Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (74) Kokoustiedot Aika 13.06.2016 maanantai klo 18:00-20:00 Paikka Valtuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Heikki Arikka Janette Broberg Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen Pipsa Allén Jari Salonen Pasi Puoskari Heikki Laine Karoliina Harju Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Kai Suovanen Ari Jutila Jyrki Aaltonen Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti Riikka Visa Helena Sukari Kaija Honka Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi, saapui klo 18.08 44 aikana Vesa Parantainen Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Juha Hellstén Kimmo Kosonen Suvi Heiniola Jyrki Yrttiaho Aimo Koskela Kiira Lasarov-Pernaja Juha Jormanainen Eija Nurmi Pekka Närhinen Leena Rihko Sari Suominen Kari Hanka Mika Koivisto Raimo Perälahti Leila Myllyoja Kari Vastamäki Mika Peltokorpi Erkki Haavisto Mikko Kaamanen Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Veera Köpsi
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (74) Muut saapuvilla olleet Veijo Mikola Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Matti Sivonen, Sivistyskeskus Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Jarmo Niitynperä, Konsernihallinto Petra Määttänen kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija viranhaltija pöytäkirjanpitäjä Asiat 42-62 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 16.6.2016 Karoliina Harju Kimmo Kosonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 17.6.2016 Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (74) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 42 Kokouksen laillisuuden toteaminen 4 2 43 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 5 3 44 Esityslistan hyväksyminen 6 4 45 1 Raision kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2015 7 5 46 2-3 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 6 47 4 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 13 7 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 36 8 49 Lainanottovaltuuden lisäys vuodelle 2016 41 9 50 Kotisairaalatoiminnan maksuperusteista päättäminen 44 10 51 5 Elinkeinopoliittinen katsaus 2015 47 11 52 6-7 Vesihuoltoyhtiön perustaminen 49 12 53 8 Kuninkojan paloaseman rakentaminen / aiesopimuksen hyväksyminen 13 54 Valtuutettu Janne Laulumaan ym. valtuutettujen aloite Mahittulan nuorisotilan ja pihapiirin jatkokäytöstä 14 55 Valtuutettu Jarmo Rosaman ym. valtuutettujen aloite koskien Ulpukan sisäpiha-alueelle perustettavaa pienimuotoista voimailutilaa 15 56 Etsivän nuorisotyön valtionavustus 2016 61 16 57 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus 2016 63 17 58 Valtuutettu Eija Nurmen ym. valtuutettujen aloite koskien kaupungintalon suihkulähdealtaan kunnostamista 18 59 Valtuutettu Mirjam Karilan ym. valtuutettujen aloite koskien valtuustosalin tekniikan saamista kuntoon 2017 19 60 Valtuutettu Kimmo Nurmen ym. valtuutettujen aloite koskien lähiviheralueiden ja -metsien paremmasta hyödyntämisestä virkistyskäyttöön 20 61 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien kuvakilpailun järjestämistä sosiaalisessa mediassa 21 62 Valtuutettu Elisa Vuorisen ym. valtuutettujen aloite koskien kaupungin imagoa ja ulkoalueiden hoitoa Muutoksenhaku 42-62 Muutoksenhakuohje 73 9 52 55 58 65 66 68 69 71
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (74) 42 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (74) 43 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Karoliina Harjun ja Kimmo Kososen. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Karoliina Harjun ja Kimmo Kososen.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (74) 44 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä siten muutettuna, että asia 6 käsitellään ennen asiaa 5.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (74) Kaupunginhallitus 83 29.3.2016 Asianro 383/01.00.02/2016 45 Raision kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2015 historia Kaupunginhallitus 29.3.2016 83 : Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä: Henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä on koottu oheismateriaalin mukaiset tiedot Raision kaupungin henkilöstöstä vuoden 2015 osalta. Henkilöstöraportti vuodelta 2015 oheismateriaalina. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy osaltaan oheismateriaalin mukaisen henkilöstöraportin vuodelta 2015 ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä raportin. Raportti lähetetään myös yhteistoimintaryhmän käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Yhteistoimintaryhmä 7.4.2016 35: Henkilöstöraportti esityslistan oheismateriaalina. ehdotus Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä Yhteistoimintaryhmä käy raportista tarpeellisen keskustelun ja merkitsee sen tietoonsa saatetuksi. Yhteistoimintaryhmä kävi raportista tarpeellisen keskustelun ja merkitsi sen tietoonsa saatetuksi. Liitteet 1 Henkilöstöraportti 2015.pdf
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (74) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy henkilöstöraportin vuodelta 2015. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (74) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 historia Kaupunginhallitus 29.3.2016 82 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 24.3.2016: Kuntalain mukaan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen kohdan 1 mukaisessa toimintakertomuksessa on esitetty toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu sekä tilinpäätöksen toteutumisvertailu edellisiin tilinpäätöksiin. Tilikauden olennaiset tapahtumat käydään läpi kaupunginjohtajan ja keskusten katsauksissa. Lisäksi kuvataan yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö tilinpäätösvuonna. Toimintakertomuksessa käsitellään tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset. Konsernitilinpäätös sisältyy toimintakertomukseen. Tilinpäätöksen kohdan 2 mukaisessa talousarvion toteutumisvertailussa esitetään käyttötalouden ja investointien toteutuminen sekä tuloslaskelman ja rahoituksen toteutuminen. Käyttötalouden toteutuminen on esitetty lautakunnittain sisältäen sitovien tavoitteiden toteutumisen sekä määrärahojen toteutumisen. Kuntalain 68 :n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden käsittelystä. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on esitetty tilinpäätöksen kohdassa 1.7. Raision kaupungin ja kaupunkikonsernin taloudellinen toiminta vuonna 2015 Raision kaupungin vuoden 2015 tulos muodostui 1,8 miljoonaa ennakoitua paremmaksi jääden kuitenkin vielä 0,5 miljoonaa euroa miinukselle. Aikaisempien vuosien säästötoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja kustannuskehi-
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (74) tyksen hallinta on parantunut, vaikka talouden tasapainoa ei ole vielä saavutettu. Yksikään kriisikuntakriteeri ei täyttynyt vuoden 2015 tunnusluvuilla. Vuonna 2015 Raision kustannukset kasvoivat 3,4 prosenttia ja samaan aikaan toimintatuotot laskivat 1,8 prosenttia. Toimintamenot ovat kasvaneet viimeisen neljän vuoden aikana 6,3 prosenttia. Suurinta toimintamenojen kasvu on ollut sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raision veroprosentit säilyivät ennallaan vuonna 2015. Verotulojen määrä vuonna 2015 oli 1,6 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2014, mutta talousarviosta jäätiin yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa saatiin 1,0 miljoonaa ennakoitua vähemmän, mutta yhteisöverojen tuotto oli 0,6 miljoonaa ennakoitua suurempi. Yhteisöverot ovat kasvaneet jo kahtena vuonna peräkkäin merkittävästi (18,2 % ja 13,6 %), mikä kertoo raisiolaisten yritysten parantuneesta tuloskunnosta. Valtionosuuksia Raisio sai 28,4 miljoonaa euroa eli 1,4 miljoonaa ennakoitua enemmän. Investointien kokonaismenot vuonna 2015 olivat 13,1 miljoonaa ja nettoinvestoinnit 11,0 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit kasvoivat edellisvuodesta 4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 8,4 miljoonaa euroa ja se kattoi investoinneista vain 94,3 prosenttia, joten tulorahoitus ei ole riittävällä tasolla. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Raisio haluaa investoida tulevaisuuteen ja olla seudun kehityksessä vahvasti mukana. Merkittävimmät yksittäiset investoinnit olivat Myllyn laajennuksen edellyttämät liikennejärjestelyt, Raision keskustan perusparannus sekä Kaanaan päiväkodin uudistaminen. Kauppa on lähtenyt piristymään ja Raision keskusta saanut uusia asiakkaita, eli investoinnit ovat tuottaneet toivottuja vaikutuksia. Lainaa Raisiolla on 55,3 miljoonaa euroa eli 2 275 euroa/asukas. Kaupunki ei lisännyt kokonaislainamääräänsä vuoden 2015 aikana. Konsernin tilikauden alijäämä on -0,2 miljoonaa euroa. Toimintatuotoilla katetaan vajaa puolet toimintakuluista. Vuosikate tilinpäätösvuonna oli 13,4 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa 13,3 miljoonan euron poistot, joten tulorahoitus on ollut riittävä. Konsernin lainakanta vuoden lopussa oli 91,2 miljoonaa euroa ja se pienentyi 3,0 miljoonalla eurolla edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Konsernilla on lainoja 3 756 euroa asukasta kohden. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen. Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto päättää vuoden 2015 tuloksen, -511 630,69 euroa, käsittelystä seuraavaa:
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (74) - tehdään poistoerojen vähennyksiä +13.601,05 euroa suunnitelman mukaan. Poistoerojen yhteismäärä tässä tilinpäätöksessä on +13.601,05 euroa. - edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä alijäämä, -498 029,64 euroa, merkitään taseen oman pääoman kohtaan V Tilikauden ylijäämä/alijäämä. Alijäämä vähentää taseen oman pääoman kohdan IV edellisten tilikausien ylijäämä 1 009 962,17 määrää. Kaupunginhallitus lähettää tilinpäätöksen ensin tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tarkastettavaksi, ja sen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi.] Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tarkastuslautakunta 20.4.2016 42: Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan 20.4.2016 esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta 1.1. 31.12.2015. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle 20.4.2016. ehdotus Tarkastuslautakunnan pj Raimo Sulonen Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi, ja - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1. 31.12.2015. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Tarkastuslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 25.4.2016 123: Talousjohtajan Anna-Kristiina Järvi 20.4.2016: Tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy on toimittanut tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2015. Lausunnossaan tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastetulta tilikaudelta. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (74) Kaupunginhallitus merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedokseen ja saattaa sen valtuuston tietoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 2 Tilinpäätös_2015.pdf 3 Tilintarkastuskertomus 2015 Raisio.pdf Oheismateriaali 1 Maisemataulukot.pdf ehdotus Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto päättää vuoden 2015 tuloksen, -511 630,69 euroa, käsittelystä seuraavaa: - tehdään poistoerojen vähennyksiä +13.601,05 euroa suunnitelman mukaan. Poistoerojen yhteismäärä tässä tilinpäätöksessä on +13.601,05 euroa. - edellä esitettyjen tuloksen käsittelyerien jälkeen syntyvä alijäämä, -498 029,64 euroa, merkitään taseen oman pääoman kohtaan V Tili-kauden ylijäämä/alijäämä. Alijäämä vähentää taseen oman pääoman kohdan IV edellisten tilikausien ylijäämä 1 009 962,17 määrää. Tarkastuslautakunta - saattaa tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi, ja - ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta 1.1. 31.12.2015. Kaupunginhallituksen ja tarkastuslautakunnan tekemät ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (74) Kaupunginhallitus 130 25.4.2016 Kaupunginhallitus 145 30.5.2016 Asianro 358/02.02.01/2016 47 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 historia Kaupunginhallitus 25.4.2016 130 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 20.4.2016: Tarkastuslautakunta on antanut lausuntonsa arviointikertomuksesta vuodelta 2015. Tarkastuslautakunta pyytää, että arviointikertomus saatetaan valtuuston tietoon ja kaupunginhallitus antaa siitä lausuntonsa valtuustokäsittelyä varten. Ennen lausuntonsa antamista valtuustolle kaupunginhallitus pyytää lautakunnilta ja konsernihallinnolta lausunnot seuraaviin arviointikertomuksen kohtiin: Konsernihallinto: - Elinkeinopoliittinen katsaus tilinpäätöksen yhteydessä (s.6) - Kaupungin oman elinkeinoasiamiehen rekrytoimisella saavutettavien hyötyjen selvittäminen (s.6) - Sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyön tavoitteista ja niiden toteutuminen (s.6) - Miten määritellään vapaana olevien omakotitonttien oleminen houkuttelevilla asuntoalueilla (s.6) - Väestökehitys muuttovoittoiseksi ei toteutunut (s.7) - Asuntotuotannon strategiset tavoitteet eivät toteutuneet (s.7) - Kaupungin pienten vuokra-asuntojen puuttuminen ja toimenpiteet asian korjaamiseksi (s.7) - Työssäkäyvän väestön vähenemisen pysäyttäminen (s.7) - Kaupungin mainostamisen tehostaminen Raision ulkopuolelle (s.7) - Työ- ja tapaturmien lisääntyminen (s.16 henkilöstöasiat) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta: - Palvelujen ostojen kasvu (s.8) - Lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen (s.8) - Konsernijaoston prosessin tehokkuuden, tarpeellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia yli 6 viikon sijaisuuksiin ja vakanssien täyttöihin (s.8) - Toimeentulotuen käsittelyaikojen ylittäminen (s.8-9)
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (74) - Kuntaosuuden sijoittaminen toimenpiteisiin ja sen vaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuteen (s.9) - Erikoissairaanhoidon talousarvion ylittäminen (s.9) - Perhepalveluiden tulosalueen henkilöstömuutokset ja sen vaikutukset toimintaan (s.10) - Vastaanottopalveluiden jonot kiireettömään hoitoon kasvoivat (s.10) Vapaa-aikalautakunta: - Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden sairauspoissaolot (s.12) - Liikunta- ja nuorisopalveluiden sairauspoissaolot (s.13) Tekninen lautakunta: - Tietohallintopalveluiden arvioitua korkeammat kustannukset kehittämisja ohjelmistopalveluissa (s.14) - Ruokahuoltopalveluiden päiväkotiruokailun hinta/suorite kallistuminen sekä ruokailusta saatava asiakaspalaute (s.14) - Sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät ennakoivat toimenpiteet (s.14) - Energiaseuranta (s.14) - Kerrostalokohteiden kartoittaminen ja kaavoittaminen (s.15) - Joukkoliikenne Fölin toimintaan liittyvät kokemukset (s.15) - Kaluston huolto- ja korjauskulujen kasvu (s.15) - Jäteveden vuotovesiprosentti (s.15) - Tilapalveluiden työohjelman poikkeamat verrattuna suunniteltuun (s.15) Ympäristölautakunta: - Ilmanlaatu johtuen katupölystä (s. 15) Lautakunnat voivat antaa lausuntonsa lisäksi myös muista, kuin edellä esitetyistä arviointikertomuksen kohdista. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää pyytää yllä mainitut lausunnot lautakunnilta siten, että ne käsitellään kaupunginhallituksessa 30.5.2016 yhdessä lopullisen kaupunginhallituksen lausunnon kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.5.2016 145 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Anna Järvi: Arviointikertomuksen johdosta annetaan seuraavat lausunnot valtuustolle:
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (74) Konsernihallinto: Elinkeinopoliittinen katsaus tilinpäätöksen yhteydessä Kaupunginvaltuuston elinkeinopoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2016 2020, joten ohjelman ensimmäinen seurantavuosi on 2016. Ohjelman mukainen ensimmäinen seurantaraportti annetaan tilinpäätöksen 2016 yhteydessä vuonna 2017. Seurantaraportti on kuitenkin tällä hetkellä valmistelussa ja sitä tehdään yhteistyössä Raision yrittäjien kanssa. Luonnosversio on mahdollista tuoda kaupunginvaltuuston tarkasteltavaksi jo tilinpäätöksen 2015 yhteydessä. Sopimus Turun Seudun elinkeinoyhteistyön tavoitteista ja niiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti uudesta seudullisesta elinkeinoyhteistyöstä ja siihen liittyvistä sopimuksista joulukuussa 2015 ja edelleen helmikuussa 2016. Raision kaupunginvaltuusto irtisanoi vanhan elinkeinoyhteistyösopimuksen nimenomaan siksi, että elinkeinoyhteistyön tavoitteiden ei arvioitu toteutuvan tyydyttävällä tavalla. Myös moni muu kunta irtisanoi sopimuksensa samassa yhteydessä. Uuden elinkeinoyhteistyön toteutumista päästään arvioimaan sitten kun uusi elinkeinoyhtiö on toiminut riittävän kauan. Yhtiö on tarkoitus perustaa kesäkuussa 2016. Seudullisen yhteistyön uudistamisen kautta myös toiminnan vaikuttavuuden arviointi tulee olemaan keskeisessä roolissa. Kaupungin oman elinkeinoasiamiehen rekrytoimisella saavutettavien hyötyjen selvittäminen Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginhallituksen tulisi selvittää perusteellisesti, olisiko kaupungin omalla elinkeinoasiamiehellä saavutettavissa esimerkiksi yritysten monipuolistumista. Oman elinkeinoasiamiehen resursoinnilla on mahdollista saavuttaa hyötyjä. On kuitenkin tarkoin arvioitava millainen rooli, tavoitteet ja tehtävät elinkeinoasiamiehelle annettaisiin suhteessa seudulliseen elinkeinotoimintaan ja kaupungin muuhun yritysyhteistyöhön, joka monelta osin painottuu myös maankäytön ja tonttipolitiikan ratkaisuihin. Viimeisinä vuosina kaupunginvaltuusto on joutunut asettamaan sellaisia taloudellisia tavoitteita, jotka eivät ole mahdollistaneet edellä mainitun tyyppistä lisäresursointia. Kysymystä elinkeinoasiamiehen roolista ja hyödyistä on arvioitu ajoittain muun muassa talousarviosta käytävien keskusteluiden yhteydessä. Tällä hetkellä on perusteltua myös arvioida, millä tavoin uusi seudullinen elinkeinoyhteistyö alkaa toimia ja minkä tyyppiseksi mahdollinen tarve käytännössä muotoutuu. Miten määritellään vapaana olevien omakotitonttien oleminen houkuttelevilla asuntoalueilla Raisiolla on tarjolla monipuolinen asumisvalikoima, niin vuokra-asunto-, asumisoikeus- kuin myös omistusasuntopuolella. Houkuttelevan alueen määrittäminen on varsin monitahoista. Siksi kaupunki on pyrkinyt osoittamaan oma-
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (74) kotitontteja erityyppisiltä alueilta, jotta voitaisiin vastata mahdollisimman monenlaiseen tonttitarpeeseen. Tontteja löytyy erilaisilta alueilta niin pelto- kuin myös metsämaalta. Reservissä on myös alueet Ihalasta ja Kuuanlaaksosta, jotka todennäköisimmin valmistuessaan tulevat olemaan erittäin haluttuja kohteita. Omakotitontteja on tällä hetkellä vapaana noin 40, eikä ole tarkoituksenmukaista, että markkinoille laitettaisiin yhtäaikaisesti suurta tonttimäärää. Yhtenä lääkkeenä tontinmyynnin piristämiseksi on kokeiltu alentaa joidenkin tonttien hintoja, kuten kaupunginvaltuusto päätti 14.3.2016. Kaiken kaikkiaan monipuolisella tonttitarjonnalla pyritään vastaamaan eri väestöryhmien kuten lapsiperheiden, työssäkäyvien, nuorten ja ikäihmisten asunnontarpeeseen. Väestökehitys muuttovoittoiseksi ei toteutunut Raision asukasluvun kehitys on kahtena viimeisenä vuotena ollut vähenevä. Tilanne on poikkeuksellinen. Toisaalta asuntokaupan tilanne on ollut jo useita vuosia alavireinen vallitsevasta taloustilanteesta johtuen. Muuttoliike on keskittynyt enemmän vuokra-asunto kuin omistusasuntopuolelle. Raisiosta poistui vuonna 2014 vuokra-asuntomarkkinoilta 75 asuntoa, kun Jermuntien kerrostalot purettiin. Vuonna 2015 markkinoilta poistui 32 vuokra-asuntoa lisää, kun Raision Vuokra-asuntojen kohde Kuulaharjat meni peruskorjaukseen. Vuoden 2016 ensimmäisenä neljänneksenä asukasluku on kasvanut (+40), mikä johtuu muuttovoitosta kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Kuulaharjojen perusparannuksen valmistuttua Raisioon tulee 12 vuokra-asuntoa lisää. Ennuste on, että väkiluku kääntyy takaisin kasvuvoittoiseksi vuonna 2016. Asuntotuotannon strategiset tavoitteet eivät toteutuneet Asuntotuotannon strategiset tavoitteet on määritetty seudullisessa asunto- ja maankäyttöohjelmassa, joka perustuu 2012 laadittuun rakennemalliin. Rakennemalli toimii myös uudistettavan maakuntakaavan pohjana. Asumistavoitteet on mitoitettu suurempaa kasvua varten kuin mikä viimeisinä vuosina on toteutunut. On katsottu, että ylätason tavoitteet pidetään väljinä, jotta kaupungeille jää omassa kaavoituksessa ja asuntotuotannossa paremmin liikkumavaraa. Asuntomarkkinat ovat erittäin vahvasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen ja työllisyyskehitykseen. Strategisten tavoitteiden asetannassa on korostettu pitkäjänteisyyttä ja markkinatilanteen muutoksiin on suhtauduttu varovaisesti. Tällä hetkellä tilanne näyttäisi olevan kääntymässä parempaan päin. Kaupunki ei tee markkinoille turhia alueita ja kaavoja, mutta riittävä valmius laajamittaiseenkin asuntotuotannon käynnistämiseen tulee säilyttää. Kaupungin pienten vuokra-asuntojen puuttuminen ja toimenpiteet asian korjaamiseksi Raisiossa on toteutettu kerrostalokohteita viimeisinä vuosina niin ydinkeskustaan kuin myös vähän ydinkeskustan ulkopuolelle. Myös toteutumattomia kerrostalokohteita on edelleen keskustassa. Erityisesti ydinkeskustassa yksiöiden ja pienten kaksioiden kysyntä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan suurempaa kuin tarjonta. Asunto-ohjelma tulee syksyllä kaupunginvaltuuston käsittelyyn
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (74) ja siellä valtuuston on mahdollista linjata asukas- ja asuntotavoitteita. Erityisesti oman konserniyhteistyön Raision Vuokra-asuntojen osalta kaupunki voi toteuttaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Työssäkäyvän väestön vähenemisen pysäyttäminen Kaupungin väestökasvun houkuttelevuustekijöitä haetaan syksyllä toteutettavassa tutkimuksessa. Asunto-ohjelma tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2016 aikana, jolloin samassa yhteydessä määritellään yksityiskohtaisempia tavoitteita muun muassa vuokra-asumiselle. Kaupungin mainostamisen tehostaminen Raision ulkopuolelle Raision kaupungin markkinointi keskittyy omakoti- ja yritystontteihin. Niiden markkinointiin oli varattuna vuoden 2015 talousarviossa 30 000 euroa. Tämän lisäksi talousarviossa on vuosittain varauduttu näkyvyyteen Turku Touringin Huvia meren rannalla -esitteessä, Turun seudun City-oppaassa ja Naantalin matkailuesitteessä. Näiden yhteiskustannus on noin 10 000 euroa. Omakotitonttien merkittävin markkinointitapahtuma on helmikuussa pidettävät Rakenna & Sisusta -messut. Vuonna 2015 lisäksi markkinoitiin omakotitontteja Turku Airshow -tapahtumassa kesäkuussa yhdessä Kaarinan kaupungin kanssa ja yritystontteja GantOpen2015 -golftapahtumassa elokuussa Turun seudun kehittämiskeskuksen yhteisellä Turun seutu -osastolla. Google-kampanjointiin Raision kaupunki käytti vuonna 2015 noin neljäsosan markkinointibudjetista. Kampanja jatkui läpi vuoden yritys- ja omakotitonttimainosten vaihdellessa. Omakotitonttimainoksille tuli vuoden aikana 1,3 miljoonaa näyttöä, joista seurasi 2100 klikkausta verkkopalvelun omakotitonttisivulle (www.raisio.fi/tontit). Yritystonttimainoksille tuli vuoden aikana 1,7 miljoonaa näyttöä ja noin 2500 klikkausta (www.raisio.fi/v8). Raision omakotitontteja markkinoidaan jatkuvasti Etuovi.com-palvelussa. Omakotitontteja mainostettiin kolmeen otteeseen myös Facebookissa. Mainokset oli suunnattu ei-raisiolaisille 100 kilometrin säteelle. Mainokset näytettiin yhteensä 51 000 kertaa ja mainoksen kautta klikattiin raisio.fi/tontit-sivulle yli 1200 kertaa. Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehdessä kaupungilla oli vuoden aikana kolme puolen sivun mainosta. Kuljetus ja Logistiikka -lehden kanssa tehtiin ilmoitus- ja artikkeliyhteistyötä. Lisäksi yritystontteja ja Raisiota yritysten sijoittautumispaikkana on mainostettu Turun kauppakamarin vuosikirjassa ja Kauppakamari-jäsenlehdessä. Omakotitontteihin liittyvät lehtimainokset ajoittuvat yleensä messujen yhteyteen. Vuonna 2015 mainokset julkaistiin Rannikkoseutu- ja Kaupunkiuutiset-
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (74) lehdissä. Vuosina, jolloin messuilla on runsaasti uutta tonttitarjontaa, lehtimainoksia julkaistaan useampia. Keväällä 2015 julkaistiin Raision kaupungin yleisesite suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Esite on jaossa erilaisissa tapahtumissa ja sähköisesti osoitteessa www.issuu.com/raisio. Lisäksi Raisiota yleensä ja etenkin tapahtumatarjontaa mainostettiin vuonna 2015 perinteiseen tapaan Rannikkoseudun Kesälehdessä ja Naantali News -lehdessä sekä Turun Sanomien Raisiokuntasivulla elokuussa. Vuonna 2015 päätettiin markkinointiyhteistyöstä Elixir-ohjelman kanssa. Yhteistyö kantoi hedelmää tammikuussa 2016, jolloin esitettiin kolme Raisiossa kuvattua Elixir-ohjelmaa. Yhden jakson keskikatsojamäärä on 150 000, minkä lisäksi mtv.fi/elixir-sivusto tavoittaa viikoittain 20 000 30 000 ihmistä. Vuoden 2016 talousarviossa omakoti- ja yritystonttien markkinointiin varattiin rahaa 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Työ- ja tapaturmien lisääntyminen Työ- ja työmatkatapaturmia sattui vuonna 2015 yhteensä 116 kappaletta. Vuonna 2014 sattuneiden tapaturmien määrä oli 98 kappaletta. Vakuutusyhtiön maksamat tapaturmakorvaukset olivat vuonna 2015 n. 104 000 tuhatta euroa. Korvaussumma lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen nähden. Nousu aiheutui yhdestä pitkäaikaisesta 2014 sattuneesta työtapaturmasta, jossa korvaussumma oli n. 50 000 euroa. Tapaturmista sattui töissä 92 ja työmatkalla 24, näistä 27 työtapaturmaa ja 8 työmatkaturmaa aiheuttivat poissaolopäiviä. Tapaturmien tutkinnan hallinta on jatkuva vuosittainen kehittämisprosessi. Tapaturmat tulee tutkia tarkasti ja tutkinnan tulokset tulee käsiteltävä työpaikkakokouksissa, jotta pystytään ennakoivasti estämään uusien tapaturmien syntyminen. Työsuojeluhenkilöstö on tehnyt työpaikoilla itsenäisiä työsuojelutarkastuksia ja osallistunut aktiivisesti tarvittaessa tapaturmien tutkintaan. Jokapäiväinen työturvallisuustyö tehdään työpaikoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 17.5.2016 80: Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg: Kaupunginhallitus on pyytänyt 25.4. 130 lausuntoa mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalta tiettyihin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esille nostettuihin kohtiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalta on pyydetty lausuntoa kahdeksaan eri asiakokonaisuuteen, jotka ilmenevät edellä olevasta kaupunginhallituksen päätöksestä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (74) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon asiaan: 1) Palvelujen ostojen kasvu Palvelujen ostojen kasvuun vaikuttivat eniten erikoissairaanhoidon menojen kasvu ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen ostopalvelujen kasvu. Kun verrataan vuoden 2015 palvelujen ostoja talousarvioon 2015, niin suurimmat ostopalvelujen ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa (SHP:llä 0,5 miljoonaa euroa suurempi budjetti kuin Raision oma budjetti) sekä vammaispalveluiden alla olevissa matkustus- ja kuljetuspalveluissa (subjektiivinen oikeus). Lisäksi talousarvio ylitettiin aikuisten psykososiaalisissa palveluissa päihde- ja mielenterveysasumispalveluissa. Perhepalveluissa uusi sosiaalihuoltolaki, palvelutarpeen kasvu sekä avohuoltoon painottaminen vaikuttivat budjetin ylittymiseen palveluostojen osalta. Kuitenkin koko lautakunnan osalta palvelujen ostot ulkoa ylittyivät vain noin 600.000 euroa talousarvioon nähden, koska edellä mainittuja ylityksiä kompensoi osittain hoito- ja hoivapalveluiden noin 1,3 miljoonan euron alitus palvelujen ostoissa (tehostettu palveluasuminen). Tilinpäätösvuosien 2014 ja 2015 välillä palvelujen ostoissa oli kasvua (noin 3,8 miljoonaa euroa), suurimpana selittävänä tekijänä oli erikoissairaanhoito. Lisäksi Kerttulakodin asiakkaiden siirrot yksityisten palveluntuottajien tehostetun palveluasumisen paikoille nostivat palvelujen ostoja tilinpäätösvuosien välillä. Lisäksi perhepalveluissa palvelujen ostot kodin ulkopuolelle sijoitetuissa ja avohuollossa kasvoivat vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. 2) Lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen Lastensuojeluilmoitukset muuttuivat päihteiden käytön seurauksena seuraavasti: - lasten päihteidenkäytön seurauksena ilmoituksia vuonna 2014 Raisiossa 44 ja Ruskolla 7, vuonna 2015 Raisiossa 34 ja Ruskolla 8. - vanhempien päihteidenkäyttö: vuonna 2014 Raisiossa 130 ja Ruskolla 15, vuonna 2015 Raisiossa 172 ja Ruskolla 8 Kuten aiemmin ko. strategista tavoitetta on perhepalvelujen näkökulmasta kommentoitu, lastensuojeluilmoitusten väheneminen tai erityisesti päihteiden käytöstä johtuvien lastensuojeluilmoitusten väheneminen on tavoitteena kyseenalainen seuraavista syistä: a) Lastensuojelullisen huolen ilmoitusvelvollisuus koskettaa salassapitosäännösten estämättä laajasti eri tahoja, jotka ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittä-
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (74) mistä. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä tai delegoimaan sitä muualle. Täten pyrkimys vaikuttaa ilmoitusten määrään, voidaan nähdä eettisesti ja juridisesti arveluttavana. b) Tosiasiallisen palvelutarpeen esille tulon näkökulmasta on myös olennaista, että lastensuojelulliset huolet ja tarpeet tulevat arvioiduiksi ja mahdollisten tukitoimien piiriin. Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus ei saisi olla liian korkea. Yleisesti trendinä on ollut päinvastoin se, että päihteidenkäyttöön puuttumisessa on ollut liian suuri kynnys. c) Mikäli strategisen tavoitteen implisiittisenä kohteena on perheiden päihdeongelmien väheneminen tai vanhempien ja lasten päihdeongelmien ennaltaehkäisy, on tavoite selvästi perhepalvelujen nykyistä työkenttää laajempi. Tähän tavoitteeseen vastaaminen vaatii ylisektorisen hyvinvointityön ja palvelujen kehittämistä. Myös em. tavoitteen näkökulmasta lastensuojeluilmoitusten määrä on tältä osin liian karkea mittari eikä kerro varhaisvaiheen päihdeongelmien vähenemisestä tai lisääntymisestä. 3) Konsernijaoston prosessin tehokkuuden, tarpeellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia yli 6 viikon sijaisuuksiin ja vakanssien täyttöihin Tällä hetkellä kaikki täyttöluvat lyhytaikaisiinkin sijaisuuksiin pitää viedä konsernijaoston käsittelyyn lukuun ottamatta hoidon ja hoivan tulosaluetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta toteaa, että sama määräaika pitäisi koskea kaikkia sosiaali- ja terveyskeskuksen tulosalueita. 4) Toimeentulotuen käsittelyaikojen ylittäminen Toimeentulotuen käsittelyaikojen ylittymiseen on puututtu. Konsernijaostolta on pyydetty ja saatu täyttölupa uuden määräaikaisen etuuskäsittelijän vakanssiin. 5) Kuntaosuuden sijoittaminen toimenpiteisiin ja sen vaikutukset työmarkkinatuen kuntaosuuteen Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun vaikutti eniten se, että vuoden 2015 alusta jo 300 päivää työmarkkinatuella, entisen 500 päivän sijasta, olleet tulivat kuntaosuuslistalle ja yli 1000 päivää olleista kunta joutui maksamaan 70 % työmarkkinatuesta aiemman 50 % sijasta. Työllistämis- ja aktivointitoimenpiteitä lisättiin vuoden 2015 aikana merkittävästi ja työmarkkinatuen kuntaosuuslaskun kasvu saatiin taittumaan marraskuussa. Yleinen heikko työllisyystilanne edellyttää jatkossakin merkittäviä panostuksia omiin ja ostettuihin työttömien aktivointitoimenpiteisiin.
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (74) Kuntouttavaa työtoimintaa lisättiin sekä omana toimintana että ostopalveluina. Arkiaputoiminta siirrettiin omaksi toiminnaksi Lounais-Suomen työllistäjiltä 1.6.2015 alkaen ja sillä saatiin sekä työllistämisen volyymiä lisättyä, että kustannuksia pienemmäksi kuin ostopalveluna. Asiakkailta perittävät korvaukset olivat 5.542 ja kustannukset 7.769. Ohjaajan palkka meni keskushallinnosta koko viime vuoden, koska ohjaaja oli palkattu palkkatuella. Ostopalveluissa säästettiin 24 /päivä/kuntoutettava. Kuntoutettavia oli 4-6 kerrallaan, joten säästöä noin 10.500 16.000. Lisäksi säästettiin kuntoutettavien työmarkkinatukimenoista puolet. Mahittulan pajan volyymiä lisättiin ja tiivistettiin yhteistyötä Arkiaputoiminnan ja Valo-valmennuksen kanssa keskittämällä kaikki toiminnat Mahittulaan. Mahittulan tehtävät sijoittuivat pääasiassa kaupungin teknisen keskuksen toimialueelle, muuttoihin ja remontti- ja korjaustehtäviin. Valo-valmennus pääsi loppuvuodesta hyvin käyntiin ja täyttää sille asetetut tavoitteet tutkintojen suorittamisessa. Tutkintojen suorittamisessa ja näyttöjen vastaanottamisessa tehtiin tiivistä ja onnistunutta yhteistyötä Rasekon kanssa. Lisäksi kaupungin omana toimintana kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin sijoittamalla kuntoutettavia suoraan kaupungin eri yksiköihin avustaviin tehtäviin. Kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluja lisättiin erityisesti ostamalla Raina-säätiöltä ryhmätoimintaa nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Ryhmätoiminnoilla oli kohderyhmästä riippuen painotus kielellisten valmiuksien ja yhteiskuntatuntemuksen lisäämiseen, elämänhallinnan ja työelämän edellytysten vahvistamiseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 237 asiakasta, joista 124 omassa toiminnassa ja 113 ostopalveluissa Rainassa ja Lounais-Suomen työllistäjissä. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettava valtionosuus oli 183.180. Lisäksi työllistettiin sosiaalisin perustein 3 henkilöä ja 9 nuorta kuukaudeksi kesällä. Tukiasuminen noudatti talousarviota eikä nettokustannuksissa tapahtunut nousua verrattuna vuoteen 2014. 6) Erikoissairaanhoidon talousarvion ylittäminen Erikoissairaanhoidon nettomenot olivat 35.547.207 euroa, mikä ylitti talousarvion 462.645 eurolla. Erikoissairaanhoito koostuu lähes pelkästään sairaanhoitopiirin menoista. Sairaanhoitopiirin laskutus Raision osalta oli 29.029.790 euroa, ylitystä budjetoituun on 377.918 euroa. Sairaanhoitopiiri oli budjetoinut 0,5 milj. euroa enemmän Raision menoihin, joten toteutunut laskutus alitti sairaanhoitopiirin oman budjetin. Sairaanhoitopiiri alensi suoritehintoja kahteen kertaan vuoden aikana suunniteltua suuremman palvelujen käytön vuoksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (74) Raision osalta vuodeosaston hoitojaksot pysyivät ennallaan ja laskutus niistä laski 2,4 %. Poliklinikkakäynnit nousivat 2,5 % ja laskutus näistä nousi 4,7 %. Erikoisalojen kohdalla eniten nousi kardiologia (+300.000 euroa) ja sisätaudit (+280.000 euroa). Käyttö oli laskussa eniten kirurgiassa (-300.000 euroa) ja ortopediassa (-200.000 euroa). Myös neonatologia (- 190.000 euroa) ja lastentaudit (-160.000 euroa) laskivat. Lastenklinikan kanssa jatkettiin toiminnan analyysiä ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten palveluketjun kehittämistä. Ruskon osalta sairaanhoitopiirin laskutus oli 6.495.553 euroa, mikä oli 138.598 euroa yli budjetoidun. Ruskon ylitys selittyy psykiatrian suurella käytöllä. Psykiatrian laskutus oli 170.000 euroa suurempi kuin vuonna 2014 ja nuorisopsykiatrian laskutus nousi 283.000 euroa. Ylitystä tasasi 300.000 euroa edellisvuotta suurempi kalliin hoidon tasaus, jolla pienennettiin yksittäisten potilaiden yli 60.000 euroa hoitojaksokohtaista laskutusta. Psykiatrian kustannusten nousua selittää muutaman potilaan erittäin pitkäaikainen vuodeosastohoito. 7) Perhepalveluiden tulosalueen henkilöstömuutokset ja sen vaikutukset toimintaan Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa kysytään, voisiko monilla henkilöstömuutoksilla olla vaikutusta työn tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen? Perhepalveluissa henkilöstömuutoksia tapahtui uusien vakanssien sekä sijaisuuksien täyttämisen myötä. Henkilötyövuodet kasvoivat vuodesta 2014 kuitenkin vain 0,4 henkilötyövuodella (29,8 30,4). Uudet muutetut vakanssit liittyivät perhepalvelujen strategian mukaiseen kehittämiseen, käytännössä toisaalta kahden hankkeen päättymiseen ja hankerahoituksella toteutettujen tehtävien vakinaistamiseen, toisaalta uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseen. STM:n Kaste-ohjelman mukainen Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke päättyi lokakuussa 2015 ja Turun Ammattikorkeakoulun ja Raision kaupungin Yhdessä oikeaan aikaan III -hanke päättyi joulukuussa 2015. Näissä hankkeissa kehitetyt ja vaikuttaviksi osoitetut tehtävät (psykiatrinen sairaanhoitaja, vastaava perhevalmentaja ja palveluohjaaja) päätettiin talousarvioon varattujen vakanssimuutosten mukaisesti vakinaistaa. Lisäksi lastensuojelussa aloitti sosiaalityöntekijä, jonka tehtävät suuntautuivat alakoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön strategisten linjausten mukaisesti. Kodinhoitajan ja ammatillisen tukihenkilön vakansseja ei täytetty vakinaisilla työntekijöillä, koska tiedossa oli, että uuden sosiaalihuoltolain vaatimusten myötä ja lastensuojelun avohuollon ostopalveluiden kasvuun vastaamiseksi tulosalueella suunnitellusti tulee vuoden 2015 lopulla käynnistettäväksi perhetyön työryhmän uudelleen organisointi. Ko. tehtävät pystyttiinkin hoitamaan kustannustehokkaasti määräaikaisten toimien ja mm. oppilaitosyhteistyön avulla hyödyntämällä harjoittelijoita.
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (74) Alkuperäiseen kysymyksenasetteluun viitaten, em. vakanssimuutoksia on tehty, jotta palvelujen tehokkuus ja vaikuttavuus kasvaisivat, ja jotta löydettäisiin vaikuttavat tehtäväkuvat työntekijöille vastaamaan uuden lain aiheuttamiin tarpeisiin. Työnjohdollisena arviona uusien vakanssien sisäänajo on tapahtunut jouhevasti, koska valitut työntekijät tunsivat kaupungin palvelujärjestelmän aiemman hanketyön tai harjoittelun kautta. Palvelujen käytön näkökulmasta merkittäviä henkilöstömuutoksia ei em. vakanssien osalta siis tosiasiallisesti juurikaan tapahtunut. Lakisääteisten äitiys- ja hoitovapaiden sijaisuuksien täyttämisen myötä vaihtuvuutta jonkin verran perhepalvelujen henkilöstössä tapahtui, mutta ei normaalia enemmän, ja muutosten vaikutusta on kompensoinut työryhmittäin organisoitu palvelutoiminta ja tehostunut lähijohtaminen. Kustannusvaikutukset tulevat näkymään kuluvana vuonna lastensuojelun avohuollon suurtuotteen kulukehityksessä. 8) Vastaanottopalveluiden jonot kiireettömään hoitoon kasvoivat Raision terveysaseman osalta kiireetön jono lääkärin vastaanotolle oli keskimäärin 29 työpäivää. Tämä ylitti edellisen vuoden keskiarvon hieman. Kiireellinen hoito pystyttiin antamaan suunnitellusti samana päivänä. Jonoa kasvattivat lääkäreiden sijaistamattomat äkilliset poissaolot. Lisäksi muut terveyskeskuslääkärien tehtävät, kuten vuodeosastotoiminta, on tarvinnut lisääntyvästi resurssia, joka on poissa kiireettömästä vastaanotosta. Lääkärin sijaisia on saatavissa pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Lääkärin virat ovat myös täynnä ja kaikkiin avoimiin virkoihin on ollut päteviä hakijoita. Lyhytaikaisia sijaisia ei ole saatavissa äkillisiin sijaisuuksiin. Lääkäreiden sijaistarvetta pyritään ennakoimaan pitkäjänteisesti, mm. koulutusvapaita sovitaan jopa yli vuoden päähän ja sijaiset rekrytoidaan heti päätösten ja täyttöluvan tultua. Nykyresursseilla ei jonoa saada lyhennettyä tarpeeksi ja jatkossa vuoden 2017 budjettivalmistelun yhteydessä joudumme anomaan lisäresurssia terveyskeskuslääkärin työhön. Ruskon terveysasemalla oli vuoden 2015 lopulla kolmen kuukauden ajan yhden lääkärin vajaus. Sijaisuus oli haussa eikä hakijoita saatu. Tilanne Ruskon osalta on tänä vuonna korjaantunut. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta edellä olevan lausunnon kaupunginhallitukselle. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (74) Vapaa-aikalautakunta 17.5.2016 18: Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo ja Liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinta 12.5.2016: Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen sairauspoissaolot 2015 Kirjasto- ja kulttuuripalveluissa oli sairauspoissaoloja vuonna 2014 yhteensä 123 päivää, joista lyhyitä, yhdestä kolmeen päivään poissaoloja oli yhteensä 115 päivää. Pitkiä, 11 60 päivän poissaoloja ei ollut yhtään. 2015 kirjasto- ja kulttuuripalveluissa oli sairauspoissaoloja yhteensä 250 päivää, joista lyhyitä, yhdestä kolmeen päivään poissaoloja yhteensä 79 päivää, eli lyhyet poissaolot vähentyivät huomattavasti edellisestä vuodesta. Sen sijaan kahden henkilön pitkät sairauslomat 11 60 päivää olivat yhteensä 144 päivää. Liikunta- ja nuorisopalvelujen sairauspoissaolot 2015 Liikunta- ja nuorisopalveluissa oli sairauspoissaoloja vuonna 2014 yhteensä 361 päivää, joista lyhyitä 1 3 päivää kestäviä oli 138 päivää. Pitkiä 11 60 päivän poissaoloja oli 128 päivää. Vuoden 2015 aikana liikunta- ja nuorisopalvelujen sairauspoissaoloja oli 579 päivää eli yli 200 päivää enemmän kuin edellisvuonna. Lyhyitä 1 3 päivän poissaoloja oli 105 päivää eli vähemmän kuin 2014. Sen sijaan pitkiä, 11 60 päivää kestäviä oli 334 päivää ja yli 60 päivääkin kestävät lisääntyivät. Pitkät sairauspoissaolot kasvoivat pääosin Liikuntapalveluissa. Syyt taustalla ovat sen kaltaisia, että niihin ei juurikaan voida operatiivisilla toimilla vaikuttaa. Todennäköisyys pitkiin poissaoloihin kasvaa, kun henkilöstön keski-ikä nousee. ehdotus Sivistysjohtaja Matti Sivonen Vapaa-aikalautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle arviointikertomuksesta vuodelta 2015 valmistelun mukaisen vastauksen. Vapaa-aikalautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (74) Tekninen lautakunta 24.5.2016 84: Tarkastuslautakunta on antanut lausuntonsa arviointikertomuksesta vuodelta 2015. Lausunto on oheismateriaalina. Teknistä keskusta ja ympäristötoimea käsittelevä lausunto on sivuilla 14 16. Tarkastuslautakunta on pyytänyt, että arviointikertomus saatetaan valtuuston tietoon ja kaupunginhallitus antaa siitä lausuntonsa valtuustokäsittelyä varten. Lausuntonsa antamista varten kaupunginhallitus on pyytänyt tekniseltä lautakunnalta lausuntoa seuraavista arviointikertomuksen kohdista: Tietohallintopalvelujen arvioitua korkeammat kustannukset kehittämisja ohjelmistopalveluissa Talousarviota laadittaessa henkilöstömäärärahoja kohdenettiin enemmän ylläpitopalveluihin ja vastaavasti vähemmän kehittämispalveluihin. Tilinpäätöksessä kehittämispalvelujen osuus henkilöstökuluista painottui enemmän ja ylläpitopalvelujen vastaavasti vähemmän, joten omat henkilöstöresurssit kohdentuvat kehittämis- ja ylläpitopalvelujen välillä eri tavalla talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Kehittämispalvelujen palvelujen ostojen toteutuma tilinpäätöksessä oli 81,9 %. Ohjelmistopalveluissa näkyy arvioitua suurempi lisenssikustannusten kasvu erityisesti Microsoftin lisenssien osalta. Kasvu johtuu osittain hintojen noususta, mutta erityisesti työasemamäärän arvioitua suurempi kasvu on nostanut lisenssikustannuksia merkittävästi. Tietohallintopalvelujen toteutuma tilinpäätöksessä oli kokonaisuudessaan talousarvion mukainen. Ruokahuoltopalvelujen päiväkotiruokailun hinta/suorite kallistuminen sekä ruokailusta saatava asiakaspalaute Ruokahuoltopalveluissa päiväkotiruokailun hinta/suorite oli arvioitua 45 % kalliimpaa. Suoritteen hinnan muodostavien kulujen jakaminen oikeille kustannuspaikoille ei ole ollut budjetoitaessa loppuun asti viety kaikkien kustannuspaikkojen osalta. Tuotantokeittiöiden kohdalla, jotka valmistavat aterioita koulu- ja päiväkoteihin, on talousarviossa varattu vastaavasti rahaa enemmän oppilasaterioihin ja toteutuma on vain 85 %. Päivähoidon ja oppilasruokailun kustannukset ovat yhteenlaskettuna olleet 76.445 euroa tilinpäätöksessä budjetoitua pienemmät ja säästöä on saatu 2,86 %. Kustannusten alittuminen johtuu pääosin elintarvikkeiden hankintahintojen maltillisesta hintakehityksestä. Onko ruokapalvelun asiakaspalautetta seurattu riittävästi ja mitä toimenpiteitä on tehty?
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (74) Ruokapalvelun asiakaspalautteita saadaan asiakastapaamisissa päivittäin/ viikoittain sekä erilaisten työryhmien kokoontumisissa joitakin kertoja vuodessa ja niitä seurataan eri asiakaskyselyjen avulla. Palautteet käsitellään ruokapalvelun omissa sisäisissä työpalavereissa ja sekä palautteita että muutosehdotuksia hyödynnetään toiminnan kehittämiseen. Ruokapalvelun toiminnan näkökulmasta saamiemme palautteiden määrä ja niihin reagoiminen ovat riittävällä tasolla toiminnan kehittämiseksi käytettävissä olevilla resursseilla. Tilapalvelujen asiakaskysely lähetetään kolmen vuoden välein eri asiakastahojen vastuuhenkilöille. Saadut palautteet on käsitelty kehittämispalavereissa yhdessä asiakkaiden kanssa ja korjausta kaipaavat asiat on hoidettu kuntoon. Kokopäivähoidon laitosten osalta saatuja asiakaspalautteita on hyödynnetty ruokalistan laadinnassa. Vanhusten päivätoiminnan ruokailua Kerttulakodin tiloissa kokonaan uutena toimintana on muokattu paljon juuri asiakaspalautteiden pohjalta. Keittiön ja päivätoiminnan välisiä palavereja on pidetty ja päivätoiminnasta tulee tarvittaessa kehittämisehdotuksia, joihin ruokapalvelu on pyrkinyt vastaamaan. Sairaalan vuodeosastojen ruoantarjoiluaikoihin on tehty muutoksia, jotta yöpaasto ei muodostu liian pitkäksi. Kotipalveluaterioihin liittyvää palautetta saadaan tilausten yhteydessä palvelua käyttäviltä asiakkailta, sekä sosiaali- ja terveystoimen kotipalvelusta vastaavilta yhteyshenkilöiltä. Saatujen palautteiden perusteella on muokattu lähinnä palveluprosessia asiakkaita paremmin palvelevaksi, asiakaskäyntien kelloaikoja jne. Päiväkotien ruokailuasioita käydään lävitse asiakaspalautepalavereissa, joita järjestetään tarvittaessa n. 1 2 kertaa vuodessa saatujen asiakaspalautteiden perusteella jokaisen päiväkodin kanssa erikseen. Ruoankuljetuksen ja -tarjoilun aikatauluihin on tehty muutoksia. Lisäksi ruoan menekkiä on seurattu ja reagoitu saadun palautteen perusteella valmistettavaan ruoan määrään. Kouluruokailussa vuosittain kokoontuva oppilasparlamentti on ollut suora säännöllinen palautekanava muutaman vuoden ajan. Saatuja palautteita on käytetty hyväksi ruokalistan laadinnassa, tarjolle on pyritty laittamaan oppilaiden toivomia ruokia ja mm. perunoiden tuotelaatua on parannettu tarjoamalla kuoripäällisiä perunoita. Pehmeän leivän tarjontaa on lisätty. Oppilaiden esityksestä päättäjille tarjottiin mahdollisuus syksyllä 2015 tutustua kouluruokailuun ja antaa palautetta kouluruoan tasosta sekä ruokailuympäristöstä. Käyntien palautteena saatu tarvittava kehittämistoimenpide ruokasalin meluisuuteen liittyen on annettu ratkaistavaksi tilapalvelulle. Friisilän koulussa on meneillään kouluruokadiplomihanke ja koulussa toimii kouluruokadiplomityöryhmä. Oppilaista, opetushenkilöstöstä ja keittiöhenkilökunnasta koostuva työryhmä käy yhteistyössä lävitse kuuden viikon ruokalistaa ja miettii vaihtoehtoja ja toteutusta kouluruokailun arvostuksen nostamiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (74) Kasvisruokien lisääminen on ruokapalvelun strategiassa voidaksemme osaltamme vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Vaisaaren koulussa toteutettiin maaliskuussa 2016 kasvisruokiin ja niiden tarjoiluun liittyvä kysely. Ruokapalvelut on huhtikuussa 2016 toteuttanut kouluruokailukyselyn kaikissa Raision peruskouluissa 5. ja 8. luokkien sekä lukion 2. luokkien oppilaille. Näiden kouluissa tehtyjen asiakaskyselyjen sekä Friisilän kouluruokadiplomityöryhmän palautteet ovat työn alla siten, että tuloksia hyödynnetään uusissa viikoilla 36 sekä 41 alkavilla ruokalistoilla. Koulujen kysely voidaan toistaa samansisältöisenä määräajoin ja sitä voidaan vertailla muihin kuntiin, jotka ovat toteuttaneet saman sisältöisen kyselyn. Henkilöstöravintola Elauksen asiakaspalautteita ja asiakaskyselyjen tuloksia on hyödynnetty ruokalistan ja tuotetarjonnan suunnittelussa. Sisäilmaongelmat ja niihin liittyvät ennakoivat toimenpiteet Tilapalvelujen toiminnoissa huomio kiinnittyy jatkuviin sisäilmaongelmiin ja niistä johtuviin korjaustoimenpiteisiin. Onko näihin osattu puuttua ennakolta paremmin? Raisioon perustettiin aivan ensimmäisten kaupunkien joukossa vuonna 1995 sisäilmastotyöryhmä (alkujaan hometyöryhmä). Työryhmä on tehnyt pitkäjänteistä työtä sisäilmaongelmien parissa jo yli 20 vuotta. Sinä aikana on uusittu ilmanvaihtoa, vesikattoja, salaojituksia, kosteiden tilojen vesieristyksiä ja tehty monia pienempiä korjaustöitä, joilla on pienennetty riskiä sisäilmaongelmien syntymiselle. Rakennusten rakentamisaikaan, käytettyihin rakennusmateriaaleihin, rakenneratkaisuihin tai maasto-olosuhteisiin ei korjauksilla voida vaikuttaa. Ennaltaehkäisevää korjaustyötä pyritään tekemään vuosittain. Tästä huolimatta rakennukset, rakennusmateriaalit, pinnoitteet, tekniset laitteet, putkistot ym. vanhenevat jatkuvasti. Rakenteiden, materiaalien, putkistojen ja laitteiden ikääntyessä lisääntyvät myös erilaiset vuotoriskit, materiaalien päästöriskit ja niiden mukana sisäilmariskit. Riskien toteutuminen voi riippua monesta seikasta, eikä suurin osa riskeistä toteudu koskaan. Siksi ei ole taloudellisesti järkevää edes yrittää poistaa kaikkia mahdollisia rakennuksissa olevia sisäilmaan liittyviä riskejä. Tähän ei päästä edes laajamittaisella perusparannuksella. Tilojen käyttäjien sekä koululaisten ja päiväkotilasten vanhempien tietoisuus sisäilmaongelmien yleisyydestä ja niiden aiheuttamista sairauksista kasvaa samalla, kun erilaiset herkistymiset ja allergiat lisääntyvät. Yhä useammin kyseenalaistetaan koulujen, päiväkotien ja työpaikkojen sisäilman laatu oireiden aiheuttajaa pohdittaessa. Tiloissa koettu oireilu liitetään usein tilojen kuntoon, riippumatta muista oireiluun vaikuttavista tekijöistä.