PÄHKINÄRINNE 4 RAKENTAMISOHJE

RAKENTAMISOHJE 19.3.2013

Liittyy asemakaavan nro 121200 Esitelty rakennuslupajaoksessa 26.2.2013 Esitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 7.3.2013 Hyväksytty rakennuslupajaoksessa 19.3.2013 Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, R00113 Lisätietoa: Aluearkkitehti Timo Kallaluoto, puh 09-8392 2675, sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi tai Asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala, puh: 09-8392 2238, Sähköposti: johanna.rajala@vantaa.fi Kuvat: Kuvat kansi, 20, 46, 55, 70, liitteet 1,3,4 Vuorelma Arkkitehdit; Kuva 18 Markku Immonen; Kuva 24 Seppo Niva; Kuvat 27, 31, 33, 34, 51, 58, 59, 67-69, 71, 74, 80-82 Laura Muukka; Kuva 35 Merja Häsänen; Kuvat 56 Veg Tech/ Envire Oy; Kuvat 64,78,94 Jaana Hakola; liitteet 5-7 Sito oy; Muut kuvat, kaaviot ja piirrokset: Johanna Rajala/ kaupunkisuunnittelu sivu: 3 8 8 9 Mitoitus ja rakennusoikeus 9 Arkkitehtuuri 9 Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys 11 Autopaikat 11 12 Mitoitus ja rakennusoikeus 12 Arkkitehtuuri 13 Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys 14 Autopaikat 14 17 20 28 Liitteet 1. värisuunnitelma 2. asemakaavakartta ja asemakaavamääräykset 3. Asemapiirustus, 1:1500 4. julkisivut 5. Rajatorpantien liikennesuunnitelma + Kolmikallionkuja, asemapiirustus, vaiheen 1 (1+1-kaistainen) mukainen katuverkko 1:1000 6. Rajatorpantien liikennesuunnitelma, asemapiirustus, vaiheen 2 (2+2-kaistainen) mukainen katuverkko 7. Katusuunnitelmat: Kolmikallionrinne 2

Pähkinärinne 4 asemakaava 121200 koskee yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta Pähkinärinteessä. Kaava-alue sijaitsee Hämeenkylän kaupunginosassa. Idässä aluetta rajaa Vantaan Energian voimalinja sekä olemassa oleva asuinrakennusten korttelialue, etelässä pääosin Rajatorpantie, lännessä Hämeenkyläntie sekä pohjoisessa Lammaslammen tulopuron kosteikkoalue. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin metsää. Alue on yleiskaavassa tiivistä ja matalaa asuinrakentamista, merkinnällä A2. Asemakaavassa alueelle osoitetaan noin 22 500 k-m2 tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta lukuun ottamatta Rajatorpantien varteen suunniteltua 2-6-kerroksista asuinkerrostaloa. Pähkinärinne 4 kaava on suunniteltu yhdessä Rajatorpantien eteläpuoleisen täydennysrakentamisalueen kanssa (A2- tiivis ja matala alue yleiskaavassa), koska ne muodostavat kokonaisuuden Rajatorpantien kummallekin puolin. Rakennusmassojen rajaus ja kerroskorkeudet on pyritty toteuttamaan siten, että ne muodostavat porttiaiheen Rajatorpantielle, eräänlaisen sisäänkäynnin Pähkinärinteeseen. Samalla korkeampi ja tehokkaampi rakentaminen suojaa melumuurin lailla muuta asuinaluetta Rajatorpantien liikennemelulta. Suunnittelun laadullisissa tavoitteissa on painotettu yhteisöllisyyttä ja erilaista kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävää kehitystä edistetään muun muassa hulevesien luonnonmukaisella käsittelyllä. Tontinluovutusehdoissa tullaan edellyttämään, että ostaja noudattaa suunnittelussa ja rakentamisessa asemakaavan lisäksi rakentamisohjetta. Rakentamisohje on koottu kaupunkisuunnittelussa ja se koskee kaavan korttelialueita. Viitesuunnitelmat on tehty Vuorelma Arkkitehtien toimesta. Rakentamisohjeen tavoitteena on luoda suunnittelulle vähimmäislaatukriteerit. Tarkoituksena on ohjeistaa ja havainnollistaa asemakaavaa esimerkkikuvien ja tekstin avulla. Esimerkkivalokuvat ovat viitteellisiä. Rakentamisohjeen hyväksyy ympäristövalvontalautakunnan alainen rakennuslupajaosto Raja. Hyväksymisen jälkeen se saatetaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan tiedoksi. Rakentamisohjeita ovat olleet kokoamassa tai kommentoimassa seuraavat henkilöt: aluearkkitehti Timo Kallaluoto/ KS (Kaupunkisuunnittelu), asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala/ KS, maisema-arkkitehti Laura Muukka/ KS, lupa-arkkitehti Matti Kärki/ Rava, liikenneinsinööri Jaana Virtanen/ Kuntek, liikenneinsinööri Pirjo Salo/ Kuntek, suunnitteluinsinööri Marika Orava/ Kuntek, asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme/ YPA, asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson/ YPA, Martti af Heurlin, Elli Perklen, Leea af Heurlin-Aktan/ maanomistajien edustajat, arkkitehti Helena Ala-Outinen/ Vuorelma Arkkitehdit, miljöösuunnittelija Mirja Tervonen/ Vuorelma Arkkitehdit, Kari Kuittinen/ YIT, Kari Kilpeläinen/ YIT, Jussi Järvelä/ YIT, Mikko Wikström/ YIT, Maiju Vallittu/ YIT Kuva 1. korttelialueet 3

Perusratkaisu Asemakaavamuutoksella luodaan edellytykset 22450 k-m2 asuntorakentamiselle, josta 15350 k-m2 on pientalorakentamista ja 7100 k-m2 kerrostalorakentamista. Se mahdollistaa noin 560 uuden asukkaan alueen rakentamisen. Uusi rakentaminen on keskimäärin 2-kerroksista tiivistä pientaloasutusta. Korkeampi ja tehokkaampi 2-6-kerroksinen rakentaminen sijoittuu Rajatorpantien varteen ja suojaa täten melumuurin lailla muuta asuinaluetta liikennemelulta. Asemakaava koostuu kolmesta korttelista. Rajatorpantien puoleinen kortteli on asuinkerrostalojen korttelialuetta AK. Rakennusoikeutta kahdella asuintontilla on yhteensä 7100 k-m2. Korttelin autopaikat on osoitettu kahdelle LPAkorttelialueelle. Rajatorpantien puolella LPA-alueella autopaikat on sijoitettu maan tasoon, puiston puoleisella LPAalueella pysäköintilaitokseen. Kaksi pohjoisempaa korttelia koostuvat rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueista AR. Autopaikat on järjestetty tonttikohtaisesti. Jokaisen asunnon yhteydessä on vähintään yksi autopaikka. Kaavatyön tueksi teetettiin maisemaselvitys, joka antoi maisemalliset lähtökohdat Kuva 2. kaavoitukselle. Alue on jaettu maiseman muotojen mukaan pienenpiin osiin saarekkeisiin - jotka hahmottumat omina kokonaisuuksinaan (kuva 2). Kadut ja kevyt liikenne on sijoitettu maaston laaksokohtiin ja tonttimaa pääosin rinteille. Liikenteellisiä solmukohtia korostetaan esimerkiksi porttiaiheena tai mahdollisena ympäristötaideteoksen paikkana. Maaston korkeimmat kohdat (avokalliot) on säästetty yhteisiksi piha-alueiksi. Kosteikkoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Suunnittelualueen itä-, etelä- ja länsiosaa kehystää rivi asuinrakennuksia, jotka koostuvat erilaisista rakennusketjuista, osa väljempiä, osa tiukasti toisissaan kiinni. Eteläreuna rakennetaan tiiviimpänä rivinä melun takia. Muut asuinrakennukset sijoitellaan maastokäyrien mukaan yhteispihojen ympärille kiertyen (kuva 3). Korkeammat rakennukset on sijoitettu ylärinteille ja matalammat alarinteille siten, että näkymät toisten rakennusten yli, rakennusten välistä tai rakennusmassaan tehdystä aukosta säilyvät. Näkymät pyritään turvaamaan joko mielenkiintoiseen maisemaan tai sosiaaliseen solmukohtaan. (kuva 4) Kuvat 3-4. 4

Suunnittelun laadullisissa tavoitteissa on painotettu yhteisöllisyyttä ja erilaista kestävää kehitystä. Näistä tavoitteista on nostettu esiin mm. seuraavia teemoja. Ehdotetut ratkaisut toimivat suunnittelijan muistilistana. Tavoitteena on, että ainakin osa kohdista voidaan ottaa suunnittelussa huomioon. Alueen suunnittelussa pyritään ekologisesti monipuolisen ympäristön muotoutumiseen. Hulevesien luonnonmukainen käsittely toteutetaan kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti. Asuntojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakennuksen elinkaareen ja tarkoituksenmukaisiin materiaalivalintoihin. Kaakkoon, etelään ja lounaaseen suuntautuvilla tonteilla voidaan hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa. Lähimmät kaukolämpökaapelit ovat noin 100 metrin päässä kaava-alueen itäreunasta. Luonnon monimuotoisuutta voidaan edesauttaa säilyttämällä nykyistä kasvillisuutta. Alue tullaan kuitenkin rakentamaan niin tiiviisti, että valtaosa nykyisestä kasvillisuudesta häviää. Istutuksissa sen sijaan voidaan käyttää monipuolisesti kotimaisia luonnonkasveja. Pähkinärinne 4 on yksi kaupungin pilottikohteista koskien hulevesien luonnonmukaista hallintaa. Kaavaa varten teetettiin hulevesiselvitys, jonka avulla testattiin suunnittelualueen hulevesien hallinnan nykytilanne, tilanne luonnossuunnitelmien pohjalta sekä tilanne alustavien hallintatoimenpiteiden jälkeen. Alueelle on kaavamerkinnöin esitetty mm. viherkattoja sekä ohjeelliset hulevesireitit ja -alueet. Taulukko 1. Ekologiseen kestävään kehitykseen vaikuttavia tekijöitä: Hulevesien hallinta Energian säästö Luonnon monimuotoisuus - hulevesien luonnonmukainen käsittely kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti - viherkatot, biopidätysalueet, sadepuutarhat - passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen etelärinteillä: rakennusten massoittelu, sijoittelu ja suuntaus, lämpöä varastoivat materiaalit, ikkunoiden suuntaus - rakennusten elinkaarikustannukset - suojattujen mikroilmastojen luominen, esim. yhteispihat - Viherkatot - luonnonelementtien säästäminen esim. avokalliot, olemassa oleva kasvillisuus - istutetaan monipuolisesti kotimaisia luonnonkasveja - ei istuteta vieraslajeja 5

Kaavan yhtenä tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä suunnittelun keinoin tavoitteena eräänlainen moderni kyläyhteisö. Tavoitteellisessa kyläyhteisössä asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja erilaisia perhekuntia, myös yksin eläviä. Asemakaavalla pyritään tarjoamaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta. Alueelle suunnitellaan erikokoisia asuntoja. Ajatuksena on, että alueen sisällä voidaan muuttaa ihmisen elinkaaren mukaisesti; yksiöstä kaksioon, kaksiosta perheasuntoon jne. Tämän takia asuntojen muunneltavuuden tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yhteisöllisyyden syntymiseen tarvitaan aikaa. Suunnittelulla voidaan kuitenkin luoda potentiaalinen kasvualusta yhteisöllisyydelle. Taulukko 2. Yhteisöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä: Turvallisuuden tuntu - Ajoneuvojen ja jalankulkijoiden onnettomuuksia voidaan vähentää erottamalla kummallekin omat alueensa. - Varkaudet voidaan saada estettyä naapuruston yhteisellä seurannalla, esim. yhteinen pihapiiri - Myös pienet suunnitteluratkaisut kuten ikkuna oikeassa kohdassa auttaa pitämään silmällä tontin puoleista tietä ja ohikulkijoita. - Oman yksityisyyden hallinta: Siirtyminen yksityisestä tilasta julkiseen asteittain: tarkoin määritellyt alueet yksityiselle, puoli-yksityiselle, puolijulkiselle ja julkiselle tilalle - Oikein mitoitettu ympäristö, ei liian ahdas, mutta ei liian väljäkään. paikan tuntu, selkeästi muista 'paikoista' erottuva "suunnistettavuus" (Kevin Lynch) Sosiaalisten kontaktien intensiteetti: perhe - ystävät - tutut - sattumalta tavatut - passiviiset kontaktit: -> mahdollisuus kontakteihin kaikilla näillä tasoilla - Luodaan suunnittelulla paikkoja, jossa ihmiset tapaavat helpommin -> sosiaalinen kyläraitti -> yhteispihat - Hyödynnetään sosiaalisia etäisyyksiä suunnittelussa - Ulkona oleskelua edesauttavat suunnittelulliset tekijät Asukkaiden monipuolinen ikärakenne, perhetyyppi ja asumismuodot - Monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakauman ja hallintamuotojen tarjonta - Eri kokoisia asuntoja - Alueen sisällä voidaan muuttaa ihmisen elinkaaren mukaisesti; yksiöstä kaksioon, kaksiosta perheasuntoon jne. -> asuntojen muunneltavuus Kuvat 5-6. Naapuruston yhteinen pihapiiri Varistossa ja piharaitti Porvoossa 6

Paikan hengen huomioonottavassa suunnittelussa painotetaan luonnon arvojen säilymistä ja uuden alueen sopeutumista maisemaan. Paikan henki määritellään suunnittelun lähtökohdissa erikseen ja sen pohjalta pyritään luomaan sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka sopeutuvat muun muassa paikalliseen rakennusperintöön, historiaan ja maisemaan. Alla on luetteloitu asioita joita tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Taulukko 3. Paikan henkeen vaikuttavia tekijöitä Historia, aika, kulttuuri: Yhtenäisyys Kollektiivinen tieto ja viisaus/ yhteisöllinen viisaus : Muistot, havainnot, mielikuvat paikasta, usein abstrakti Kerätty/ tallennettu tieto Paikannettavuus, paikan tuntu, selkeästi muista 'paikoista' erottuva, "suunnistettavuus" (Kevin Lynch) vanhan kylämiljöön tunnelmaa, mutkittelevat tiet, pihapiirit, kyläraitti Visuaaliset muodot, yksityiskohdat, piirteet: esim. kattolinjat, kattomuodot, kerroskorkeudet, ikkunat, ovet, kadun kalusteet, rakennusmassat, nykyinen siluetti, paikallisia yksityiskohtia? Väri: alueelle tyypilliset värit esimerkiksi paikalliset rakennustavat, materiaalit, pintojen käsittelyt ja tekstuurit Ihmiset yrittävät mielessään yksinkertaistaa fyysistä ympäristöään ja järjestää sitä eri elementtien avulla, jotka helpottavat ihmisen kykyä muodostaa kuva ympäristöstä (Kevin Lynch) : - polut, reunat, rajat, alueet, solmukohdat, risteykset ja maamerkit - alue helposti hahmotettava kokonaisuus Kuva 7-11. Suunnistettavuutta ja paikannettavuutta parantavia tekijöitä 7

Alueelle suunnitellaan solmukohtia, joissa asukkaiden "polut" risteävät, sekä turvallisia paikkoja, joissa asukkaat tapaavat toisiaan ja viettävät vapaa-aikaa. Näitä solmukohtia ovat esimerkiksi pihakadut ja yhteispihat (kuva 12). Pienimittakaavaisia maamerkkejä korostetaan. Näitä voivat olla erityiset rakennuksen osat, yksittäiset rakennukset, taideteos, rakennuksen tai sen osan erilainen väritys, materiaali, kattomuoto tai korkeus, jne. Alla olevassa oikeanpuoleisessa kuvassa on merkitty kaavassa esitetyt korostettavat rakennuksien osat punaisella. Keltaisella on esitetty muut rakennusryhmien osat, joita tulisi esimerkiksi näkymien päätteinä korostaa arkkitehtonisin keinoin. (kuva 13) Kuvat 12-13. Kuvat 14-16. esimerkkejä sosiaalisista solmukohdista 8

Tonttikohtainen rakennusoikeusjakauma: Tontti 12318/1 (AK) 6285m2: rakennusoikeus 4150 k-m2 Tontti 12318/3 (AK) 2095m2: rakennusoikeus 2950 k-m2 Asuntojen pinta-alat: ak-korttelialue: asuntoja noin 100 kpl keskipinta-ala noin 60 m2 Kuva 17. Korttelialue koostuu 2-6 kerroksisista kerrostaloista, joiden Rajatorpantien suuntaiset katujulkisivut suunnitellaan julkisivujäsentelyltään, materiaaleiltaan ja väritykseltään yhtenäisesti Hämeenkyläntien ja Rajatorpantien suuntaisten pientalojen julkisivujen kanssa. Suunnittelussa ja massoittelussa pyritään siihen, että alueen pientalovaltainen luonne säilyy. Kerrostaloketjun tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan pientaloalueen yhteyteen sopiva kokonaisuus kuten kuvien 18 ja 19 esimerkeissä. Rakennusryhmän 6-kerroksista osaa korostetaan porttiaiheena Rajatorpantielle. Rakennuksissa tulee olla tasakatto. Yhteistilojen osalta on kaavassa sanallinen määräys: "." Tämän toivotaan kannustavan rakennuttajan toteuttamaan asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja. Näitä tiloja ei tarvitse huomioida mitoitettaessa autopaikkoja. Arkkitehtuuri Kuvat 18-19. 9

Kuva 20 Rajatorpantien varteen sijoittuva melumuurina toimiva asuinkerrostalo porrastuu alueen kaakkoisnurkkaan päin ja toimii myös porttiaiheena Pähkinärinteeseen. Kuva 21: periaatekuva porttiaiheesta Koko alueen näkyvyys yhtenäisenä Rajatorpantieltä suunnalta on tärkeä: Tästä suunnasta ohikulkija saa ensisilmäyksen alueesta ja sen tulisi hahmottua kokonaisena. Tämä voidaan saada aikaan kerroksellisuudella, samankaltaisilla yhteensopivilla värisävyillä, yhtenäisin materiaalivalinnoin (esimerkiksi puu ja tiili). Rakennusten mitat tulisi olla samankaltaisia tai samalla kerrannaisella. Kuvat 22-24. Arkkitehtuuria, jossa julkisivukokonaisuus koostuu pienistä osista, mutta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden 10

Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys Teknisten tilojen, Iv-konehuoneiden ja varastotilojen suunnittelussa tulee pyrkiä hallittuun kokonaisuuteen. Alla olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä teknisistä tiloista osana rakennuksen arkkitehtuuria. Jätehuolto järjestetään syväkeräyssäiliöinä. Jätepisteiden sijoittelussa tulee huomioida, että jäteauton saa käännettyä tontin puolella sille varatulla alueella tai ajoradalla menemättä jalkakäytävälle. kuva 25: Herttoniemi, kuva 26: Leppävaara, kuva 27: Wien, kuva 28: Herttoniemi Autopaikat Katso kohta 2.4 LPA-alueet 11

Tontti 12319/1 (AR) 8600m2: rakennusoikeus 2700 k-m2 Tontti 12319/2 (AR) 10699m2: rakennusoikeus 3200 k-m2 Tontti 12319/3 (AR) 5387m2: rakennusoikeus 2800 k-m2 Tontti 12320/1 (AR) 4556m2: rakennusoikeus 1200 k-m2 Tontti 12320/2 (AR) 7361m2: rakennusoikeus 1100 k-m2 Tontti 12320/3(AR) 8591m2: rakennusoikeus 2250 k-m2 Tontti 12320/4 (AR) 5439m2: rakennusoikeus 2100 k-m2 Rivitalot ja paritalot 77-127 m2 (rinnetaloissa lisäksi aputilakerrosalaa) Kytketyt pientalot 93-116 m2 (rinnetaloissa 93m2 lisäksi aputilakerrosalaa) AR-korttelialue koostuu kahdesta korttelista, joista toinen on pistokatujen välissä, toinen kaava-alueen pohjoisosassa. Tontit muodostavat keskenään kokonaisuuksia, suojaisia saarekkeita, joiden muotoa on pyritty ohjaamaan rakennusaloin. Enintään 2-kerroksiset rakennukset sijoittuvat suurimmaksi osaksi maastokäyrien mukaisesti rinteille siten että näkymät toisten rakennusten yli tai rakennusten välistä säilyvät. Rakennukset tulee sovittaa maastoon ja naapurirakennuksiin luontevasti. Suuria keinotekoisia täyttöjä ja korkeita näkyviä sokkeleita tulee välttää. Maastoa voidaan terassoida esimerkiksi luonnonkivimuurein. Katualueiden viereiset tontin osat tulee muotoilla ja sovittaa kadun korkoihin. Esimerkiksi Kolmikallionrinteen viereisten tonttien liittyminen katualueeseen voidaan hoitaa tukimuurein. Kuvat 29-31. Esimerkkejä asuinrakennusten sovittamisesta rinnemaastoon 12

Arkkitehtuuri Kytkettyjen asuinrakennusten talotyyppiä tulee muunnella asunnoittain esimerkiksi erilaisella ikkuna-aukotuksella, julkisivumateriaalilla ja värityksellä. Ajatuksena on, että jokainen koti erottuu hieman erilaisena kuin toinen (kuvat 33-34). Julkisivuissa tulee välttää liiallista koristeellisuutta, kuten ikkunoiden muotoiltuja vuorilautoja. Autosuojien ja talousrakennusten suunnittelussa tulee noudattaa samanlaista arkkitehtuuria kuin tontin asuinrakennuksissa. Kuva 32. kuvitteellinen esimerkki julkisivujen muuntelusta Kuva 33-34. 13

Tekniset tilat, varastot ja jätteiden keräys Ah-rakennusalalle saa sijoittaa kiinteistömuuntamon, joka tulee rakentaa Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n määrittelemän rakennusohjeen mukaisesti. Muuntamorakennuksen tulee sopia rakennustavaltaan ja materiaaleiltaan yhteen tontin muun rakennuskannan kanssa. Jätepisteiden sijoittelussa tulee huomioida, että jäteauton saa käännettyä tontin puolella sille varatulla alueella tai ajoradalla menemättä jalkakäytävälle. Autopaikat. Tontin sisäiset ajoyhteydet suunnitellaan pihakatumaisiksi, shared space -tyyppisiksi ulkotiloiksi. Asfalttia saa käyttää vain ajoradoilla, joita jäsennetään osiin erilaisilla pintamateriaaleilla. Autokatosten viherkatto voidaan toteuttaa esimerkiksi maksaruohopintaisena extensiivisenä kansirakenteena. Katso myös sivu 18. Kuva 35. Kuva 36. Kuva 37. Kuva 38. Kuva 40. Kuva 39. Kuva 41. Kuva 35-41. Pihakatumaisia ajoyhteyksiä ja ulkotiloja 14

Kuva 42. Hämeenkyläntien varren puoleisesta rakennusrivistöstä tulee välittyä visuaalinen siirtyminen kerrostalokorttelin 2- kerroksisesta osuudesta vähitellen pienempään rakeisuuteen, ensin enintään neljän kytketyn asunnon ryhmiin ja lopulta enintään kahden asunnon ryhmiin. Kuva 43. Rytmi pienestä suurempaan Kolmikallionrinteen risteyksessä rakennusketjun ensimmäistä asuntoa tulee korostaa porttiaiheena yhdessä kadun toisella puolella olevan asunnon kanssa, esimerkiksi erilaisella värityksellä, kattomuodolla tai julkisivun korkeudella. Kuva 43. Kuva 44. 15

Kuva 45. Pienimittakaavaisia maamerkkejä korostetaan (kuvat 46-47). Näitä voivat olla erityiset rakennuksen osat, yksittäiset rakennukset, taideteos, rakennuksen tai sen osan erilainen väritys, materiaali, kattomuoto tai korkeus, jne. Kuva 46. Kolmikallionrinteen alkupää. Kuva 47. Rivitalon päätyä korostettu erilaisella kattomuodolla ja materiaalilla. 16

Korttelin 12318 autopaikat on osoitettu kahdelle LPA-korttelialueelle. Rajatorpantien puolella LPA-alueella autopaikat on sijoitettu maan tasoon, puiston puoleisella LPA-alueella pysäköintilaitokseen. Kuva 48. Tontilla 2 ajoyhteydet suunnitellaan "piha-katumaisiksi" jäsentämällä ajoratojen muodostamaa aluetta eri pinnoitteilla kuten noppakiviraidoilla. Katoksettomat pysäköintipaikat päällystetään läpäisevällä pinnoitteella esimerkiksi nurmikivellä. Sisäänkäyntivyöhykkeiden pintamateriaalin tulee olla asfaltista poikkeavaa, esimerkiksi luonnonkivilaatoitusta. Pintamateriaalien rajapintojen detaljeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Niissä voidaan käyttää esimerkiksi noppakiviraitoja asfaltin tai kivituhkan liityntäkohdissa muihin pintamateriaaleihin. Kuva 54. Kuva 49. Kuva 50. Kuva 51. Kuva 52. Kuva 53. Kuvat 49-54 17

Rajatorpantien puoleiset pysäköintipaikat sijoitetaan viherkatteiseen katokseen, johon voidaan lisäksi sijoittaa esimerkiksi ulkoiluvälinevarastotilaa. Viherkatto voidaan toteuttaa esimerkiksi maksaruohopintaisena extensiivisenä kansirakenteena. Lajien valinnassa tulee ottaa huomioon kattopienilmaston erityispiirteet kuten ympäröivien rakennusten aiheuttamat tuulenpyörteet ja varjostus sekä lämpöä varaavat ja valoa heijastavat pinnat. Istutuksissa kannattaa hyödyntää lajivalikoimaa, joka esiintyy luonnossa avoimien paahteisten kallioiden ja kivikkojen kasviyhdyskunnissa. Viherkaton kuormitus on huomioitava kantavien rakenteiden suunnittelussa. Autokatosten väliin istutetaan pienpuita. Jos autokatosten väliin osoitetaan avopaikkoja autoille, tulee pienpuut istuttaa autopaikan taakse. Pysäköintialueet erotetaan viereisistä tonteista istutuksin. Autokatosten rakenteissa tulee ottaa huomioon Rajatorpantien leventämisen aiheuttama korkotasojen muutos. Kuvat 55-56: Kuva 57. Viherkatto Espoon Ruusutorpan koulu, kuva 58. Viherkatto Ruotsissa 18

Tontille 4 saa sijoittaa enintään 2-tasoisen pysäköintilaitoksen, jonka julkisivun tulee olla materiaaliltaan ja arkkitehtuuriltaan yhteensopiva korttelin 12318 tontin 3 asuinkerrostalon kanssa. Julkisivupintaa tulee jäsennellä pystysuuntaisiin osiin 8-14 metrin kerrannaisilla. Pysäköintikannen puiston puoleiset autopaikat sijoitetaan autokatoksiin. Pysäköintilaitoksen yhteyteen voidaan rakennusoikeuden estämättä rakentaa varastoja sekä tonttien jätehuolto- ja teknisiä tiloja. Pysäköintilaitoksen istutukset voivat olla myös köynnösmäisiä seinille tuettua kasvillisuutta kuten kuvissa 59-62. Kuva 59. Periaateleikkaus pysäköintitalosta. Pysäköintitalon seinustoille istutetaan köynnöksiä. Autot jäävät piiloon köynnössäleikön taakse. Autokatoksessa on viherkatto. Kuva 60-62. 19

Vesihuolto ja hulevedet (Katso myös kohta Pihat!) Kuva 63. Suunnittelun tavoitteissa on painotettu mm. erilaista kestävää kehitystä. Näistä tavoitteista on nostettu esiin hulevesien luonnonmukainen käsittely kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti sekä maiseman arvojen säilyminen. Pähkinärinne 4 ja Hämevaara 3 asemakaavat ovat mukana pilottikohteena hulevesien luonnonmukaisesta hallinnasta. Yleispiirteinen hulevesiselvitys ja suunnitelma laadittiin Pähkinärinne 4 alueen suunnittelun yhteydessä. Hulevesien johtaminen pyritään toteuttamaan painanteissa, kouruissa tai pintojen kaadoilla. Sadevesiviemäröintiä käytetään vain ahtaimmissa paikoissa. Kattovedet pyritään johtamaan viivytysalueelle tai kasvillisuudelle, ei suoraan hulevesiviemäriin. Ajoyhteyksien ja autopaikkojen päällysteisiin kiinnitetään huomiota: Alueella tulee käyttää läpäiseviä pinnoitteita. Asfalttia saa käyttää vain ajoradoilla. Katoksettomat autopaikat päällystetään esimerkiksi nurmikiveyksellä tai muulla vastaavalla pinnoitteella. Autokatoksiin suunnitellaan viherkatot. Huleveden käsittely tulee tehdä osin kiinteistökohtaisesti ja osin alueellisesti hyödyntäen maaston muotoiluja ja kerroksellista, monipuolista kasvillisuutta. Hulevettä voidaan varastoida tontilla kastelua varten. Alueen maaperä on savea, joten imeyttämisen sijaan tonteilla suositellaan käytettäväksi suodattavia ja viivyttäviä huleveden hallintamenetelmiä. Huleveden käsittely on suunniteltava tonttikohtaisesti. Hulevesisuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon Vantaan kaupungin hulevesiohjelma. Suunnitelma hyväksytetään rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kaavakarttaan on merkitty hulevesisuunnitelman mukaisesti ohjeellinen hulevesialue wh ja pienvesialueet wp. Autokatoksiin 20

suunnitellaan viherkatot. Osa alueen hulevesistä kerätään alueen itärajalle rakennettavalle hulevesireitille (kaavakartassa wr) kuten avo-ojaan, josta vesi johdetaan säännellysti Multa-ojaan. Hulevesiä tulee pidättää avo-ojassa esimerkiksi kivirakentein (Kuvat 67-69), jotta alueelta purkautuva huippuvirtaama ei kasva Multaojassa. Hulevesien käsittely tulee mitoittaa vähintään 10 mm/ 10 min sateelle. Hulevesirakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 1 m3 jokaista 100 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Hulevesien suunnitelluilla hallintatoimenpiteillä 2 mm sateella painannesäilyntä on suurempi kuin sademäärä, joten hulevesi varastoituu alueelle. Tavanomaisen 8 mm sateen aiheuttamat hulevedet hallitaan tonttikohtaisesti. Esimerkiksi esimerkkiasunnon pihalla olevan kasvillisuuspintaisen hulevesien viivytysalueen (biopidätysalueen) tulee olla tilavuudeltaan noin 1,7 m3 eli 10 cm:n syvyydellä 17 m2 oleva painanne tai painanteiden kokoelma. Hulevesien hallinnalle ei tällöin tarvitse varata muuta tilaa. 20 mm sateen aiheuttamia hulevesiä ei voida hallita pelkästään tonteilla, vaan hulevesille on varattu tilaa myös yleisiltä alueilta. Suunniteltujen toimenpiteiden avulla voidaan varmistaa ettei Lammaslammen kuormitus lisäänny rakentamisen myötä sekä turvata Multaojan alivirtaama. Kuvat 64. Hulevesikourun poikkileikkaus (ote Jaana Hakolan opintonäytetyöstä) Kuvat 65-66. Hulevesien hallintaa piha-alueella Wienissä ja Edinburghissa Kuvat 67-69. Kivirakenteet pidättävät hulevesiä. 21

Pihat Pähkinärinne 4 alueen yhteispihat ja pihakatumaiset ajoyhteydet toimivat sosiaalisina solmukohtina ja edistävät yhteisöllisyyttä. Pelastusreitit tulee suunnitella tarkoituksenmukaisiksi osiksi pihan toimintoja kuten aukiomaisiksi tiloiksi sisäänkäyntien yhteyteen. Yhtiöiden tulee laatia näiltä osin tarvittavat rasitesopimukset. Asuinrakennusten sisäänkäyntien, piharakennusten ja pihan valaistuksen suunnittelussa tulee huomioida yhtenäinen ilme. Pihan toiminnot tulee suunnitella siten, että se kannustaa yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyttä kannustavia rakenteita voivat olla esimerkiksi katsomo-tyyppiset piharakenteet, grillikatokset ja erilaiset istuskeluryhmät. Kuva 70. Kuva 74. Kuva 71. Kuva 73. Kuva 75. Kuva 72. Kuva 76. Kuva 77. Kuva 71. Hulevesiä voidaan hyödyntää leikkipaikkojen suunnittelussa. Kuvat 71-77. Yhteispihojen rakenteita 22

yhteispiha on rakennusryhmän ja Kolmikallionkujan välissä. Leikkialue on rajattu siten, että se saisi mahdollisimman paljon aurinkoa. Leikki-, oleskelu-, tomutus- ja pyykinkuivauspaikat rakennetaan palvelemaan koko korttelia. Leikkipaikat suunnitellaan korkeatasoisesti osaksi korttelikokonaisuutta. Pyörätelineitä tulee sijoittaa sisäänkäyntien läheisyyteen. Kalusteiden ja varusteiden tulee sopia rakennusten arkkitehtuuriin. Katso myös kohta hulevedet. Kuva 78. Esimerkki pihasuunnitelmasta, jossa huomioitu hulevesien luonnonmukainen käsittely (ote Jaana Hakolan opintonäytetyöstä) rakennusalat rajaavat keskelleen yhteispihoja. Nämä piha-alueet ovat maaston korkeimpia kohtia. Avokallioita ja siirtolohkareita tulee pyrkiä säilyttämään viihtyisänä osana pihaa. Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa niiltä osin, kuin niitä ei käytetä liikenteelle. Piha-alueella tulee olla puita ja pensaita. Korttelissa 12320 sekä korttelin 12319 tontilla 2 olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää. Suunnitelma on esitettävä rakennuslupaa haettaessa. Säilytettävät puut on suojattava rakentamisen aikana. 23

Kuva 79. Tonttia ei saa aidata toista tonttia vastaan leikkialueen kohdalta. Muutoin tontit saa rajata pensasaidoin tai matalin aidoin toista tonttia, katualuetta tai yleistä aluetta vastaan. On tärkeää, että asuntokohtaiset pihat ovat suojassa ohikulkijoiden katseilta. Karsinamaisen vaikutelman välttämiseksi pihoja rajataan eri suuntiin erilaisilla materiaaleilla. Asuntokohtaiset pihat rajataan toisistaan puuaidoilla tai köynnössäleiköillä tai näiden yhdistelmillä. Esimerkiksi aidan alaosa voi olla umpinaisempi ja yläosa harvempi. Aidoille ja säleikköihin kiipeämään istutetaan köynnöksiä. Pihat rajataan viheralueesta monimuotoisella ja monikerroksisella istutuksella, jossa on pensaita, perennoja sekä pienpuita. Asuntokohtaisia pihoja rajataan kaduista ja kulkuväylistä matalilla muureilla tai tukimuureilla, joihin yhdistetään istutuksia. Pihat erotetaan leikkipaikoista joko pensasaidalla tai tukimuurin ja istutusten yhdistelmällä. Pihalta leikkipaikalle pääsee portista. Aitojen ja muurien materiaalit ja tyyli sovitetaan talojen arkkitehtuuriin. Kuva 80. Pihaa rajaa köynnössäleikkö ja monimuotoinen istutus. Kuva 81. Asuntokohtainen piha on suojassa matalan muurin ja leveän, monimuotoisen istutuksen takana. 24

Kuva 82. Asuntokohtaisia pihoja rajataan kaduista tai kulkuväylistä muureilla tai tukimuureilla, joihin yhdistetään istutuksia. Yksityinen sisääntuloväylä erotetaan julkisesta tai puolijulkisesta tilasta portilla. Taustalla näkyvän leikatun havuaidan tyyppiseen vihreään ja kapeaan vaikutelmaan pyritään köynnösistutuksilla. Kuva 83. Kuva 86. Kuva 87. Kuva 88. Kuva 84. Kuva 85. Kuva 89. Kuvat 83-89. Persoonallisia pihaportteja 25

Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vehreä, värikäs ja vaihteleva maisemakuva. Istutetaan kotimaisia luonnonkasveja aina, kun mahdollista. Istutetaan monia eri lajeja. Istutetaan kukkivia ja marjovia kasveja. Haitallisia vieraslajeja ei istuteta. Pihojen hulevedet voidaan johtaa kallistuksin ja kivetyin kouruin pihan alavimmissa paikoissa sijaitseviin ns. sadepuutarhoihin, missä ne viivästyvät ja osin imeytyvät ja haihtuvat kasvillisuuden kautta. Ylivuoto johdetaan edelleen yleiseen hulevesijärjestelmään. Sadepuutarhan syvyys on 15-30 cm ja sinne istutetaan hyvin kosteutta kestäviä kasveja, jotka selviävät myös pitkästä kuivasta kaudesta. Painanteen alin osa on kostein, joten sinne istutaan kosteikkokasveja. Katso myös kohta hulevedet. Viitteet: Räty, E. 2009. Viheralueen puut & pensaat. s. 205 Koska biopidätysalueilla saattaa kosteusolosuhteet vaihdella melkoisesti, on tärkeää, että se huomioidaan kasvilajeja valittaessa. Kosteusolosuhteet riippuvat kasvualustasta, pohjan muodosta sekä valo-olosuhteista. Kestävät luonnonkasvit, jotka kasvavat purojen, jokien ja järvien rantamilla, ovat hyvä apu kasvien valintaan, jos haluaa hyvin luonnonmukaisen sadepuutarhan. Parhaiten seisovaa vettä kestävät kasvilajit istutetaan biopidätysalueen matalimpiin alueisiin, koska siellä vesi viipyy pidempään. Sadepuutarhan reuna-alueet ovat kuivempia, joten niissä lajivalikoima on laajempi. Jos sadepuutarha on reuna-alueiltaan aurinkoinen ja kuiva, hyvä valikoima perennoja löytyy kattopuutarhojen listasta. Hulevesien kannalta etenkin kookkaat puut ovat tärkeitä, koska ne voivat käyttää vuorokauden aikana suuret määrät vettä, mikä taas vähentää hulevesien virtaamaa. Puulajiakin valittaessa on huomioitava sen vaatimat kasvuolosuhteet, jotta lopputulos olisi onnistunut. Etenkin paju, koivu ja tervaleppä soveltuvat alueille, joihin hulevedet ohjataan, koska ne sietävät kosteutta ja osittain seisovaakin vettä. Perennat eli ruohovartiset kasvit tuovat kasvivalikoimaan monipuolisuutta ja niiden avulla saadaan sadepuutarhaan pitkä kukinta-aika, jos valitaan eri aikaan kukkivia lajeja. Koska sadepuutarhassa saattaa olla sekä aurinkoisia että varjoisia alueita, kasvien valovaatimuksen täytyy huomioida suunnittelussa. käytetään, kun halutaan todella helppoja ja nopeasti leviäviä kasveja. Kuva 90. Kuva 92. Kuva 91. Kuva 93. Kuva 90. sadepuutarha, kuva 91. hulevesikouru, kuvat 92-93. hulevesialue (kuvat 90-93 Tampereen Vuoreksen asuntomessuilta) 26

Kuva 94. Pihasuunnitelma (ote Jaana Hakolan opintonäytetyöstä) 27

Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreeniperäistä maa-ainesta. Tontin lounaisosassa on jonkin verran silttiä. Painanteista löytyy myös savea. Osalla tonttimaasta on myös avokalliota tai kallio enintään 1 metrin syvyydessä. Näissä tapauksissa mahdolliset räjäytystyöt tulee suorittaa harkiten ja minimoiden menetetty kallio-osuus. Kalliota saa räjäyttää vain rakennesuunnittelijan merkitsemään perustusten alapuoliseen räjäytystasoon saakka sekä yleensä korkeintaan 1,5 metriä rakennettavan alan sivuilta. Rakennuksen pääsuunnittelijan tulee huomioida tämä. Suunnittelualueella erottuu kolme korkeampaa maaston kohtaa. Oikean puoleisessa kartassa on tutkittu maaston kohtia, jonne voisi soveltua passiivista aurinkoenergia hyödyntäviä asuinrakennuksia. (Kuva 96.) Kuva 95. Maaperä. Kuva 96. Passiivisen aurinkoenergian mahdollisuudet 28

Liite 2. Asemakaavakartta ja määräykset 26.2.2013 RAKENTAMISOHJE 29

26.2.2013 RAKENTAMISOHJE 30

Liite 3. Havainnekuva, vaiheen 1 mukainen katuverkko 1:1500

Liite 4. Julkisivut

Liite 5. Rajatorpantien liikennesuunnitelma + Kolmikallionkuja, asemapiirustus, vaiheen 1 (1+1-kaistaisena) mukainen katuverkko 1:1000

Liite 6. Rajatorpantien liikennesuunnitelma, asemapiirustus, vaiheen 2 (2+2-kaistaisena) mukainen katuverkko

Liite 7. Katusuunnitelmat: Kolmikallionrinne