25.1.2012 NAANTALIN SATAMA ERIKOISKULJETUKSET REITTITARKASTELU
1 1. JOHDANTO Erikoiskuljetukset ovat kuljetuksia, jotka ylittävät normaaliliikenteelle sallitut mitta- ja/tai massarajat. Tyypillisiä erikoiskuljetuksia ovat jakamattomien esineiden kuten koneiden, elementtien, rakennusten, nostureiden ja isojen tuotteiden kuljetukset (kuva 1). Naantalin satamaan on arvioitu saapuvan vuosittain noin 600-800 erikoiskuljetusta. Vuoden 2011 tilastojen perusteella noin 12% erikoiskuljetuksista on ylileveitä. Erikoiskuljetusreiteille on Suomessa hyväksytty perustavoitteet, joilla ulottumarajoitusten osalta tarkoitetaan sallittua kuljetuskorkeutta ja leveyttä 7 m x 7 m. Reittivaihtoehdot on käyty läpi ajouratarkasteluin ajoneuvoilla, jotka ELY-keskuksen mukaan ovat yleisesti käytössä olevia ja riittävän kattavia. Ajouratarkastelussa käytetyt ajoneuvot on esitetty tarkemmin kohdassa 2. ELY-keskus myöntää jatkossa luvat erikoiskuljetuksille myös katuverkolle. Kaupunki sitoutuu sopimuksella säilyttämään reitit. Tämän tarkastelun tarkoituksena on selvittää Naantalin satamaan johtavien erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen toteutuskelpoisuus ja kustannukset. Nykyinen reitti kulkee Satamatien kautta, mutta mahdollinen Humaliston kaavan eteneminen poistaisi nykyisen reitin käytöstä. Reittitarkastelut on tehty kolmelle vaihtoehtoiselle reitille. Ensimmäinen reittivaihtoehto kulkee Vanton eritasoliittymästä Viestitietä pitkin satamaan. Toinen reitti kulkee Vanton eritasoliittymästä Linkkikadun kautta KT 40:lle, josta poistutaan Järveläntielle ja Järveläntieltä edelleen satamaan. Kolmas reitti kulkee kaavoitusvaiheessa olevan Humaliston kaava-alueen mukaisen Humalistontien ja kaava-alueen ulkopuolisen Vanhan Satamatien kautta. Sataman pelastussuunnitelmassa on otettu kantaa, että satamasta on oltava purkautumisreitit vähintään kahteen suuntaan. KT 40 ei sovellu erikoiskuljetusreitiksi välillä Vanton eritasoliittymä Linkkikadun liittymä maantien ylittävän alikulkukorkeudeltaan erikoiskuljetuksille liian matalan kevyen liikenteen sillan vuoksi. Kuva 1. Esimerkki erikoiskuljetuksesta
2 2. TARKASTELLUT AJONEUVOT a. Kokonaispituus 31 m, leveys 5,8 m b. Kokonaispituus 35,4 m, leveys 5,8 m c. Kokonaispituus 30 m, leveys 5 m (lavetin taaempi teli ei ohjaudu) d. Kokonaispituus 36 m, leveys 7 m (lavetissa kääntyvä teli) e. Ylikorkeat kuljetukset
3 3. REITTI VE1 Vanton eritasoliittymä - Patenttikatu Viestitie Viljatie Järveläntie (kuva 2). Kuva 2. Reitti VE1 AJOSUUNTA SATAMAAN Vanton eritasoliittymässä erikoiskuljetus kulkee vastakkaiseen ajosuuntaan (Turkuun päin) johtavaa ramppia pitkin. Rampin ja Patenttikadun liittymän saarekkeet ovat jo nykyisin yliajettavia (betoninen reunakivi korkeus enintään 6 cm). Patenttikadun keskisaarekkeen liikennemerkit tulee poistaa kuljetuksen ajaksi. (Kuva 3).
4 Kuva 3. Ajoneuvon d ajoura rampilta Patenttikadulle Linkkikadun liittymän kohdalla varauduttava poistamaan kuljetuksen ajaksi joko liikenteenjakaja liikennemerkit tai suojatie-merkki. Viestitien ja Viljatien liittymässä poistettava kuljetuksen ajaksi joko liikenteenjakaja -saarekkeen merkit tai tien oikealla reunalla oleva suojatien merkki ajoneuvoilla a, b ja c. Ajoneuvolla d on poistettava liikennemerkit molemmin puolin. Viljatien ja Järveläntien liittymässä poistettava kuljetuksen ajaksi Viljatien puoleisen liikenteenjakaja-saarekkeen merkit ajoneuvolla d (kuva 4). Ajoneuvolla c kyseinen liikenteenjakaja muodostuu esteeksi.
5 Kuva 4. Ajoneuvon d ajoura Viestitieltä Viljatielle Sataman porttialueella Järveläntiellä kuljetuksen tulee kulkea valvontarakennuksen eteläpuolista kaistaa. Erikoiskuljetusreitin vieminen valvontarakennuksen pohjoispuolelta ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto johtuen kaistajärjestelyistä, tiettyjen ajoratojen lämmityksestä ja henkilöautojen tunnistusjärjestelmästä. Valvontarakennuksen eteläpuolisen kaistan muuttaminen erikoiskuljetusten vaatimalle tasolle edellyttäisi kevyen liikenteen portin siirtoa. Portin siirtoon arvioidaan liittyvän myös kevyen liikenteen väylän linjauksen muutos lyhyellä matkalla. Lisäksi val-
6 vontarakennuksen toinen uloke tulisi poistaa. Ulokkeen alla vapaa korkeus on 4,7 m. Liikennemerkkejä tulisi poistaa kuljetuksen ajaksi liittymäalueella ja Viljatien alussa yhteensä 4 kpl (kuva 5). Porttialueen graniittisilla reunakivillä rajatut saarekkeet eivät täytä korkeuseron takia yliajettavan graniittisen reunakiven vaatimusta, joka on enintään 4 cm. AJOSUUNTA POIS SATAMASTA Porttialueella tila- ja toimenpidevaatimukset ovat lähes samat riippumatta ajosuunnasta. Kuva 5. Ajoneuvon d ajoura porttialueella suunnassa poispäin satamasta Viestitien ja Viljatien liittymässä on poistettava kuljetuksen ajaksi joko liikenteenjakajasaarekkeen merkit tai ajoradan reunalla oleva suojatien/pyörätien merkki. Viljatien ajoradan saarekkeet vaikeuttavat kääntymistä Viljatieltä Viestitielle. Käännyttäessä KT40 rampille erikoiskuljetuksen tulee ajaa keskisaarekkeiden yli, jolloin kääntyminen onnistuu poistamalla saarekkeiden liikennemerkit kuljetuksen ajaksi(kuva 6).
7 Kuva 6. Ajoneuvon d ajoura Patenttikadulta rampille YLIKORKEA KULJETUS Satamaan päin ajettaessa Vanton eritasoliittymässä on portaali, jonka alikulkukorkeus on noin 7,6 m. Maskun suunnasta tuleva erikoiskuljetus alittaa Vanton eritasoliittymän kohdalla voimalinjat, joiden alikulkukorkeus on välillä 13,05 m 15,30 m. Viestitiellä on Prosessikadun liittymän jälkeen varoitusportaali, jonka alikulkukorkeus on noin 4,8 m. Kyseinen portaali varoittaa noin 600 m eteenpäin sijaitsevasta ajoradan yläpuolisesta höyryputkesta, jonka alikulkukorkeus on ajoradan toisella reunalla noin 5,4 m ja toisella reunalla noin 4,9 m. Noin 30 m höyryputken jälkeen sijaitsee toinen varoitusportaali (alikulkukorkeus noin 4,8 m) toista ajosuuntaa varten. Höyryputki ja varoitusportaalit rajoittavat kuljetuskorkeutta molempiin ajosuuntiin. Viestitiellä on noin 170 m Prosessikadun liittymän jälkeen katua risteävä sähkölinja, jonka alikulkukorkeus alimpaan lankaan on noin 6,6 m (kuva 7).
8 Kuva 7. Katua risteävä sähkölinja Viestitiellä Sataman porttialueen jälkeen ajoradan yli kulkee höyryputki, jonka alikulkukorkeus on 7,1-7,4 m (kuva 8). Kuva 8. Radan ja höyryputken risteyskohta
9 TOTEUTTAMISKELPOISET PARANNUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1) Viljatien keskisaarekkeet tulisi muuttaa yliajettaviksi välillä Viestitie Järveläntie sekä varustaa saarekkeet irrotettavilla liikennemerkeillä (kuva 9). Saarekkeet ovat yliajettavissa, mikäli graniittisen reunakiven ja asfaltin pinnan korkeusero on enintään 4 cm. Korkeuseroa voidaan pienentää asfaltoimalla alue uudelleen. Vaihtoehtoisesti saarekkeet voidaan rakentaa uudelleen. Kuva 9. Toimenpiteet Viljatiellä 2) Kevyen liikenteen portin siirto ja väylän linjauksen muutos lyhyellä matkalla (kuva 10). 3) Kevyen liikenteen väylän rakenteiden parantaminen osittain ajorataa vastaavaksi (kuva 10). 4) Valvontarakennuksen ulokkeen poisto (kuva 10). 5) Liikennemerkkien muuttaminen irrotettaviksi porttialueella.
10 Kuva 10. Toimenpiteet sataman porttialueella Korkeusesteet: 6) Viestitien varoitusportaalien (2 kpl) poisto ja Fortumin höyryputkiston nosto. 7) Viestitien ylittävän sähkölinjan nostaminen kadun kohdalta ylemmäs. Varoetäisyyden ilmajohtoon tulee jännitteestä riippuen olla vähintään 2 metriä, joten alimman sähköjohdon nostotarve on vähintään 2,4 m. 8) Sataman porttialueen jälkeen (sataman puolella) ajoradan yli kulkevan höyryputken alituskorkeus on riittävä 7 metrin korkuiselle erikoiskuljetukselle. Korkeusrajoitus merkki tulee vaihtaa 7 m:ksi (kuva 11).
11 Kuva 11. Höyryputken alituskorkeus -merkki TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIO Parannustoimenpiteillä saavutetaan erikoiskuljetusreitti tarkastelluille ajoneuvoille, joiden maksimikorkeus on 7 m. Kustannusarvio VE1: Viljatien päällystys 9 000 Kevyen liikenteen portin siirto 5 500 Kevyen liikenteen väylän siirto ja osittainen rakenteiden parantaminen 15 500 Ulokkeen poisto 2 000 Liikennemerkkimuutokset 2 000 Höyryputkiston nostaminen 165 000 Sähkölinjan nostaminen 5 000 YHTEENSÄ: 204 000 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Sataman puoleisessa päässä noin 900 m matkalla Viestitie sijaitsee yksityisomistuksessa olevalla teollisuusalueella. Viestitiehen liittyvää kaavaa laadittaessa tulee olla yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa, jotta tavoitteena oleva maantietasoinen yhteys satamaan pystyttäisiin muodostamaan. Muodostunut maankäyttö Viestitien vierialueilla soveltuu erittäin hyvin sekä erikoiskuljetuksille että muulle satamaliikenteelle. Lisäksi tämän reitin käyttöä puoltaa se, että satamaliikenne Armonlaaksontiellä keskustan läheisyydessä pystytään minimoimaan. Reitin selkeyttä lisää myös se, että ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen sama reitti soveltuu sekä erikoiskuljetuksille että muulle satamaliikenteelle pääreitiksi.
12 4. REITTI VE2 Vanton eritasoliittymä Linkkikatu / Järveläntie (kuva 12). Järveläntiellä KT40 alittavan sillan alikulkukorkeus on 5,08 5,75 m. Silta rajoittaa kuljetuskorkeutta sataman suuntaan. Tämän johdosta erikoiskuljetusreittinä on tarkasteltu ainoastaan ajosuunnan satamasta poispäin ramppia. Kuva 12. Reitti VE2 AJOSUUNTA SATAMAAN Patenttikadulta Linkkikadulle käännyttäessä erikoiskuljetus ei mahdu kääntymään vaan joutuu osittain ylittämään välikaistan (kuva 13). Linkkikadulla joudutaan kahteen eri kohtaan laajentamaan yliajettavaa osuutta nykyisen viheralueen tilalle. Linkkikadulta KT 40:lle käännyttäessä tulee voida ajaa keskisaarekkeen yli ja liikennemerkki poistaa kuljetuksen ajaksi (kuva 14). Linkkikadun ylittävä sähköjohto poistuu lähiaikoina, joten sähköjohdon alikulkukorkeutta ei ole tämän tarkastelun yhteydessä mitattu. Satamaan ajettaessa erikoiskuljetusten tulee käyttää vastakkaisen ajosuunnan ramppia. Käännyttäessä rampilta Järveläntielle ajoneuvolla a, kohteessa ei ole esteitä. Ajoneuvolla b ajettaessa rengaslinja kulkee asfaltoidun alueen ulkopuolella pientareella. Ajoneuvolla c ja d (kuva 15) ajettaessa ajoradan ja pientareen leveydet eivät liittymäkaarteessa riitä ajoneuvon kääntymiselle.
13 Kuva 13. Ajoneuvon d ajoura käännyttäessä Patenttikadulta Linkkikadulle Kuva 14. Ajoneuvon d ajoura käännyttäessä Linkkikadulta KT 40:lle
14 Kuva 15. Ajoneuvon d ajoura käännyttäessä rampilta Järveläntielle Järveläntien ja Viljatien liittymässä esteeksi muodostuu liittymän keskisaareke kaikilla tarkastelluilla ajoneuvoilla. Sataman porttialueen ja sataman välillä esteet ovat samat kuin edellä esitetyllä vaihtoehdolla VE1. AJOSUUNTA POIS SATAMASTA Sataman ja porttialueen välillä esteet ovat samat kuin ajettaessa satamaan. Viljatien ja Järveläntien liittymässä esteeksi muodostuu liittymän keskisaareke kaikilla ajoneuvoilla (kuva 16).
15 Kuva 16. Ajoneuvon d ajoura Viljatien ja Järveläntien liittymässä Käännyttäessä Järveläntieltä rampille Turkuun päin ajoneuvoilla c ja d ajoradan leveys liittymän sisäkaarteessa on liian pieni. Linkkikadulla sekä Linkkikadun molemmissa päissä esteet ovat samat kuin satamaan päin ajettaessa. YLIKORKEA KULJETUS Korkeutta rajoittavia tekijöitä ei ole reitillä ennen sataman porttialuetta. Sataman porttialueen ja sataman välillä esteet ovat samat kuin edellä esitetyllä vaihtoehdolla VE1.
16 TOTEUTTAMISKELPOISET PARANNUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1) Patenttikadun ja Linkkikadun liittymän välikaista tulee muuttaa yliajettavaksi osittain (kuva 17). Kuva 17. Toimenpiteet Patenttikadun ja Linkkikadun liittymässä 2) Linkkikadulla nykyistä viheraluetta muutetaan kantavaksi ja yliajettavaksi kahdessa eri kohtaa yhteensä noin 60 m2. 3) Liittymää tulisi väljentää Rampin ja Järveläntien liittymässä (kuva 18). Vaihtoehtoisesti Järveläntieltä tulisi poistaa rampin liittymän kohdalta välikaista tai muuttaa se yliajettavaksi.
Kuva 18. Toimenpiteet rampin ja Järveläntien liittymässä 17
18 4) Järveläntien keskisaarekkeita Viljatien liittymässä tulisi muuttaa yliajettavaksi (kuva 19). Kuva 19. Toimenpiteet Järveläntien ja Viljatien liittymässä 5) Sataman porttialueen ja sataman välillä toimenpiteet ovat samat kuin edellä esitetyllä vaihtoehdolla VE1. TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIO Parannustoimenpiteillä saavutetaan erikoiskuljetusreitti tarkastelluille ajoneuvoille, joiden maksimikorkeus on 7 m. Heikennys nykytilaan on ainoastaan porttialueella olevan kevyen liikenteen portin siirrosta aiheutuva kevyen liikenteen väylän linjauksen muutos. Kustannusarvio VE2: Viljatien päällystys 5 000 Kevyen liikenteen portin siirto 5 500 Kevyen liikenteen väylän siirto ja osittainen rakenteiden parantaminen 15 500 Ulokkeen poisto 2 000 Liikennemerkkimuutokset 2 500 Patenttikadun ja Linkkikadun liittymä 3 500 Viheralueen muutokset Linkkikadulla 5 500 Rampin ja Järveläntien liittymä 32 500 YHTEENSÄ: 72 000
19 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Maanomistus ja reitin ympäristön tämänhetkinen maankäyttö mahdollistavat reitin käytön. Kuitenkin Järveläntien eteläpuolisen alueen maankäytön kehittämisessä erityisesti asuinrakentamiskäyttöön (AKR Humaliston osayleiskaavassa) joudutaan huomioimaan Järveläntien liikenne. 5. REITTI VE3 Vanton eritasoliittymä Linkkikatu / Humalistontie (Vanha satamatie) (kuva 20). Kuva 20. Reitti VE3 TOIMENPITEET Liittymä KT40:ltä Humalistontielle tulee rakennettavaksi uudelleen, mikäli Humalistontie toteutuu tämänhetkisen kaavaluonnoksen mukaisena. Humaliston kaava-alueella erikoiskuljetusreitti tulisi ottaa huomioon portaalien korkeudessa sekä liittymien ja erityisesti liittymäsaarekkeiden suunnittelussa. Humaliston kaava-alueen ulkopuolisella osuudella tulee Vanha Satamatie rakentaa uudelleen noin 350 metrin matkalla, mikäli kyseinen reitti tulee yleiseen käyttöön. Mikäli tasauksen muuttamiseen Humaliston kaava-alueen ulkopuolella ei ole tarvetta, niin kadun uudelleen rakentaminen voidaan tehdä uusimalla kuivatus, kantava kerros ja pintarakenteet. Mikäli kyseinen osuus on erikoiskuljetusten käytössä, tulee liittymä Järveläntielle rakentaa uudelleen ja muuttaa Daniscon tehdasalueen porttijärjestelmä. Reitiltä poistuisivat (kaava-alueen puolella) vaaka ja vaa an viereinen rakennus sekä portti/aita. Järveläntien liittymän rakentamisen yhteydessä poistuisi tai tulisi siirrettäväksi mm. Finnfeeds Finland Oy:n tehdasalueen portti/aita, satama-alueen ja tehdasalueen opastetaulut sekä muutamia valaisinpylväitä (kuva 21). Lisäksi liittymässä on näkyvissä betonikaivo, joka sijoittuu mahdolliselle Järveläntien liittymäalueelle, jonka johdosta kaivon korkeutta tulisi siinä yhteydessä muuttaa.
20 Kuva 21. Ajoneuvon d ajoura Vanhalta Satamatieltä Järveläntielle YLIKORKEA KULJETUS Kyseisellä reitillä ei ole nykyisiä korkeusesteitä, mikäli tavoitellaan enintään 7 m korkuista reittiä. Humalistontien nykyisten portaalien alikulkukorkeus on noin 7,3 m ja 7,55 m. Humaliston kaavaluonnoksen mukainen Humalistontien linjaus muuttuu ja tarvittaessa portaalit on korkeuden puolesta mahdollista siirtää. Finnfeeds Finland Oy:n tehdasalueella on siltarakenne ajoradan yläpuolella (kuva 22), jonka nykyinen alikulkukorkeus on noin 9,40-9,50 m.
21 Kuva 22. Siltarakenne Finnfeeds Finland Oy:n tehdasalueella TOIMENPITEIDEN KUSTANNUSARVIO Parannustoimenpiteillä saavutetaan erikoiskuljetusreitti tarkastelluille ajoneuvoille, joiden maksimikorkeus on 7 m. Kustannusarvio VE3 (Vanhan Satamatien muuttaminen katualueeksi ja yleisen liikenteen käyttöön): Rakenteiden parantaminen 85 000 Kuivatusjärjestelyt 30 000 Aitaaminen 20 000 Muutokset Järveläntien liittymässä 25 000 YHTEENSÄ: 160 000 Kustannusarvio koskee ainoastaan Humaliston kaavaluonnoksen ulkopuolisia alueita, sillä erikoiskuljetusreitin huomioiminen Humaliston kaava-alueen rakentamisen yhteydessä ei merkittävästi lisää rakentamiskustannuksia. Humalistontien nykyiset portaalit ovat korkeuden puolesta siirtokelpoisia, mikäli erikoiskuljetusreitti toteutetaan Humaliston kautta. Tämä reitin kustannuksia lisää kuitenkin se, että Vanhan Satamatien maapohja ei ole Naantalin kaupungin omistuksessa. MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Alueella on voimassa Humaliston osayleiskaava vuodelta 2003. Lisäksi vireillä on Humaliston I- alueen asemakaavamuutos. Muutoksen tavoitteena on muuttaa Naantalin keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva, vajaakäytössä oleva alue korkeatasoiseksi ja merelliseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi. Humaliston asemakaavamuutos on rajattu koskemaan tässä vaiheessa kortteleita 6, 8 ja osittain korttelia 9. Em. kortteleihin on tavoitteena kaavoittaa ensisijaisesti asuinrakentamista sekä tarvittavissa määrin myös liike- ja toimistorakentamista. Humaliston I-alueen asemakaavamuutostyö aloitettiin elokuussa 2003. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavamuutoksen joulukuussa 2004, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi sen päätöksellään lokakuussa 2006. Uuden kaavan kumouduttua kaavamuutosalueella on edelleen voi-
22 massa vuoden 2004 asemakaavaa edeltänyt, vuonna 1990 laadittu Saharannan asemakaava, jonka pohjalta alueelle on rakentunut joitakin kerrostaloja. Vuodesta 2006 lähtien on valmisteltu uudelleen Humaliston I-alueen asemakaavaa. Tällöin lähtökohtana on ollut uudistaa asemakaava Kho:n päätöksen mukaisesti hyödyntäen 2004 laadittua asemakaavaa ja lisäselvityksiä. Asemakaavamuutos perustuu Humaliston osayleiskaavaan, jossa on määritelty laajemmin ympäröivän alueen maankäyttö. Asemakaavamuutoksen valmistelu jatkuu edelleen. Erikoiskuljetusreitin johtamisessa Humaliston asemakaavamuutosalueen läpi on kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, joiden vaihtoehtoisuus johtuu kaavamerkinnän tulkintatavasta ja maanomistuksesta. Lähtökohtaisesti koko Humalistontie (Vanhan Satamatie) Järveläntielle / satamaan asti tulisi saada katualueeksi, jotta se voitaisiin ottaa sekä erikoiskuljetusten että muun satamaliikenteen yleiseen käyttöön. Mikäli kuitenkin yksityisestä maanomistuksesta ja kaavatulkinnasta johtuen Finnfeeds Finland Oy:n tehdasalueen läpi ei saada hallinnollisesti muodostettua katualuetta, on mahdollista yrittää saada aikaan sopimus, jolla tehdasalueen läpi voitaisiin viedä erikoiskuljetuksia avaamalla tehdasalueen portit kuljetusten ajaksi. Tämän porteilla suljetun reitin lisäksi on kuitenkin tarpeen muodostaa satamasta muulle liikenteelle avoin kulkuyhteys Luonnonmaan suuntaan. Muu liikenne tulee siinä tapauksessa johtaa Humaliston asemakaavamuutosalueen läpi (Kopenkadun kautta), jolloin satamaliikenne aiheuttaa häiriötä asuinkortteleissa. Sataman pelastussuunnitelma edellyttää, että satamasta on purkautumisreitti vähintään kahteen suuntaan, eli Humaliston kautta satamaan kulkevaa reittiä ei voida kokonaan sulkea. Lisäksi reittivaihtoehto 3:n pohjoispuolella sijaitsee ns. Sokerinmäki, jonka maankäytön kehittämisessä joudutaan huomioimaan Humalistontien (Vanha Satamatie) liikenne. 6. YHTEENVETO Tutkitut kolme reittiä ovat kaikki teknisesti toteuttamiskelpoisia erikoiskuljetusreiteiksi. Selvityksen mukaan Järveläntien (VE2) muuttaminen erikoiskuljetusreitiksi on toteuttamiskustannuksiltaan edullisin. Viestitien (VE1) muuttamisessa erikoiskuljetusreitiksi suurimmat kustannutukset aiheutuvat höyryputken korottamisesta. ELY-keskuksen mukaan satamiin tulisi olla maantieyhteys. Mikäli Viestitie muutettaisiin maantieksi, olisi perusteltua ohjata myös erikoiskuljetukset tälle reitille. Vanhan satamatien (VE3) ottaminen erikoiskuljetusreitiksi edellyttää uuden katuyhteyden muodostamista nykyisen teollisuuslaitoksen alueen läpi. Yhteydestä muodostuisi neljäs satamaan suuntautuva pääkatu, joka edellyttäisi korkeaa kunnossapidon tasoa. Satama pitää tärkeänä, että satamasta on kaksi purkautumisreittiä. Tammikuussa 2012 luonnosvaiheessa oleva asemakaava mahdollistaa jatkossakin liikenteen Satamatien kautta sataman ja Luonnonmaan sataman välillä. Humaliston vahvistetussa osayleiskaavassa on nykyisen Satamatien kautta satamaan suuntautuva moottoriajoneuvoliikenteen yhteys katkaistu. Osayleiskaavan toteutuminen edellyttää katuyhteyden (Vanha Satamatie, VE3) muodostamista TY-alueen kautta Armonlaaksontieltä satamaan. Toteuttamiskelpoisimmaksi erikoiskuljetusreitiksi lyhyellä aikavälillä osoittautui Järveläntien (VE2) reitti. Reitin toteuttaminen palvelee osaltaan myös Viestitien (VE1) reitin mahdollista myöhempää toteutumista.