanjakeskeisyys Vapaamuotoinen kansalaisaktivismi
Megatrendejä Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa voimakkaasti - hoiva-/terveys-,kulttuuri-, elämys-, hemmottelupalvelut Aineellisesta hyvinvoinnista henkiseen hyvinvointiin -itsensä toteuttaminen, osallisuus ja osallistuminen Kansalaistoiminnalle eri muodoissaan on kysyntää -harrastaminen, vertaistuki, vaikuttaminen, elämänhallinta, identiteetti Julkisen sektorin keskittyminen peruspalveluihin - tilaa kolmannelle ja yksityiselle sektorille => Yhdistysten ja järjestöjen mahdollisuudet! (Juha Heikkala 2013)
Trendejä suomalaisessa yhteiskunnassa Väestön ikääntyminen - Menojen kasvu voimakkainta sosiaali- ja terveyssektorilla - Väestön eliniän odote nousee ja ikääntyvien toimintakykyisyyden merkitys korostuu - Superseniorit ja heidän kulutuskäyttäytymisensä kiinnostaa Pohdittavaksi: Mahdollisuus vapaaehtoistoiminnalle? (Juha Heikkala, ennakointijohtaja, Tulevaisuusnavigaattori 1.0 Valo ry)
Alueellinen keskittyminen - Väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen Helsinki-Turku-Tampere kolmioon - Kuntien keskittyminen peruspalveluihin harventaa ja keskittää palveluverkkoa ja karsii palveluiden sisältöä Pohdittavaksi: Haasteet vapaaehtoistoiminnalle? (Juha Heikkala)
Hyvinvointiyhteiskunta - Avainkysymyksenä on hyvinvoinnin tason säilyttäminen ja miten haluttu hyvinvointi tuotetaan. - Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleja määritellään uudelleen. - Yksilön ja lähipiirin oma vastuu itsestä ja lähimmäisistä kasvaa - Yksilöiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin luomisesta. - Hyvinvointi ja pahoinvointi kasautuvat ja hyvinvointierot polarisoituvat. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet? (Juha Heikkala)
Työelämä ja ammatit - Elinkeinorakenne muuttuu edelleen kohti korkean jalostusasteen tehtäviä. - Yrittäjyyden ja palvelujen merkitys työpaikkojen ja talouden kasvun lähteenä kasvaa. - Samoin kasvaa hyvinvointiin liittyvien ammattien määrää ja palvelujen kysyntä. - Työnteon tavat ja paikat monimuotoistuvat. - Osaamisen jatkuvaa kehittämistä tarvitaan. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet? (Juha Heikkala)
Arvot - Suomalainen yhtenäiskulttuuri pirstaloituu ja arvot eriytyvät. - Onnellisuuden lisäämisessä henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa. - Elämäntapavalinnoissa nousevat esiin mm. - henkilökohtaisesti mielekäs ja merkityksellinen tekeminen - ei-omistaminen - kiireettömyys - perheily ja kotoilu Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet? (Juha Heikkala
Merkitys-ja huomiotalous - Elämäntyylejä ja vapaa-aikaa koskevien houkuttelevien tarjousten määrä kasvaa voimakkaasti. - Mielikuvat palvelusta tai tuotteesta sekä näissä käytetyt kuvat ja käsitteet ratkaisevat. - Erottautuminen, vetovoimaiset bränditsekä houkuttelevasti räätälöidyt palveludesign it ovat avainasemassa. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet? (Juha Heikkala)
Yhteisöllisyys - Yhteisöllisyys ei katoa mutta sekin eriytyy ja pirstaloituu. - Perinteinen luokitteluihin perustuva yhteisöllisyys korvautuu yksilölliseen elämäntapaan, elämäntyyliin ja identiteettiin keskittyvillä yhteisöillä, heimoilla ja makuluokilla. Sosiaalinen media kiihdyttää tätä muutosta. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet
Mielikuvat ja käsitteet tärkeitä Nutturapäisten ompeluseura - Urbaani uudistaja? = uudenlaiset kysynnän muodot (uusavuttomuus) Pölyttynyt perinneyhdistys - Mediaseksikäs ilmiö? = Jos olet mediassa olet olemassa Yksin tekeminen Kumppanuus? = Onnistumme vain tekemällä yhteistyötä (yksinäisten susien aika on ohi) Vammainen lapsi - Erityistä tukea vaativa lapsi? Kankea ry Ketterä sosiaalinen media? = vaikuttamisen ja asiantuntijuuden kanavat muuttuvat (Juha Heikkala 2013)
Kansalaistoiminnalla on kysyntää/vetovoimaa Motivaatio merkityksellisyys Sitoutumisen haikailusta läpivirtaamisen hallintaan Uusien sosiaalisten toimintakanavien haltuunotto Jäsenet mukaan kehitystyöhön (jäsenten aktivointi) Tehtävien räätälöinti Ihmisten kohtaaminen henkilökohtaisesti Toiminta-ajatus ja arvot kohdallaan Brändit käsitteineen kuntoon ( mukaellen Juha Heikkala))
Uusia muotoja Auttaminen ja vertaistuki Naapuriapu kivempi asuinympäristö Herttoniemen asukastalo Harrastaminen ja elämäntyyli Kyllä maistuu -Ravintolapäivä Kunhan on kivaa -Kaljakellunta Vaikuttaminen ja aktivismi Hattu kiertämään joukkoistaminen Kuluttaja vaikuttaa -porkkanamafia Kansalaistottelemattomuutta - Talonvaltaajat Kallio-liike.
Haasteet järjestöille ja yhdistyksille Miten houkutella ja motivoida ihmisiä yhdistystoimintaan -luottamustehtäviin/hallitukseen - vapaaehtoisiksi Miten kehittää yhdistystoiminnasta jäsenille houkutteleva ja tavoiteltu vapaaehtoistoiminta, josta kaikki osapuolet saavat hyötyä ja hyvää Miten tehdä yhteistyötä ja verkostoitua (yli sektorirajojen) alueen toisten yhdistysten (erilaistenkin) kanssa
Perinteinen ja jäykkärakenteinenkin ry - Vetovoimainen ja kukoistava yhdistys? Vapaaehtoistoiminnan muutostuulet puhaltavat innostusta ja uutta virtaa yhdistyksiin? ja luovat elintilaa uusille kokeiluille?
Vapaaehtoistoiminnan haasteet
Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteet ja kehittämistarpeet Verotukseen liittyvät esteet Kulukorvaukset Kannusteet Ateriat Lainsäädäntöön liittyvät esteet Rahankeräyslaki Työttömien vapaaehtoistoiminta Hallinnolliset ja käytännölliset esteet Vakuutukset Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Tilat ja avustukset (Kane, Eduskunnan tukiryhmä, Kansalaisareena ry 12.11.2014 www.kansalaisareena.fi/estekartoitus.pdf)
Vapaaehtoistoiminnan haasteet (1/4) Vapaaehtoistoiminnan rooli ammattityön rinnalla vapaaehtoistoiminta ei saa eikä voi korvata ammattityötä (rajapintakeskustelu) lisäarvo, arjen rikastuttaja ( Hyvä ja kannustava johtaminen) Rahoitus-ja työntekijäresurssit kuka organisaatiossa vastaa vapaaehtoistoiminnan johtamisesta koordinaattori, lähiesimiehet, yhdyshenkilöt (Ihmisten ja tehtävien johtaminen)
Vapaaehtoistoiminnan haasteet (2/4) Järjestöjen/eri tahojen välinen yhteistyö ja verkostoituminen yhdessä vaikuttaminen (vapaaehtoistoiminnan oikeuksienvalvonta) (verkostojohtaminen) Vapaaehtoisten ja ammattilaisten yhteistyö työyhteisössä uudenlainen työkulttuuri (monialaista johtamista) vapaaehtoistyö entistä vahvemmin täydentävänä lisänä julkisissa palveluissa
Vapaaehtoistoiminnan haasteet 3/4 Miten tunnistaa yhteiskunnan muutosilmiöitä ja trendejä ja havainnoida arjen heikotkin signaalit ja kyetä hyödyntämään nämä viestit vapaaehtoistoiminnassa (ennakoiva strateginen johtaminen)
Vapaaehtoistoiminnan haasteet 4/4 Miten saada vapaaehtoisia ja löytää heille oikea tehtävä ja saada heidät pysymään mukana toiminnassa - koulutus, huomioiminen, kiitos, kannustus sitouttaminen (vapaaehtoisia motivoiva ja innostava johtaminen) Ihmisten ja tehtävien johtaminen Vapaaehtoistoiminnan hyvä johtaminen Vapaaehtoistoiminta ansaitsee tulla hyvin johdetuksi!
Haasteet ja mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisten johtamisessa Vapaaehtoisuuden motiivien ymmärtäminen on avainasia hyvään vapaaehtoistoiminnan johtamiseen
Mikä vetää vapaaehtoistoimintaan Halu tehdä jotain hyvää ja hyödyllistä ja saada siitä itselleenkin ja omaan elämään jotain hyvää ja hyödyllistä.. (win win) Saada sisältöä elämään - ryhtiä, rytmitystä arkeen - saada vaihtelua, uutta näkökulmaa - saada jotain.. Tuntea olevansa merkityksellinen (tunnejohtaminen) - minua tarvitaan, olen tarpeellinen - vapaaehtoistyöllä on merkitystä haluan tehdä jotain hyvää, jolla on merkitystä Ryhmän kaipuu - kuulua johonkin yhteisöön, porukkaan (ryhmän johtaminen) - saada uusia ystäviä, luoda verkostoja
..mikä vetää vapaaehtoistoimintaan Toive saada kokemusta vapaaehtoistyöstä - tulevalle työuralle, työelämään hakeutumiselle - työelämään palaamiselle Halu oppia jotain uutta (johtaminen tukea oppimisprosessia) - oppia uusia taitoja ja saada lisävirtaa elämään - katsella elämää eri kantilta, erilaisuuttakin - oppia uutta, oppia uutta itsestäänkin, löytää uusia kykyjä Saada uusi hyvinvointiura työuran jälkeen (johtaminen tukea vapaaehtoisen kehittymistä hyvinvointiuralla) Vapaaehtoisen arvostettu identiteetti Ystävän hyvät kokemukset toiminnasta ja toimipaikasta Uteliaisuus, kokeilunhalu, sattuma, lehti-ilmoitus, netti Tulisin jos MINUA kutsuttaisiin!
Vapaaehtoistyön johtamisessa pitää integroida vapaaehtoistyö, palkkatyö ja johtaminen. Tehokas johtaminen pitää huolen siitä, että vapaaehtoistoimijan henkilökohtaiset odotukset sekä hänen taidot kohtaavat järjestön tarpeet (Fryer, A., Noble, J,) Ihmisten johtamisessa keskitytään yhteisen tavoitteen ja tarkoituksen löytämiseen, sitoutumisen onnistumiseen ja ihmisten korkean motivaatiotason säilyttämiseen. (Kauppinen 1999,37) Kun työyhteisössä suunnitellaan miten toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan, on hyvä pohtia mikä rooli ja lisäarvo hyvin hoidetulla vapaaehtoistoiminnalla ja motivoituneilla/sitoutuneilla vapaaehtoisilla on tässä!
Johdon aito tuki lähiesimiehille, koordinaattoreille ja yhdyshenkilöille Ylimmän johdon tulee ymmärtää miten vapaaehtoistoimija täydentää palkattua henkilökuntaa että vapaaehtoistoiminta ei ole ilmaista mutta sen kautta saavutettu hyöty hyvin onnistuessaan ylittää monin kerroin aiheutuneet kulut. (McCurley S.& Lynch R. 2006 s. 184)
Vapaaehtoisten sitouttaminen työyhteisöön on johtamisen yksi olennainen tehtävä Sitouttamisprosessin suotuisalle kehitykselle luodaan pohja jo hyvin hoidetussa ensitapaamisessa (vapaaehtoissopimus) Vapaaehtoisten sitouttaminen yhteisön perustehtävään ja arvoihin - vapaaehtoinen haluaa panoksellaan edistää organisaation hyviä ja arvokkaita päämääriä Työyhteisössä jokainen työntekijä omalla arvostavalla ja kannustavalla panoksellaan vahvistaa vapaaehtoisen sitoutumista tehtävään
Vapaaehtoisten johtaminen on ihmisläheistä vuorovaikutusta uudenlaista johtamista vuorovaikutusta enemmän yhteisöllistä johtamista arjessa mukana toimimista me-henkeä aitoa läsnäoloa vapaaehtoistyön arjessa kannustusta, motivointia ja tsemppausta vapaaehtoisen työhön Edellyttää vuorovaikutukseen liittyviä johtamisominaisuuksia, joissa henkilökohtainen persoona ja tapa kohdata ihminen on tärkeää. (Hänninen, 2012)
Vapaaehtoisten johtaminen Johtamista organisaatiossa on kolmella tasolla: Yksilötasolla: henkinen tuki, valmentaja, motivoija Ryhmätasolla: tiimien rakentaja, konfliktien ratkaisija Organisaatiotasolla: organisaatiokulttuurin rakentaja - luodaan normistoa, miten meillä toimitaan erilaisissa tilanteissa (Rinnetmäki, 2013)
Ammattilaisen ja vapaaehtoisen hyvä yhteistyö Selkeät roolit ja vastuualueet = > Yhdessä luodaan työssä toimimisen malli ja yhteistyön pelisäännöt
Henkilöstön sitouttaminen vapaaehtoistoimintaan Henkilöstö -näkee vapaaehtoisten roolin osana koko yhteisön toimintaa -tietää miksi yhteisössä on vapaaehtoisia ja mitä nämä tekevät ja miksi - ymmärtää miten vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoisten panos edistää yhteisön tavoitteita ja hyvinvointia -tietää miten ammattityön ja vapaaehtoisen työn roolit eroavat toisistaan = > TEEMME YHDESSÄ TYÖTÄ TYÖYHTEISÖN ARVOJEN JA TAVOITTEIDEN PUOLESTA
Muutos on mahdollisuus Ensin on määriteltävä MIKSImuutosta tarvitaan MIHIN sillä pyritään MITEN asetetut päämäärät saavutetaan Muutoksessa on olennaista ajattelutavan muutos => hallituksella avainasema (sitouduttava uudistusten taakse ) => sitoutettava jäsenistö
Myötätunnon mullistava voima Tavoitteenamme on synnyttää uutta, kestävää osaamista myötätunnon johtamisen ja ylläpitämisen myötä sekä ennakoida pitkän aikavälin muutosta siirryttäessä entistä enemmän arvopohjaiseen, kokemusta ja merkityksellisyyttä korostavaan sekä ihmisen kokonaisuutena huomioivaan palvelevaan johtajuuteen ja työkulttuuriin. (professori Anne Birgitta Pessi, 2014) Erityisesti tutkitaan myötätuntoharjoitteiden voimaa ja vaikutusta yrityksissä ja yhteisöissä sekä yritysvapaaehtoistoimintaa. Tekes-rahoitus Anne Birgitta Pessin tutkimushankkeeseen Myötätunnon mullistava voima