Oulun maankäytön toteuttamisohjelma 2016 2020
2 Raportin hyväksyminen Kaupunginhallitus 30.5.2016 175 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 50 Kansi: Kiikeli Kanavanrannan suunnasta Graafinen suunnittelu: Painatuskeskus, Soili Aalto-Hirvelä Painatus: Oulun Konttori, Painatuskeskus
1 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Lähtötiedot...5 2.1 Uusia asuntoja valmistui Ouluun runsaasti...5 2.2 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta...6 2.3 Asemakaavatontteja kohtuullisesti tarjolla...7 2.4 Oulun väestö on lisääntynyt tasaisesti...8 2.5 Muutokset lasten määrässä vaikuttavat päiväkoti- ja koulutarpeeseen..9 2.6 Suunnitelmallinen maankäyttö hyvinvoinnin tukena...10 2.7 Kaikenlaisia asuntoja tarjolla riittävästi... 11 3. Toteuttamisohjelma 2016-2020...12 3.1 Asuntorakentamisen painopistettä muutetaan...12 3.2 Elinvoimaa työpaikka- ja lomarakentamisella...13 4. Vaikutukset...18 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen...18 4.2 Vaikutukset palveluihin...19 4.3 Vaikutukset asemakaavoitukseen...20 4.4 Vaikutukset kunnallistekniikkaan...22 4.5 Taloudelliset vaikutukset...23 5. Riskiarviointi...25 LIITTEET: LIITE 1. Oulun suuraluejako LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 3. Rivitalojen (AR, AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 4. Kerrostalojen (AK, AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain LIITE 5. Oulun väestö 1.1.2015 ja väestösuunnitteet 2020 ja 2025
2 kuva?? Maikkulanraitti 7 ja Maikkulampi
3 1. Johdanto Tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään suunnitelma viiden vuoden asuntotuotannosta ja työpaikkarakentamisesta. Suunnitelmaa päivitetään kahden vuoden välein. Suunnitelmassa on otettu huomioon palvelut ja oleva infrastruktuuri sekä näiden täysimääräinen hyödyntäminen. Näin tavoitellaan tilannetta, jossa lähivuosina jää resursseja entistä enemmän myös kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnostamiseen. Asuntotuotannon sijoittamisella halutaan tukea myös joukkoliikenteen kehittämistä. Maankäytön toteuttamisohjelman taustalla on kaupunkistrategia, jossa esitetään, miten kaupunkia halutaan kehittää vuoteen 2020 mennessä. Maankäytön toteuttamisohjelmaa ohjaavat erityisesti kaupunkistrategian linjaukset ympäristön kestävyydestä ja yhdyskuntarakenteen eheydestä. Oulun maankäytön toteuttamisohjelman 2016-2020 on laatinut työryhmä, johon ovat kuuluneet Konsernipalvelut (puheenjohtaja Kari Räisänen, sihteeri Anne Leskinen ja Maria Ala-Siuru/Kimmo Väisänen, Anna Keskitalo) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, yleiskaavoitus (Paula Paajanen ja Mika Uolamo) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaavoitus (Anne Olsbo, Ritva Kuusisto, Sisko Repola) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maa- ja mittaus (Kaija Puhakka ja Veikko Lehtinen) Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, kadut ja puistot (Pasi Heikkilä ja Tapio Siikaluoma) Sivistys- ja kulttuuripalvelut (Arto Willman/Rami Tuominen) Hyvinvointipalvelut (Tapio Kangas) Työn aikana järjestettiin 24.2.2015 työseminaari, johon osallistuivat kehittämisjaosto sekä yhdyskuntalautakunta. Työseminaarin työskentely on huomioitu asuntotuotanto-ohjelmassa. Tämän lisäksi järjestettiin rakentajatapaaminen 14.4.2015. Maankäytön toteuttamisen hankkeistusryhmä seuraa ohjelman toteutumista, raportoi ja informoi johtoa sekä päättäjiä tarvittaessa. Hankkeistusryhmä ottaa työssään huomioon ohjelmasta annetuissa lausunnoissa esiin tuodut näkemykset. Palvelujen järjestämisohjelma ja muut ohjelmat Kaupunkistrategia Pitkäkankaantie 10 Kuva 1. Oulun kaupungin strateginen suunnittelujärjestelmä maankäytön, toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi. Yleiskaava Maapoliittiset ohjelmat Linjaukset vuoteen 2020 ovat Palveluverkkosuunnitelma Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) Kaupunki kasvaa kestävästi Elävä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta sekä moni-ilmeiset alueet tukevat asukaslähtöisiä asumisen muotoja ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa Tarveselvitykset Hankeselvitykset Asemakaava Talousarvio
4 Näkymä Siilosta
5 2. Lähtötiedot 2.1 Uusia asuntoja valmistui Ouluun runsaasti vuosina 2010 2014 Ouluun on valmistunut tasaisesti keskimäärin 1800 asuntoa vuodessa Oulussa omakotitaloja on myynnissä 17.4.2015 noin 450 kpl. vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta asumisen hintataso vuokra- ja omistusasumisessa on kohtuullinen verrattuna muihin suuriin kasvukeskuksiin asuntomarkkinat ovat hyvin kilpaillut monia toimijoita asuntomarkkinat reagoivat voimakkaasti suhdanteisiin ja rakennemuutokseen, 2013 asuntotuotanto oli selvästi muita vuosia alhaisempi. kerrostalotuotanto on keskittynyt keskustaan ja sen lähikehälle omakotiasuntoja on valmistunut Ouluun vuosina 2010 2014 keskimäärin 520 vuosittain rivitaloasuntoja valmistuu Ouluun keskimäärin 220 asuntoa vuodessa 2500 2000 Asuntoja: 1500 1000 Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 2. Ouluun valmistuneet asunnot vuosina 2010-2014 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Helsinki ilman HITAS:ta Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Oulu Kuopio Jyväskylä Turku Lahti Lahti Kuva 3. Uusien asuntojen hinnat 2005-2014 /m 2. Lähde STH-Group Oy. Kuva 4. Vanhojen asuntojen hinnat 2005-2014 /m2. Lähde Tilastokeskus. Näkymä Siilosta
6 2.2 Rakentamisen suuntaviivat yleiskaavasta Yleiskaavalla vastataan maankäytön toteuttamisohjelman aikajännettä pitemmän aikavälin asuntokysyntään. Yleiskaavassa osoitetaan kehittämisvyöhykkeitä, aluevarauksia ja reservialueita ennustettavissa oleva kysyntä ja asuntotarve huomioiden sekä toteuttamisen monipuolisuus ja vaihtoehdot turvaten. Täydennysrakentamispotentiaalia ny- kyisellä asemakaava-alueella on useiksi vuosikymmeniksi, jolloin tärkeää on täydennysrakentamisen vaiheistus ja aluetehokkuus. Vaikutuksiltaan merkittävä täydennysrakentaminen edellyttää yleensä tehokasta kerrostalorakentamista ja korkeaa aluetehokkuutta kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen verkostojen läheisyyteen. Oulun kaupungin alueella on vireillä useita yleiskaavoja. Koko kunnan kattava Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 19.2.-21.3.2014. Yleiskaavaehdotus valmistellaan nähtäville kevään 2015 aikana. Tämän lisäksi Oulussa on vireillä useita osayleiskaavoja maaseudun voimakkaimmin kasvaville ja siksi eniten maankäytön ohjausta tarvitseville kyläalueille. Näissä yleiskaavoissa tullaan osoittamaan uusia asuinrakentamisen rakennuspaikkoja yksityisten maille. Voimassa olevien yleiskaavojen ajantasaisuus on arvioitu Uuden Oulun yleiskaavatyön yhteydessä. Osa nyt voimassa olevista yleiskaavoista jää voimaan Uuden Oulun yleiskaavan hyväksymisen jälkeenkin. Kuva 5. Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksen kehittämisvyöhykkeet. Vyöhykkeet tarkentuvat yleiskaavaehdotukseen. Uusi Alppila
7 2.3 Asemakaavatontteja kohtuullisesti tarjolla Asuminen Asemakaavoituksella luodaan edellytykset kaupungin kehittämiselle täydentämällä ja laajentamalla yhdyskuntarakennetta. Asemakaavat ohjaavat rakentamista korkeatasoisen elinympäristön aikaansaamiseksi. Asemakaavoilla suunnitellaan eri toimintojen kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistyksen sijoittuminen sekä rakentamisen määrä ja asuntotyyppijakauma. Valmiit ja laadittavat asemakaavat mahdollistavat toteuttamisohjelman mukaisen asuntotuotannon suunnittelukaudella 2016-2020. Maankäytön toteuttamisohjelma on pohjana kaavoitusohjelman laadinnassa määrittelemällä milloin ja minne uusia asemakaavoja on tarpeen laatia. Oulussa on voimassa olevissa asemakaavoissa kaupungin omistamaa tonttikapasiteettia asuntotuotannon tarpeisiin noin viideksi vuodeksi eteenpäin, mitä voidaan pitää kohtuullisena tasona. Kaupungin oma tonttitarjonta ei kuitenkaan vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kysyntään ja täydennysrakentamisen tavoitteisiin. Kaupungin omistamat kerrostalotontit sijaitsevat suurimmaksi osaksi Toppilassa ja lähiökeskuksissa, joista jälkimmäisten toteutuminen tapahtuu melko hitaasti. Kerrostalorakentamisen kannalta kysytyimmällä alueella eli kaupunkikeskustassa kaupungilla ei ole juurikaan tarjota tontteja. Kaupungilla on asemakaavoitettuja omakotitontteja etenkin entisissä pienissä kuntakeskuksissa runsaasti kysyntään nähden. Yksityisessä omistuksessa on rakentamattomia omakotitontteja valmiin kunnallistekniikan piirissä tasaisesti kaupungin eri alueilla yli 500 kpl. Medipolis Työpaikat Oulu tarjoaa keskustan lisäksi työpaikkatontteja 13 alueella valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alueet tarjoavat monipuolisesti sijoittumisvaihtoehtoja teollisuus-, tuotanto-, va- rasto- ja muuhun toimitilarakentamiseen. Rusko-Ruskonselkä, Kemira-Takalaanila ja Teknologiakylä-Linnanmaa-Ritaharju ovat merkittävimpiä työpaikka-alueita työpaikkojen lukumäärällä mitattuna. Työpaikka-alueiden kehittämistä jatketaan Oulun työpaikka-alueet 2013 selvityksen linjausten pohjalta: Omakotiasunnot (AO) Rivi- ja pientaloasunnot (AR, AP) Kerrostaloasunnot (AKR, AK) Kaupungin omistamilla tonteilla 1390 n. 1800 n. 5000 Yksityisten omistamilla tonteilla n. 500 n. 240 n. 2300 Taulukko 1. Arvioitu rakentamattomien asuntojen määrä voimassa olevissa asemakaavoissa vuoden 2015 alussa. elinkeinoelämän monipuoliseen tonttikysyntään vastataan riittävän monipuolisella tonttitarjonnalla asemakaavoitusta ja infrasrtuktuuria toteutetaan tarpeen mukaan työpaikkojen sijoittumista alueellisesti ohjataan tehtyjen alueprofilointien pohjalta Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ja BusinessOulu tekevät yhteistyötä investointien ja työpaikkojen lisäämiseksi Oulussa
8 2.4 Oulun väestö on lisääntynyt tasaisesti 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Pitkäkankaan koulu tovoitto oli noin 1145 henkilöä. Väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalam- 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto Väkiluku vuoden 2015 alussa oli 196 291 asukasta. Väkiluku on kasvanut vuosina 2005 2014 keskimäärin 2 500 asukkaalla vuodessa. Vuonna 2014 väkiluku kasvoi 2 493 asukkaalla (1,3 %). Väestön lisäys on samalla tasolla kuin muissakin suurissa kasvukeskuksissa. Oulun väkiluku saavuttanee 200 000 asukkaan rajan vuonna 2016. Väkiluvun kasvun taustalla on korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestönlisäys. Vuosina 2005 2014 luonnollinen väestönkasvu on ollut keskimäärin 1660 henkilöä vuodessa. Kahtena viime vuotena luonnollinen väestönkasvu on ollut hieman pienempi. Oulussa on korkein syntyvyys vähintään 50 000 asukkaan kunnista. Oulussa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,99 viisivuotisjaksolla 2010 2014. Seuraavaksi korkein se oli Seinäjoella (1,97) ja kolmanneksi korkein Espoossa (1,91). Myös muuttovoitto on kasvattanut Oulun väkilukua. Vuosina 2005 2014 muuttovoitto on ollut keskimäärin 900 henkilöä vuodessa. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 muutmat. Pitkään jatkuneen kasvun jälkeen alle kouluikäisten lasten määrä väheni 120 lapsella vuonna 2014. Taustalla on pienempi syntyneiden määrä kahtena viime vuotena. Perusopetusikäisten lasten määrän kasvu on ollut viime vuosina voimakasta. Vuonna 2014 määrä kasvoi 542 lapsella. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Vuonna 2014 eniten kasvoi yli 65-vuotiaiden määrä, 1 190 henkilöllä. Kuva 6. Väestönkehitys ikäluokittain Kuva 7. Syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto
9 2.5 Muutokset lasten määrässä vaikuttavat päiväkoti- ja koulutarpeeseen Alueelliset väestökehityksen muutokset vaikuttavat suoraan alueellisiin varhaiskasvatus- ja perusopetustarpeisiin. Muutokset vaihtelevat alueittain ja voivat olla paikallisesti hyvinkin nopeita ja voimakkaita. Alueelliset paineet kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Varhaiskasvatuksessa on perusopetusta joustavammat mahdollisuudet hyödyntää myös muuta palveluverkkoa ja muita palvelutapoja. Alueellisiin lapsimäärä- ja ikäjakaumamuutoksiin vastaaminen talouden reunaehtojen puitteissa on varhaiskasvatus- ja perusopetusverkon kannalta haastavaa, erityisesti jos muutokset ovat nopeita ja voimakkaita. Palveluverkkoa harvennetaan tarvittaessa niillä suuralueilla, joilla lapsimäärien vähentyminen niin edellyttää ja vastaavasti täydennetään tarvittaessa niillä suuralueilla, joilla lapsimäärien kasvu niin edellyttää. Lasten määrän tulevaa kehitystä arvioitaessa tarkastelualue ja aikajänne ovat tapauskohtaisia ja mahdollisimman laajoja. Pohjatietoina ovat aiempi kehitys, kaupungin väestösuunnite sekä ympäröivän muun palveluverkon mahdollisuudet. Asuntotuotanto-ohjelmalla voidaan vaikuttaa palvelukysynnän vaihteluun eri alueilla. Varhaiskasvatus- ja perusopetus- tarpeiden kehityksen kannalta keskeistä on alueellisen asuntotuotannon kokonaismäärän (kpl) lisäksi myös sen jakauma (omakoti-, rivi- ja kerrostalot) sekä erityisesti toteutuksen aikavälin pituus. Esimerkiksi lyhyellä aikavälillä toteutettu iso uusi omakotitalovaltainen asuinalue aiheuttaa voimakkaan paikallisen palvelukysyntähuipun. Jos vastaava asuntotuotantomäärä toteutetaan pidemmällä aikavälillä, on Kastellin monitoimitalo huippu matalampi. Jo tehtyjen ja suunniteltujen kouluverkkoratkaisujen sekä peruskouluikäisten lasten kokonaismäärän kasvun johdosta ei peruskouluverkossa ole ylimääräisiä väljyyksiä. Lisäksi on huomioitava se, etteivät kaikki koulutilat ole aina käytettävissä (vrt. esim. peruskorjaukset ja sisäilmaongelmat). Saloilan päiväkoti
10 2.6 Suunnitelmallinen maankäyttö hyvinvoinnin tukena Väestönkasvu ja asunto-ohjelman linjaukset vaikuttavat osaltaan hyvinvointipalvelujen palvelutarpeeseen. Näihin muutoksiin hyvinvointipalvelut vastaa mm. aktivoimalla kuntalaisia huolehtimaan paremmin omasta ja muiden hyvinvoinnista, korostamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja palveluja, uudistamalla palvelutapoja ja -malleja mm. palvelujen laadun parantamiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että maankäytön toimilla väestön kasvun määrä ja suunnat toteutetaan niin, että ne tukevat näiden tavoitteiden toteutumista. Kaupungin eri asuntoalueilla tulisi olla monipuolinen ikärakenne ja erityyppisiä, kokoisia ja hintaisia omistus- sekä vuokraasuntoja. Tällä osaltaan ehkäistään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Oulun kaupungin asuntopoliittisten ja hyvinvointipalveluiden strategisten linjausten mukaisesti erityisryhmien (ikäihmiset, kehitysvammaiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeasiakkaat) asumispalveluita järjestetään yhä enenevässä määrin kotiin annettavina palveluina. Ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavalla palvelulla. Ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista kohdennetaan vain niille asiakkaille, joi- den palvelua ei voida muutoin asiakaslähtöisesti ja turvallisesti toteuttaa. Kotona asumista tuetaan kehittämällä uusia toimintamalleja hyödyntäen ennakkoluulottomasti terveys- ja turvallisuusteknologiaa. Erityisryhmien asumisen tulee toteutua mahdollisimman pitkälle normaaliuden periaatteen mukaisesti. Palvelut toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Toimivat arjen palvelut lähellä asumista ja sujuvat/monipuoliset liikenneyhteydet alueilta palvelujen piiriin tulee mahdollistaa. Joukkoliikenteen ja muiden liikkumista tukevien palvelujen käyttöä tulee edistää maankäytön eri ratkaisuissa. Asuminen ja asuinpaikan valinta on perusoikeus kaikille kansalaisille. Itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus lisääntyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Kuntalainen voi valita asuinpaikastaan riippumatta hyvinvointikeskuksen, jossa hän asioi terveyspalveluita tarvitessaan. Kotihoito on lähipalvelua ja sen kysyntään vaikuttaa merkitsevästi väestön ikääntyminen. Kotihoidon palveluihin vastataan kaupungin omana tuotantona, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 92 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan itsenäisesti tai riittävien Vihiluodontie palvelujen turvin. Ikäihmisten ympärivuorokautisen tuen ja hoidon tarpeeseen vastataan ensisijaisesti kotiin annettavilla palveluilla. Palvelumalli 2020:ssa tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneistä enintään 3 % asuu pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostettua palveluasumista varataan n. 5 %:lle. Tällöin ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun tarpeeseen vastataan laitoshoidon sijasta kotona asumista tukevilla palveluilla ja tehostetulla palveluasumisella. Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on pääosin keskitetty kanta Ouluun. Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen on alueellista palvelua. Tehostetun palveluasumisen tarve arvioidaan alueellisesti ja arvioinnin perusteena käytetään väestön ikääntymisen väestöennusteita. Tonttivarantosuunnitelmista käydään vuosittain neuvottelut ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sijoittumisessa otetaan huomioon mm. palvelujen läheisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Eri puolille kaupunkia varataan tulevaa tarvetta varten sosiaali- ja terveyspalveluille tontteja, joiden käyttömahdollisuus voi vaihdella tarpeen mukaan huomioiden mm. yllä mainitut ikäihmisten ja muiden erityisryhmien palveluja koskevat linjaukset.
11 2.7 Kaikenlaisia asuntoja tarjolla riittävästi Asuntomarkkinatilanne on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Kasvukeskukset ovat vetäneet ihmisiä ja tästä johtuen asuntokysyntää näillä alueilla on riittänyt. Oulun talousalueella on ollut nähtävillä omakotitalojen myyntiaikojen pidentymistä ja jopa markkinoiden kyllästymistä. Omakotitalojen tarjontaa on huomattavasti enemmän kuin kysyntää. Tämän asian selvittämiseksi pyydettiin Newsec Valuation Oy:tä laatimaan Oulun alueelle asuntomarkkinaselvitys. Työssään Newsec Valuation Oy laati Oulun kaupungille selvityksen asuntotuotannon tarpeesta alueittain erikseen vuosille 2016-2020 ja 2021-2025. Työ sisälsi keskeiset Oulun nykyiset ja tulevat asuinalueet. Pääpainona oli tarkastella aluei- ta kysyntälähtöisesti väestökasvun sekä väestödemografian näkökohdista mallinnuksella sekä kokemusperäisellä tiedolla. Selvityksen mukaan viime vuosina asuntojen myyntimäärät ovat laskeneet (kuva 8). Myös STH-Group Oy:n laatiman tilaston perusteella huoneistojen myyntimäärät ovat laskeneet hieman ja myyntiajat pidentyneet. Oululaiset rakentajat näkevät myyntimäärän kehityksen kuitenkin tilastoja myönteisempänä. Rakentajien mukaan suoraan ostajille myytyjen kerrostaloasuntojen määrä on viime vuosien lisääntynyt ja huoneistokauppoja on tehty keskustan läheisyydessä lähes entiseen tahtiin, mikä ei näy em. tilastoissa. Kuva 8. Asuntojen myyntimäärät vuosittain Oulussa. Lähde: HSP & Newsec Metsästäjäntie 4 Kytketyt talot Metsokankaalla Selvityksen keskeinen johtopäätös oli: Oulun asuntojen myyntimäärät ovat laskeneet selvästi vuoden 2012 jälkeen. Asuntojen markkinointiaika on kasvanut huomattavasti vuoden 2012 jälkeen koko Suomessa. Pienten kerrostaloasuntojen kauppa käy edelleen vilkkaana keskustassa ja keskustan lähialueilla. Kaupungin tulee asuntomarkkinoiden tasapainottamiseksi vähentää voimakkaasti uusien omakotitalotonttien tarjontaa lähivuosina.
12 Uusi Alppila 3. Toteuttamisohjelma 2016-2020 3.1 Asuntorakentamisen painopistettä muutetaan Havainnekuva Siilosta Asuntotuotannon merkittävimmät muutokset ja seuraukset kerrostaloasuntomäärän tavoite nousee täydennysrakentamisen määrä kasvaa, uusien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen vähenee ja samalla kaupungilla on mahdollisuus vähentää olevan kunnallistekniikan korjausvelkaa asuntotuotannon kokonaistavoitetta lasketaan 1650 asuntoon vuosina 2017-2019 omakotitonttien kysyntä on laskenut ja kysyntäennusteen perusteella arvioidaan, että omakotitaloja valmistuu Ouluun ohjelmakaudella noin 400 vuodessa kaupungin omakotitonttien luovutusmäärä vähenee rivitalotuotannon määrää lasketaan vastaamaan enemmän toteutunutta asuntotuotantoa rakennuskehotuksien osalta pidetään kahden (2) vuoden tauko, jonka aikana niiden tarve arvioidaan uudestaan. Nykyiset jo käynnissä olevat rakennuskehoitukset viedään loppuun saakka. 2016 2017-2019 2020 2021-2025 Kerrostaloasunnot 950 1050 1200 1250 Rivitaloasunnot 550 300 300 350 Omakotitalot 400 300 300 300 Yhteensä 1900 as 1650 as/v 1800 as 1900 as/v Taulukko 2. Valmistuvien asuntojen tuotantotavoite 2016 2017-2019 2020 2021-2025 Kerrostaloasunnot 500 830 800 800 Rivitaloasunnot 500 250 250 300 Omakotitalot 200 120 150 200 Yhteensä 1200 as 1200 as/v 1200 as 1300 as/v Taulukko 3. Kaupungin tontinluovutuksen mahdollistama asuntotuotanto 2016 2017-2019 2020 2021-2025 Asuntoja % Asuntoja % Asuntoja % Asuntoja % Kerrostaloasunnot 750 79 2560 81 950 79 3705 69 Rivitaloasunnot 10 2 130 14 55 18 250 16 Omakotitalot 0 0 0 0 0 0 70 7 Taulukko 4. Täydennysrakentamisen osuus asuntotuotantotavoitteesta.
13 3.2 Elinvoimaa työpaikka- ja lomarakentamisella Myllypirtintie 53 Työpaikkatontit Loma- ja matkailurakentamisen tontit Oulun työpaikka-alueita kehitetään ja tontteja luovutetaan v. 2013 tehdyn Oulun työpaikka-alueet selvityksessä tehdyn alueprofiloinnin ja toimenpideohjelman mukaisesti. Viime vuosina kaupunki on luovuttanut erilaisia työpaikkatontteja rakentamiseen noin 30 kpl/vuosi. Työpaikkatonttien tarjonta on vastannut hyvin kysyntään. Erityistarpeisiin on pyritty vastaamaan hankekohtaisilla asemakaavoilla. Työpaikkatonttitarjonnalla varmistetaan vv. 2016-2020 elinkeinoelämän kysyntää vastaava tonttitarjonta seuraavin toimenpitein: olevasta tonttitarjonnasta tiedotetaan ajantasaisesti 24/7 e-tontti järjestelmän kautta BusinessOulu ja Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut jatkavat aktiivista yhteistyötä yrittäjien sijoittumistarpeiden ratkaisemiseksi työpaikkatonttien asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista lisätään alueittain tonttikysynnän edellyttämässä aikataulussa siten, että varmistetaan erilaisten tonttien tarjonnan jatkuvuus tarpeen mukaan varmistetaan hankekaavojen kautta yritysten erityistarpeisiin tarvittavat rakentamisedellytykset. Suunnitelmakauden 2016 2020 matkailurakentamisen edellytyksiä kehitetään seuraavin toimenpitein: Nallikari-Hietasaari asemakaavamuutoksella ja tarvittavilla infrainvestoinneilla mahdollistetaan keskeisimmän loma- ja matkailualueen kehittyminen ja uudet investoinnit alueella kaupunkikeskustan kehittämistä jatketaan aktiivisesti tavoitteena lisätä keskustassa ostosmahdollisuuksia ja palvelutarjontaa Varjakan asemakaava saatetaan lainvoimaiseksi ja alueen toteuttaminen ajoitetaan kysynnän ja kunnallistekniikan investointimahdollisuuksien mukaan Virpiniemen alueen kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan alueen maankäytön tavoitesuunnitelma Yleis- ja asemakaavoilla pyritään vastaamaan muilla alueilla olevien yksityisten loma- ja matkailuinvestointien kysyntään.
14 6. Valmistuvat omakotitalot 2016-2020 13. Yli-Ii 1. Ritaharju Yht. 115 as. Ritaharjun keskus 2016-2017 10 as. Pohjois-Ritaharju 2016-2020 105 as. 2. Kiulukangas 2016 12 as. 7. 3. Korvenkylä 2017-2020 35 as. 4. Vesala 2016-2020 6 as. 5. Hiukkavaara Yht. 330 as. Hiukkavaaran keskus 2019-2020 40 as. Kivikkokangas 2016-2019 100 as. Soittajankangas 2016-2018 80 as. 8. 9. Vaskikangas 2016-2020 110 as. 6. Vahtola 2016-2017 7 as. 7. Haukipudas yht. 34 as. Niittyholma 2019-2020 25 as. Holma-Haapajärvi I 2016 9 as. 1. 8. Letonranta 2016-2020 75 as. 9. Hakomäki 2017-2020 35 as. 10. Niemenranta 2016-2020 20 as. 11. Oulunsalonranta 2019-2020 25 as. 12. Metsokangas 2016 10 as. 3. 13. Yli-Ii 2016-2020 4 as. 2. 5. 4. Vesala Valmistuvien asuntojen lukumäärä 130-330 50-129 10. 4-49 0 5 km 11. 12. Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina 2016-2020 Oulun kaupunki, 21.5.2015 Kopa/AK
15 Valmistuvat rivitaloasunnot 2016-2020 1. Pohjois-Ritaharju 2016-2017 45 as. 2. Kiulukangas 2016-2018 170 as. 3. Korvenkylä 2018-2020 120 as. 13. 4. Vesala 2016 10 as. 5. Ylikiiminki 2019 10 as. 6. Hiukkavaara yht. 855 as. Kivikkokangas 2016-2020 465 as. Soittajankangas, Vaskikangas 2016-2020 270 as. Hiukkavaaran keskus 2018-2020 120 as. 14. 15. 16. 7. Taskila 2017 10 as. 8. Ranta-Toppila 2018-2020 25 as. 9. Höyhtyä 2018 10 as. 10. Pikisaari 2016 10 as. 11. Pateniemen ranta 2018-2020 100 as. 11.. 12. 1. 12. Pateniemi 2018-2019 30 as. 13. Holma-Haapajärvi I 2017-2020 80 as. 14. Letonranta 2016-2020 100 as. 15. Kellon keskusta 2019 10 as. 16. Hieta-aho 2020 20 as. 7. 8. 10. 9. 2. 6. 3. 4. Vesala 5. Ylikiiminki 17. Niemenranta -2018 40 as. 18. Oulunsalonranta 2019-2020 60 as. 19. Metsokangas 2016 45 as. Valmistuvien asuntojen lukumäärä 250-855 150-250 17. 50-149 18. 1. 19. 10-49 0 Oulun kaupunki, 4.5.2015 Kopa/AK 5 km Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina 2016-2020
16 Valmistuvat kerrostaloasunnot 2016-2020 1. Ritaharjun keskus 2016-2020 270 as. 2. Linnanmaa 2016-2020 215 as. 3. Kiulukangas 2016-2020 190 as. 4. Vesalanmäki 2018-2020 40 as. 21. 22. 5. Keskusta 2016-2020 yht. 1160 as. 6. Nuottasaari 2016-2020 yht. 490 as. 7. Oulunsuu 2016 50 as. 8. Höyhtyä 2016-2020 yht. 425 as. 9. Kaukovainio 2018-2020 200 as. 10. Hiironen 2016-2018 105 as. 23. 2. 24. 25. 11. Kaakkuri 2017-2019 100 as. 12. Metsokangas 2017-2020 150 as. 13. Tuira 2016-2020 yht. 500 as. 14. Välivainio 2019-2020 80 as. 15. Toppilansalmi 2016-2020 590 as. 16. Ranta-Toppila 2018-2019 90 as. 17. 1. 1. 17. Pateniemenranta 2019-2020 80 as. 18. Hintta 2019-2020 85 as. 19. Myllyoja 2017-2020 70 as. 20. Hiukkavaara 2016-2020 yht. 190 as. 16. 15. 6. 2. 13. 5. 14. 8. 7. 9. 18. 10. 18. 19. 3. 4. 20. 4. 21. Holma-Haapajärvi I 2016 40 as. 22. Haukiputaan keskusta 2019 45 as. 23. Kellon keskusta 2017 15 as. 24. Kiimingin keskusta 2019 10 as. 25. Hieta-aho 2020 20 as. 26. Niemenranta 2017,2019 40 as. 27. Oulunsalon keskusta 2016-2018 50 as. Valmistuvien asuntojen lukumäärä 250-1160 0 5 km Oulun kaupunki, 21.5.2015 Kopa/AK 26.. 27. 11. 12. Taulukossa on esitetty arvioitu asuntojen valmistumismäärä vuosina 2016-2020 150-250 50-149 4-49
17 Oulun kaupungin asuntotuotanto 2016-2020 Asuntotuotanto suuralueittain YLI-II 4 omakotitaloa HAUKIPUDAS KELLO KIIMINKI JÄÄLI PATENIEMI KAIJONHARJU KOSKELA PUOLIVÄLINKANGAS KORVENSUORA YLIKIIMINKI TUIRA MYLLYOJA KESKUSTA OULUNSUU HIUKKAVAARA NUOTTASAARI HÖYHTYÄ KAUKO- VAINIO SANGINSUU MAIKKULA KAAKKURI 0 5 km OULUNSALO 1300 650 130 Oulun kaupunki, 17.4.2015 Kopa/AK
18 4. Vaikutukset 4.1 Vaikutukset väestösuunnitteeseen Väestösuunnite perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, Oulun toteutuneeseen väestökehitykseen ja tämän maankäytön toteuttamisohjelman mukaiseen asuntotuotantoon. Raportin liitteenä 5 on suuralueittainen väestösuunnite, joka perustuu Maankäytön toteuttamisohjelman 2016 2020 mukaiseen asuntotuotanto-ohjelmaan sekä kunkin suuralueen väestörakenteeseen. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen vaihtelut sekä asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset 250 000 muutokset. 200 000 Vanhusten määrä ja osuus kokonaisväestöstä kasvaa jatkossa merkittävästi. Varhaiskasvatusikäisten (0-6 v.) lasten määrän kasvu on taittunut. Alaluokkaikäisten lasten (7-12 v.) määrä kasvaa vielä seuraavan viiden vuoden aikana mutta taittuu sitten. Yläluokka- (13-15 v.) ja lukioikäisten (16-18 v.) lasten ja nuorten määrät kasvavat vas- 150 000 100 000 50 000 0 taavasti pidempään ja taittuvat myöhemmin. Ikärakenteen kehitys näkyy selkeästi myös väestöllisessä huoltosuhteessa (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden). Huoltosuhde Oulussa on nyt 49, joista alle 15-vuotiaiden osuus on 29 ja 65 vuotta täyttäneiden osuus on 20. Huoltosuhde noussee vuoteen 2025 mennessä siten, että 100 työikäistä kohden olisi silloin 60 huollettavaa. Huoltosuhteen nousu johtuu 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvusta, koska alle 15-vuotiaiden osuus pysyy nykyisellä tasolla. 2015 2020 2025 65-25-64 19-24 16-18 13-15 7-12 0-6 Kuva 9. Väestö ikäluokittain 1.1.2015 sekä väestösuunnitteen mukainen ennuste 1.1.2020 ja 1.1.2025 Kiiminkijoen koulu
19 4.2 Vaikutukset palveluihin Kaupunkitasolla tarkasteltuna tarvitaan jatkossa palvelukysynnän kasvun johdosta lisää opetustiloja yläluokka- ja lukioikäisten tarpeisiin. Alueellisella tasolla tarkasteltuna tarvitaan jatkossa lisää päiväkoti- ja koulutiloja Hiukkavaaran suuralueelle. Lapsimäärät ovat aiemmin arvioitua pienempiä kauempana keskuksesta sijaitsevilla uusilla omakoti- ja pientalovaltaisilla asuinalueilla ja aiemmin arvioitua suurempia keskustassa ja sitä ympäröivillä vanhempien asuinalueiden vyöhykkeellä. Useilla suuralueilla koulutilojen riittävyys on koetuksella, pienikin heilahdus lasten määrässä tai tilojen käyttömahdollisuuksissa voi aiheuttaa tilaongelmia Ikäihmisten määrä kasvaa jo lähivuosina merkittävästi. Arjen palveluiden tulisi olla myös kasvusuunnilla helposti saavutettavissa ja tarvittaessa palvelujen piiriin pääsyä tulisi osaltaan turvata maankäytön eri ratkaisuilla Hiukkavaaran alue kasvattaa merkittävästi peruspalvelujen tarvetta. Ensi vaiheessa palvelujen lisätarve kohdistunee perheiden palveluihin (mm. neuvolapalvelut). Siirtymävaiheen aikana palvelutarve kohdistuu useiksi vuosik- Weikonkoti si Myllyojan ja osin Kontinkankaan hyvinvointikeskusten palveluihin. Alueen kasvun määrää on ohjattava hallitusti, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluja ei voida toteuttaa osana alueen kasvua. Tuiran ja Haukiputaan hyvinvointikeskuksien (Pohjoinen hyvinvointialue) perus- ja erityispalvelujen palvelutarpeet kasvavat väestönkasvun ja alueen muiden erityispiirteiden vuoksi. Tällä alueella erityistä huomiota on kiinnitettävä, palvelujen toteuttamismallien ja tapojen lisäksi, sosiaalista eriarvoisuutta vähentäviin yleisiin tekijöihin (eri asumismuotojen suhde, alueen liikunta- kulttuuri ja muut harrastusmahdollisuudet) sekä lisäksi alueen hallittuun väestön kasvuun. Kontinkankaan hyvinvointikeskus on käynnistynyt. Keskuksessa ja sen lähitiloissa toteutetaan keskisen hyvinvointialueen perus- ja osaltaan koko kaupungin erityistason palveluja. Kaikkia hyvinvointikeskuksen palvelumalliin kuuluvia palveluja ei käynnistysvaiheessa voida toteuttaa, koska tilaratkaisut selviävät vasta lähivuosien aikana. Tämän vuoksi keskustan uudisja täydennysrakentamisessa tulee huomioida vaikutukset palvelujen tarpeen kasvuun.
20 4.3 Vaikutukset asemakaavoitukseen Täydennysrakentamisen osuus on ollut Oulun asuntotuotannossa merkittävä. Täydennysrakentaminen tukee aluepalveluja (esim. Kaukovainio). Sen painoarvo kasvaa entisestään tässä toteuttamisohjelmassa, kun kerros- ja rivitalojen tuotantojen osuudet kasvavat ja omakotitalojen tuotanto vähenee. Samalla rakentamisen painopiste siirtyy yhdyskuntarakenteen laajentamisesta täydennysrakentamisen suuntaan. Muutos näkyy kaavoitusohjelmassa siten, että uusien omakotialueiden kaavoittamisen sijasta laaditaan entistä enemmän täydennysrakentamista palvelevia asemakaavoja. Keskeisin täydennysrakennusalue, johon myös suuri osa kaavamuutoksista tehdään, on Oulun keskusta. Keskustaa suunnitellaan toiminnoiltaan monimuotoisena kaupungin sydämenä. Keskustan kehittämisen kokonaisuuden hallitsemiseksi on laadittu useita selvityksiä: Elinvoimainen kaupunkikeskusta -raportti 2010, Korkean rakentamisen selvitys, Oulun kes- keisen kaupunkialueen täydennysrakentamisselvitys. Koska kaupunki ei juurikaan omista keskustassa uudisrakentamiseen sopivaa maata, riippuu keskusta-alueen asuntotuotanto yksityisten tekemistä kaavanmuutosaloitteista. Entisten kuntakeskusten ja asuinalueiden elinvoimaisuutta tuetaan laatimalla kehittämissuunnitelmia asemakaavoituksen pohjaksi. Täydennysrakentamisen haasteita: Kaavoitus vaatii nykyistä enemmän resursseja Osallistamisen kehittäminen Sopimuskäytäntöjen hyvä hallinta Toteutumisen ohjelmointi, kun kaupunki ei omista tonttia Näkymä Oulu Kympistä
Asemakylä, Sipilä Oulun kaupungin kaavoitusohjelma 2015-2020 21 Niittyholma 2016 Haukiputaan kirkonkylä kehittämisuunnitelma 2015 asemakaavat 2015-2017 KESKUSTA Annalankangas 2015-2016 Haukiharju Hakomäki 2016 Kiimingin keskustan kehittämissuunnitelma Hieta-aho 2018- Kortekangas 1 km Pateniemen ranta 2015-2016 Linnanmaa- Ritaharju Ritaportti Kaijonharjun keskus 2017 Rusko 2016 Vesalanmäki 2016 Jäälin keskustan kehittämissuunnitelma Tärkeimmät kaavoituskohteet Varjakka I 2015 Ranta-Toppila 2015 Nallikari-Hietasaari 2014 Salonranta- Lassilanranta 2016 Keskusta Välivainio 2018 Oulunportti Takalaanila 2015 Destian varikko Vanha Hiukkavaara 2017- Kaukovainio 2015 Hätälän kalanjalostamo Polvikangas Hiukkavaaran keskus A1 + A2 + A3 2015 A6 2020-2021 Madekoski Asuntotuotannon täydennysrakentamisalueet: Oulun keskusta, Limingantulli, Karjasilta, Kaukovainio, Välivainio, Vanha Hiukkavaara, Pateniemenranta Haukiputaan kirkonkylä Jäälin keskusta, Oulunsalon keskusta Palvelujen alueet ja työpaikka-alueet: Keskusta, Raksila, Kontinkangas, Nallikari, Ritaportti, Hiukkavaara keskus, Rusko, Satama, Annalankangas Uudet asuinalueet: Hiukkavaara, Oulunsalonranta, Niittyholma, Hakomäki, Hieta-aho Vesala 0 5 km Oulunsalon keskusta kehittämissuunnitelma Pikkarala Oulun kaupunki, 23.4.2015 Kopa/AK
22 4.4 Vaikutukset kunnallistekniikkaan Maankäytön toteuttamisohjelmalla on välitön vaikutus kunnallistekniikan investointeihin. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan katujen ja puistojen rakentaminen ja viimeistely. Vesihuollon, sähkön, kaukolämmön ja tietoliikenneverkkojen investoinnit rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Asuntotuotannon painopisteen muutos täydennysrakentamiseen vähentää tarvetta investoida uusien alueiden kunnallistekniikkaan. Tämä mahdollistaa vanhojen katujen, siltojen, venesatamien ja puistojen korjausvelan vähentämisen. Uuden asuntoalueen talonrakentaminen voi alkaa kun kunnallistekniikan verkostot ja kadut on rakennettu. Kunnallistekniikan rakentamista jatketaan Letonrannan, Hakomäen ja Pohjois-Ritaharjun alueella. Täydennysrakentaminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista Kaukovainon keskuksessa. Kunnallistekniikan rakentamisen tavoitteena on hyvän, viihtyisän ja turvallisen kaupunkiympäristön edellyttämä laatutaso. Se edellyttää, että uusien alueiden katujen päällystys ja puistojen rakentaminen voidaan investoida kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun pääosa asunnoista on rakennettu. Hoikka-Hiue Maankäytön toteuttamisohjelma edellyttää merkittävää kunnallistekniikan rakentamista seuraavilla uusilla asuntoalueilla: Hiukkavaaran keskus Korvenkylä Ranta-Toppila Niittyholma Kaivutöitä Kaakkurissa
23 4.5 Taloudelliset vaikutukset Täydennysrakentamisella tuotettu kerrostalorakentaminen valmiin infran läheisyyteen on kustannustehokkain asuntotuotannon tapa. Infran kustannukset ovat pienet. Rakennusoikeusmaksuilla pystytään kattamaan infrainvestoinnit sekä lisäksi pitämään kunnossa olevaa kunnallistekniikkaa. Täydennysrakentamisena toteutettu kerrostalotuotanto keskustaan ja keskustan läheisyyteen tukee kaupallisten palveluiden säilymistä alueella. Toisaalta em. alueiden julkisia palveluja on viime vuosina sopeutettu heikentyneen talouden johdosta eikä ylimääräisiä kapasiteettiväljyyksiä ole, joten voimakas täydennysrakentaminen voi aiheuttaa uusia julkisten palvelujen investointitarpeita. Uuden omakotitaloalueen rakentaminen on yhdyskuntarakenteen kannalta kallein vaihtoehto., koska infrakustannusta kohti toteutettu rakennusala on hyvin pieni. Uusille omakotialueille järjestettävät koulu-, päiväkoti- ja terveyspalvelut tekevät yhtälöstä negatiivisen. Uusien alueiden laajentumispainetta voidaan pienentää täydennyskaavoituksella ja rakentamiskehotuksilla huomioiden palveluverkon kapasiteetti. Kaupungin talousarvion kautta rahoitetaan liikenneväylien ja puistojen raken- taminen ja viimeistely. Kunnallistekniikan verkostot (vesihuolto-, sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkot) rahoitetaan liittymis- ja käyttömaksuilla. Yleisten alueiden rakentamista rahoitetaan maankäyttökorvauksilla erikseen päätettävissä kohteissa kuten Limingantullissa ja Toppilansalmen alueella. Torinrannan satama Suurimmat kynnysinvestoinnit liittyvät Hiukkavaaran rakentamiseen: Poikkimaantien rakentaminen välillä Kainuuntie-Vaalantie käynnistyi 2015 ja valmistuu 2017. Poikkimaantien jatkeena rakennetaan Raitotie välillä Vaalantie-Kiulukangas. Ranta-Toppilan alueeseen liittyy rantarakenteiden ja laitureiden rakentamista.
24
25 5. Riskiarviointi Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyyn maankäytön toteutumiseen voivat vaikuttaa Yleisessä talous- ja työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Kaupungin taloudellisen tilanteen nopeat muutokset Ennakoimattomat muutokset väestönkehityksessä: Väestön arvioitua vähäisempi kasvu (muuttoliike suuntautuu eteläiseen Suomeen) tai väestö kasvaa ennakoitua nopeammin (tarvitaan väliaikaisia kalliiksi tulevia ratkaisuja). Asuntomarkkinoiden ennakoimattomat muutokset. Mahdolliset valitukset asemakaavoista. Kaupunki ei saa hankittua maata strategisesti tärkeiltä alueilta Surfaajat Nallikarissa
26
Liitteet 27 LIITE 1. Oulun suuraluejako
28 LIITE 2. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti v. 16-20 yht. 2016 2017 2018 2019 2020 6 28 Metsokangas U 10 10 10 6 KAAKKURI YHT. 10 10 10 0 0 0 0 12 79 Ritaharjun keskus U 10 10 10 12 79 Pohjois-Ritaharju U 110 105 30 15 15 15 30 12 KAIJONHARJU YHT. 120 115 30 25 15 15 30 15 86 Korvensuora; Kiulukangas U 12 12 12 15 87 Korvenkylä U 190 35 5 10 10 10 15 KORVENSUORA YHT. 202 47 12 5 10 10 10 16 41 Vesala U 36 6 3 3 16 YLIKIIMINKI YHT. 36 6 0 3 0 3 0 17 47 Kivikkokangas U 100 100 20 25 40 15 17 71 Soittajankangas U 80 80 50 20 10 17 71 Vaskikangas U 130 110 20 20 20 50 17 71 Hiukkavaaran keskus A1 + A2+A3 U 110 40 35 5 17 HIUKKAVAARA YHT. 420 330 90 65 70 50 55 20 123 Vahtola U 25 7 2 5 20 120 Holma-Haapajärvi I U 10 9 9 20 120 Nittyholma U 270 25 0 10 15 20 120 Haapakangas 3 U 5 2 2 20 HAUKIPUDAS YHT. 310 43 13 5 0 10 15 21 121 Letonranta U 115 75 35 10 10 10 10 21 KELLO YHT. 115 75 35 10 10 10 10 30 130 Hakomäki, Honkimaa U 9 10 5 5 30 130 Hakomäki laajennus U 40 25 5 10 10 30 KIIMINKI YHT. 49 35 0 5 10 10 10 40 140 Niemenranta III, jatkopala U 15 15 10 5 40 140 Niemenranta IV U 35 5 5 40 140 Oulunsalonranta U 70 25 10 15 40 OULUNSALO YHT. 120 45 10 0 5 10 20 50 150 Yli-Iin kaava-alueet U 33 4 2 2 50 YLI-II YHT. 33 4 0 2 0 2 0 AO YHTEENSÄ 710 200 120 120 120 150 Kapasi- Suuralue täydennys-
29 LIITE 3. Rivitalojen (AR, AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue täydennys- Kapasi- v. 16-20 Uus- ja Kaupunginosa nro Nro Nimi rakentaminen teetti yht. 2016 2017 2018 2019 2020 2 15 Höyhtyä, Hanhitie T 13 10 10 2 HÖYHTYÄ YHT. 13 10 0 0 10 0 0 6 28 Metsokangas U 45 45 45 6 KAAKKURI YHT. 45 45 45 0 0 0 0 8 50 Pikisaari T 10 10 10 10 57 Ranta-Toppila U 25 25 10 15 10 74 Taskila, Suolamännyntie 10 T 10 10 10 10 KOSKELA YHT. 45 45 10 10 10 0 15 11 76 Sahantie 10 T 30 30 15 15 11 76 Pateniemenranta T 570 100 25 35 40 11 PATENIEMI YHT. 600 130 0 0 40 50 40 12 79 Pohjois-Ritaharju U 45 45 35 10 12 KAIJONHARJU YHT. 45 45 35 10 0 0 0 15 86 Kiulukangas U 170 170 110 50 10 15 87 Korvenkylä U 150 120 40 40 40 15 KORVENSUORA YHT. 320 290 110 50 50 40 40 16 41 Vesala U 10 10 10 16 40 Ylikiiminki U 20 10 10 16 YLIKIIMINKI YHT. 30 20 10 0 0 10 0 17 47 Kivikkokangas U 550 465 210 115 60 40 40 17 71 Soittajankangas, Vaskikangas U 380 270 90 65 40 40 35 17 71 Hiukkavaaran keskus A1 + A2+A3 U 610 120 40 40 40 17 HIUKKAVAARA YHT. 1540 855 300 180 140 120 115 20 120 Holma-Haapajärvi I U 140 80 20 20 20 20 20 HAUKIPUDAS YHT. 140 80 0 20 20 20 20 21 121 Kello T 10 10 10 21 121 Letonranta U 100 100 20 20 20 20 20 21 KELLO YHT. 110 110 20 20 20 30 20 30 130 Hieta-aho U 350 20 20 30 KIIMINKI YHT. 350 20 0 0 0 0 20 40 140 Niemenranta U 40 40 20 10 10 40 140 Oulunsalonranta U 500 60 30 30 40 OULUNSALO YHT. 540 100 20 10 10 30 30 AR, AP YHTEENSÄ 1750 550 300 300 300 300
30 LIITE 4. Kerrostalojen (AK, AKR) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Suuralue Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti 20 2016 2017 2018 2019 2020 1 Keskustan ydinkorttelit yht. T 220 160 0 0 0 0 160 1 Keskustan reuna-alueet yht. T 670 575 65 145 150 65 150 1 3 Vanhatulli, Etu-Lyötty T 180 180 0 120 0 60 0 1 6 Myllytulli, Lasaretinväylä T 60 60 40 20 1 11 Intiö, Siltavahti T 80 80 80 1 12 Raksila, market T 250 50 50 1 12 Raksila, Välkkylä T 55 55 55 1 KESKUSTA YHT. 1515 1160 105 265 225 205 360 2 13 Karjasilta, Lekatie T 420 160 40 40 40 40 13 Karjasillan koulun alue T 400 120 40 40 40 2 15 Höyhtyä, Hanhitie T 145 145 60 40 45 2 HÖYHTYÄ YHT. 965 425 60 80 125 80 80 3 19 Kontinkangas, Kiviharjuntie 10 T 50 50 50 3 OULUNSUU YHT. 50 50 50 0 0 0 0 4 20 Kaukovainio T 760 200 0 0 40 80 80 4 21 Hiironen, Rautalaani T 105 105 50 55 4 KAUKOVAINIO YHT. 865 305 50 0 95 80 80 5 9 Limingantulli, Teatria T 350 340 90 80 80 90 5 9 Limigantie 2-4 T 290 150 50 50 50 5 NUOTTASAARI YHT. 640 490 90 80 130 140 50 6 27 Kaakkuri U 270 100 50 50 6 28 Metsokangas U 450 150 50 50 50 6 KAAKKURI YHT. 720 250 0 100 50 50 50 8 52 Lohipato T 210 120 40 40 40 8 52 Lipporanta T 445 160 40 40 40 40 8 52 Merijalinranta T 30 30 30 8 56 Toppilansaari U 555 190 70 40 40 40 8 TUIRA YHT. 1240 500 110 120 80 110 80 9 60 Välivainio T 230 80 40 40 9 PUOLIVÄLINKANGAS YHT. 230 80 0 0 0 40 40 10 57 Toppilansalmi U 1755 590 185 185 100 0 120 10 57 Ranta-Toppila U 310 90 40 50 10 KOSKELA YHT. 2065 680 185 185 140 50 120 11 76 Pateniemenranta T 710 80 40 40 11 PATENIEMI YHT. 710 80 0 0 0 40 40 täydennys- Yht. 16- Kapasi-
31 Kaupunginosa Uus- ja nro Nro Nimi rakentaminen teetti 20 2016 2017 2018 2019 2020 12 78 Linnanmaa, Kauppalinnankatu T 140 140 80 60 12 78 Linnanmaa, Sato T 170 75 45 30 12 79 Ritaharju keskus U 295 270 70 40 40 40 80 12 KAIJONHARJU YHT. 605 485 150 100 85 40 110 13 66 Hintta, Destian varikko T 120 85 50 35 13 69 Myllyoja T 70 70 35 35 13 MYLLYOJA YHT. 190 155 0 35 0 50 70 15 85 Vesalanmäki U 40 40 20 20 15 86 Kiulukangas U 230 190 50 50 50 40 15 KORVENSUORA YHT. 270 230 50 50 20 50 60 17 71 Hiukkavaaran keskus U 1320 120 40 40 40 17 71 Soittajankangas, Vaskikangas U 70 70 40 30 17 HIUKKAVAARA YHT. 1390 190 40 0 70 40 40 20 120 Holma-Haapajärvi I U 110 40 40 20 120 Haukiputaan keskusta T 215 45 45 20 HAUKIPUDAS YHT. 325 85 40 0 0 45 0 21 121 Kellon keskusta T 30 15 15 21 KELLO YHT. 30 15 0 15 0 0 0 30 130 Kiimingin keskusta T 10 10 10 30 130 Hieta-aho U 110 20 20 30 KIIMINKI YHT. 120 30 0 0 0 10 20 40 140 Niemenranta II-III U 40 40 20 20 40 140 Oulunsalon kesk., Kapteeninpuisto T 50 50 20 30 40 OULUNSALO YHT. 90 90 20 20 30 20 0 AK, AKR YHTEENSÄ 5300 950 1050 1050 1050 1200 Kapasi- Suuralue täydennys- Yht. 16-
32 LIITE 5. Oulun väestö 1.1.2015 ja väestösuunnitteet 2020 ja 2025. SUURALUE VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. 1 2015 145 238 314 697 349 185 447 4 146 8 266 10 233 4 290 2 235 698 20 347 Keskusta 2020 134 221 291 646 376 232 464 4 016 8 130 10 629 5 127 2 610 853 21 491 2025 117 192 253 562 406 249 518 4 029 8 158 10 983 5 909 3 289 1 156 22 656 20 000 15 000 2 2015 83 161 322 566 472 226 291 1 099 3 215 4 561 1 796 929 281 9 011 Höyhtyä 2020 79 153 305 536 508 234 277 864 3 021 4 764 2 254 1 004 366 9 438 2025 81 156 313 549 509 243 297 739 2 904 4 896 2 547 1 467 435 9 778 3 2015 76 150 271 497 435 216 268 1 069 3 068 4 161 1 350 548 97 7 996 Oulunsuu 2020 71 141 254 466 431 221 252 960 2 927 4 098 1 562 645 121 7 991 2025 66 130 236 432 383 221 263 810 2 529 3 939 1 713 755 131 7 760 4 2015 89 152 246 487 256 160 230 1 105 2 786 3 296 1 134 577 172 6 668 Kauko- 2020 94 161 261 517 305 182 231 954 2 772 3 362 1 306 578 178 6 856 vainio 2025 103 176 285 564 294 181 263 954 2 808 3 609 1 610 837 232 7 475 5 2015 7 13 23 43 34 15 38 258 545 589 175 74 13 1 152 Nuotta- 2020 12 22 39 73 48 26 51 377 767 934 340 131 24 1 850 saari 2025 16 31 54 101 47 31 63 456 909 1 064 424 193 28 2 185 25 000 6 2015 312 633 1 322 2 267 1 649 592 564 1 171 7 025 7 495 805 250 29 14 543 Kaakkuri 2020 292 592 1 236 2 119 1 566 678 601 844 6 631 7 080 930 339 61 13 818 2025 268 545 1 137 1 950 1 387 725 601 686 6 128 6 848 1 259 468 82 13 457 7 2015 111 230 468 809 739 376 403 640 3 403 4 977 985 296 52 8 929 Maikkula 2020 94 199 405 698 720 420 380 500 3 100 4 700 1 200 360 80 8 618 2025 75 159 324 559 600 440 400 450 2 720 4 200 1 400 480 100 8 049 20 000 15 000 10 000 8 2015 104 161 259 524 197 95 231 1 484 3 386 4 751 2 118 1 080 374 9 400 Tuira 2020 96 148 238 482 230 146 206 1 300 3 225 4 920 2 343 1 153 405 9 626 2025 85 131 211 426 240 164 219 1 348 3 256 4 993 2 704 1 380 462 10 093 9 2015 77 161 293 531 351 202 225 876 2 673 3 818 1 401 659 186 7 404 Puolivälin- 2020 70 147 267 484 401 230 222 707 2 540 3 730 1 561 765 251 7 335 kangas 2025 58 122 222 401 406 233 230 641 2 371 3 678 1 765 891 309 7 355 10 000 5 000 0 1 3 4 5 7 9 12 2 6 8 10 11 Pateniemi Keskustsuvainisaarkullinkharju Oulun- Kauko- Nuotta- Maik- Puolivä- Kaijon- Höyhtyä Kaakkuri Tuira Koskela 2015 20 347 9 011 7 996 6 668 1 152 14 543 8 929 9 400 7 404 11 339 12 271 17 856 2020 21 491 9 438 7 991 6 856 1 850 13 818 8 618 9 626 7 335 11 593 12 598 18 078 2025 22 656 9 778 7 760 7 475 2 185 13 457 8 049 10 093 7 355 12 008 13 321 18 088 5 000 0 14 15 16 17 20 40 13 21 30 31 50 Sanginsusuorminkvaarpudasalo Korven- Ylikii- Hiukka- Hauki- Oulun- Mylly-oja Kello Kiiminki Jääli Yli-Ii 2015 10 100 614 6 841 3 528 1 983 13 143 6 299 8 425 5 181 9 954 2 137 2020 10 375 590 8 532 3 650 5 827 13 697 6 840 8 916 5 561 10 546 2 123 2025 10 491 575 9 191 3 603 9 286 14 348 6 989 9 292 5 730 10 864 2 101 10 2015 118 247 409 774 483 249 328 1 846 4 639 6 093 1 566 574 114 11 339 Koskela 2020 105 218 361 684 563 289 384 1 589 4 543 6 224 1 860 689 122 11 593 2025 100 209 346 655 554 306 404 1 515 4 601 6 371 2 202 829 136 12 008 11 2015 143 300 626 1 069 918 508 527 743 4 249 6 595 1 911 736 157 12 271 Pate- 2020 133 278 581 992 941 574 531 615 4 139 6 636 2 309 865 153 12 598 niemi 2025 152 320 667 1 139 910 581 605 678 4 302 6 589 2 820 1 127 186 13 321 12 2015 373 712 1 359 2 444 1 666 574 417 2 218 8 841 9 648 889 227 43 17 856 Kaijon- 2020 367 700 1 336 2 402 1 750 588 447 1 848 8 636 9 963 1 080 285 54 18 078 harju 2025 373 713 1 360 2 446 1 787 699 489 1 966 8 941 9 474 1 227 432 66 18 088 13 2015 95 217 471 783 713 357 350 708 3 321 5 343 1 846 699 166 10 100 Mylly- 2020 95 213 463 772 722 371 304 664 3 239 5 319 2 224 859 222 10 375 oja 2025 85 191 415 692 727 373 311 621 3 095 5 161 2 606 1 221 275 10 491
33 SUURALUE VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. 14 2015 6 10 32 48 55 21 20 14 176 349 107 38 10 614 Sangin- 2020 5 8 27 40 55 20 20 15 170 330 110 40 10 590 suu 2025 5 8 27 40 50 20 20 15 160 310 120 45 10 575 15 2015 109 265 502 876 694 291 272 319 2 741 3 853 536 149 29 6 841 Korven- 2020 134 325 615 1 073 903 372 317 379 3 294 4 655 833 217 47 8 532 suora 2025 134 327 619 1 079 964 453 351 368 3 464 4 927 1 048 315 61 9 191 16 2015 59 142 274 475 382 147 89 144 1 359 1 724 567 236 59 3 528 Yli- 2020 59 141 273 473 389 144 82 114 1 284 1 734 715 246 67 3 650 kiiminki 2025 55 132 254 440 400 147 74 89 1 226 1 677 775 311 73 3 603 17 2015 49 98 175 322 171 74 106 126 900 1 065 119 37 11 1 983 Hiukka- 2020 168 336 600 1 103 614 209 291 304 2 839 2 972 332 140 28 5 827 vaara 2025 239 479 855 1 574 1 105 353 636 518 4 255 4 522 579 224 47 9 286 20 2015 185 485 961 1 631 1 458 624 559 635 5 327 6 448 1 788 716 169 13 143 Hauki- 2020 182 476 944 1 602 1 489 665 580 622 5 451 6 576 2 163 845 226 13 697 pudas 2025 185 484 959 1 627 1 463 688 698 657 5 584 6 730 2 486 1 207 290 14 348 21 2015 79 155 402 636 707 345 298 271 2 406 3 276 766 241 44 6 299 Kello 2020 86 168 435 689 730 365 300 288 2 587 3 418 1 051 336 63 6 840 2025 81 159 411 650 720 370 328 286 2 477 3 362 1 273 443 84 6 989 30 2015 148 318 702 1 168 1 077 480 376 389 3 777 3 947 988 364 95 8 425 Kiiminki 2020 157 336 742 1 235 1 016 554 405 425 3 887 4 049 1 232 485 121 8 916 2025 157 338 747 1 242 989 550 440 442 3 913 4 223 1 406 709 160 9 292 31 2015 72 131 338 541 549 253 245 246 2 022 2 759 588 138 21 5 181 Jääli 2020 73 134 345 552 608 272 246 271 2 218 2 817 794 201 30 5 561 2025 68 124 319 511 629 274 265 286 2 143 2 762 1 003 353 40 5 730 40 2015 186 357 762 1 305 1 171 506 492 515 4 365 4 851 1 114 390 72 9 954 Oulunsalo 2020 190 365 779 1 334 1 175 558 473 594 4 606 4 929 1 483 588 123 10 546 2025 188 361 771 1 321 1 182 566 503 606 4 603 4 920 1 765 858 211 10 864 50 2015 26 71 131 228 208 113 92 99 805 932 465 257 61 2 137 Yli-Ii 2020 26 71 130 227 194 101 81 121 809 917 484 247 80 2 123 2025 26 72 133 231 194 92 91 101 797 859 532 259 91 2 101 Laitokset 2015 5 22 49 76 82 55 62 122 523 629 144 71 33 1 170 yms. 2020 3 2 56 80 160 80 48 76 460 400 260 44 21 1 104 2025 3 2 56 50 100 50 48 76 350 400 160 44 21 884 OULU yhteensä VUOSI 0 1-2 3-6 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 0-28 25-64 65-75- 85- YHT. OULU 2015 2 657 5 429 10 711 18 797 14 816 6 664 6 930 20 243 79 818 101 393 27 448 11 521 2 986 196 291 YHT. 2020 2 723 5 554 10 983 19 280 15 893 7 531 7 194 18 447 81 275 105 158 33 552 13 673 3 708 207 055 2025 2 723 5 559 10 972 19 243 16 045 8 010 8 116 18 336 81 696 106 497 39 332 18 138 4 687 215 579
34 Oulun kaupunki Konsernipalvelut/Talous- ja omistajaohjaus Julkaisunumero www.ouka.fi Kropsu