KUOPION TAIDELUKIO L U M I T HANKESUUNNITELMAN LISÄSELVITYKSET

KUOPION TAIDELUKIO L U M I T HANKESUUNNITELMAN LISÄSELVITYKSET

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. SIJAINTIVAIHTOEHDOT... 4 2.1 Toiminnalliset lähtökohdat soveltuvuuden mittareina... 4 2.2 Opiskelijoiden näkökulma... 5 2.3 Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetyt sijaintivaihtoehdot... 6 2.4 Lisäselvitysten yhteydessä selvitetyt sijaintivaihtoehdot... 7 3. YHTEISKOULU MUSIIKKIKESKUS -TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 8 3.1 Kaavatilanne... 8 3.2 Kuopionlahden arkkitehtuurikilpailu... 9 4. TILAOHJELMA... 10 5. LUKION VÄLIAIKAISET TILAJÄRJESTELYT... 10 6. KUSTANNUKSET... 11 6.1 Investointikustannukset... 11 6.2 Käyttäjien hankinnat... 11 6.3 Käyttökustannukset... 12 6.4 Toiminnan tilapäisjärjestelyjen kustannukset... 12 6.5 Taidemääräraha... 12 7. HANKKEEN TOTEUTUSMALLI... 12 8. HANKKEEN AIKATAULU... 12 9. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS... 13 LIITTEET... 13

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 3 MUSIIKIN, ILMAISUTAIDON JA TANSSIN LUKION (nyk. Kuopion taidelukio Lumit) HANKESUUNNITELMAN LISÄSELVITYKSET 1. JOHDANTO Kuopion kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 26.9.2011 ( 71) hyväksynyt Kuopion kaupungin peruskoulu- ja lukioverkkoselvityksen. Selvityksessä lukioverkostosta tehtiin neljä esitystä: vaihtoehdot A1, A2, B ja C. Näistä vaihtoehdoista valtuusto hyväksyi vaihtoehdon A1 Uusi Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukio, jossa yhdistyville Minna Canthin lukiolle ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukiolle rakennetaan uudet tilat ja Karttulan lukio poistuu verkostosta. Kaupunginvaltuusto päätti Karttulan lukion lakkauttamisesta kokouksessaan 28.5.2012 ja lukion toiminta päättyi 31.7.2015. Kaupunginjohtaja asetti 14.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Uuden Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukion toimitilakysymys, vaihtoehtoina laajempi MIT-kampus, jossa mukana olisi Savonia amk ja Kuopion konservatorio ja lukiotoimintaan keskittyvä MIT-lukio. Työryhmä selvitti sijoitusvaihtoehtoina Sairaalakadun kiinteistöt, Niiralan koulun, Opistotien kiinteistön ja Musiikkikeskuksen ympäristön. Hanketyöryhmän työ valmistui 10.4.2014 ja hanketyöryhmä päätyi esittämään MIT-lukion toteuttamista uudisrakennusvaihtoehtona Musiikkilukion ja Musiikkikeskuksen väliselle tontille. Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi esityksen kokouksessaan 23.4.2014 25 ja päätti esittää edelleen kaupunginhallitukselle esityksen hyväksymistä. Kaupunginhallitus käsitteli esitystä kokouksessaan 10.11.2014 400 ja päätti hyväksyä esityksen MIT-lukion muodostumisesta, mutta edellytti, että hanketyöryhmän esitystä on kuitenkin vielä täsmennettävä aikataulun, sijainnin ja tilojen omistuksen osalta. Kaupunginhallituksen päätöksen (10.11.2014 400) mukaisesti Minna Canthin lukio ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio on yhdistetty hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhdeksi yksiköksi 1.8.2015 alkaen (Kasvun ja oppimisen ltk18.12.2014 68). Uuden lukion nimeksi päätettiin Kuopion taidelukio Lumit (Kasvun ja oppimisen ltk 27.1.2015 10) ja se toimii lv 2015-2016 ajan kahdessa kiinteistössä, mutta keväällä 2016 Minna Canthin koulun tiloista luovutaan ja väliaikaiseksi lisätilaksi Musiikkilukion kiinteistön ohella on suunniteltu Puistokoulua. Lisäselvitystä varten hankesuunnittelutyöryhmä sai eri tahoilta esityksiä hyvinkin erilaisista kiinteistöistä, joiden soveltuvuutta taidelukion käyttöön toivottiin tutkittavan. Tässä yhteydessä on tarkasteltu tarkemmin seuraavat kiinteistöt: Kalevalan koulu, Ammattioppilaitos (Presidentinkatu 3), Kauppaoppilaitos (Presidentinkatu 1), Puolustusvoimien kiinteistö (Puistokadun varressa) ja Kauppakeskus Hermanni.

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 4 Lisäselvityksen sisältöä ja sijoitusvaihtoehtoja on käsitelty verkostotyön ohjausryhmässä 1.2.2014, 2.2.2015 ja 24.4.2015 sekä kaupunginvaltuuston iltakoulussa 23.3.2015. Valmistelun yhteydessä on tullut esille ulkopuolisten käyttäjien kiinnostus tilojen vuokraamiseen. Kiinnostusta on tullut muun muassa Sibelius-Akatemiasta, Savonia ammattikorkeakoulusta ja Kuopion konservatoriosta. Lisäselvityksessä on tuotu esille myös opiskelijoiden näkökulmaa ja oppimisympäristön merkitystä kokonaisvaltaiselle musiikin ja tanssin osaamisen kehittämiselle osana lukioopintoja. 2. SIJAINTIVAIHTOEHDOT 2.1 Toiminnalliset lähtökohdat soveltuvuuden mittareina Kiinteistöjen ja niissä sijaitsevien tilojen soveltuvuutta arvioitaessa lähtökohtana on taidelukion toiminta ja sen edellyttämät vaatimukset. Toiminnan edellytyksenä on, että perusopetustilat ovat riittävät lukio-opetusta silmällä pitäen. Valtakunnallisen tuntijaon mukaisen opetuksen perusopetustilat pakollisia kursseja varten suunnitellaan 30-36 opiskelijalle. Syventäviä ja soveltavia kursseja varten tilatarve on pienempi. Koulun erityispiirteestä johtuen kokonaisuudessa tarvitaan monentyyppisiä tiloja musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon opiskelua sekä esiintymistä varten. Tilasuunnittelussa tavoitteena on uudenlainen oppimisympäristö, jossa keskeisenä tekijänä on tilojen muunneltavuus, joustavuus ja monipuolisuus. Opiskelua varten tarvitaan paikkoja sekä suurten ryhmien yhtäaikaiselle käytölle, että ryhmätyöskentelyyn, yksilötyöskentelyyn ja hiljaiseen työskentelyyn. Myös luokkahuoneiden ulkopuolella tapahtuva oppiminen ja sosiaaliset kohtaamispaikat ovat toiminnan kannalta oleellisia. Lukio-opinnoissa tulisi hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät työelämän, jatko-opintojen sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Opiskeluympäristön tulee tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota ja auttaa häntä löytämään omat vahvuutensa. Tutkimusten mukaan opetustilojen ei tulevaisuuden koulussakaan katsota menettävän merkitystään opetuksen ja oppimisen ytimenä, mutta tilojen käyttö saa uusia muotoja. Opetustilan tarkoituksenmukaisuus perustuu toiminnallisuuteen, sosiaalisuuteen ja monimuotoisuuteen, jotka yleisesti on nostettu nykyaikaisen koulun keskeisiksi muutostekijöiksi. Vaikka opetustilojen nykyiset mitoituskäytännöt eivät juuri anna mahdollisuutta kasvattaa tilamäärää merkittävästi, voidaan tilojen käyttömahdollisuuksia laajentaa ja tehostaa innovatiivisemman ajattelun avulla. Esimerkiksi luopumalla koulun yksittäisistä aula-, mediateekki- tai kirjastotiloista voidaan vapautuvat neliöt hyödyntää monitoimialueina. Samalla lisätään tilojen pedagogisia mahdollisuuksia ilman tilamäärän varsinaista kokonaiskasvua. Uusissa oppimisympäristöissä päätelaitteet ovat luonteva osa opiskelu-, ryhmätyö- ja kommunikaatioprosessia. Tämä näkyy erityisesti oppilaiden erilaisissa

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 5 ryhmätyöpisteiden suunnitelmissa, joissa informaatioteknologiset laitteet ovat painotetusti läsnä. Koska tulevaisuudessa lähes kaikki tieto varastoituu ja linkittyy yhteiskunnan käyttöön sähköisessä muodossa, syntyy myös uusia oppimateriaaleja ja oppimismenetelmiä hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Näin niin kuvaa, ääntä kuin dataa tulee pystyä siirtämään opetustilasta toiseen ja myös koulutilan ulkopuolelle, sillä tekniikan ja virtuaalipohjaisen opetuksen kehittyessä tulevaisuuden fyysisen oppimisympäristön uudet teknologiset mahdollisuudet eivät ole vain osa opetustilan sisällä tapahtuvaa työskentelyä. Tässä prosessissa koulun tilat ja kalusteratkaisut katsotaan tärkeäksi osaksi kokonaisvaltaista oppimisympäristöajattelua. Opetustilan oppimisympäristönä katsotaankin laajenevan tilallisena jatkumona luokasta maailmalle, jossa oppiminen tapahtuu formaalina ja informaalina vuorovaikutuksena niin fyysisissä kuin virtuaalisissa tiloissa. Kuopion taidelukio Lumitin monipuolinen tilaohjelma tarjoaa mahdollisuuden tilojen laajalle ja monimuotoiselle käytölle myös ulkopuolisille tahoille. Kuopiossa on ollut pulaa erityisesti tanssille soveltuvista tiloista sekä erikokoisista esiintymistiloista. Tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö tehostaa tilankäyttöä oleellisesti. Taidelukiohanketta ei pitäisikään tarkastella puhtaana oppilaitoshankkeena, vaan huomioida sen tarjoamat mahdollisuudet laajalle käyttäjäkunnalle. Tällöin myös toimitilojen keskeisellä sijainnilla on oleellinen merkitys. 2.2 Opiskelijoiden näkökulma Minna Canthin lukion ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion oppilaskuntien kanssa pidettiin keskustelu- ja kuulemistilaisuudet lukioiden yhdistämisestä ja sen vaikutuksista lukio-opintoihin. Musiikkilukion tilaisuus järjestettiin 28.11.2014 ja Minna Canthin lukion tilaisuus 4.12.2014. Tilaisuuksien keskusteluiden pohjalta laadittiin muistiot oppilaskuntien hallitusten näkemyksistä tilojen ja niiden sijainnin merkityksestä erityisen tehtävän opetukseen (musiikki, tanssi) ja painotettuun opetukseen (ilmaisu). Kuopion taidelukio Lumitin opiskelijat pitävät tärkeänä lukion yhteisöllisyyden säilyttämisen jatkossakin. Opiskelijoiden mielestä lukioiden nykyiset ominaispiirteet, luovuus ja hyvä yhteishenki on säilytettävä lukioiden yhdistyessä ja oppilasmäärän kasvaessa. Molempien yhdistyvien koulujen opiskelijoiden mielestä on tärkeää huolehtia hyvästä ryhmäytymisestä tulevassa koko lukiossa ja erityisen tehtävän ja painotusopetuksen linjoilla. Opiskelijoissa on runsaasti päivittäin Kuopioon ja Kuopion keskustaan matkustavia opiskelijoita. Monet opiskelijat myös muuttavat Kuopioon erityisen tehtävän lukioon päästyään. Vuosittain lukioihin tulee opiskelijoita, jotka eivät tunne ennestään ketään koulusta. Jotta uudet ystävyyssuhteet syntyvät, tarvitaan jatkuvasti kasvokkain tapahtuvaa kohtaamisia. Yksi lukion kasvatustavoite on tarjota nuorille turvallinen yhteisö, johon hän kokee kuuluvansa. Yhteisöllisyyden tunteen syntymisen edellytys on, että nuori myös tietää, ketä muita hänen kanssaan samaan ryhmään kuuluu. Koko luokattoman lukion ajan ryhmäytymiseen ja yhteisöllisyyteen on panostettava entistä enemmän. Oppilaskunnan hallituksen jäsenten mielestä koko lukiolaisen elämä on kaupungin keskustassa. Kaikkein tärkeimpänä koulun sijaintiin vaikuttavana tekijänä opiskelijat pitivät yhteistyötä konservatorion kanssa. Opiskelijoilla on sekä koulupäivän aikana että

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 6 koulupäivän jälkeen tunteja konservatorion opettajien pitämänä. Lukiolaisten mielestä musiikin ja tanssin opiskelu ja harrastaminen on kokonaisvaltaista, ammattimaista toimintaa, mikä useilla myös myöhemmin muuttuu ammatiksi. Opiskelijan näkökulmasta toiminta on kokonaisuudessaan tavoitteellista ja päämäärätietoista toimintaa sekä koulupäivän aikana että sen ulkopuolella. Koulun ja Musiikkikeskuksen kombinaatiossa toimiminen mahdollistaa parhaat asiantuntijat opettajina ja samalla riittävän määrän tavoitteellista harjoittelua. Opiskelijat kertovat harjoittelevansa konservatoriolla noin 3-4 kertaa viikossa. Opiskelijoiden soitto- ja laulututkinnot suoritetaan päiväaikaan konservatoriolla. Kun musiikkilukio sijaitsee konservatorion vieressä, musiikkilukio voi rekrytoida sivutoimisia taideopettajia naapuritalosta. Lukion opiskelijoiden koulutyö ei aina pääty klo 16, vaan jatkuu useita kertoja viikossa klo 20:een asti. Opiskelijoiden produktioiden harjoituksia on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Huomattava osa opiskelijoistamme käy päivittäin koulua Kuopion ulkopuolelta jopa yli 50 km:n päästä. Opiskelijoiden esitykset ovat koululla iltaisin, ne ovat avoimia myös yleisölle. Omien esitysten lisäksi musiikkilukiolaiset esiintyvät paljon myös koulun ulkopuolella tilaisuuksissa, jotka ovat pääasiassa kaupungin keskustassa. Nämä esiintymiset jäisivät pääosin tekemättä, mikäli koulu sijaitsisi keskustan ulkopuolella. Kuopion kaupunginorkesteri on koulun kummiorkesteri, jonka kanssa opiskelijat tekevät monenlaista yhteistyötä. Opiskelijaryhmät osallistuvat konsertteihin. Ammattikorkeakoulun orkesterissa (Musiikkikeskuksella) soittaa Musiikkilukion opiskelijoita. Lukiolaisten liikunnan opiskelussa käyttämät liikuntapaikat sijaitsevat keskustassa. Lukiolaiset tarvitsevat kaupungin liikuntapaikkoja, koska koulujen liikuntatilat ovat melkoisen osan kouluvuodesta muussa käytössä mm. produktioiden ja ylioppilaskirjoitusten takia. 2.3 Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetyt sijaintivaihtoehdot Hankesuunnitelmassa (10.4.2014) käytiin tilavolyymiltaan riittävän suurista vaihtoehdoista läpi seuraavat kiinteistöt: Sairaalakadun kiinteistöt Sairaanhoito-oppilaitoksen (rakennus 5) soveltuvuutta tutkittiin lukio-opetuksen tilatarpeisiin. Selvityksessä todettiin rakennuksessa sijaitsevat opetustilat liian pieniksi lukiokäyttöön. Opetusryhmien koko saattaa lukiossa olla 36 oppilasta, eikä luokista mahdollisten muutosten jälkeenkään saada ko. ryhmäkoolle toimivia tiloja. Selvityksessä tutkittiin lisäksi rakennusten 2, 3 ja 4 soveltuvuutta musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon opetuskäyttöön. Vaihtoehdon jatkosuunnittelusta luovuttiin, koska kokonaisuuteen ei ole mahdollista saada toimivia perusopetustiloja lukio-opetusta varten. Niiralan koulu Kouluverkostosuunnitelman vaihtoehdossa A2 esitetty Niiralan koulun peruskorjaus uudeksi, teatterin läheisyydessä sijaitsevaksi Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukioksi

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 7 ei ole käytännössä mahdollista lukion tilaohjelman puitteissa. Rakennukseen ei ole mahdollista toteuttaa riittävästi luokkatiloja tilaohjelman mukaiseen perusopetukseen eikä erityistarpeisiin (musiikki, tanssi, ilmaisutaito). Lisärakentamista Niiralan koulun tontille ei toiminnallisista eikä kaupunkikuvallisista syistä nähty realistisena vaihtoehtona. Opistotie Yhtenä mahdollisena sijaintipaikkana tutkittiin Opistotien oppilaitoskiinteistöä. Vaihtoehto hylättiin rakennusteknisten syiden ja sijainnin vuoksi. Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukion yhteys Musiikkikeskukseen ei toimi pitkän välimatkan vuoksi. Musiikkikeskuksen ympäristö Toiminnallisesti luontevimmaksi sijaintipaikaksi todettiin nykyisen Yhteiskoulun Musiikkilukion ja Musiikkikeskuksen ympäristö. Uuden toiminnan sijoittaminen samaan yhteyteen on järkevää, koska jo nykyisellään Musiikkikeskuksen kiinteistöön sijoittuu useiden musiikin ja tanssin opetusta tarjoavien oppilaitosten toimintaa. (Savonia amk, Kuopion konservatorio, Sibelius-Akatemia). Sijainti mahdollistaa opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet kaikkien musiikin oppilaitosten opetustarjonnan hyödyntämiseen ja oppilaitoksille tilojen yhteiskäytön. 2.4 Lisäselvitysten yhteydessä selvitetyt sijaintivaihtoehdot esittelyn yhteydessä 10.11.2014 kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityksen MIT-lukion muodostumisesta, mutta edellytti, että hanketyöryhmän esitystä on vielä täsmennettävä aikataulun, sijainnin ja tilojen omistuksen osalta. ltä pyydettiin lisäselvityksiä mahdollisuudesta sijoittaa taidelukio johonkin jo olemassa olevaan kiinteistöön (varsinaisen hankesuunnitelman yhteydessä tutkittujen kiinteistöjen lisäksi) vaihtoehtona uudisrakentamiselle. Työryhmä sai eri tahoilta esityksiä hyvinkin erilaisista kiinteistöistä, joiden soveltuvuutta taidelukion käyttöön toivottiin tutkittavan. Lisäselvitysten yhteydessä on tarkasteltu tarkemmin seuraavat kiinteistöt: Kalevalan koulu (omistaja Kuopion kaupunki) Kiinteistön perusopetustilojen koko ei ole riittävä, eikä kiinteistöstä löydy riittävän kokoisia salitiloja taidelukion toimintaa varten. Lisäksi rakennuksessa on paljon yläkoulun opetustarpeisiin varusteltuja tiloja (kotitalous, tekninen työ yms.), joiden muuttaminen muuhun käyttöön edellyttää paljon muutostöitä. Lukiokäyttö edellyttäisi peruskorjauksen lisäksi myös laajennusta. Sijainti kaukana Musiikkikeskuksesta vaikeuttaa taidelukion ja musiikkikeskuksessa toimivien oppilaitosten yhteistyötä. Kouluverkostopäätösten myötä kiinteistö on osoitettu kiinteistökehityskohteeksi. Ammattioppilaitos, Presidentinkatu 3 (omistaja Sakky) Käynnissä oleva Mölymäen arkkitehtuurikilpailu antaa suuntaviivat alueen käytölle ja mahdollisesti säilytettäville rakennuksille. Kiinteistön omistajan mukaan kohteessa on sisäilmaongelma ja rakennuksen mahdollinen jatkokäyttö edellyttää mittavia korjauksia. Kiinteistössä (A-osa) on tilavolyymia reilusti yli taidelukion tarpeiden, mutta tilamitoitus ei kaikilta osin vastaa taidelukion tarpeita. Pääosa perusopetustiloista on n. 50 m² luokkatiloja, jotka ovat riittämättömän kokoisia lukiokäyttöön. Salitilat ovat kooltaan melko hyvät, mutta esim. keittiötilat aputiloineen ovat moninkertaiset tarpeeseen

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 8 nähden. Kiinteistössä on lisäksi valtavasti tiloja, jotka vaatisivat käyttötarkoituksen muutoksen (opetuskeittiöt, leipomotilat, myymälätilat, harjoitteluravintola yms.). Kiinteistö on sisäisen liikenteen osalta toiminnallisesti hankala kokonaisuus, sillä poikittaisliikenne kerroksissa yhteensä neljän porrashuoneen välillä ei ole mahdollista, koska yhteydet porrashuoneesta toiseen onnistuvat vain rakennuksen 1. kerroksessa ja kellarikerroksessa. Kauppaoppilaitos, Presidentinkatu 1 (omistaja Sakky) Mölymäen arkkitehtuurikilpailun alueeseen liittyvä kauppaoppilaitos ei vastaa tilarakenteeltaan taidelukiolle laadittua tilaohjelmaa. Perusopetustiloja on määrällisesti liikaa ja niistä pääosa on riittämättömän kokoisia (50-60 m²). Salitilat ovat pienet ja riittämättömät. Kiinteistön omistajan mukaan kohteessa on sisäilmaongelma ja rakennuksen mahdollinen jatkokäyttö vaatii muutostöitä ja peruskorjauksen.taidelukion tarvitsemia salitiloja ei silti pystytä toteuttamaan olevaan kiinteistöön. Puolustusvoimien kiinteistöt Puistokadun varressa (omistaja Senaatti) Puolustusvoimilta vapautuneet tai vapautumassa olevat tilat sijoittuvat kolmeen erilliseen kiinteistöön. Kokonaisuudessa ei ole riittävästi tiloja taidelukion tarpeisiin ja kooltaan kiinteistöissä olevat tilat ovat pääosin pienehköjä toimistotiloja, joita yhdistämälläkään ei saada riittävän kokoisia perusopetustiloja. Salitilat puuttuvat kokonaan, eikä muitakaan musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon opetustiloja pystytä kiinteistökokonaisuuteen ratkaisemaan. Kauppakeskus Hermanni (omistaja Lemminkäinen Talo Oy) Alueen kaava ei salli oppilaitoksen sijoittamista alueelle. Kaavamääräys KM-4 on Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennusten ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan lisäksi rajoitetun vähittäiskaupan suuryksikön siten, että toimijoiden (myymälöiden) määrä on enintään kaksitoista. Alueella ei saa harjoittaa elintarvikkeiden vähittäismyyntiä eikä muotivaatekauppaa. Kiinteistö on soveltumaton oppilaitoskäyttöön, koska koulusuunnittelun ohjeissa määritellään, että riittävän päivänvalon turvaamiseksi on oleskelu- ja työtiloissa ikkunan valoaukon oltava vähintään 10 % tilan huonealasta. Hankesuunnittelun aikana tehdyn kartoituksen perusteella kiinteistön vapaana olevat tilat sijaitsevat kiinteistön pimeällä keskialueella, joten päivänvalon saaminen tiloihin ei ole mahdollista. Lisäksi kiinteistön sijainti on toimimaton sekä toiminnallisesti (yhteistyö Musiikkikeskuksen toimijoiden kanssa) että tilojen iltakäytön suhteen. 3. YHTEISKOULU MUSIIKKIKESKUS -TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Kaavatilanne Kuopion taidelukio Lumit esitetään hankesuunnitelmassa sijoitettavaksi Yhteiskoulun musiikkilukion kiinteistön eteläpuolella sijaitsevalle tontille. Hankkeen korttelialueella on voimassa sisäasiainministeriön 29.7.1976 vahvistama asemakaava merkinnällä Y O koillisosan tonttia lukuun ottamatta, jossa merkintöjä on useita. Y O tarkoittaa opetustoimintaa palvelevaa korttelialuetta.

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 9 Vielä rakentamattomalla korttelin eteläisellä alueella kaavan mukainen rakentaminen on sijoitettu tontin itäpuolelle ja nyt uudisrakentamishankkeelle ajateltu tontin länsiosa on ohjeellisella merkinnällä up, joka tarkoittaa oppilaitoksen yhteyteen sijoittuvaa palloilukenttää. Tämä alue on ollut viime vuosina torimyyjien parkkipaikkana ja iltaisin ja viikonloppuisin myös yleisenä parkkialueena. Idänpuoleinen tontti on ollut vapaa. Yhteiskoulun musiikkilukion tontin nykyinen rakennusoikeus on 9000 m 2 (kerrosluku II) ja tästä käytetty rakennusoikeus on kiinteistörekisteritietojen mukaan 2 688 k-m 2. Kiinteistön uusimman osan (osa C, rakennettu 1959-1960) purkaminen ja uudisrakentamisella korvaaminen on mahdollista kaavan sallimissa puitteissa. Yhteiskoulu on rakennussuojelukohde Kuopion seudun maakuntakaavassa 2008 (sr 11.1107) ja Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (YK2001, sr-2). Säilytystavoitteet eivät koske v. 1960 valmistunutta uudisosaa. Uudisrakennushanke vaatii kaavamuutoksen, jossa koko nykyinen Y O -merkinnän korttelialue on syytä tutkia ja jossa vapaiden tonttien rakentaminen määritellään uudelleen. Alueen kaavoittamisesta on hankesuunnittelun aikana keskusteltu asemakaavoituksen kanssa ja todettu, että alueen kaavoitus tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Alueen sijainti, kaupunkikuva- ja ympäristövaateet sekä pysäköintijärjestelyt huomioiden kaavamuutosprosessi tulee olemaan vaativa ja parhaana vaihtoehtona kaavoituksen pohjaksi on pidetty arkkitehtuurikilpailun järjestämistä koko musiikkikeskuksen ympäristöä koskien (ks. kohta 3.2). 3.2 Kuopionlahden arkkitehtuurikilpailu Kaavoitus ja maaomaisuuden hallintapalvelut valmistelevat Kuopionlahden yleistä kaksivaiheista arkkitehtuurikilpailua, jolla haetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman hyvää kokonaisratkaisua viimeiselle ydinkeskustan rakentamattomalle alueelle. Keskeinen haaste alueella nykyiset ja tulevat toiminnot huomioiden on pysäköinnin järjestäminen, joka tulee ratkaista kokonaisuutena. Kilpailuohjelman lähtöaineistoksi liitetään taidelukion tilaohjelma ja hotelli/kongressikeskuksen tilaohjelma. Kilpailijat saavat esittää muiden tonttien osalta käyttötarkoituksen kilpailuohjelman mukaisesti. Kilpailulla etsitään ideoita myös suojellun Yhteiskoulun rakennuksen jatkokäytölle. Kilpailun ensimmäinen vaihe on asemakaavallisen ideakilpailun luonteinen. Kilpailijat laativat tässä vaiheessa Kuopionlahden alueelle yleissuunnitelman, jossa osoitetaan maankäytöllisten perusratkaisujen lisäksi erityisesti kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen kokonaisajatus sekä alueen toiminnallinen luonne ja liikennejärjestelyt sekä puistoalueiden liittäminen osaksi kokonaisuutta. Kilpailun toisessa vaiheessa laaditaan tarkemmat suunnitelmat ydinalueen (Kuopion taidelukio Lumit ja hotelli- ja kongressikeskus) hankkeiden osalta sekä niihin saumattomasti liittyvän musiikkikeskuksen ympäristön ja sen lähialueiden osalta. Kilpailun valmisteluaineistossa lähtökohtina mainitaan, että kehitysalue torilta Kuopionlahdelle on Kuopion merkittävin kulttuuri- ja sivistysvyöhyke, jossa musiikki, tanssi ja kaupunkikulttuurin eri muodot ovat voimakkaasti läsnä. Liite 2: Kuopionlahden arkkitehtuurikilpailu, kilpailu- ja tarkastelualueiden alustavat rajaukset

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 10 4. TILAOHJELMA Kasvun ja oppimisen lautakunnan 23.4.2014 hyväksymän, 10.4.2014 valmistuneen hankesuunnitelman tilaohjelmaa on hankesuunnitelman jatkoselvitysten yhteydessä tarkasteltu uudelleen. Tavoitteena on ollut vielä aiempaa versiota kustannustehokkaampi tilaohjelma, jossa tilojen muunneltavuutta ja yhteiskäyttöisyyttä tehostetaan ja saadaan siten karsittua kokonaislaajuutta. Tilaohjelmaa on pystytty pienentämään n. 850 hym² alkuperäiseen versioon verrattuna. Suurin osa karsinnasta on kohdistunut erityisiin opetustiloihin (ilmaisutaidon, musiikin ja tanssin tilat). Tarkistettu tilaohjelma on hankesuunnitelman lisäselvitysten liitteenä (Liite 1). Jatkoselvitysten yhteydessä on tullut kyselyjä mahdollisuuksista toteuttaa taidelukiohankkeen yhteyteen tiloja, joiden käyttäjä olisi pääosin taidelukion ulkopuolinen taho. Kuopiossa on pulaa tanssisaleista ja mikäli taidelukion yhteyteen toteutettaisiin yhden tanssisalin asemasta kaksi salia, Savonia amk olisi kiinnostunut vuokraamaan salia omaan käyttöönsä. Kahden tanssisalin yhteiskäyttömahdollisuus antaisi myös taidelukiolle lisää mahdollisuuksia lukion tanssin opetuksen järjestämiselle. Toisen tanssisalin lisäämisen kustannusvaikutus koko hankkeeseen on tavoitehintalaskelman (VE 2) mukaan n. +300 000 (alv 0%). Sibelius-Akatemia on ilmaissut kiinnostuksensa saada opetuksessaan tarvitsemansa urkuluokat ja kuoro-opetustilan lähemmäksi musiikkikeskusta (nykyiset Haapaniemellä) ja tiedustellut mahdollisuutta, että kaupunki toteuttaisi heidän tarvitsemansa tilat taidelukiohankkeen yhteyteen ja Sibelius-Akatemia tulisi tiloihin vuokralle. Tavoitehintalaskelman (VE3, sisältää sekä toisen tanssisalin että Sibelius-Akatemian tarvitsemat tilat) mukaan kustannusvaikutus hankkeeseen olisi + 1 429 000 (alv 0%). Sibelius-Akatemialle on ilmoitettu tavoitehintalaskelman pohjalta laadittu neliövuokraarvio. Kannanottoa siihen, olisivatko he vuokra-arvion perusteella valmiita tulemaan vuokralle tiloihin, odotetaan hankesuunnitelman päätöskäsittelyyn mennessä. Kuopion konservatorio on tiedustellut mahdollisuutta taidelukion tilojen iltakäyttöön. Kuopion konservatoriossa annettava opetus on pääasiallisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua ns. taiteen perusopetusta, jossa opetus tapahtuu iltaisin koulupäivien jälkeen. Tilojen yhteiskäyttö lisäisi tilankäytön tehokkuutta ja sillä voitaisiin saavuttaa kustannussäästöjä. Liite 3: Kuopion konservatorion kirje kaupunginhallitukselle 12.6.2015 5. LUKION VÄLIAIKAISET TILAJÄRJESTELYT Lukuvuoden 2015 2016 Kuopion taidelukio Lumit toimii entisen Musiikkilukion tiloissa ja osittain aiemman Minna Canthin lukion tiloissa. Elokuun 2016 alusta toiminta jatkuu entisen Musiikkilukion kiinteistön lisäksi Puistokoulun tiloissa. Puistokoulun luokkatilat ovat pieniä, pääosa noin 50 m 2. Tilat rajoittavat mahdollisuutta luoda riittävän kokoisia opetusryhmiä lukio-opetukseen. Puistokoulun tiloihin joudutaan tekemään muutostöitä lukiotoimintaa varten kohteen toimittua koulukäytön jälkeen väliaikaistiloina teatterille ja päiväkodeille. Tiloja ei millään muutoksilla saada kuitenkaan vastaamaan nykyaikaisen lukiotoiminnan tarpeita, joten niiden pidempiaikainen käyttö taidelukion tiloina ei ole mahdollista. Lukioon hakeutuvien määrä on Kuopiossa kasvamassa. Tarve lisätä aloituspaikkojen määrää tulee lähivuosina kasvamaan. Kuopion taidelukio Lumitin opiskelijamäärän

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 11 kasvattaminen ei ole mahdollista väliaikaisten tilojen määrän ja tilojen pienen koon takia. Entisen Musiikkilukion tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa, minkä vuoksi väliaikaiset tilat voivat joka tapauksessa olla käytössä vain hyvin rajoitetun ajan. 6. KUSTANNUKSET 6.1 Investointikustannukset Hankesuunnittelun jatkoselvitysten yhteydessä tarkistetun tilaohjelman pohjalta laaditun tavoitehintalaskelman mukaan taidelukion uudisrakennusvaihtoehdon (VE 1) investointikustannukset ovat 16,95 milj. euroa (alv 0%). Mikäli taidelukiohankkeen yhteyteen toteutetaan Savonia amk:n ja lukion yhteiskäyttöön tarkoitettu toinen tanssisali, uudisrakennusvaihtoehdon investointikustannukset ovat tavoitehintalaskelman (VE 2) mukaan 17,25 milj. euroa (alv 0%). Jos taidelukiohankkeen yhteyteen toteutetaan sekä Sibelius-Akatemian urkuluokat ja kuoro-opetustila että Savonia amk:n ja lukion yhteiskäyttöön tarkoitettu toinen tanssisali, uudisrakennusvaihtoehdon investointikustannukset ovat tavoitehintalaskelman (VE 3) mukaan 18,38 milj. euroa (alv 0%). Tarkemmat kustannuserittelyt on esitetty liitteissä 4, 5 ja 6. 6.2 Käyttäjien hankinnat Irtokalusteet ja toimistokalusteet ja -varusteet ovat käyttäjän hankintoja. Uusi musiikin, ilmaisutaidon ja tanssin lukio varustetaan pääasiassa uusilla oppilas- ja toimistokalusteilla, av-laitteistolla ja varusteilla, jotka tukevat juuri tätä käyttötarkoitusta ja edistävät OPS2016 sekä lukion erityistehtävän pedagogisia tavoitteita. Kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti kaikki olemassa oleva kalusto tutkitaan ja kunnostetaan uusiokäyttöön, jos se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä. Nykyaikaisen avoimen oppimisympäristön luonteeseen kuuluu tilojen muunneltavuus erilaisilla liikuteltavilla elementeillä sekä irtokalusteilla. Väliseinien muuttuessa mobiileiksi niihin ei voi enää integroida säilytysjärjestelmiä kuten aikaisemmin. Perinteiset kiinteät säilytyskalusteet sekä neliötehokkuudeltaan heikot varastotilat pyritään korvaamaan nykyajan tarpeita vastaavilla irtokalusteratkaisuilla. Opetusmateriaalien säilyttämisen tarve pienenee aineistojen siirryttyä yhä enemmän digitaaliseen muotoon. Käyttäjähankinnoissa on otettava huomioon muuttuneet käytännöt ja siirrettävä hankintojen painopiste myös tulevaisuuden toiminnallisia tavoitteita tukevaksi. Kasvun ja oppimisen palvelualueelle talousarviovalmistelussa vuosittain myönnettävä Koneet ja kalusto -investointimääräraha perustuu tulevan toimintakauden käyttäjähankintatarpeisiin. Kuopion taidelukio Lumit -hankkeen käyttäjähankinnat tulevat ajankohtaiseksi kohteen toteutus- ja käyttöönottovaiheessa.

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 12 6.3 Käyttökustannukset Tarkistetun tilaohjelman ja tavoitehintalaskelman perusteella alustava arvio taidelukion uudisrakennusvaihtoehdon vuokratasosta on koko kiinteistön osalta keskimäärin 20-22 /m², joka sisältää arvion sähköstä, lämmöstä, siivouksesta, maanvuokrasta, ylläpidosta, investoinnin kuoletuksesta (30 v) ym. Lopullinen vuokrataso määräytyy toteutettavan ratkaisun perusteella. 6.4 Toiminnan tilapäisjärjestelyjen kustannukset Puistokoulun toimiminen lukion väliaikaistiloina edellyttää sekä rakennusteknisiä muutostöitä että lukiotoiminnan vaatimia atk- ja sähköteknisiä muutoksia. Alustava kustannusarvio tarvittavista muutostöistä on 230 000. 6.5 Taidemääräraha Kaupunginhallituksen päätöksen (5.1.2004) mukaisesti Kuopion kaupungin rakennushankkeisiin liittyvissä taidehankinnoissa tulee noudattaa muun muassa seuraavia periaatteita: taidehankkeet otetaan mukaan sekä alueiden kaavoitukseen että rakennushankkeiden hankesuunnitteluun ja rakennuskohteisiin varataan kuvataidehankintoihin prosenttiperusteinen määräraha suuruudeltaan 0,5 1,5 % kohteen tavoitehinnasta (keskimäärin 1 %) ja määräraha sisällytetään rakennushankkeen investointikuluihin. Taidemääräraha ei ole mukana liitteenä olevissa tavoitehintalaskelmissa, vaan se on lisättävä kokonaiskustannukseen kun hankkeen lopullinen laajuus on selvillä. Taidemäärärahan lopullisesta määrästä päätetään rakennusinvestointia koskevan päätöksen yhteydessä. 7. HANKKEEN TOTEUTUSMALLI Kuopion taidelukio Lumitin toteutusta valmisteltaessa arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus toimii viitesuunnitelmana ja kohteen toteuttamisen hankemalli määritellään eri vaihtoehdoista kustannustehokkaimman mukaisesti siinä vaiheessa kun hankkeen konkreettisen toteutuksen valmistelu aloitetaan. Vaihtoehdot eri hankemalleista perusteluineen valmistellaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. 8. HANKKEEN AIKATAULU Aikataulullisesti Kuopion taidelukio Lumitin eteneminen kytkeytyy Kuopiolahden arkkitehtuurikilpailuun ja alueen kaavoitusprosessiin. Alustavan aikataulun mukaisesti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun lopullinen voittaja olisi selvillä vuoden 2016 loppuun mennessä. Asemakaavoitus olisi tarvittaessa mahdollista aloittaa jo ensimmäisen vaiheen aikana tai sen päätyttyä kesällä 2016, jolloin ehdotus valmistuisi alkuvuodesta 2017 ja kaava tulisi nopeimmillaan voimaan keväällä 2017. Kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta käynnistyvään varsinaiseen toteutussuunnitteluun on varattava aikaa 1 vuosi ja rakentamiseen 1,5 vuotta.

Kuopion kaupunki Kuopion taidelukio Lumit 13 Kouluverkoston ja lukiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta arvioituna tavoiteaikataulu on, että taidelukion uusien tilojen tulisi olla käyttöön otettavissa syksyllä 2019. 9. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS esittää lisäselvityksen perusteella, että Kuopion taidelukio Lumit toteutetaan uudisrakennushankkeena Musiikkikeskuksen ympäristöön ja liitetään osaksi Kuopionlahden alueen kehittämistä ja Kuopion soiva ja sykkivä sydän arkkitehtuurikilpailua. Kaupunginhallitukselle valmistellaan päätösesitys tilojen hankinnan ja omistuksen osalta arkkitehtuurikilpailun jälkeen. Aikataulullisesti toteutus kytkeytyy alueen kaavoitusprosessiin. Tavoiteaikataulu on, että uudisrakennus on käytössä syksyllä 2019. Väliaikaistilana toimiva Puistokoulu soveltuu huonosti lukiokoulutuksen tarpeisiin pidemmällä aikavälillä, koska luokkatilat ovat pieniä, pääosa noin 50 m 2, ja tilat rajoittavat mahdollisuutta luoda riittävän kokoisia opetusryhmiä lukio-opetukseen. Lisäksi Musiikkilukion kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. LIITTEET lisäselvityksen liitteet: Liite 1: Tilaohjelma 26.5.2015 Liite 2: Kuopionlahden arkkitehtuurikilpailu, kilpailu- ja tarkastelualueiden alustavat rajaukset Liite 3: Kuopion konservatorion kirje kaupunginhallitukselle 12.6.2015 Liite 4: Tavoitehintalaskelma VE 1 Liite 5: Tavoitehintalaskelma VE 2 Liite 6: Tavoitehintalaskelma VE 3

Tilaohjelma päivitetty 26.5.2015 Kuopion taidelukio Lumit 550 opiskelijaa yks-m2 lkm Yhteensä huom 1. HALLINTO-, TYÖ-, NEUVOTTELU- JA KIRJASTOTILAT koulun rehtorin huone 20 1 20 apulaisrehtorien huone 20 1 20 yhteinen työhuone kansliahuone 15 1 15 arkisto- ja varastotilat 6 1 6 hallinnon kokoushuone 35 1 35 15 hlö, videoneuvotteluvarustus opinto-ohjaajan huone 15 2 30 vahtimestarin huone 20 1 20 yhteistilojen yhteydessä, "aulaisäntä" opettajien taukotila 60 1 60 40 hlö, sis. keittiötilan n.15m2 opettajien työskentelytilat 80 1 80 35 hlö työskentelytila, ei nimettyjä työpisteitä odotustila/eteinen 20 1 20 postituslokerikot taukotilan wc-tilat 4 3 12 M+N/inva monistamo- ja materiaalihuone 25 1 25 Kirjasto / oppimiskeskus 200 1 200 sisältää ryhmätyötiloja sekä hiljaisen työn tiloja, sijainti miel. kahvilan läheisyydessä Hallinto-, työ-, neuvottelu- ja kirjastotilat yhteensä 543 2: OPETUSTILAT Yleiset opetustilat OT3 70 16 1120 16 kpl x 70m2, 3 luokkaa varustetaan kieliluokiksi maantieto OT3 70 1 70 biologia OT3 70 1 70 ma-bi yhteinen tutkimustila 40 1 40 allastyöpöytä kuvaamataito 100 1 100 allastyöpöytä, näyttelyvitriinit, kohdevalaistus keramiikka 50 1 50 allastyöpöytä, kipsinerotuskaivo, keramiikkauuni fysiikka OT3 70 1 70 allastyöpöytä, sähkövarustus kemia OT2 50 1 50 kemian laboratorio 50 1 50 laboratoriovarustus 1+16hlö liikunta/juhlasali 600 1 600 Opetustilat yhteensä 2220 kokoontumistila 600 hlö, joustolattia, jaettavissa 3 osaan, osassa salia teleskooppikatsomo 3: VARASTOTILAT oppilaiden henkilökohtaisen omaisuuden säilytystilat 79 1 79 1m2 / 7 opiskelijaa erillinen opetusvälinetila 18 3 54 3kpl á 18m2 ma-bi materiaalivarasto 20 1 20 fys-kem materiaalivarasto 20 1 20 kuvaamataito materiaalivarasto 30 1 30 tuolivarasto / av-varasto 35 1 35 erillinen varasto, ei lavan alle voimisteluvälinetila 40 1 40 ulkourheiluvälinetila 20 1 20 talovarasto 22 1 22 Varastotilat yhteensä 320 4. SOSIAALITILAT JA TERVEYDENHUOLTOTILAT Opiskelijoiden pukeutumistilat/n 25 2 50 liikunta- ja tanssitilojen pukuhuoneet Opiskelijoiden pukeutumistilat/m 30 1 30 liikunta- ja tanssitilojen pukuhuone Opiskelijoiden WC- ja pesutilat 12 3 36 pukutilojen yhteydessä Opettajien puku/n 20 1 20 Opettajien puku/m 10 1 10 Opettajien WC-ja pesutilat/n 6 1 6 pukutilojen yhteydessä Opettajien WC-ja pesutilat/m 3 1 3 pukutilojen yhteydessä Liikunnan-/tanssinopettajien pukeutumistilat 6 2 12 Liikunnan-/tanssinopettajien WC- ja pesutilat 3 2 6 Opiskelijoiden WC-tilat 15 4 60 opettajien WC-tilat 3 4 12 keittiö- ja siivoushlökunnan pukeutumistilat/n 12 1 12 keittiö- ja siivoushlökunnan pukeutumistilat 6 1 6 keittiö- ja siivoushlökunnan WC- ja pesutilat 6 1 6 pukutilojen yhteydessä keittiö- ja siivoushlökunnan WC- ja pesutilat 3 1 3 pukutilojen yhteydessä

yks-m2 lkm Yhteensä huom oppilaskunnan huone 24 1 24 aulan / kahvilan yhteydessä Terveydenhoitajan työhuone 20 1 20 Lääkärin huone / lepohuone 20 1 20 Psykologin/erityisopettajan työhuone 15 1 15 Odotustila 12 1 12 wc 4 1 4 inva-wc Sosiaalitilat ja terveydenhuoltotilat yhteensä 367 5. RUOKAILUTILAT jakelukeittiö 60 1 60 jakelukeittiö astianpalautus ja tiskaus 30 1 30 kuivavarasto 6 1 6 astiavarasto 6 1 6 kylmiöt 4 3 12 pakastevarasto 4 1 4 jätekylmiö 4 1 4 emäntä 8 1 8 siivous 3 1 3 keittiö-hk. wc 2 1 2 Ruokasali 0,5 m2/opisk, max 250 m2 250 1 250 jakelulinjastot 2 kpl Kahvila 150 1 150 yleisten tilojen yhteyteen, suora yhteys ulos Ruokailutilat yhteensä 535 (685) 6. SIIVOUSTOIMEN TILAT Siivouskeskus 16 1 16 Siivousvarastot 4 4 16 4kpl á 4m2 Siivoustoimen tilat yhteensä 32 KOULUTILAT YHTEENSÄ/HYM2 4017 HYM2/OPISKELIJA 7,3 7. ILMAISUTAIDON / NÄYTTÄMÖILMAISUN TILAT Monitoimisali (black box) 300 1 300 Teatteripuvustukseen, varastointiin ja maskeeraukseen sopivat tilat Harjoitustila 100 1 100 Ilmaisutaidon / näyttämöilmaisun tilat yhteensä 500 teatteritekniikka, taltiointi, teleskooppikatsomo, 250 paikkaa, aputilat; riittävästi kuutioita, tilava lava, joustolattia (toimii myös harjoitustanssisalina) 100 1 100 maskeeraus pukuhuoneiden yhteyteen esteetöntä tilaa, korkeus, yhteys tanssisaliin, joustolattia 8. ESITYSTILAT näyttämötilat 100 1 100 Liikuntasalin ja/tai ruokasalin yhteydessä näyttämön varasto 25 2 50 Esitystilat yhteensä 150 9. MUSIIKIN JA TANSSIN TILAT Musiikkin opetustila 100 2 200 hyvä ääneneristys ja akustointi Musiikkin opetustila 50 2 100 hyvä ääneneristys ja akustointi Musiikin opetusvälinetila 30 1 30 Bänditila 80 1 80 hyvä ääneneristys ja akustointi tarkkaamo, äänitystila 20 1 20 bänditilan yhteydessä, hyvä ääneneristys ja akustointi Lyömäsoitintila, bändien harjoitustila 40 1 40 hyvä ääneneristys ja akustointi Tanssisali 160 1 160 h=5m Soitinharjoittelutilat 20 4 80 4 kpl á 20 m2, hyvä ääneneristys Musiikin ja tanssin tilat yhteensä 510 ERITYISET OPETUSTILAT (kohdat 7.-9.) YHTEENSÄ 1160 KAIKKI TILAT YHTEENSÄ 5177 HYM2/OPISKELIJA 9,4

LIITE 2

Versio 1 TAVOITEHINTA 1.6.2015 Sivu 1/2 Hannu Hyvönen Hannu Lahti Kuopion kaupunki Hanke: 2015 1 Musiikin ja ilmaisutaiteen lukio, kokonaan uudis Vaihe: H1 Paikkakunta: Kuopio Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 80,0 / 6.2015 Laajuus: 7 560 m2, 8 411 brm2, 37 385 rm3 Hankekoko: 8 411 brm2 Jakaja: 8 411 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 983 000 117 5,8 Rakennuttaminen ja valvonta 609 000 72 3,6 Liittymismaksut 138 000 16 0,8 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 1 730 000 206 10,2 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 885 000 105 5,2 1 Rakennuksen maatyöt 204 000 24 1,2 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 484 000 58 2,9 3 Runko- ja vesikattorakenteet 2 800 000 333 16,5 4 Täydentävät rakenteet 1 098 000 131 6,5 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 1 107 000 132 6,5 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 791 000 94 4,7 7 Konetekniset työt 344 000 41 2,0 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 942 000 112 5,6 Kate 1 143 000 136 6,7 Yhteensä 9 798 000 1 165 57,8 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 213 000 25 1,3 71 Vesi- ja viemärityöt 319 000 38 1,9 71 Muut putkityöt 230 000 27 1,4 72 Ilmanvaihtotyöt 766 000 91 4,5 72 Säätölaitteet 77 000 9 0,5 72 Muut iv-työt 500 000 59 2,9 Yhteensä 2 106 000 250 12,4

TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 372 000 44 2,2 Sähkön jakelu 45 000 5 0,3 Sähkökeskukset 74 000 9 0,4 Muu sähkö 1 004 000 119 5,9 Yhteensä 1 495 000 178 8,8 B5 Erillishankinnat 127 000 15 0,8 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 15 256 000 1 814 90,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 1 695 000 202 10,0 Muut kustannukset 1 695 000 202 10,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 16 951 000 2 015 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 4 068 000 484 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 21 019 000 2 499 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy

Versio 2 TAVOITEHINTA 1.6.2015 Sivu 1/2 Hannu Hyvönen Hannu Lahti Kuopion kaupunki Hanke: 2015 2 Musiikin ja ilmaisutaiteen lukio, kokonaan uudis Vaihe: H1 Paikkakunta: Kuopio Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 80,0 / 6.2015 Laajuus: 7 764 m2, 8 635 brm2, 38 400 rm3 Hankekoko: 8 635 brm2 Jakaja: 8 635 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 987 000 114 5,7 Rakennuttaminen ja valvonta 620 000 72 3,6 Liittymismaksut 141 000 16 0,8 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 1 749 000 203 10,1 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 885 000 102 5,1 1 Rakennuksen maatyöt 208 000 24 1,2 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 492 000 57 2,9 3 Runko- ja vesikattorakenteet 2 864 000 332 16,6 4 Täydentävät rakenteet 1 130 000 131 6,5 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 1 139 000 132 6,6 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 807 000 93 4,7 7 Konetekniset työt 344 000 40 2,0 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 961 000 111 5,6 Kate 1 164 000 135 6,7 Yhteensä 9 994 000 1 157 57,9 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 219 000 25 1,3 71 Vesi- ja viemärityöt 323 000 37 1,9 71 Muut putkityöt 230 000 27 1,3 72 Ilmanvaihtotyöt 778 000 90 4,5 72 Säätölaitteet 79 000 9 0,5 72 Muut iv-työt 519 000 60 3,0 Yhteensä 2 149 000 249 12,5