Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2004
65% migreenipotilaista on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? Onko päänsärkynäsi migreeni? Migreenipotilas ansaitsee sympatian lisäksi parhaan mahdollisen lääkehoidon. Kysy lisää lääkäriltäsi. Häneltä saat 65 % migreenipotilaista myös migreenipotilaan oppaan. on tyytymättömiä nykyiseen hoitoonsa. 1 Ethän sinä ole yksi heistä? www.apuamigreeniin.net www.pfizer.fi Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 2 1. Harris Poll Survey, USA, 2003.
Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org Järjestöassistentti Tellervo Vallasvuo (09) 8775 3024, migreeni@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin 050 400 8787 keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20 Tarkista päivystysaika vastaajasta. Voit kysyä myös sähköpostilla neuvonta@migreeni.org. Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville 050 533 1014. Ellei puhelin vastaa, voit jättää soittopyynnön tekstiviestinä, niin sinuun otetaan yhteyttä. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin kolmoishermosärkyä (trigeminusneuralgia) sairastaville 050 521 0011 keskiviikkoisin klo 18 19. Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, timo.jaakkola@migreeni.org Riitta Nikulainen, varapuheenjohtaja, Imatra Hilkka Kettinen, jäsen, kansainväliset asiat ja basilaarimigreenin alaosastotoiminta, Turku Eija Nummi, jäsen, aluetoiminta, Forssa Rita Pöllänen, jäsen, lasten migreeni, Helsinki Tuija Uusiluoto, jäsen, neuvonta-asiat, Eura Virpi Vallasvuo, jäsen, tapahtumavastaava, Helsinki Antti Saarikoski, varajäsen, sihteeri, sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Turku Riitta Stirkkinen, varajäsen, rahastonhoitaja, ravitsemusasiat, Helsinki Jäsenmaksu Vuoden 2004 jäsenmaksu on 17 e. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Kansikuva: Joel Nakamura, Taitto: Leena Kanerva Merckin kokoelmat. Paino: Mynäprint Oy ISSN: 1458-4832 Päänsärky 2/2004:n postitusta tukee Suomen MSD Oy. Päänsärky 3 Yhteystiedot 4 Puheenjohtajan palsta 5 Uutisia meiltä ja muualta 6 Kirjat 7 Haasteena migreenin ennaltaehkäisy 8 Ikääntyminen ja päänsärky 10 Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä 11 Mitä uutta migreenistä? 12 Toimiiko migreenin hoito? 14 Migraine-ACT 15 Kysy asiantuntijalta 17 Minun tarinani: Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Myös lääkäri voi sairastaa 19 Tapahtumakalenteri 21 Palveluhakemisto Sisältö 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Pääkirjoitus 4.10.04 Migreeniyhdistyksen yksi päätehtävistä on toimittaa viimeisintä tietoa migreenin ja muiden päänsärkyjen hoidosta, diagnosoinnista ja muusta pääsärkyyn liittyvästä kuten tutkimustoiminnasta. Tätä tehtäväänsä yhditys hoitaa mm. tällä Päänsärky-lehdellä, www-sivuilla, järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja luentoja sekä osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin kuten WHA:n (World Headache Alliance) kokoukset. Tietoa on nykyisin saatavilla helposti ja runsaasti. Netistä löytää Migreeni hakusanalla helposti tuhansia sivuja jotka käsittelevät migreeniä eri muodoissa ja eri näkökulmista tarkasteltuna. Asiasta kiinnostuneille on siis tietoa tarjolla, ongelma on siinä mihin tietoon voi luottaa. Kaikki netissä tai julkaisuissa kirjoitettu kun ei ole välttämättä tieteellisesti todistettua. Migreeniyhdistykseen tulee aika ajoin artikkelien ja mainosten julkaisupyyntöjä migreenin hoitokeinoista, joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä todenperäisyyttä. Yhdistys katsoo velvollisuudekseen pikemminkin tiedottaa kyseisentyyppisten menetelmien mahdollisista haittavaikutuksista kuin viedä itse menetelmiä jäsenistön tietoisuuteen. Migreenin hoidosta ja estosta tiedottamisessa on pitäydyttävä lääketieteellisesti todennettuihin seikkoihin, joskin hoito itsessään voi olla kovin yksilöllistä ja varmasti moni on havainnut itsehoitomenetelmänä toimivia konsteja, jotka ovat sinällään yksilötasolla aivan tarpeellisia ja toimivia. Kannattaa suhtautua kriittisesti netistä ja aikakauslehdistä saatavaan informaatioon. Kokeilemisessa on usein järkevää neuvotella hoitavan lääkärin kanssa ennen kuin suinpäin lähdetään muuttamaan kenties jo osin toimivaakin hoito- ja estolääkitystä. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 4
Uutisia meiltä ja muualta Hyvän Ilman Kampaamo Kolmasosa parturikampaajista joutuu luopumaan ammatistaan herkistyttyään työssään käyttämilleen kemikaaleille. Moni allerginen kuluttaja puolestaan joutuu luopumaan kokonaan kampaamopalveluista, koska ei voi oireitta astua sisään kampaamoon edes hiustenleikkausta varten. Koska suurin allergioiden aiheuttaja ovat kosmetiikan hajusteet, markkinoi Sim Finland Oy kampaamoyrittäjille Hyvän Ilman Kampaamo -konseptia, jonka ideana on, ettei liiketyöskentelyssä käytetä lainkaan hajustettuja tuotteita. Hyvän Ilman Kampaamoksi ryhtyminen on mahdollistanut sen, että monet herkistymisen vuoksi työstään jo luopumaan joutuneet ammattilaiset ovat voineet palata työelämään. Myös kuluttajat haluavat vähentää tarpeettomien kemikaalien käyttöä joko ekologisten näkökohtien tai oman terveytensä vuoksi. Tämän konseptin mukaisissa tuotteissa ei käytetä toimivuuden kannalta turhia ainesosia. Lisäksi kaikista tuotteista on saatavilla runsaasti lisätietoa, että niin jokaisella parturikampaajalla kuin kuluttajallakin on oikeus tietää, miksi mitäkin ainetta tuotteeseen on laitettu. LISÄTIEDOT: Jälleenmyyjät ja Hyvän Ilman Kampaamot -haku: http://www.sim.fi. Vertainen vertaiselle Vertaistapaamisia Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Lahdessa, Oulussa, Joensuussa ja lisää tulossa. Mitä ihmettä? Vertaistoiminnan ideana on se, että samaa kokeneet ihmiset keskenään voivat vaihtaa kokemuksiaan: seniori tukea noviisia, noviisi avata uusia näkökulmia yhteiseen ongelmaan. Vertaistukea on aina ollut: äidit hiekkalaatikon reunalla pohtimassa kasvatusta, sotaveteraanit muistelemassa. AA-liike on vertaistukea parhaimmillaan. Moniin sairauksiin myös päänsärkyihin liittyy selviytymiskeinoja, joista lääkärit eivät osaa kertoa. Näistä on hyvä jakaa tietoa vertaisten kanssa. Vertaistuessa on mielestäni parasta se, että voi rehellisesti kertoa sairastamiseen liittyvistä tunteista: Pelkäämättä, että saa arvostelu- tai vähättelyryöpyn niskaansa! Oma kärsimys muuttuu paljon inhimmillisemmäksi ja siihen saa aivan uudenlaista ajattelua, kun keskustelee vertaisensa kanssa. On lohdullista tuntea, että ei ole niin yksin kuin on aina luullut olevansa migreeninsä kanssa! sanoo Rita Pöllänen, joka on ollut mukana Migreeniyhdistyksen vertaistapaamisissa alusta asti. Mahdollisuutesi löydät lehden Tapahtumakalenterista s. 19-20. Tule mukaan kerran tai tule joka kerta. Tapaamiset jatkuvat ensi vuonna ja uusia on luvassa. Perusta itse oma tapaamisverkosto. Se voi olla migreeniä sairastavien ryhmä, jossa yhdessä keskustelun lomassa rentoudutte, migreenilasten vanhemmille tarkoitettu keskustelutilaisuus, kolmoishermosärkyä sairastavien tai vaikkapa nuorten oma ryhmä. Ota yhteyttä Migreeniyhdistykseen migreeni@migreeni.org tai (09) 8775 3021. Järjestämme ensi vuonnakin koulutusta vertaistapaamisten järjestämiseen. Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Familiaalisesta hemiplegisestä migreenistä? Kolmoishermosärystä Muusta kasvohermosärystä Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Sähköttäjänkatu 2 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Nyt meni hermot! Kolmoishermosärkyä sairastava Jonna on kirjoittanut nettikirjan, jonka löydät osoitteesta www.migreeni.org. Kolmoishermosärky, tuo hermoille käyvä painajainen, oli todella saada minut menettämään hermoni lopullisesti. Kiitos hyvän hoidon, lähimmäisteni ja ystävieni niin ei onneksi päässyt kuitenkaan käymään. Haluan tällä tarinallani vain kertoa sen, miten itse selviydyin ja välillä en selviytynyt kolmoishermosäryn kanssa, kirjoittaa Jonna esipuheessa. Tämä on siis potilaalta potilaalle ja heidän läheisilleen kirjoitettu tarina, vertaistukea netin välityksellä. Jäsenhankintakilpailu ratkaistu Kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte jäsenhankintakilpailuumme. Arvonnassa lahjakortin Lappeenrannan Kylpylaitokseen voitti Annikki Lehtinen Joensuusta. Onnittelut voittajalle. Migreeni-infoa netissä Suomen MSD on syyskuun Kansainvälisen Migreenikuukauden kunniaksi sponsoroinut Suomen Migreeniyhdistykselle mittavan mainoksen SoneraPlazalla. Kiitämme Suomen MSD:tä yhdistyksen tukemisesta. Ajattele aivojasi Ajattele aivojasi -kirjan aiheena ovat aivojen terveyteen vaikuttavat tekijät sekä ne keinot, joiden avulla voimme suojata aivojamme sairastumiselta. Kirjassa kerrotaan helppotajuisesti aivojen ja hermoston normaalista toiminnasta. Lisäksi valotetaan unen, stressin, perintötekijöiden, elintapojen Kirjat ja erilaisten nautintoaineiden vaikutuksia aivojen ja hermoston hyvinvointiin. Aivojen ja hermoston sairaudet vaihtelevat harmittomista vakaviin, jopa henkeä uhkaaviin, ja aiheuttavat monenlaista huolta. Päänsärky, pyörtyminen, muistihäiriöt ja Parkinsonin tauti ovat kaikki esimerkkejä ihmisen monimutkaisimman elimen, hermoston, toiminnan häiriöistä. Ei siis ole ihme, että neurologisella potilaalla ja hänen omaisillaan on usein runsaasti kysymyksiä lääkärilleen, jolla puolestaan useinkaan ei ole mahdollisuutta käyttää riittävästi aikaa sairauden taustojen selvittämiseen. Tämä dosentti Seppo Soinilan laatima teos syntyi kattamaan sitä, mikä vastaanotolla tai kierrolla jäi ajanpuutteen vuoksi sanomatta tai unohtui kysyä. Kirja kuuluu Hippokrates Duodecim -sarjaan. Sisällys Ajatuksia lukijalle Missä ajatukset asuvat? Miten aivot toimivat? Miksi aivot sairastuvat? Aivomme ovat yksilöitä Mitä neurologi tekee? Miten neurologi tutkii aivoja? Turvaverkko omasta takaa vai talon puolesta? Aivot heti hoitoon Apua ystäväni sai kohtauksen! Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Onko vapina vain vanhojen vaiva? MS mainettaan suopeampi Hallitseeko kipu sinua vai sinä kipua? Olen unessa useasti Hyvä ja paha stressi Nauti ja kuuntele aivojasi! Mielihyvää pullosta, purkista ja piikistä Ajattele lapsesi aivoja! Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 6
Matleena Helojoki Haasteena migreenin ennaltaehkäisy Päänsärky-lehtemme numerossa 1/2004 kirjoitettiin tänä vuonna maailmalla paljon keskustelua herättäneistä tutkimustuloksista: osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa olla etenevä ja vaikeutua ajan mittaan. Käsitys migreenin luonteesta sairautena on muuttumassa: Juuri kokoontuneessa kansainvälisessä Migraine Trustin symposiumissa Lontoossa professori Richard lipton New Yorkin Albert Einstein -yliopistosta totesi, että 1980-luvulla huomio kohdistettiin migreenikohtauksiin ja migreeniä käsiteltiin silloin tällöin ilmaantuvana kohtauksellisena sairautena. 1990- luvulla huomattiin, että migreeni vaikuttaa elämän laatuun myös kohtausten välillä ja migreeniä sairastavilla on jatkuva alttius saada kohtauksia. Migreenistä tuli krooninen sairaus, joka esiintyy kohtauksittain. Nyt on uusien tutkimustulosten myötä havaittu, että osalla migreeniä sairastavista henkilöistä sairaus saattaa edetä, kohtauksista tulee ajan myötä vaikeampia ja ne haittaavat suuressa määrin työssä selviytymistä ja vapaa-ajan viettoa; päänsärkyä saattaa esiintyä lähes päivittäin. Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. Tutkijat toivovat, että pian olisi mahdollista tunnistaa nämä mahdolliseen riskiryhmään kuuluvat potilaat ja keskittyä heidän hoitoonsa niin, että heidän kohtauksensa voitaisiin ehkäistä ennakolta ja siten estää sairauden eteneminen. Migraine Trustin toiminnanjohtaja Alan Bartie totesi, että monta vuotta migreenistä kärsineenä potilaana häntä ei hämmästytä ajatus, että jatkuvalla päänsäryllä on jonkinlainen kumulatiivinen vaikutus. On rohkaisevaa, että niin arvovaltainen taho kuin professori Lipton on nostanut asian esille. Tärkeintä on vähentää sairastettujen migreenikohtausten lukumäärää ja mitä paremmin sairauden vaikutukset ymmärretään, sitä todennäköisemmin lääketiede työskentelee migreenisairaiden hyväksi. Migreenin estohoitoon käytetään monia lääkeryhmiä: sydänlääkkeistä käytetään beetaja kalkkisalpaajia, lisäksi käytössä on tiettyjä epilepsian ja masennuksen hoitoon alun perin suunniteltuja lääkkeitä. Uudemmista lääkeaineista kuten botuliinitoksiinista ja uudesta sydänlääkeryhmästä sartaaneista on hoitokokeiluja meneillään ja alustavien tietojen mukaan saatu joitakin lupaavia hoitotuloksia. Epilepsialääke topiramaatti on pian tulossa aivan virallisesti käytettäväksi migreenin estohoidossa. Suomen Migreeniyhdistys toivoo, että kansainväliset hoitolinjaukset auttavat kiinnittämään huomiota migreenin hoitoon kokonaisuudessaan ja erityisesti sairauden kroonistumisen ehkäisyyn myös Suomessa. Toiveena on saada tietoa mahdollisimman laajalti leviämään Suomen terveydenhuollon parissa työskenteleville. Migreeniä sairastavat ovat tässä avainasemassa: kohtausten ehkäiseminen terveellisillä elämäntavoilla, kohtausten varhainen hoito tehokkailla lääkkeillä ja hyvä estolääkityshoito tarpeen vaatiessa auttavat parantamaan migreenipotilaan elämänlaatua. Tämä huolimatta siitä, että migreeni on geneettinen sairaus, eikä taipumuksesta kohtauksiin koskaan pääse kokonaan eroon. Lähde The Herald (UK) / NewsEdge Corporation Migreenitutkimus on nyt siinä tilanteessa, missä sydäntautien tutkimus oli kaksi vuosikymmentä sitten: uusi, jännittävä alue, jossa sairauden ennaltaehkäisy on todellinen haaste. 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Neurologi Tarja Suomalainen Lahden Diakonialaitoksen Lääkäriasema tarja.suomalainen@fimnet.fi Ikääntyminen ja päänsärky 70 prosenttia ikääntyneistä kärsii ajoittaisista tai jatkuvista kivuista. Iän myötä sydän- ja verenkiertoelinperäiset ja tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät kivut lisääntyvät, mutta päänsäryn esiintyvyys vähenee. Silti yli 70-vuotiaana vielä joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. Migreenin ja lihasjännityspäänsäryn osuus pienenee selvästi, mutta päänsäryn taustalta voi löytyä vakavampi syy esim. keskushermostotulehdus, kasvain, aivoverenvuoto tai anemia. Ohimovaltimon tulehdus, kolmoishermosärky ja kasvojen vyöruusun jälkisärky ovat tyypillisiä ikääntyvien päänsäryn syitä. Usein päänsärky voi johtua myös vanhuksen käyttämistä lääkkeistä. Kaularankakulumien aiheuttama päänsärky on harvinaisempaa kuin usein ajatellaan. Päänsäryn syitä Kova äkillisesti alkanut päänsärky voi viitata aivoverenvuotoon, aivoverenkiertohäiriöön tai keskushermostoinfektioon. Usein samaan aikaan esiintyy muita oireita, kuten tajunnan tason heikkeneminen, halvausoire tai puhehäiriö. Kovankalvonalainen verenvuoto eli subduraalihematooma voi liittyä aiempaan pään kolhuun. Äkillisesti alkanut kova, jatkuvasti paheneva päänsärky tai päänsärky, johon liittyy kuumetta ovat aina syy ottaa yhteyttä ensiapupoliklinikalle. Ohimovaltimon tulehdus eli temporaaliarteriitti on suurten ja keskikokoisten valtimoiden seinämän tulehdus, jolle tyypillisiä oireita ovat jaksottainen tai jatkuva ohimoille paikallistuva särky, purentakipu ja kosketteluarat ohimovaltimot. Potilaalla voi olla myös yleisoireita, kuten kuumetta, yöhikoilua, väsymystä ja ruokahaluttomuutta. Näön heikkeneminen ja jopa sokeutuminen ovat tulehduksen pelätyimpiä komplikaatioita. Ohimovaltimon tulehdus hoidetaan suuriannoksisella kortisonikuurilla. Kolmoishermosäryn eli trigeminusneuralgian oireena ovat toispuoleisesti kasvojen tai otsan alueella esiintyvät kovat, lyhyet, tuikkivat kipukohtaukset, joita laukaisevat kasvojen koskettelu, hampaiden pesu, parranajo, syöminen, kylmä juoma tai tuuli. Oireen taustalla voi olla kolmoishermoa painava verisuonipoikkeavuus, kasvain, purentavika tai hammasperäiset syyt. Hoitona käytetään ensisijaisesti epilepsialääkkeenä paremmin tunnettua karbamatsepiinilääkitystä. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Vyöruusun jälkeinen kasvojen kiputila alkaa usein 1 6 kuukauden kuluttua ihottuman jäl- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 8
Yli 70-vuotiaana joka kymmenes nainen ja joka kahdeskymmenes mies kärsii päänsäryistä. keen. Kipu on polttavaa tai jomottavaa ja ihoalue on kosketusarka. Todennäköisys kivun ilmaantumiselle on sitä suurempi, mitä iäkkäämpänä vyöruusun sairastaa. Kipu paranee usein itsekseen, mutta voi piinata useita vuosia. Edellä mainittu karbamatsepiinilääkitys käy myös tämän hermosäryn hoitoon. Muita päänsäryn syitä. Vanhuksen päänsäryn taustalta voi löytyä nenän sivuonteloiden tulehdus, nenänielun kasvain, purentavika tai huono suuhygienia. Myös äkillisesti kohonnut silmänpaine voi aiheuttaa päänsärkyä. Kaularankakulumat tai niskaperäiset syyt hyvin harvoin selittävät päänsärkyä eikä kaularankaku vauksella ole arvoa päänsäryn selvittelyssä. Myös moniin yleissai rauksiin voi liittyä päänsärkyä joko ensimmäisenä oireena tai yhtenä oireena muiden mukana. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, natriumin puute, munuaissairaudet, unen aikaiset hengityskatkokset eli uniapnea ja anemia on syytä muistaa, kun pohditaan päänsäryn syitä. Iäkkäällä henkilöllä päänsärky voi olla ensimmäinen ja joskus ainoakin oire sydäninfarktin yh teydessä. Päänsäryn taustalla voi olla myös ei-elimellinen syy, kuten yksinäisyys, suru, unihäiriöt, sosiaalinen eristäytyminen tai vähäinen ulkoilu. Päivittäinen kipulääkkeen käyttö voi johtaa särkylääkepäänsäryn kehittymiseen. Tälle oireelle on tyypillistä, että otettu lääke auttaa kipuun, mutta kipu palaa takaisin yhä lyhyemmän ajan kuluttua. Kipu paikallistuu usein otsalle tai koko pään alueelle ja saattaa tuntua pantamaisena tai kylmäävänä. Mikä tahansa kipulääke voi johtaa särkylääkepäänsärkyyn. Lääkevierotus vaatii joskus sairaalahoitoa. Päänsärky mainitaan usean lääkkeen haittavaikutuksena. Nitrovalmisteiden aiheuttama päänsärky lienee näistä tunnetuin. Aivoverenkiertohäiriö-, verenpaine- ja astmalääkkeisiin voi niin ikään liittyä päänsärkyä. Iäkkäillä hyvinkin pieni määrä alkoholia voi laukaista päänsärkykohtauksen. Lopuksi Vanhuksen kipu mielletään usein ikääntymiseen kuuluvaksi ja luonnolliseksi asiaksi. Päänsärky ei kuulu vanhenemiseen, vaan tulee selvittää ja hoitaa yhtä tehokkaasti kuin nuoremmillakin. Vanhuksen keskushermosto on alttiimpi kivun kroonistumiselle, jolloin hyvän hoitovasteen löytyminen voi olla vaikeaa. Vanhuksen päänsäryn hoito on haasteellista. Vanhukset sietävät huonommin lääkkeitä ja lääkkeiden yhteisvaikutukset aiheuttavat usein ongelmia. Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat herkemmin suolistovuotoja, jotka voivat olla kivuttomia, mutta johtaa ennenpitkää anemiaan. Kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet puolestaan väsyttävät ja altistavat kaatuilulle. Päänsäryn hoidoksi riittää usein myös lääkkeetön hoitomuoto. Sosiaalisten virikkeiden tarjoaminen, ulkoilun lisääminen ja hyvän unen turvaaminen auttaa moniin lievempiin kipuihin. Neurologi Tarja Suomalainen aloittaa vastaanotot Hämeenlinnassa Lääkärikeskus Jaarlissa marraskuusta alkaen. Tervetuloa keskustelemaan päänsäryn ongelmista neurologi Suomalaisen kanssa keskiviikkona 10.11. 2004 klo 16-17. Avoimet ovet Jaarlissa Sibeliuksenkatu 3 A, 13100 Hämeenlinna. Kahvitarjoilu Suomen MSD Oy. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Matleena Helojoki Järjestötoiminnan eteläpohjalainen kummisetä Migreeniyhdistyksen jäsenhankintakilpailun lääkärisarjan voitti ylivoimaisesti neurologi Heikki Teirmaa Etelä-Pohjanmaan Päänsärkykeskuksesta. Teirmaan potilaat pitävät häntä helposti lähestyttävänä ja potilaansa elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti huomioon ottavana. Miksi pidät tärkeänä sitä, että potilaasi ottavat yhteyttä potilasyhdistykseen? Pidän potilasyhdistysten työtä erittäin tärkeänä ja merkittävänä. Yhdistykset täydentävät julkisen terveydenhuollon palveluita ja ovat linkkinä potilaan ja omaisten sekä terveydenhuollon välillä. Yhdistykset antavat tärkeätä tietoa sairauden tuomasta haitasta jokapäiväisessä elämässä sekä keinoja selviytyä arjessa. Myös itsehoito-ohjeet ja tieto muiden sairauden tuomien haittojen hallintakeinoista on erittäin tärkeätä. Koko kuntoutuksen kehitys jumpasta potilaan verkoston huomioivaan sopeutumisvalmennustoimintaan on potilasjärjestöjen ansiota. Kansantaloudellisestikin potilasyhdistystoiminta on erittäin kustannustehokasta. Neurologiset sairaudet koetaan outoina, jopa mystisinä ja niihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja väärää tietoa. Sen vuoksi neurologiset potilaat jäävät vielä enemmän yksin sairautensa kanssa kuin esim. sydän-, keuhko-, diabetesym. vastaavat potilaat. Neurologiset sairaudet eivät ole luontevia keskustelun aiheita naapureiden ja työkavereiden kanssa tai kahvipöydässä. Esim. migreenistä on edelleen vääriä, jopa kummallisia käsityksiä. Päänsärky ei ole kovin otollinen keskustelun aihe tuttavien kanssa. Sen vuoksi neurologisille potilaille on erityisen tärkeätä saada vertaistukea toisilta potilailta sekä tietoa sairaudesta ja sen hallintakeinoista potilasjärjestöltä. Olet ollut perustamassa Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistystä, joka myöhemmin yhdisti toimintansa Suomen Migreeniyhdistykseen. Olet kantavana voimana Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 10
myös muiden neurologisten järjestöjen toiminnassa. Millaisiin tuloksiin nämä kauemmin toimineet sisarjärjestöt ovat Etelä-Pohjanmaalla jo päässeet? En missään tapauksessa ole ollut kantavana voimana! Yhdistysten toiminnasta vastaavat aktiiviset vapaaehtoiset, joita ilman yhdistystoiminta ei olisi mahdollista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Päänsärky-yhdistykseen on onneksemme saatu aktiiviset vetäjät, jotka ovat pyyteettömästi hoitaneet yhdistyksen asioita. Heidän ansiostaan on paikallisyhdistyksen toiminta saatu yllättävän nopeasti vireäksi. Tässä yhteydessä suosittelen lämpimästi etelä-pohjalaista päänsärkypotilasta ottamaan yhteyttä lehdessä mainittuihin yhdistysaktiiveihin. Yhdistystoiminta on mielekäs ja antoisa harrastus. Etelä-Pohjanmaa on yhdistysten maakunta: etelä-pohjalainen perustaa harrastusyhdistyksen heti, jos harrastaa jotain tai kotiseutuyhdistyksen, kun muuttaa kotiseudultaan yli 50 km:n päähän. Siispä myös neurologiset yhdistykset toimivat Etelä-Pohjanmaalla aktiivisesti. Tärkeintä toimintaa ovat vertaistapaaminen ja tuki toisten sairastuneiden ja heidän omaistensa kesken. Minun toimintani on vaatimatonta, mutta olen ollut käytettävissä keskustelutilaisuuksissa. Aloitin perustamalla MS-potilaille ensitietokursseja 80-luvun alkupuolella, mistä alkoi ensitietotoiminta valtakunnallisesti. Sittemmin jouduin MS-yhdistyksen jättämään, mutta Parkinsonyhdistykseen pidän yhteyttä ja jonkin verran myös Aivovammayhdistykseen. Päänsärky-yhdistys toimii aktiivisesti ja olemme pyrkineet järjestämään tilaisuuksia määrävälein eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Nyt syksyllä tänne perustetaan Levottomat jalat- ja Uniyhdistys, joiden toimintaa pidän myös tärkeänä. Fibromyalgia- ja Sjögrenin syndroma -yhdistyksissä olen myös mukana, koska heille yhdistyksen tuki ja tiedotustoiminta on tärkeätä ja heillä on myös paljon neurologisia ongelmia. Yhdistystoiminnan tuloksellisuudesta ei voi puhua, koska tulokset eivät ole konkreettiseti näkyviä. Yleisesti yhdistystoiminnan tuloksellisuutta voidaan tutkia väes tötasolla ja sillä tavoin voidaan osoittaa yhdistystoiminnan monipuolinen hyöty. Kaikki hyöty ei ole kuitenkaan mitattavissa. Mitä uutta migreenistä? Aikoinaan oli hyvin helppo selittää migreenikohtauksen synty verisuoniteoriaa hyödyntäen, kirjoitti neurologi Hannele Havanka Länsi-Pohjan keskussairaalasta keväällä Erikoislääkäri-lehdessä 3, 2004 95-98. Tämänhetkinen konsensus vaatii huomattavasti enemmän miettimistä, ennen kuin sen saa puristettua lyhyeksi ja selkeäksi ilmaukseksi, hän jatkaa. Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille ja migreeni on siis hermosolujen toimintahäiriöstä alkava, hermoverkkomekanismilla leviävä aivojen sairaus. Monet aiemmissa tutkimuksissa todetut verisuonimuutokset ovat seurausta tästä keskushermoston toimintahäiriötä ja ovat siis synnyltään toissijaisia. Kansainväliseen päänsärkyluokitukseen on tullut yksi uusi tärkeä migreenin alaryhmä diagnoosikriteereineen, krooninen migreeni. Aikaisemmin tätä migreenin muotoa ei virallisesti tunnustettu olevan, vaikka se päänsärkylääkäreiden arkityössä on ollut sangen pitkään tunnettu. Oleellisimmat kriteerit ovat migreenin esiintyminen vähintään 15 vuorokautena kuukaudessa ainakin 3 kuukauden aikajaksolla. Useimmiten taustalla on auraton migreeni. Vallankin vaikeiden migreenikohtausten hoidossa lääkeyhdistelmien käyttö on tullut hyväksytymmäksi, esimerkkinä tästä tulehduskipulääkkeen ja mahdollisesti myös metoklopramidin yhdistäminen triptaaniin silloin, kun hoitovaste jää triptaanille niukaksi. Uutuudet poimi artikkelista Matleena Helojoki Migreenikohtaukset aiheutuvat nykykäsityksen mukaan aivojen kuorikerroksen perinnöllisestä herkistymisestä erilaisille ärsykkeille. 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Matleena Helojoki Toimiiko migreenin Elokuun lopussa Current Medical Research and Opinion -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa (Dueland et al. 2004) osoitetaan, että migreeni vaikuttaa kaikkiin elämän alueisiin, työhön ja vapaa-aikaan. Yksi tutkimuksen osa käsitteli sitä, kuinka hankalaa migreeniä sairastavat hallitsevat hoitonsa. Tutkimusta kommentoi neurologi Hanna Harno HUS Jorvin sairaalan Neurologian poliklinikalta. Tutkimukseen osallistujista Tutkimuksen tietoja kerättiin yhdeksästä Euroopan maasta, mukaan otettiin tyyppipotilaita : 18 35 -vuotiaita naisia, jotka olivat aktiivisessa työelämässä kokotai osa-aikaisesti tai opiskelijoita; suurin osa naimisissa tai avoliitossa, lapsia oli yli puolella talouksista. Puolet tutkimukseen osallistuneista oli 30 35 -vuotiaita. Suomalaisia päänsärkypotilaita osallistui kyselyyn 200. Suomalaiset ilmoittivat taloutensa vuosituloiksi korkeimmat euromäärät, toisella sijalla tuli Israel. Pienimmät vuositulot löytyivät Kreikasta, Espanjasta ja Italiasta. Toinen kriteeri, joka haastattelututkimuksessa vaadittiin, oli kohtausten määrä ja lääkkeiden käyttö: tutkimukseen valittiin naisia, jotka olivat kokeneet viimeisen vuoden aikana ainakin kuusi kertaa vaikean päänsäryn tai migreenikohtauksen ja jotka käyttivät päänsärkynsä hoitamiseen joko reseptivalmisteita tai apteekin käsikauppalääkkeitä. Onko potilas-lääkärisuhde kunnossa? Migreeniä sairastavista 81 % oli käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana, keskimäärin viisi kertaa. Kuitenkin ainoastaan puolet heistä oli keskustellut päänsärystään lääkärinsä kanssa. Yhteensä tämä tarkoittaa 1,6 kertaa, jolloin vaikeasta päänsärystä tai migreenistä on puhuttu lääkärin kanssa viimeisen vuoden aikana. Aloitteen tekijänä on tällöin useimmiten potilas. 68 % migreeniä sairastavista tuntee olonsa luottavaiseksi kertoessaan lääkärille päänsärystään, mutta neljä potilasta kymmenestä ei usko, että heidän lääkärinsä ymmärtää päänsäryn tai migreenin aiheuttaman elämänhaitan. Miten migreenikohtauksia hoidettiin? Kokonaistulos Kävi lääkärissä viimeksi kuluneen vuoden aikana 81 % Käynnit keskimäärin 5,0 Keskusteli lääkärin kanssa migreenistä viimeisen vuoden aikana 50 % Kerrat keskimäärin 1,6 Kuinka helppoa on kertoa lääkärille migreenistäsi? Hyvin helppoa 41 % Jokseenkin helppoa 27 % Ei helppoa muttei hankalaakaan 17 % Jokseenkin hankalaa 6 % Hyvin hankalaa 9 % Kuka aloittaa keskustelun migreenistä? Potilas 71 % Lääkäri 16 % Ei kumpikaan, ei keskustelua migreenistä 13 % Lääkärini ymmärtää, kuinka paljon vaikea päänsärky tai migreeni haittaa elämääni 61 % Haastatelluista 63 % kertoi, että he pyytäisivät lääkäriltä reseptilääkettä vaikean päänsärkynsä hoitoon. Kuitenkin todellisuudessa vain 20 % käytti oireidensa hoitoon migreeniin kehitettyjä täsmälääkkeitä ja muita reseptilääkkeitä kuin triptaaneja käytti 26 %. Yli puolet hankalasta migreenistä kärsivistä ei käytä reseptilääkkeitä, vaan hoitaa oireitaan apteekin käsikauppavalmisteilla. Joka kolmas vastanneista odotti, että lääkäri kertoo kun uusia lääkkeitä vaikeaan päänsärkyyn tai migreeniin on saatavilla. Suurin osa heistä ei tiennyt, mitä lääkkeitä on kaupan. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 12
hoito? Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja Kuinka hankalaa on hankala päänsärky? Suomalaisista tutkimukseen osallistuneista 48 % koki 12 tai enemmän kohtauksia vuodessa: hieman yli yksi kohtaus kuukautta kohden. Saksassa ja Norjassa migreeniä sairastavilla oli eniten kohtauksia vuodessa. Yli 4 naista kymmenestä koki vähintään 2 migreeniä tai vaikeaa päänsärkykohtausta kuukaudessa. Suomi Saksa Kreikka Israel Italia Hollanti Norja Espanja Ruotsi Vaikeita päänsärkyjä tai migreeniä viimeksi kuluneen vuoden aikana 6 11 52 % 20 % 50 % 38 % 37 % 56 % 27 % 30 % 37 % 12 23 40 % 34 % 24 % 32 % 27 % 26 % 30 % 45 % 36 % 24 tai enemmän 8 % 45 % 26 % 29 % 36 % 19 % 43 % 26 % 26 % kohtauksia Millaisia oireita koettiin? Alla jakauma migreenikohtaukseen liittyvistä oireista ikäjakauman mukaan, n = vastaajien lukumäärä ikäryhmässä Vastaajan ikä 18 24 -v 25 29 -v 30 35 -v (n=448) (n=461) (n=901) Huonovointisuutta tai oksentelua * 48 % 58 % 64 % Herkistymistä äänille 77 % 81 % 78 % Kipu kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään * 66 % 77 % 80 % Valonarkuutta * 71 % 74 % 77 % Valonvälähdyksiä tai valokaari näkökentässä 30 % 32 % 31 % Usein vuodelevon tarve * 73 % 81 % 80 % * p<0.05 Seuraavat oireet näyttivät lisääntyvän iän myötä: Huonovointisuus tai oksentelu Kipu kestää muutamasta tunnista aina muutamaan vuorokauteen Valonarkuus Myös vuodelevon tarve migreenikohtauksen aikana lisääntyi. Migreeni vaivaa nimenomaan työikäistä väestöä ja on suuri työn tuottavuuden laskun sekä työstä poissaolojen aiheuttaja toteaa neurologi Hanna Harno. Neurologi Harno työskentelee Jorvin sairaalan neurologian poliklinikalla ja Helsingin Päänsärkykeskuksen vastaanotollaan. On tärkeää, että työssäkäyvät naiset kertovat päänsärystään ja sen aiheuttamasta toimintakyvyn laskusta lääkärille. Toimivin lääkehoito löytyy avoimella keskustelulla sairaudesta, siihen käytetyn lääkkeen tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Tällä tavoin toimimalla pystytään todennäköisimmin parantamaan toimintakykyä ja vähentämään työstä poissaoloja jatkaa neurologi Harno. Lääkäri ei aina pysty ymmärtämään migreenin aiheuttaman haitan kokonaiskuvaa ja potilaan toimintakyvyn heikkenemistä rajal- 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
lisen ajan vuoksi. Vastaanottoaika on monesti liian lyhyt, että sairauden aiheuttamasta haitasta ehdittäisiin keskustella. Tänä vuonna ilmestyneen tutkimuksen (Dowson 2004) tuloksena esitellään tätä tarkoitusta varten uusi työväline. Helpon kysymyskaavakkeen avulla migreeniä sairastava yhdessä lääkärinsä kanssa voi arvioida hoidon onnistumisen. Työväline koostuu neljästä kysymyksestä, joihin vastataan kyllä tai ei riippuen tämänhetkisen migreenihoitosi toimivuudesta: ARVIOI LÄÄKEHOITOSI: * Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? * Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? * Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? * Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Näiden avainkysymysten avulla lääkäri pystyy nopeasti arvioimaan ne potilaat, joiden migreenikohtausten hoito vaatii muutoksia, toteaa neurologi Hanna Harno. Alla on käyttöösi hoidon toimivuuden arviointiin suunnitellut Migraine-ACT -kysymykset. Auta lääkäriäsi, mieti vastaukset valmiiksi ennen vastaanottoa. Dueland A.N. et al: The impact of migraine on work, family, and leisure among young women a multinational study. CMRO 2004 Dowson A.J: Migraine Assessment of Current Therapy CMRO 2004. Migraine-ACT Näin arvioit migreenihoitosi toimivuuden Vastaa alla olevaan neljään migreenihoitoasi koskevaan kysymykseen Kyllä tai Ei. Kysymys Kyllä Ei Kun otat lääkkeesi: 1. Tehoaako migreenilääkkeesi suurimmassa osassa kohtauksiasi? Kun otat lääkkeesi: 2. Häviääkö päänsärkykipu kahden tunnin kuluessa? Kun otat lääkkeesi: 3. Onko normaali toimintakykysi palautunut kahdessa tunnissa? Kun otat lääkkeesi: 4. Antaako migreenilääkityksesi mahdollisuuden toimia suunnitellun päiväohjelman mukaan? Migraine-ACT tulos Migraine-ACT kysymysten tuloksista: yksi tai useampi Ei vastaus tarkoittaa, että hoitosi ei ehkä ole Sinulle paras mahdollinen. Useampi Ei vastaus on osoitus lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Käy tarkistuttamassa tämänhetkisen hoitosi riittävyys. Ota kysymyskaavake mukaasi lääkärin vastaanotolle. DOWSON A et al: Migraine Assessment of Current Therapy /CMRO Vol20, no7, 2004 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 14
K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Lähetä kysymyksesi seuraavaan lehteen joulukuun 1. päivään mennessä. Voiko poikkeava EEG (aivosähkökäyrä) johtua migreenistä? Olen kärsinyt lapsuudesta saakka migreenistä, joka täyttää kaikki klassisen migreenin tunnusmerkit. Nuorempana kohtauksia esiintyi noin kerran kuukaudessa, mutta lähestyessäni vaihdevuosi-ikää, kohtaukset lisääntyivät ja voimistuivat ollen noin 4 6 kertaa kuukaudessa. Triptaanit sopivat minulle erinomaisen hyvin ja ne ovatkin olleet minun pelastukseni. Nyt lähestyessäni 60-ikävuottani migreenikohtauksetkin alkavat harventuva ja lieventyä, ollen enää noin kerran tai kaksi kuukaudessa. Kun vaihdevuodet aikanaan alkoivat 10 vuotta sitten, sain tajuttomuuskohtauksen, jonka seurauksena alkoi perusteellinen tutkimusrumba. Tutkimuksissa tuli ilmi, että minulla on poikkeava aivosähkökäyrä. Tämän perusteella sain epilepsia-diagnoosin ja lääkityksen siihen. Minun oli vaikea hyväksyä sairautta enkä löytänyt mitään konkreettista syytä taudin syntymiseen. Asia vaivasi minua niin paljon, että päätin hankkia kaiken kirjallisuuden epilepsiasta. Sen seurauksena päätin lopettaa totaalisesti lääkityksen 2 vuoden käytön jälkeen lääkärin vastustuksesta huolimatta. Minua askarrutti kysymys, voiko epilepsia syntyä keskellä kirkasta päivää ja muuten terveelle ihmiselle. Ajattelin kokeilla elää epilepsiani kanssa ilman lääkitystä. Voinhan palata takaisin ruotuun, jos olenkin väärässä ja asia niin vaatii. Nyt on kulunut yli 10 vuotta elämäni ainoasta kohtauksesta, eikä toista kohtausta ole tullut. Olen siis viettänyt tähän päivään saakka tervettä elämää, ilman epileptisiä kohtauksia, ilman mitään lääkkeitä. Ainoastaan pari lievää migreenikohtausta kuukaudessa enää muistuttaa, mutta onneksi on aina mukana triptaania, sillä sitä ilman en voisi elää. Minua on jäänyt kuitenkin vaivaamaan, että olinko saanut väärän diagnoosin. Onko migreeni-ihmisillä erilainen tai muuten poikkeava aivosähkökäyrä? Kuinka moni ihminen syö turhaan lääkkeitä väärästä diagnosoinnista? Migreeni ja epilepsia esiintyvät jonkin verran useammin yhdessä kuin pelkästään sattuma antaa aiheen olettaa. Nykyisin uskotaan, että näillä kahdella kohtaussairaudella on kuitenkin jotain yhteistä syntymekanismissaan, kuten hermosolun kalvotoiminnan poikkeavuus. EEG on jo vuosia sitten todettu migreenipotilailla hyvin usein poikkeavaksi, eikä tämä mitenkään liity epilepsiaan. EEG-poikkeavuutesi on hyvin voinut liittyä migreeniisi. Yhden tajuttomuuskohtauksen perusteella ei yleensä aloiteta epilepsialääkitystä, varsinkaan, jos epilepsian taustalla ei ole mitään aivojen rakennepoikkeavuutta (kuten aivoruhjevammaa, aivoinfarktin jälkitilaa tai kasvainleikkauksen jälkitilaa jne) josta epilepsia voisi johtua. Näin jälkiviisaana voi todeta, että epilepsiadiagnoosisi oli luultavasti aiheeton, mutta sen sijaan sairastit kyllä aivoperäisen kouristuskohtauksen ja ehkä oli turvallisinta käyttää alkuun jonkin aikaa epilepsialääkettä sen uusimisen estämiseen. Voi myös olla, että lääkärisi totesi EEG-käyrässäsi piirteitä, jotka viittasivat siihen, että kouristuskohtaus voi herkäs- 15 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
ti uusia, ja aloitti siksi lääkityksen jo yhden kohtauksen perusteella. Kouristuskohtauksen saanei- den kohdalla toimitaan usein näin, eikä sitä voida pitää turhana lääkityksenä. Lääke sitten lopetetaan aivan kuten sinäkin teit jos kohtauksia ei muutaman vuoden aikana enää tule. Edellisessä Päänsärky-lehdessä neurologi Markus Färkkilä vastasi kysymykseen Lisääkö migreeni luovuutta? Aihetta käsittelee Oliver Sacks kirjassaan Migraine (uudistettu 1992), ruotsinnoksen Migrän on tehnyt Lennart Edberg 1998. Kirjaan kannattaa tutustua. Myös Lewis Carroll puuttuu aiheeseen esim. näin: Omituista! Omituisimmin omituisempaa! huudahti Liisa (hän oli niin hämmästynyt, ettei osannut sillä hetkellä puhua oikein). Minähän venyn pituutta, kuin kaukoputki. Näin pitkää kaukoputkea ei ole olemassakaan. Ja hyvästi jalat! (Sillä jalat olivat miltei kadonneet näkyvistä, niin kaukana ne olivat.) Oi minun jalkaraukkani, kuka vetää teihin sukat ja kengät? Minä en kumminkaan, kun olen näin kamalan kaukana! Minä en voi teitä auttaa, saatte tulla toimeen omin nokkinenne! Ja mielessään hän lisäsi: Minun pitää olla kiltti niille, taikka ne eivät kuljekaan sinne minne minä tahdon. Annas kun mietin! Minä annan niille uudet popot joka joulu. Ja hän rupesi tuumimaan miten hän sen tekisi. Ne kai täytyy lähettää postissa, hän ajatteli. Onpa hassua lähettää lahjoja omille jaloilleen! Ja osoitekin näyttäisi ihan hullulta: K. Nti Liisan Oikea jalka Takkamatto, uunin edusta (rakkaat terveiset Liisalta). Kirja on tietenkin Liisan seikkailut ihmemaassa, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva- Liisa Manner, 3. painos Gummerus 1982. Kirjassa on kuvattu monta mielenkiintoista migreeniauraa, joissa on mukana ympäristön tai kokijan itsensä koon vääristymä. Matleena Helojoki Apua niska- ja hartiaseudun vaivoihin vuosien hoitokokemus Sormenpäähieroja Vibromed hieroo tehokkaasti ja joustavasti melkein kaikkia kehon osia, kuten niskaa, hartioita, selkää, jalkoja, jalkateriä ja vatsaa. Se rentouttaa ja laukaisee lihasjännitystä ja kovettumia sekä edistää verenkiertoa. Tehokas myös selluliitin hoidossa ja ehkäisyssä. Sisältää hieronta-aikoja (1-15 min), värähtelyn voimakkuutta ja hieronnan suuntaa ohjailevan kaukosäätimen. Tilaa ilmainen esittely nrosta 0207 438 440 tai 040 5266 482 MediViva Oy Ylämäentie 13, 02760 Espoo, puh. 0207 438 440, fax 0207 438 441 www.mediviva.fi
Minun tarinani... Migreenin kanssa on helpompi elää kiitos lääketieteellisen tutkimuksen! Sain ensimmäisen migreenikohtaukseni viettäessäni 8- vuotissyntymäpäivääni. Äidin ja mummon oli helppo tehdä diagnoosi, kun he itsekin sairastivat sitä ja oireet olivat tutut: toispuoleinen tykyttävä päänsärky ja oksettava olo. Ensimmäisen kerran jälkeen migreenikohtauksia tuli harvoin, mutta murrosiässä sairaus alkoi vaivaamaan enemmän. Jouduin olemaan sen vuoksi poissa koulustakin, kun särkylääkkeet eivät aina auttaneet. Oksensin useimmiten oma-aloitteisesti olon helpottamiseksi ja jääpussi otsalla yritin saada unen päästä kiinni. Joskus ei mikään tuntunut auttavan ja silloin oli todella kurja olo. Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. Jouduin tekemään päätöksen, koska migreeni tuntui iskevän aina noina iltoina. Opettaja tiputti tämän vuoksi liikuntanumeroni kiitettävästä. Aikuisiällä migreeniin on tullut uusia ulottuvuuksia. Muutaman kerran olen joutunut menemään yöllä terveyskeskuspäivystykseen, kun kohtaukset ovat olleet tosi pahoja. Kahden lapseni odotus- ja imetysaikana sain yllättäen neljä ihanaa migreenivapaata vuotta. Opiskeluaikana migreeni vaivasi taas enemmän ja kokeilin neulakammostani huolimatta jopa akupunktiota. En kuitenkaan hyötynyt siitä. Merkittävä muutos elämään tuli uusien migreenilääkkeiden myötä. Niillä kohtaus menee aina ohi. Yleensä yksi tabletti riittää, joskus tarvitaan kaksi ja lepoa päälle. Nyt töistäpoissaolopäiviä on harvoin. Koska uudet lääkkeet ovat kalliita, kokeilin alussa aina ensin särkylääkkeitä. Nykyisin en enää yritä säästää, vaan otan heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa migreenilääkkeen suosiolla. Työskennellessäni tiedottajana HUS:issa, vastuualueenani myös neurologia, olen perehtynyt työni vuoksi myös migreeniin ja oppinut monta asiaa. Enää en menisi riskeeraamaan vatsan hyvinvointia syömällä kymmentä särkylääkettä saman päivän aikana. Tiedän myös sairastavani aurallista migreeniä, sillä kohtaukseni alkavat nykyään näkökenttää haittaavalla sahalaidalla. Toisin kuin aiemmin luulin, migreeni ei myöskään ole pelkästään naisten sairaus. Ehkä parasta kaikesta oppimastani tiedosta on se, ettei migreeni ole tavallinen päänsärky ja siihen on olemassa hyvät lääkkeet, joita kannattaa käyttää. Niillä melkein kaikkien migreenipotilaiden elämä sujuu mukavasti. Eikä siinä vielä kaikki tutkimuksen myötä tieto sairaudesta lisääntyy koko ajan! Anna-Mari Hursti tiedottaja Pääosin ihmiset ovat suhtautuneet migreeniini hyvin, mutta yläasteen liikunnanopettaja ei ymmärtänyt telinevoimistelukerhon lopettamista. 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Minun tarinani... Myös lääkäri voi sairastaa Basilaarimigreenikon päiväkirjasta Äidin puolen suvun migreenit eivät näytä periytyneen minulle 35:een ikävuoteeni mennessä. Aamulla on ukkosta ilmassa. Bussissa minulla on vaikeuksia lukea ja työpaikalle kävellessä suhtaudun mielenkiinnolla ja esteettisesti ilahtuneena hologrammi-kaarivaloihin. Lääkärinä saatan arvata, mistä on kyse. Puhelinvastaanotolla sanat alkavat kadota, ne antavat odottaa itseään tai tulevat esiin muodoissa, joilla saattaa olla jokin etäinen looginen yhteys etsittyyn, mutta sitä kuulijan on vaikea ymmärtää. Miettiiköhän potilas, että olen humalassa? En enää muista, miten sain ikuisuudelta tuntuvan puhelun lopetettua. Puhe kangertelee vastaanotolla. Tähystimeen katsoessa näkyy kaikki muu, paitsi se paikka, jota yritän katsoa. Onneksi osaan kirjoittaa kymmenellä sormella ja sokkona: kohtauksen alkupuolella sairauskertomusmerkintöjen teko onnistuu. Lähetettä kirjoittaessa kaikki tuntuu sujuvan, mutta rivinvaihdon jälkeen tajuan, ettei edellisessä rivissä ole päätä eikä häntää. Vastaanottohenkilöstö on tietoinen taudistani: kun ynisen ja puhuin käsilläni, he osaavat selittää asian potilaalle. Tähän asti minulla on ollut vain vaikeutta tuottaa puhetta ja tekstiä. Se uusi ilmiö, että minun on vaikeaa ymmärtää, mitä minulle puhutaan, huolestuttaa. Osoittautui muutaman kuukauden kestoiseksi tilapäisilmiöksi. Triptaanit on keksitty! Keksin asian lehdestä, jota luen parturin odotustilassa 90-luvun alussa. Jokohan koituisi pelastus? Aamuvastaanotolla tulee tilaisuus pelastaa päivä näillä ihmelääkkeillä, jotka ovat auttaneet lukuisia potilaitani. Roikun lavuaarin ääressä ja viiden tunnin taukoamattoman yökkäämisen jälkeen kollega kuskaa minut sairaalaan. Ilmoittautumistiskillä en pysty sanomaan nimeäni enkä tautiani, mutta pääsen tiputukseen. Näitä on nähty vissiin ennenkin, vastaanottovirkailijan luontevasta käyttäytymisestä päätellen. Uskaltaudun kokeilemaan toisen ja kolmannenkin kerran, sitten alan vakuuttua siitä, että vika on minussa eikä lääkkeessä. Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle: kymmenessä sekunnissa tuntuu, että minulla on naula päässä ja alan hakea sanoja, sönkötän potilaalle, että meidän on pakko jatkaa jonkin toisen kerran. Samalla viikolla sama parfymoitu potilas kävi hajusteallergikkokollegan vastaanotolla, joka alkoi pihistä. Potilas oli lievästi epäuskoinen. Otin asian puheeksi (kun puhekyky palautui) ja hän suhtautui asiaan erittäin sympaattisesti. Kymmenen invalidisoivan vuoden jälkeen kohtaukset alkavat harveta ja lieventyä, joskus tunnistan ne vain epätodellisesta olostani. Vieläköhän tämä? Opium-parfyymi on Jumalan ruoska ihmiskunnalle. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 18
Tapahtumakalenteri Suomen Migreeniyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlaseminaari ja vuosikokous Aika 19.3.2005 Paikka Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Hinta 35 ; hintaan sisältyy luentomateriaali, kahvi, lounas ja cocktails ALUSTAVA OHJELMA Klo 10.30 12.00 Ilmoittautuminen ja kahvi Klo 11.00 Suomen Migreeniyhdistys ry:n vuosikokous Klo 12.15 Juhlaseminaarin avaus Kansanedustaja Anneli Kiljunen Klo 12.30 Mitä uutta migreenistä? Neurologi, dosentti Markus Färkkilä, HUS Klo 13.00 Buffet-lounas Klo 14.30 Mitä kipu on? Vastaava lääkäri Leif Lindberg, Diacor Keskusta. Klo 15.00 Lasten päänsärky Professori Matti Sillanpää Klo 15.30 Juhlaesitelmä Klo 16.00 Coctails Klo 17.30 Tilaisuus päättyy Tervetuloa mukaan! Tilaisuuteen ilmoittaudutaan 10.3. mennessä sähköpostilla migreeni@migreeni.org tai puh. (09) 8775 3021. Osallistumismaksun 35 voi maksaa Suomen Migreeniyhdistys ry:n tilille 800010-70860458 ALUEET Forssa Vertaistapaamiset 19.1., 16.2., 16.3., 13.4.*, 18.5., 8.6. klo 18.00 Palvelukeskus Tyykihovi, Eteläinen Puistokatu 4. *Hemmotteluilta, kevään uudet tuulet ja värit. SH, Tyyli- ja värikonsultti Raija Räty. Helsinki 16.11. klo 18.00 Vertaistapaaminen. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. 1.12. klo 18.00 Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Suomen Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Itä-Pasila, Helsinki. Vertaistapaamisista katso lisää s. 5. 19.3. Suomen Migreeniyhdistyksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Ks. alustavat tiedot yllä. 19.3. klo 11.00 Suomen Migreeniyhdistyksen vuosikokous. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä määrätyt asiat. Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Joensuu 12.1. ja 19.1. klo 18.00 Vertaistapaamiset migreenilasten vanhemmille. Itä-Suomen Liikuntaopisto, Kalevankatu 8 Lahti 3.11. klo 18.00 Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. 1.12. klo 18.00 Vertaistapaaminen. Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs. 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004
Lappeenranta 15.11. klo 18.00 Vertaistapaaminen. Lappeenrannan Kylpylaitos, Ainonkatu 17. Salo 4.11. klo 18.00 Vertaistapaaminen Psoriasisliiton aluetoimisto, Kirkkokatu 16 A. Tampere 10.1. klo 18.00 Kipukuntoutuksen uusimmat tuulet. Tutustu mm. migreenin biopalautehoitoon. Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 2, Rautatieaseman vieressä. Ilmoittautumiset marraskuun loppuun mennessä: erikoiskuntoutus@erikoiskuntoutus.com tai puh. (03) 312 0300. Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: RENTO-rentoutumisharjoituksia pienryhmissä, POLLA-päänsärkykuntoutus, Kivunhallintakurssi NUPPI Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy, Itsenäisyydenk. 2. www.erikoiskuntoutus.com. Lisätietoja puh. (03) 3126 0300 tai erikoiskuntoutus@erikoiskuntoutus.com Turku 10.11. ja 8.12. klo 18.00 Vertaistapaamiset. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). 7.12. klo 18.00 Vertaistapaaminen Hortonin neuralgiaa (sarjoittaista päänsärkyä) sairastaville. Ravintola Koulun viinitupa (pääovelta portaat ylös ja vasemmalle). Tiedustelut Antti Saarikoski puh. 040 507 7150. Päänsärkyjä sairastaville sopivia kuntoutusryhmiä: TULES-jooga (alkajat) Alkaen tammikuun 2. viikko tiistaisin ja keskiviikkoi- sin klo 17.50, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, 20100 Turku TULES-jooga (jatko) Alkaen tammikuun 2. viikko, tiistaisin klo 16.45, 12 kertaa Awitas/TYKY-palvelut, Linnankatu 88, 20100 Turku www.awitas.fi Ilmoittautumiset anne.winter@awitas. fi tai 040 596 7060. Rentoutus- ja itsehoidonkurssit la 15.1., la 19.2. ja 19.3.2005, Rentoutuskurssit kesäkuu 1. ja 2. viikko Sis. rentoutusvalmennus/harjoituksia (esim. kivun hallinta, univaikeudet, stressi, kiireen hallinta sekä jooga ja meditaatioharjoituksia. Kysy myös yksilövalmennuksista (työnohjaus/rentoutusvalmennus/-terapia) Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne Winter, www.awitas.fi/tapahtumakalenteri, anne.winter@awitas.fi, puh. (02) 2543 223 16. 17.9. NeuroExpo 2005 Neurologian alan erikoismessut ja luentotapahtuma Turun Messukeskuksessa. Messujen teemana Elämän karuselli. Tilaisuus on maksullinen. Lisätietoja: www.turunmessukeskus.fi Seuraava lehti ja tapahtumakalenteri ilmestyvät helmikuun 2005 alussa. Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Yhteyshenkilöt Alavus: Seija Jokela 050 360 3253 Forssa: Eija Nummi 040 751 3325 Helsinki/Vantaa: Rita Pöllänen 050 530 2959 Jyväskylä: Sirkka Varpula (014) 214 112 Kuopio: Taina Grönqvist 050 348 9492 Lahti: Riikka Vierumäki 040 7706 883 Lappeenranta: Riitta Nikulainen 0400 970 164 Oulu: Marja-Leena Kinnunen 040 574 5242 Pori: Elisa Rosu 040 737 2653 Rauma: Tuija Uusluoto 050 400 8787 Salo: Leena Kanerva 050 520 1958 Seinäjoki: Anu Kaappola (06) 412 1616 Turku: Hilkka Kettinen 050 535 5155 Valkeakoski: Seija Huttunen 040 539 9564 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 2/2004 20