Osayleiskaavan selostus Teuvan kunta 11.4.2014
Kaavaehdotus 2 (61) 11.4.2014 SISÄLLYS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot... 4 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan tarkoitus... 5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Osayleiskaavan sisältö... 6 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 7 2.4 Sähkönsiirtoreitti... 7 2.5 Perustamistekniikka... 8 2.6 Rakennustöiden aikataulu... 9 2.7 Käytöstä poisto... 9 3 KAAVOITUSTILANNE... 9 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 9 3.2 Maakuntakaava... 11 3.3 Yleiskaava... 12 3.4 Asemakaava... 13 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 13 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde... 13 4 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 13 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot... 13 4.2 Maankäyttö ja asutus... 13 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu... 15 4.4 Virkistys... 15 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto... 16 4.6 Erikoiskuljetukset... 17 4.7 Ympäristöhäiriöt... 17 4.8 Maanomistus... 19 4.9 Maisema ja kulttuuriympäristö... 19 4.10 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet... 23 4.11 Muinaisjäännökset... 23 4.12 Maa- ja kallioperä... 23 4.13 Pohja- ja pintavedet... 26 4.14 Ilmasto... 26 4.15 Kasvillisuus... 27 4.16 Eläimistö... 27 4.17 Linnusto... 33 4.18 Kaava-alueiden ympärillä sijaitsevat luontokohteet... 39 4.19 Harjut ja kallioalueet... 40 4.20 Riistatalous... 40 4.21 Ilmaturvallisuus, tutkien toimita sekä viestintäyhteydet... 40 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 40 5.1 Osalliset... 40 5.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen... 42 5.3 Viranomaisyhteistyö... 42 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 42 6.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle... 42 6.2 Maakunnalliset tavoitteet... 43 6.3 Hankkeesta vastaavan tavoitteet... 43 7 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 43
7.1 Aloitusvaihe... 43 7.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet... 43 7.3 Osayleiskaavaluonnos... 44 7.4 Osayleiskaavaehdotus... 45 7.5 Kaavan hyväksyminen... 47 8 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 48 8.1 Kaavaratkaisu... 48 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 48 9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 50 9.1 Vaikutusten arviointi... 50 9.2 Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 50 9.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset... 50 9.4 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset... 53 9.5 Maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset... 54 9.6 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset... 54 9.7 Meluvaikutukset... 54 9.8 Valo- ja varjostusvaikutukset... 56 9.9 Vaikutukset alueen turvallisuuteen... 57 9.10 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 58 9.11 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset... 58 9.12 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset... 58 9.13 Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset... 59 9.14 Virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset... 59 9.15 Vaikutukset ilmaturvallisuuteen ja tutkien toimitaan sekä viestintäyhteyksiin... 59 9.16 Tuulivoimalaitosten lentoestevalojen vaikutukset... 59 9.17 Vaikutukset tuulivoimatuotannon päätyttyä... 59 9.18 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 59 9.19 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset... 60 10 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 60 11 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 60 11.1 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 60 11.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 61 12 TOTEUTUS... 61 13 YHTEYSTIEDOT... 61 Taustakartat: MML 2013
Kaavaehdotus 4 (61) 11.4.2014 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus koskee 28.2.2014 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Teuvan kunta Sito Oy, DI (YKS 245) Timo Huhtinen Teuvan kunnan edustaja: Kunnaninsinööri Markku Salonen 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Teuvan kunnan koillisreunassa, Norinkylän itäpuolella. Teuvan keskuksesta kaava-alueelle on noin 19 kilometriä. Teuvan kaava-alueen pinta-ala on noin 564 ha. Kuva 1. Kaava-alueet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla (sininen rajaus)
Kaavaehdotus 11.4.2014 5 (61) Kuva 2. Kaava-alueet sijaitsevat Kurikan ja Teuvan kunnanrajan molemmin puolin (sininen rajaus). Teuvan kaava-alue sijaitsee kuntarajan vasemmalla puolella. 1.3 Kaavan tarkoitus Teuvan ja Kurikan Saunamaan osayleiskaavojen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Saunamaan alueelle. Kaavojen tarkoituksena on maankäytön ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen. Tuulivoimaloita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten osalta osayleiskaavat ovat yksityiskohtaisia ja toteuttamista suoraan ohjaavia. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Kaavaehdotus 6 (61) 11.4.2014 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 Tiivistelmä 1 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston pesimälinnusto-, viitasammakko- ja liito-oravaselvitys 2013. Ahlman Group Oy 2 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2013. Ahlman Group Oy 3 Ahlman, S. 2013: Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 4 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 5 Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 6 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen kevätmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 7 Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lintujen syysmuuttoselvitys 2013. Ahlman Group Oy. 8 Bonn, T. 2013. Natura-arvioinnin tarveharkinta, Pässinrämäkkä. Triventus Consulting 9 Mikroliitti Oy 2013. Saunamaan tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 10 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin lupapäätös 30.10.2013 tuulivoimaloiden pystyttämisestä 11 Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä 12 Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teuvan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 10.2.2013 71 osayleiskaavan laatimisen Saunamaan alueelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus päätti 17.8.2013, että Saunamaan alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon ei sovelleta YVA-menettelyä. Teuvan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.11.2012 kuuluttaa Saunamaan osayleiskaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.11-31.12.2013, jolloin siitä saatiin 13 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Kaavasta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Norin nuorisoseuran talolla 16.12.2013. 2.2 Osayleiskaavan sisältö Saunamaan tuulivoimaosayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamina oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi on esitetty 210 metriä. Korkeimmalla sijaitsevat tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat tasolla +170, jossa tuulivoimaloiden siivet saavat siis kaavojen mukaan ulottua korkeustasolle +380 (korkeus merenpinnasta).
Kaavaehdotus 11.4.2014 7 (61) Teuvan kaavassa on osoitettu tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue (nat). Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi on osoitettu Natura-alueen lisäksi myös sen itäpuolista aluetta. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettavat tieosuudet ja uudet tieosuudet ohjeellisena. Kaavassa on osoitettu uudet tieosuudet ohjeellisena. Teuvan ja Kurikan tuulivoimapuisto koostuu yhteensä 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli) sekä 20kV keskijännitekaapelista, jolla sähkö siirretään lähimpään sähköasemaan. Kolmilapaisten voimaloiden napakorkeudeksi on suunniteltu noin 120 140 metriä ja kokonaiskorkeudeksi noin 175 200 metriä. Roottorin halkaisija olisi enintään noin 130 metriä. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Megatuuli Oy:n omistama projektiyhtiö Saunamaa Wind Farm Oy kehittää Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin Saunamaan alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden. Turbiinien yhteisteho on alle 30 MV. 2.4 Sähkönsiirtoreitti Sähkö siirretään 20kV maakaapeleilla sähköasemaan, joka sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä tuulivoimapuiston lounaispuolella (Kuva 3).
Kaavaehdotus 8 (61) 11.4.2014 Kuva 3. Sähkönsiirtoreitti 2.5 Perustamistekniikka Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu tuulivoimalan tyypistä ja koosta, rakentamispaikan geoteknisistä olosuhteista sekä voimalan toimittajasta. Jokaisen voimalan sijoituspaikalla tehdään geotekninen tutkimus parhaan perustamistavan määrittämiseksi. Perustustekniikka on todennäköisesti maavarainen teräsbetoniperustus. Maavaraista teräsbetoniperustusta käytetään, kun kallio ei ole lähellä maanpintaa tai kallio ei ole riittävän lujaa. Maavarainen perustus edellyttää riittävän kantavan maaperän. Mikäli maaperä ei ole riittävän kantavaa, edellyttää perustus massanvaihtoa, jossa löyhät pintamaakerrokset (yleensä kaivusyvyys 1,5-5 m) korvataan rakenteellisesti sopivammalla materiaalilla. Teräsbetoniperustus pitää tuulivoimalan paikallaan pelkästään omalla painollaan. Perustus tehdään valamalla noin 1 m syvyyteen. Perustus on keskikohdaltaan noin 2 m paksu. Perustukset ovat halkaisijaltaan noin 20 m. Perustusten koko saattaa vaihdella sijoitussyvyyden ja voimalan koon mukaan. Tavallinen maavarainen perustus vaatii jopa 800 m 3 betonia ja 36 tonnia raudoitusta.
Kaavaehdotus 11.4.2014 9 (61) Kantavakerros Jakavakerros Geotekstiili Läpäisevä kerros Kuva 4. Periaatekuva maavaraisesta betoniperustuksesta. 2.6 Rakennustöiden aikataulu 2.7 Käytöstä poisto 3 Kaavoitustilanne Tuulivoimalaitoksien rakentaminen kestää yhteensä noin yhden vuoden, jonka aikana tehdään perustukset ja kootaan voimalat. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennallinen käyttöikä on noin 50 vuotta, ja turbiinin siipineen noin 20 30 vuotta. Käyttöikää pystytään pidentämään riittävän huollon ja osien vaihdon avulla. Kun voimaloiden käyttöikä on päättynyt, voimala voidaan purkaa pystytysalueella. Myös alueen sisäinen sähköverkko voidaan purkaa, jos sillä ei ole muuta käyttöä. Voimalan perustusten maanalaiset osat voidaan jättää paikoilleen ja perustukset voidaan maisemoida. 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Saunamaan kaavojen suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
Kaavaehdotus 10 (61) 11.4.2014 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
Kaavaehdotus 11.4.2014 11 (61) 3.2 Maakuntakaava Kuva 5. Kaava-alueiden sijoittuminen Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kaavaalueet on merkitty sinisellä rajauksella ja Teuvan kaava-alue on alueista vasemmanpuoleinen. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 2005. Maakuntakaavassa Saunamaan hankealueen läpi kulkee ohjeellinen liikenneverkkoyhteys (sininen viiva), ohjeellinen ulkoilureitti (vihreät pallot). Lisäksi hankealueella on vanhojen metsien suojeluohjelmassa oleva metsä (SL-6) sekä myös pohjavesialue (sininen vaakaraidoitus). Hankealueen pohjoisosissa on turvetuotantovyöhykettä osoittavan kehittämisperiaatemerkinnän alueen raja (sinisistä kolmioista muodostuva viiva).
Kaavaehdotus 12 (61) 11.4.2014 Vaihekaava I 3.3 Yleiskaava Kuva 6. Kaava-alueiden sijoittuminen vaihemaakuntakaava I:n luonnoksessa 28.5.2013. Kaava-alueet on merkitty sinisellä rajauksella ja Teuvan kaava-alue on alueista vasemmanpuoleinen. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa kaavoitetaan tuulivoimalle soveltuvia alueita. Vaihemaakuntakaavan kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2012. Kaavaluonnokseen on merkitty sellaiset tuulivoimalle soveltuvat alueet, joihin mahtuu vähintään 10 voimalaa. Saunamaan alue sijaitsee vaihemaakuntakaavassa osoitetun Rourunkankaan alueen eteläpuolella (alue nro 5). Maakuntahallitus käsittelee vaihemaakuntakaavan ehdotuksen syyskesällä 2014 ja kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2014. Teuvan kunnassa (osa)yleiskaava on laadittu seuraaville alueille: Keskusta, Perälä, Riippi, Kauppila, Äystö, Parra ja Paskooharju. Nämä alueet eivät ulotu lähelle hankealuetta.
Kaavaehdotus 11.4.2014 13 (61) 3.4 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavoja. 3.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Tällä hetkellä alueen läheisyydessä ei ole isoja tuulivoimaloita. Jalasjärvellä, Kurikasta 20 kilometriä kaakkoon on yksi pieni 220 kw:n voimala. Lisäksi joillakin asukkailla on kiinteistöillään pienehköjä voimaloita. Hankealueen läheisyydessä ei ole tuulivoimahankkeita vireillä. Lähimmät tuulivoimahankkeet ovat: Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Kurikan Lehtivuorille, noin 10 kilometriä hankealueesta koilliseen. Megatuuli Oy suunnittelee 9 tuulivoimalaa Kurikan Rasakankaalle, noin 7 kilometriä hankealueesta pohjoiseen. Koskenkorvan Tuulivoima Oy suunnittelee kahta tuulivoimalaa Kurikan pohjoispuolelle, noin 20 km hankealueesta koilliseen. EPV Tuulivoima suunnittelee enintään 20 voimalan tuulipuistoa Teuvan Paskooharjulle, noin 22 kilometriä hankealueelta länteen. O2 suunnittelee 9 tuulivoimalan aluetta Kurikan Ponsivuorelle noin 20 kilometriä hankealueesta kaakkoon. 3.6 YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen suhde YVA-menettelyä edellytetään Suomessa automaattisesti tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on yli 30 MW tai turbiineja on enemmän kuin 10 kpl. Saunamaan hanke on tätä pienempi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus teki 17.8.2013 päätöksen, että Saunamaan alueelle suunniteltuun tuulivoimapuistoon ei sovelleta YVA-menettelyä, koska hanke sisältää alla 10 tuulivoimalaa, joiden yhteisteho on alle 30 MW. Tarvittava vaikutusarviointi ja osallistumisen järjestäminen tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen osayleiskaavoituksen yhteydessä. 4 Suunnittelualueen nykytilanne 4.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella ei sijaitse, eikä sille ole suunniteltu muita toimintoja. 4.2 Maankäyttö ja asutus Saunamaan alue on mäkimaastoa, joka on metsätalouskäytössä. Hankealueen ympärillä on asuinrakennuksia pääasiassa itä- ja länsipuolella. Pienin etäisyys voimalan ja asuinrakennuksen välillä on noin 1100 metriä. Yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja on hankealueen ympärillä. Kaava-alueella ei ole asuinrakennuksia tai vapaa-ajanasuntoja. Teuvan kaava-alueen pohjoispuolella on Viiatinlampi, jossa on uimaranta ja vapaaajan asuntoja. Hankealueen itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä on Polvenkylä ja länsipuolella noin kolmen kilometrin päässä on Norinkylä. Hankealueelta 14 kilometriä pohjoiseen
Kaavaehdotus 14 (61) 11.4.2014 sijaitseva Jurva (asukkaita 4 289) yhdistyi Kurikkaan vuonna 2009. Kurikan kaupungin keskustaajama (kunnassa asukkaita 14 384) on hankealueelta noin 15 kilometriä koilliseen. Teuvan kunnassa asukkaita on 5800. Teuvan ja Kurikan kuntien asukasmäärä on ollut laskeva viimeisten vuosikymmenien aikana. Kuva 7. Asuin- ja lomarakennukset kaava-alueiden lähistöllä Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen loppuraportissa (2013) on kerätty tietoja maastoselvityksin 84 luonnonarvoiltaan merkittäväksi arvioidun suokohteen luonnonarvoista. Hankealueen suokohteita ei ole mainittu raportissa. Kuvassa (Kuva 8) on esitetty GTK:n raporttia varten päivittämät turvevaratiedot. GTK:n turvetutkimusten perustarkoituksena on ollut löytää parhaiten kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon sekä energiaturvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Etelä- Pohjanmaan suoselvityshankkeen tarkoituksena oli kerätä aineisto maakunnan soita koskevaa maakuntakaavoitusta varten.
Kaavaehdotus 11.4.2014 15 (61) Kuva 8. Turvetuotantoalueet ja suoalueet (GTK:n turvevarojen tilinpito 2013) 4.3 Elinkeinotoiminta ja matkailu 4.4 Virkistys Teuvalla on pitkät perinteet yrittäjyydelle. Kunta tukee yrittäjiä mm. myöntämällä korkotukea investointilainoihin. Kunnassa on ollut jo pitkään huonekalujen valmistusta ja kasvihuoneviljelyä. Viime vuosikymmeninä kuntaan on tullut myös metalli- ja muoviteollisuutta. Matkailijoita Teuvaan houkuttelee etenkin Parran vapaa-ajankeskus ja Kulttuuritalo Orrelan tapahtumat. Teuvalla on Suomen ainut pyöräilyyn erikoistunut museo Pyörätalli. Teuvan kirkon alttaritaulun on maalannut Muumien luojanakin tunnettu Tove Jansson. Teuvan virkistysmahdollisuudet on keskitetty Parran alueelle, jossa lajeina on mm. laskettelu, hiihto, retkeily ja uinti. Myös Pappilankankaalla on virkistysmahdollisuuksia. Suunnittelualueella kulkee Viiatin aarniopolku -niminen retkeilyreitti. Reitti kulkee pääosin Pässinrämäkän ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi merkityllä alueella sekä olemassa olevilla tiepohjilla.
Kaavaehdotus 16 (61) 11.4.2014 Kuva 9. Viiatin aarniopolku 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Hankealueen eteläpuolella, lähimmillään noin 700 metrin päässä hankealueesta, kulkee itä-länsisuuntainen 25 kv:n voimajohto. Alueen länsipuolella, lähimmillään noin 1800 metriä hankealusta, kulkee pohjoiseteläsuuntainen 25 kv:n voimajohto. Hankealueen lounaispuolella sijaitsee sähköasema, johon tuulivoimapuistosta lähtevä 20 kv:n maakaapeli on mahdollista kytkeä.
Kaavaehdotus 11.4.2014 17 (61) 4.6 Erikoiskuljetukset Etelä- ja keski-pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset -selvityksen mukaan erikoiskuljetukset voivat hyödyntää seututietä 685 joko suoraan valtatieltä 8 tai vaihtoehtoisesti kantatien 67 kautta. Tiellä olevat sillat kestävät raskaatkin kuljetukset. Saavutettavuus erikoiskuljetuksilla on selvityksen mukaan hyvä. Kuva 10. Etelä- ja Keskipohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset selvityksen (2013) kuva 24, jossa on sinisellä merkitty maakuntaliiton selvityksen Rourunkankaan tuulivoima-alue. Punaisella on merkitty Saunamaan kaava-alueen likimääräinen sijainti. Seututieltä 685 reitti jatkuu Norinpääntietä Viiatin metsätielle ja Saunamäen metsätielle. Näiden teiden risteyksissä joudutaan risteysalueille tekemään järjestelyjä, jotta pitkät erikoiskuljetukset pääsevät kääntymään risteyksissä. Risteyksissä ei ole pysyviä rakenteita, jota vaikeuttaisivat risteysten väliaikaista levittämistä. 4.7 Ympäristöhäiriöt Melu Nykyisellään alueen merkittävin melulähde on hankealueen länsipuolelta kulkeva seututie 685, jonka aiheuttama melu on kuitenkin vähäinen. Keskimääräinen vuorokausiliikenne seututiellä 685 on noin 750 autoa, josta raskasta liikennettä on 45 autoa. Alueella kulkee joitakin metsäautoteitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä (Liikenneviraston liikennemääräkartta 2012). Hankealueesta noin 20 kilometriä kaakkoon sijaitsee Kauhajoen lentokenttä, jota käytetään lähinnä harrastusilmailuun.
Kaavaehdotus 18 (61) 11.4.2014 Kuva 11. Liikennemäärät hankealueen ympärillä. Kaava-alueiden sijainti on merkitty sinisellä rajauksella. Kuva 12. Raskaan liikenteen liikennemäärät hankealueen ympärillä. Hankealue merkitty sinisellä rajauksella.
Kaavaehdotus 11.4.2014 19 (61) 4.8 Maanomistus Alue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Hankevastaava on tehnyt vuokrasopimuksia Saunamaan hankealueelta niin, että sopimukset kattavat noin puolet alueen pinta-alasta. 4.9 Maisema ja kulttuuriympäristö Maiseman nykytila Saunamaan hankealue sijoittuu suurmaisemassa Kyrönjoen viljelylaakson länsipuolisille metsäalueille. Kyrönjoen jokilaakso kulkee koillis-lounassuuntaisesti noin kymmenen kilometrin päässä hankealueesta. Maisemakuvaltaan hankealue on pääosin suljettua tai puoliavointa metsää, jonka puusto on pääosin havupuuvaltainen. Hankealueen ympärillä on paikoin avointa viljelymaisemaa. Hankealueen itäpuolella, Polvennevan kylän ympärillä, aukeaa avoin peltomaisema. Myös Norinkylän ympärillä hankealueen länsi lounaispuolella aukeaa avoin peltomaisema.
Kaavaehdotus 20 (61) 11.4.2014 Kuva 13. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. Hankealue on suurelta osin kosteaa suota, joka on ojitettu. Saunamaan alueella on paikoin avokalliota ja louhikkoa. Mäkimaaston korkein kohta nousee 178 metriä merenpinnan yläpuolelle ja noin 80 metriä ympäröivän maaston sekä Norinkylän yläpuolelle. Maasto kohoaa siirryttäessä kohti pohjoista hankealueella.
Kaavaehdotus 11.4.2014 21 (61) Kuva 14. Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistot. Teuvan kaava-alueen läpi kulkee yksi etelä-pohjoissuuntainen metsätie, joka muuttuu välillä ajopoluksi. Kaava-alueille risteilee myös päättyviä ajopolkuja. Näkymiä hankealueelle avautuu itä- ja länsisuunnasta peltoalueilta. Tuulivoimalat ovat paikoin havaittavissa Norinkylästä, Polvennevasta ja Pohjoiskylästä. Alueelta on tehty näkymäalueanalyysi paikkatieto-ohjelmalla (Kuva 15). Analyysi antaa yleiskuvan siitä, miten voimalat tulevat ympäristössä näkymään. Arvioinnissa on epävarmuustekijöitä, kuten paikkatietoaineiston ajantasaisuus ja totuudenmukaisuus. Analyysi on viitteellinen eikä anna täysin todellista kuvaa tilanteesta. Näkymäalueanalyysissä jossa puuston korkeudeksi on asetettu 20 metriä. mukaan tiheästi asutuista alueista tuulivoimalat saattavat olla näkyvissä Kauhajoen pohjoisosasta, Kurikan länsi- ja lounaisosien reuna-alueilta ja Jurvan taajamasta. Voimalat saattavat myös olla näkyvissä lähialueen haja-asutetuista jokilaaksoista.
Kaavaehdotus 22 (61) 11.4.2014 Kuva 15. Näkymäalueanalyysissä kuvataan, kuinka monta voimalaa (lavan korkein kohta) voi olla samanaikaisesti näkyvissä eri alueilta. Voimaloiden havaittavuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitys on meneillään koko Suomessa. Se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Vanhassa 90-luvulla tehdyssä kartoituksessa Kurikassa tai Teuvassa ei ollut valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue oli Hyypänjokilaakso Kauhajoen eteläpuolella noin 12 kilometriä hankealueelta kaakkoon. Ilmajoen Alajoki ja Luopajärvi ovat lähdes 30 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Samalla kun valtakunnalliset maisema-alueet kartoitetaan, tehdään Etelä- Pohjanmaalla kartoitus myös maakunnallisista maisema-alueista. Kartoitukset tehdään vuosina 2012 2013.
Kaavaehdotus 11.4.2014 23 (61) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi mm. Norinkylän alue, joka on hankealueen länsipuolella. Tämä näkyy kuvassa mustana pystyraidoituksena (Kuva 14). 4.10 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) ei ole hankealueen läheisyydessä. Lähimpänä on Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot Mäki-Laurila ja Harju, jotka ovat hankealueelta noin 12 kilometriä lounaaseen (Museovirasto). 4.11 Muinaisjäännökset Hankealueella löydettiin vuoden 2013 inventoinnissa yksi muinaisjäännös (ks. Kuva 14). Kyseessä on tervahauta metsätien länsipuolella, tien kupeessa. Hauta on ehjä ja sen halkaisija on noin 12 metriä. Noin 700 metriä hankealueen luoteispuolella sijaitsee vuoden 2013 muinaisjäännösinventoinnissa löydetty ehjä tervahauta, jonka halkaisija on noin 10 metriä. 600 metriä hankealueen luoteispuolella sijaitsee (Heikinmäki, 846010034). Kyseessä on ajoittamaton kiviröykkiö. Tosin vuonna 1983 tehdyssä inventoinnissa alueelta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa (Hertta ja Muinaisjäännösrekisteri). Muut läheisyydessä olevat muinaismuistot ovat noin 4 kilometriä hankealueen ulkopuolella. Kaava-alueiden läheisyydessä ei ole maailmanperintökohteita tai rakennusperintökohteita. 4.12 Maa- ja kallioperä Maaperä on lähinnä hienoainesmoreenia, ja paikoin rahkaturvetta, karkeaa hietaa, kalliomaata (GTK).
Kaavaehdotus 24 (61) 11.4.2014 Kuva 16. Maaperä Saunamaan alueella Kallioperä hankealueella on granodioriittia, gabroa ja dioriittia (GTK).
Kaavaehdotus 11.4.2014 25 (61) Kuva 17. Kallioperä hankealueen ympäristössä
Kaavaehdotus 26 (61) 11.4.2014 4.13 Pohja- ja pintavedet 4.14 Ilmasto Kuva 18. Pohjavesialueet. Jussinmäkeä lukuun ottamatta kaikki pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi (luokka I). Hankealueen länsipuolella, osittain hankealueella, sijaitsee luokan I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Viiatti). Pohjavesialueelle ei ole sijoitettu tuulivoimaloita. Iiveskorven ja Itänevan I-luokan pohjavesialueet sijaitsevat alle kilometrin päässä hankealueesta. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiä. Hankealue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, josta rannikolle on matkaa noin 50 kilometriä. Alueen ilmastossa on sekä manner-, että meri-ilmaston piirteitä. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Suomen tuuliatlaksen mukaan hankealueen vuoden keskituulennopeus 100 metrin korkeudessa on noin 6,6 6,8 m/s ja vallitseva tuulensuunta SW. Sisämaassa tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien päälle, jossa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 150 metrin korkeudessa tuulen nopeus on merkittävästi suurempi kuin 100 metrin korkeudessa.
Kaavaehdotus 11.4.2014 27 (61) 4.15 Kasvillisuus Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella on runsaasti kuivia ja kuivahkoja mäntykankaita, ojitettuja rämeitä, pieniä luonnontilaisia soita, muutama maaaineksenottoalue, lukuisia hakkuualoja sekä lampi. Rajauksella on lisäksi laaja luonnonsuojelualue, jossa on vanhaa metsää (kuva 1) järeine kuusineen ja haapoineen. Kokonaisuudessaan Saunamaan alue on hyvin monipuolinen elinympäristöiltään. Saunamaan tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 7.7., 20.8., 21.8. ja 27.8., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Saunamäen tutkimusalueelle suunnitellut kahdeksan turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita, joista iso osa koskee tuoreita, kuivahkoja ja kuivia kankaita sekä eri-ikäisiä taimikoita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Saunamaan alueella on vain yksi arvokas kasvillisuusalue, Natura-kohteisiin ja vanhojen metsien suojeluohjelmiin lukeutuva Pässinrämäkkä. Sitä ei kuitenkaan inventoitu tarkasti, sillä kuviota on suunniteltu suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla. 4.16 Eläimistö Kuva 19. Vanhojen metsien suojelualue (Pässinrämäkkä) Liito-oravat Tuulivoima-alue kierrettiin huolella läpi 2.4., 3.4. ja 12.4.2013, jolloin etsittiin liitooravan jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Maastotöitä tarkennettiin toukokuun puolella linnustoselvityksen yhteydessä. Saunamaan vanhojen metsien suojelualueelta tehtiin suuri määrä papanalöytöjä, ja käytännössä lähes koko alue on lajille soveliasta elinympäristöä järeine kuusineen ja
Kaavaehdotus 28 (61) 11.4.2014 haapoineen. Rajaukselta tehtiin myös pesälöytö. Suojelualue ja ampumaradan luoteispuolelle työntyvä kapea vyöhyke muodostavat merkittävän kokonaisuuden, jossa on luultavasti useita eri reviirejä. Liito-oravien elinpiiri esitetään kuvassa (Kuva 20). Kuva 20. Liito-oravien elinpiiri (punainen rajaus) Viitasammakkoselvitys Kummaltakaan kosteikkokohteelta ei tehty viitasammakkohavaintoja, eikä Saunamaan alueella ole muita lajille soveliaita elinympäristöjä. Lajin esiintymistä ei tarvitse näin ollen huomioidaan lainkaan hankkeen suunnittelussa. Lepakot Teuvan ja Kurikan Saunamaan tuulivoimapuiston selvitysalueelta havaittiin 13 pohjanlepakkoyksilöä, mutta selviä keskittymiä tai merkittäviä ruokailupaikkoja ei löydetty (kuva 2). Suurin kerääntymä käsitti kolme yksilöä metsästysmajan lähellä. Kokonaispinta-alaan suhteutettuna yksilömäärä on kohtalainen. Maastoselvityksen perusteella tutkimusalue on tavanomainen lepakoiden esiintymisen kannalta, eikä alueelle ole tarpeen esittää erityisiä maankäyttösuosituksia.